Issuu

KIVITALO

Rakennuksen vaipan tiiveys on energiatehokkaan rakennuksen keskeisin ominaisuus.

LecaÂŽ kivitalo Tiivistysohjeet

4-17 / 11.11.2016 korvaa esitteen 4-17/7.10.2014

LECA® KIVITALO Tiivistysohjeet Kivitaloissa tiiviysvaatimukset täyttyvät hyvin kun suunnitelmat ovat kunnossa ja asennustyö tehdään huolellisesti.

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO

2 RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

KÄSITTEET JA MÄÄRITTEET

ILMANPITÄVYYDEN MERKITYS

YLEISIMMÄT ILMAVUOTOKOHDAT

ILMANPITÄVÄN RAKENNUKSEN TOTEUTTAMINEN

3 YLEISTÄ TIIVISTYKSESTÄ

HÖYRYNSULUN ASENNUS

KALUSTEASENNUKSET

ALASLASKETUT KATOT

4 TIIVISTYSOHJEET JA DETALJIT

ALAPOHJAN JA SEINÄN LIITTYMÄ

YLÄPOHJAN JA SEINÄN LIITTYMÄ

IKKUNA- JA OVILIITOKSET

PUTKILÄPIVIENNIT

HORMIT

MÄRKÄTILAT JA SAUNA

HÖYRYNSULKUUN SYNTYNEIDEN REIKIEN PAIKKAUS 10 5 TUOTETIETOJA JA LIITTEET

Lecalla on standardien ISO 9001, 14001 ja 18001 mukaiset laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät

1 JOHDANTO Rakennuksen vaipan tiiveys on energiatehokkaan rakennuksen keskeisin ominaisuus. Vuotoilmanvaihdon pienentyessä ilmanvaihto on hallittua eikä lämpö pääse karkaamaan rakennuksen sisä- ja ulkopuolisista paine- ja lämpötilaeroista johtuen ulos, ja vastaavasti kylmä ilma ei pääse virtaamaan sisälle rakennukseen. Rakennuksissa ilmatiiviyden kannalta olennaista kaikilla tiivistysmenetelmillä on työn huolellisuus sekä detaljien ja työn suunnittelu kohdekohtaisesti. Ilmatiiviyden varmistamiseksi käytettyjen ratkaisujen tulee olla pitkäikäisiä ja käytettävien materiaalien tulee säilyttää tiiveysominaisuutensa koko rakennuksen käyttöiän. Tässä ohjeessa esitetään Leca® taloissa käytettävät ohjeet ilmanpitävien rakenteiden ja liitosten suunnitteluun. Kivitaloissa tiiviysvaatimukset täyttyvät hyvin kun suunnitelmat ovat kunnossa ja asennustyö tehdään huolellisesti.

2 RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS KÄSITTEET JA MÄÄRITTEET HÖYRYNSULKU

Rakennekerros, jonka tehtävänä on estää sisäilman kosteuden siirtyminen vesihöyryn diffuusiolla tai ilmavirtausten mukana rakenteeseen.

ILMANSULKU

Ainekerros, jonka tarkoitus on estää haitallinen ilmavirtaus rakenteen läpi puolelta toiselle.

ILMAVUOTOLUKU n50 [1/h]

Ilmanvuotoluku n50 kertoo, montako kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa rakennusvaipan vuotoreittien kautta, kun rakennukseen aiheutetaan 50 Pa:n ali- tai ylipaine. Rakennuksen sisätilavuus mitataan ulkovaipan sisäpintojen mukaan; välipohjia ei lasketa ilmatilavuuteen.

ILMANVUOTOLUKU q50 [m3/(hm2)]

Ilmavuotoluvulla q50 kuvataan rakennusvaipan keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pa:n paine-erolla kokonaissisämittojen mukaan laskettua rakennusvaipan pinta-alaa kohden [m3/(hm2)]. Rakennusvaipan pinta-alaan lasketaan ulkoseinät aukotuksineen sekä ylä- ja alapohja

ENERGIANKULUTUS

PAINEKOE

Painekoetta käytetään koko rakennuksen tiiviystason määrittämisessä. Kokeessa ilmanvaihtoventtiilit ja muut rakennuksen vaippaan tehdyt aukot suljetaan ja tarvittaessa tiivistetään. Rakennuksen oviaukkoon asennetaan tiiviisti puhallin, jonka avulla rakennuksen sisätilan ja ulkoilman välille luodaan 50 Pa paine-ero.

MATALAENERGIATALO

Matalaenergiatalon lämmitysenergiatarve on puolet nykyisten rakennusmääräysten vaatimukset täyttävän talon tarpeesta. Ympäristöministeriön ohjeiden mukaan matalaenergiatalon laskennallisen lämpöhäviön tulisi olla enintään 60 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä. Matalaenergiarakennuksilla tarkoitetaan tässä ohjeessa rakennuksia, joiden lämmitys- ja jäähdytysenergian ominaiskulutus on välillä 35–50 kWh/(as-m2).

MINIMIENERGIATALO

Minimienergiarkennuksien lämmitys- ja jäähdytysenergian ominaiskulutus on 15–35 kWh/(as-m2).

PASSIIVITALO

Passiivitalossa rakennuksen lämmitys- ja jäähdytysenergian ominaiskulutus on 15 kWh/(as-m2) sijainnista riippuen.

Rakennuksen energiankulutus on lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihdon ja lämmönsiirron sähkölaitteisiin ja valaistukseen yhteensä kulutettu vuotuinen energiamäärä. Yksikkönä on yleensä kWh/a.

LECA® KIVITALO TIIVISTYSOHJEET

ILMANPITÄVYYDEN MERKITYS

Ilmanpitävyys on ensisijaisesti rakennuksen ominaisuus. Huolellisella työnsuorituksella kaikista yleisesti käytössä olevista rakennevaihtoehdoista pystytään toteuttamaan ilmanpitävyydeltään hyviä rakennuksia. Ilmavuodot ovat rakennuksen sisä- ja ulkopuolen välillä vallitsevan paine-eron aiheuttamaa ilman virtausta eli konvektiota. Rakennuksen hyvä ilmanpitävyys estää haitalliset ilmavuodot ja tästä aiheutuvat lämpöhäviöt pienentäen samalla rakennuksen energiankulutusta. Ilmanpitävässä rakennuksessa lämpö ei karkaa ilmavirtausten mukana ulos eikä kylmää ilmaa tule sisälle. Myös kylmän vuotoilman aiheuttama rakenteiden jäähtyminen aiheuttaa kosteuden tiivistymisriskin. Ilmanpitävän kerroksen tulee jatkua yhtenäisenä koko rakennuksen vaipan ympäri, joten eri rakenneosien ilmansulkujen tulee liittyä tiiviisti toisiinsa. Kaikki saumat ja liitoskohdat tulee tiivistää työmaalla huolellisesti ja varmistaa, että lopputulosta ei pilata sähkö- ja LVI-asennusten tai viimeistelytöiden aikana. Kalvomaisia ilmansulkuja ei saa kuormittaa esim. yläpohjan lämmöneristeellä niin, että kuormitus voi ajan mittaan venyttää ja rikkoa kalvon tai sen jatkoskohdan. Liikuntasaumat ja muut vastaavat rakenneosien väliset yksityiskohdat toteutetaan niin, että rakenteiden liikkeet eivät heikennä oleellisesti saumojen ilmanpitävyyttä. Esim. liitoksissa käytetään riittävän muodonmuutoskyvyn omaavaa saumausmassaa, tiivistenauhaa tai irrotetaan liimattavat tai hitsattavat bitumikermit alustastaan riittävän pitkällä matkalla liikkeiden sallimiseksi. Parhaaseen tulokseen päästään, jos mahdollisesti toteutuksen virheet ja puutteet poistetaan välittömästi ja tehokkaasti. Tämä voi tapahtua siten että useampi eri henkilö tarkastaa toteutuksen. Ilmanpitävyyden toteuttamiseen käytettyjen ratkaisujen tulee säilyä ilmanpitävinä koko rakennuksen käyttöiän ajan. Rakenteiden ja niiden liittymien tulee kestää pieniä muodonmuutoksia ilman merkittäviä halkeamia tai muita haitallisia muutoksia. Ilmanpitävässä rakennuksessa sisäilman laatu ja ilmanvaihto ovat paremmin hallittavissa. Lämmöntalteenottolaitteistosta saadaan parempi hyöty kun ilma ei poistu suoraan raoista vuoto ilmana vaan ilmanvaihtojärjestelmän venttiilien kautta. Tiivis alapohja liittymineen estää maaperässä mahdollisesti esiintyvän radonin ja mikrobien pääsyn sisäilmaan. Ilmatiiviillä rakenteilla on myös merkitystä rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen. Lämpimään sisäilmaan sitoutunut vesihöyry saattaa tiivistyä rakenteeseen ilmavuotokohdissa, kun ilma kulkeutuu konvektion kautta sisältä ulospäin. Alapohjan ja ulkoseinien alaosien ilmavuodot tuntuvat asukkaalle usein ikävänä vedontunteena. Ilmatiiviillä ratkaisuilla vuotokohdat poistuvat ja asumisviihtyvyys paranee. Samalla myös energiankulutus pienenee, kun sisätilan lämpötilaa ei tarvitse nostaa asumismukavuuden saavuttamiseksi. Hyvä tiiveys vaikuttaa myös rakennuksen ääneneristävyyteen ja mahdollisiin hajuhaittoihin. Eristekerroksen kasvaessa ilmanpitävyyden merkitys kasvaa merkittävästi. Paksut eristekerrokset pitävät rakenteen ulkopinnan viileämpänä ja jo pienetkin yksittäiset ilmavuotokohdat saattavat aiheuttaa rakenteessa ongelmia.

YLEISIMMÄT ILMAVUOTOKOHDAT

Vuotoilma aiheuttaa noin 15–30 % lämmitysenergiantarpeesta tavanomaisessa pientalossa. Hyvään ilmanpitävyyteen vaikuttavat erityisesti rakentamisen laatu ja huolellinen tiivistystyö. Pientaloissa yleisimmät ilmavuotokohdat ovat yläpohjan ja ulkoseinän liitoskohdassa. Myös ikkunoiden ja ovien liitoskohdat ulkoseinään, ulkoseinän ja välipohjan liitos sekä läpiviennit ovat tyypillisesti merkittäviä ilmavuotokohtia.

ILMANPITÄVÄN RAKENNUKSEN TOTEUTTAMINEN

Rakennuksen ilmatiiviys toteutetaan yleensä höyrynsulkukerroksella. Ilmanpitävän kerroksen tulee jatkua yhtenäisenä koko rakennuksen vaipan ympäri ja höyrynsulkumuovin jatkosten tulee liittyä tiiviisti toisiinsa. Tähän ei päästä pelkästään hyvin suunniteltujen detaljien avulla, vaan työnjohdolla ja työntekijällä täytyy olla riittävä tietämys tiiviin talon merkityksestä ja motivaatiota sen toteuttamiseen. Asennustyö on tehtävä huolella. Muuratuilla harkkoseinillä rakenteen ilmanpitävyys perustuu pintakäsittelyihin. Harkkojen väliset saumat eivät ole riittävän ilmanpitäviä. Rakenteessa mahdollisesti esiintyvät halkeamat aiheuttavat myös ilmavuotoja. Harkkorakenteisen rungon sisäpinta tulee tasoittaa. Tasoitekerroksen tulee liittyä huolellisesti muiden rakennusosien sekä ikkunoiden ja ovien ilmanpitäviin kerroksiin. Tasoitekerros tehdään myös kiintokalusteiden taakse ja alakattojen yläpuolelle. Tiivistämisessä tulee käyttää pitkäikäisiä ja tiiviydeltään sopivia tuotteita, jotta liitokset säilyttäisivät ilmanpitävyyden koko rakennuksen käyttöiän. Rakenteiden ja liittymien tulee myös kestää pieniä muodonmuutoksia ilman merkittäviä halkeamia tai muita haitallisia muutoksia. Lähtökohtaisesti rakennus tulee kuitenkin suunnitella siten, että merkittäviä muodonmuutoksia ei pääse syntymään. Rakennusaikana höyrynsulkuun syntyneet reiät tulee paikata huolellisesti. Höyrynsulkukerroksesta riippuen ne paikataan joko vaahdottamalla, kittaamalla tai tarkoitukseen soveltuvalla riittävät tartunta- ja tiiviysominaisuudet omaavalla teipillä. Teippaus pyritään tekemään tiivistä pintaa vasten. Yksittäisten putkien läpivienneissä tiivistys voidaan tehdä läpivientilaipoilla. Putkiläpiviennit voidaan tiivistää myös vaahdottamalla tai elastisella kitillä, mikäli ympäröivä pinta on riittävän jäykkä. Puurankarakenteissa, joiden ilmansulkuna on kalvo, usean putken läpivientien tiivistämiseen voidaan käyttää kauluksia. Betonirakenteiden läpiviennit voidaan tiivistää vaahdottamalla tai kittaamalla. Läpiviennit voidaan putken ulkopuolelta tiivistää myös valamalla. Jos läpiviennin juuren tiivistys halutaan erityisesti varmistaa, voidaan tiivistys vielä viimeistellä kittaamalla tai vaahdottamalla. Mikäli läpivienti tehdään osastoivaan rakenneosaan, ei tiivistykseen voida käyttää tavallisia muovituotteita. Tällöin tulee käyttää hyväksyttyjä palokatkotuotteita. Suuret ja tyhjää tilaa sisältävät vaipan läpäisevät kaapelikanavat yms. on suositeltavaa tiivistää kanavien sisältä esim. villasullonnalla tai pursottamalla polyuretaanivaahtoa putkeen asennetun muovipussin sisään. Tiivistykset tulee toteuttaa niin, että kaapeleita ja johtoja voidaan tarvittaessa lisätä ja poistaa kanavasta. Savuhormien läpivienneissä tulee ottaa huomioon palomääräysten asettamat rajoitukset. Määräykset on annettu Suomen Rakentamismääräyskokoelman osassa E3 Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus.

3 YLEISTÄ TIIVISTYKSESTÄ Rakennuksen vaipan tulee olla kauttaaltaan ilmatiivis ja yhtenäinen. Ilmatiiviiden kerrosten tulee limittyä tiiviisti toisiinsa. Ilmatiiviyden kannalta olennaista kaikilla tiivistysmenetelmillä on työn huolellisuus sekä detaljien ja työn suunnittelu kohdekohtaisesti.

HÖYRYNSULUN ASENNUS

Ilmansulun tulee olla ehjä ja yhtenäinen. Saumat tulee saada pysyvästi tiiviiksi teippaamalla. Liitokset muihin kivirakenteisiin rakennusosiin tiivistetään soveltuvalla liitosnauhalla. Höyrynsulkumuovi suositellaan asennettavan yläpohjaan kattotuolien suuntaisesti tai käyttäen apukoolauksia detaljin F60113 mukaisesti. Muovin jatkoskohta tehdään kattotuolikannattajan alapaarteen kohdalle, jotta liitos saadaan tiivistettyä puristus liitoksena. Höyrynsulkumuovi tulee limittää vähintään 150 mm. Reikien tekoa höyrynsulkuun tulee välttää, koska niitä on hankala saada jälkikäteen tiiviiksi.

KALUSTEASENNUKSET

Ulkoseinien kohdalla kalusteiden taustakohdat tulee aina tasoittaa esim. weber.vetonit 137 Oikaisulaastilla ennen kaluste asennustyötä. Tasoitus toimii seinän ilmansulkuna.

ALASLASKETUT KATOT

Alaslaskettujen kattojen yläpuolinen seinäosa tulee aina tasoittaa esim. weber.vetonit 137 Oikaisulaastilla. Tasoite toimii ilman sulkuna.

4 TIIVISTYSOHJEET JA DETALJIT ALAPOHJAN JA SEINÄN LIITTYMÄ MAANVARAINEN ALAPOHJA

Ilmanpitävät rakenteet edesauttavat hyvän sisäilman saavuttamista. Tämä koskee eristyisesti alapohjarakenteita, joissa rakanteen läpi virtaava ilma tuo yleensä mukanaan paljon epäpuhtauksia. Yksi haitallisimmista alapohjien ilmavuotokohdista sisäilman virtaavista yhdisteistä on radon-kaasu. Maanvastaisina alapohjina käytetyt paikallavaletut teräsbetonilaatat ovat rakenteina riittävän ilmanpitäviä, joten suurin huomio tulee kiinnittää rakenteen liitoksiin sekä läpivientien tiivistämiseen. Läpivientiputket laatan keskiosalla voidaan putken ulkopuolelta tiivistää valamalla. Jos läpiviennin juuren tiiviys halutaan eristyisesti varmistaa, voidaan tiivistys viimeistellä vielä kittaamalla. Suuret tyhjää tilaa sisältävät läpivientivaraukset on suositeltavaa tiivistää myös sisäpuolelta esimerkiksi tiiviillä villasullonnalla tai asettamalla varausputken sisään muovipussi, joka vaahdotetaan täyteen polyuretaanivaahtoa. Kun varausputki halutaan ottaa käyttöön, voidaan polyuretaanivaahto vetää muovipussissa putkesta pois. Maanvaraisen laatan ja ulkoseinän liitos tiivistetään bitumikermikaistalla, joka estää samalla maaperästä tulevan radonin ja mikrobien kulkeutumisen sisäilmaan. Halkeilematon paikallavalettu laatta itsessään on riittävän tiivis ilman erillistä ilmansulkua, mutta rakenteen liitokset muihin rakennusosiin sekä läpiviennit tulee tiivistää huolellisesti. Samoin laattaan mahdollisesti syntyvät halkeamat on tiivistettävä ennen pinnoitusta. 1 Ulkoseinäsokkelin sisäpinta tasoitetaan weber.vetonit 137 Oikaisulaastilla betonilaatan yläpinnan tasoon. 2 Tasoitekerroksen epätasaisuudet poistetaan radonkaistan alueelta (>250 mm betonilaatan alapinnasta) hiomalla ennen radonkaistan asentamista.

3 Radonkaistan alue sivellään tarvittaessa kumibitumikerroksella (BIL 20/85). Radonkaista (polyesteritukikerroksinen TL2-luokan kumibitumikermi esim. PintaPolar FireSmart tai Kerabit 3000U) kiinnitetään esim. kuumailmapuhaltimella ja painetaan tiiviisti sokkelia vasten. Kiinnitys tapahtuu puolenkaistan (noin 250 mm) leveydeltä betonilaatan alapuolelta. Loppuosa kaistasta kiinnitetään väliaikaisesti mekaanisten kiinnikkeiden ja puulistan avulla kaistan yläreunasta seinää vasten. Lattiaeristeiden asennuksen jälkeen radonkaista käännetään eristeen päälle. Pituussuunnassa kermit limitetään ≥ 50 mm/valmistajan ohjeen mukaan. 4 Asennetaan mahdollinen lisäeristys sokkelia vasten. 5 Betonilaatan irrotuskaista asennetaan sokkelia vasten. Kaista katkaistaan laatan tasosta laatan valun jälkeen, ennen seinien pinnoitusta. 6 Umpisoluinen polyeteeninauha sullotaan seinän ja lattian rakoon noin 20 mm:n syvyyteen. Rako imuroidaan huolellisesti ja pohjustetaan tarvittaessa pohjusteaineella esim. weber.vetonit MD 16. Loppuosa raosta tiivistetään esim. Conteca Solido SL-liitosnauhalla tai Isover Vario Bond tiivistysnauhalla tai Illbruck SP525 saumamassalla. Huom! Tiivistys tehtävä mahdollisimman myöhään, juuri ennen lopullista pinnoitusta.

LECA® KIVITALO TIIVISTYSOHJEET

RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA

Kivirakenteinen tuulettuva alapohja tehdään yleensä ontellaatoista, joiden alapuolelle on kiinnitetty valmiiksi lämmöneristyslevy. Samoin kuin betonielementtirakenteisten yläpohjien kohdalla, myös alapohjien elementtisaumat vaativat erillisen ilmansulkukerroksen, koska saumavaluihin tulee käytön aikana halkeamia, joista ilma pääsee virtaamaan. Lämmöneristekerroksen yhtenäisyyden varmistamiseksi elementtien alapuolisen eristekerroksen saumat tulisi vaahdottaa polyuretaanivaahdolla tiiviiksi. Mikäli ontelolaataston päälle tulee yhtenäinen pintabetonilaatta, voidaan sitä pitää rakenteen riittävän ilmanpitävyyden varmistavana kerroksena, eikä erillisiä ilmansulkukaistoja saumoissa tarvita. Läpiviennit voidaan tiivistää samoin kuin maanvastaisilla alapohjilla.

YLÄPOHJAN JA SEINÄN LIITTYMÄ PUURAKENTEINEN YLÄPOHJA

Puurakenteiset yläpohjaratkaisut ovat Suomessa hyvin yleisiä sekä puurankaseinien että kivirakenteisten seinien kanssa yhdistettynä. Samoin kuin puurankaseinissä, myös puuyläpohjissa ilmansulkukerros toimii myös höyrynsulkukerroksena ja sijoittuu siksi rakenteen sisäpintaan. Ilmansulku voi tässäkin tapauksessa olla joko kalvomainen tai levymäinen kerros. Kalvomaisia ilmansulkuja käytettäessä tulee varmistaa etteivät lämmöneristeet pääse painamaan ilmansulkukalvoa tai sen jatkokohtaa niin, että kalvo tai jatkoskohta ajan myötä venyy tai menee rikki. Levymäiset lämmöneristeet ovat yleensä niin jäykkiä, ettei niiden omapaino rasita normaalilla alapuolisella koolauksella (k400) tuettua ilmansulkukalvoa liikaa. Tämän vuoksi suositellaankin levymäisen lämmöneristeen käyttöä alimpana kerroksena myös muuten puhallettavilla lämmöneristeillä eristetyssä yläpohjassa. Levymäinen lämmöneriste puhallettavan eristeen alla pienentää puhallettavan lämmöneristeen mahdollisten asennusvirheiden aiheuttamia kylmäsiltaongelmia. Kevyet puhallettavat lämmöneristeet voidaan asentaa yläpohjissa suoraan kalvomaisen ilmasulun varaan, jos kalvon haitallinen painuma on estetty alapuolelta riittävän tiheällä rimoituksella tai laudoituksella. Ilmansulkukalvon jatkokset tulee yläpohjissa limittää ja teipata yhteen. Teipillä tulee tällöin olla riittävä tartuntakyky ja pitkäaikaiskestävyys. Varmempi ratkaisu on vielä puristaa teipattu jatkos puurimoilla tiiviisti yhteen. Ristikoiden väliin tulee puristusliitosta varten asentaa tällöin vastakappalerimat. Solumuovieristelevyistä tehtyä ilmansulkukerrosta käytettäessä levyjen väliset saumat saadaan tiiviiksi vaahdottamalla.

Levyt ovat yleensä niin jäykkiä, että ne kestävät yläpuolisen lämmöneristeen painon rikkoutumatta. Sauman paksuuden tulisi tässäkin tapauksessa olla vähintään 20 mm ja leveyden 10 mm vaahdotuksen onnistumisen varmistamiseksi. Saumat voidaan tarvittaessa vaahdotuksen lisäksi vielä teipata riittävän muodonmuutoskyvyn omaavalla teipillä. Tällöin rakenteen ilmanpitävyys säilyy käytön aikana, vaikka kosteuden vaihtelusta johtuvat puurakenteiden liikkeet aiheuttaisivat vaahtosaumaan halkeaman. Ilmansulkukalvoa ja lämmöneristettä voidaan tukea myös alapuolisella rakennuslevyllä, mikä parantaa jatkosten teippausten pitkäaikaiskestävyyttä. Toisaalta levytys hankaloittaa alaslaskurimojen kiinnitystä ristikkoon. Alakatoissa kuljetetaan usein paljon sähköjohtoja, joten molempien ilmansulkuvaihtoehtojen kanssa tulee ilmansulun ja sisäverhouslevyn väliin jättää riittävä asennusvara. Alaslaskurimojen väli saa sisäverhouslevyn tai paneeleiden kiinnityksen vuoksi olla enintään 400 mm (k400). Levymäisillä ilmansuluilla tai kun ilmansulkukalvon alle asennetaan rakennuslevy, asennusväli suositellaan tehtäväksi ristiinkoolattuna, jotta sähkövetoja voidaan kuljettaa katossa molempiin suuntiin.

KIVIRAKENTEINEN YLÄPOHJA

Ontelolaatta ja muut teräsbetonielementit sekä kevytbetoni elementit ovat rakenteena pääsääntöisesti ilmanpitäviä, mutta elementtien väliset saumat on yläpohjissa ilmanpitävyyden varmistamiseksi tiivistettävä erikseen. Saumavaluihin tulee käytännössä aina halkeamia, joista ilmaa pääsee rakennekerroksen läpi. Erityisesti halkeamia havaitaan elementtien pääty saumoissa. Tiivistämättömistä elementtisaumoista pääsee konvektion mukana yläpohjan lämmöneristekerrokseen helposti suuria määriä kosteutta, koska rakennuksen yläpohja on yleensä ylipaineinen. Etenkin pelkästään ylimmän eristekerroksen urien kautta tuuletetuissa umpikatoissa tämä aiheuttaa ongelmia. Ontelolaattayläpohjan ilmanpitävyyden ja eristyisesti yläpohjan kosteusteknisen toimivuuden varmistamiseksi elementtien välisten saumojen yläpuolelle tulee asentaa ilmansulkukaistat, esimerkiksi joustavat bitumikermit. Alapuolisilla tasoitekerroksilla ei saavuteta yhtä varmasti hyvää ilmanpitävyyttä, koska myös niihin tulee halkeamia juuri saumojen kohdalle. Lisäksi eniten kosteusrasitetuissa tiloissa (märkätilat) ontelolaatastoa ei yleensä tasoiteta sisäpuolelta, koska tiloihin rakennetaan IV-hormeja varten alaslaskettu katto. Bitumikermikaistan tulee kestää rikkoontumatta alustan pienet liikkeet, mikä täytyy myös ottaa huomioon kaistaa kiinnitettäessä. Kaistan suositeltava leveys on vähintään 200 mm. Varsinaisissa liikuntasaumoissa, kaistojen tulee olla riittävältä leveydeltä alustasta irrotettuja.

KATON HÖYRYNSULUN LIITOS ULKOSEINÄÄN SIVUSEINILLÄ – PUUYLÄPOHJA

KATON HÖYRYNSULUN LIITOS ULKOSEINÄÄN PÄÄTYSEINILLÄ – PUUYLÄPOHJA

1 Ylimmän harkon yläpinta oikaistaan tarvittaessa. 2 Yläjuoksun ja seinän väliin asennetaan tiivistyskaista (esim. polyeteenikaista).

1 Päätyseinään tehdään weber.vetonit 137 Oikaisulaastilla tasoitekaista, jonka alapinta tulee noin 100 mm alle valmiin katto pinnan ja yläpinta noin 50 mm yli eristetason.

3 Yläjuoksu kiinnitetään RST-kierretangoin k600 ja kiristetään. Asennetaan kattokannattajat.

2 Tukipuu 50×100 mm kiinnitetään seinään tulpparuuvein R 5.0×100 k 400.

4 Höyrynsulku 0,2 mm (PEL E 200, standardin SFS-EN 13984:en mukainen kalvo) laskostetaan ja taitetaan yläjuoksua vasten noin 50 mm leveydeltä ja kiinnitetään alustavasti nitojalla k100...k150.

3 Kattokannattajien asennuksen jälkeen asennetaan höyryn sulku 0,2 mm (PEL E 200, standardin SFS-EN 13984:en mukainen kalvo) reunalaskos tukipuuta vasten. Höyrynsulku kiinnitetään nitojalla k100..k150.

5 Contega Solido SL -liitosnauha tai Isover Vario Bond tiivistysnauha kiinnitetään suojapaperia purkaen ensiksi yläpohjan höyrynsulkukalvon reunaan. Toinen suojapaperi irroitetaan ja liitosnauha kiinnitetään seinään. Liitosnauhan alle ei saa jäädä ilmataskuja. Ennen liitosnauhan asennusta ulkoseinän alle jäävä vastepinta tasoitetaan ja tarvittaessa primeroidaan. 6 Liitos-/tiivistysnauhan ja muovin päälle asennetaan rima 44×44 mm, kiinnitys ruuvein R3.5×60 k300. Liitoksessa on huolehdittava siitä, että rima puristuu tasaisesti yläjuoksua vasten. 7 Ristiinkoolaus rakennetyypin mukaan. 8 Katon verhous rakennetyypin mukaan. 9 Seinä tasoitetaan Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n ohjeiden mukaan.

4 Contega Solido SL -liitosnauha tai Isover Vario Bond tiivistysnauha kiinnitetään suojapaperia purkaen ensiksi yläpohjan höyrynsulkukalvon reunaan. Toinen suojapaperi irroitetaan ja liitosnauha kiinnitetään seinään. Liitosnauhan alle ei saa jäädä ilmataskuja. Ennen liitosnauhan asennusta ulkoseinän alle jäävä vastepinta tasoitetaan ja tarvittaessa primeroidaan. 5 Kattokoolauksen 1. kerros asennetaan. 6 Koolausten väliin asennetaan 22×50 puristusrima, kiinnitys R3.5×50 k300. Liitoksessa on huolehdittava siitä, että rima puristuu tasaisesti tukipuuta vasten ja että liitokset ovat tiiviitä. 7 Koolauksen 2. kerros asennetaan. 8 Katon verhous rakennetyypin mukaan. 9 Seinä tasoitetaan Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n ohjeiden mukaan.

LECA® KIVITALO TIIVISTYSOHJEET

Yläpohjan lämmöneristys

1 150

Yläpohjan lämmöneristys

150

KANTAVAN VÄLISEINÄN JA PUUYLÄPOHJAN LIITTYMÄ

Kantavan väliseinän yläosa oikaistaan ja tasoitetaan ennen liitos-/tiivistysnauhan sekä höyrynsulkukaistaleen asentamista. Höyrynsulkukaistaleen tulee olla riittävän leveä, jotta se voidaan limittää ja teipata varsinaisen höyrynsulkumuovin kanssa rakennedetaljin F60111 mukaisesti.

KATON HÖYRYNSULUN JA ULKOSEINÄN LIITOS SISÄNURKASSA

KATON LIITOS ULKOSEINÄÄN SIVU- JA PÄÄTYSEINILLÄ – KIVIRAKENTEINEN YLÄPOHJA

Ontelelaattojen sauma valetaan täyteen, jonka jälkeen saumojen pinta tasoitetaan esim. puuhierrolla. Saumavalujen liitoskohtaan asennetaan 200 mm leveä tiivistekaista (esim. Pintapolar FireSmart, asennus kuumailma puhallinta käyttäen)

Sivuseinälle asennetaan Contega Solido SL -liitosnauha tai Isover Vario Bond tiivistysnauha (det F60105), joka käännetään nurkassa päätyseinälle 50 mm. Päätyseinälle asennettava Contega Solido SL -liitosnauha tai Isover Vario Bond tiivistysnauha (det F60106) viedään sisänurkkaan asti, sivuseinältä tulevan kankaan päälle. Sisänurkan sivuseinän yläkulmaan, kankaiden liitoskohtaan, asennetaan Tescon No 1 tai Isover Vario MultiTape SL teippi valitun tuoteperheen/höyrynsulun mukaan (leveys 60 mm) liittämään sivuseinän ja päätyseinän liitos-/tiivistysnauhat yhteen. Liitos-/tiivistysnauha asennetaan siten, että puolet sen leveydestä käännetään sivuseinälle ja puolet katon suuntaan.

IKKUNA- JA OVILIITOKSET

Ikkunoiden ja ovien liittymät ulkoseinärakenteeseen tiivistetään alla olevan ja tarkemman detaljin F60104 mukaisesti. 1 Mineraalivilla tai Illbruck TP320 paisuva nauha n. 1/3 karmi- syvyydestä 2 PU-vaahto n. 2/3 karmisyvyydestä 3 Elastinen saumausmassa esim. Illbruck SP525 sisäpuoliseen saumaamiseen 4 weber.vetonit tasoite Ikkuna- ja ovikarmien tiivisteiden kunto ja toiminta suositellaan tarkistettavan myös niiden asentamisen yhteydessä.

PUTKILÄPIVIENNIT

Työn huolellisuudella on suuri vaikutus läpiviennin ilman pitävyyteen valitusta tiivistysmenetelmästä riippumatta. Heikosti tiivistetyt läpiviennit aiheuttavat huomattavia paikallisia ilmavuotoja, joiden mukana rakenteisiin voi siirtyä merkittäviä määriä kosteutta tai sisäilmaan voi siirtyä muun muassa mikrobeja. Yksittäisten putkien läpivienneissä tiivistys voidaan tehdä läpivientilaipoilla. Putkiläpiviennit voidaan tiivistää myös vaahdottamalla tai elastisella kitillä, mikäli ympäröivä pinta on riittävän jäykkä. Puurakenteissa, joiden ilmansulkuna on kalvo, usean putken läpivientien tiivistämiseen voidaan käyttää solumuovieristyslevystä tehtyjä kauluksia. Läpivientikohtaan vaahdotetaan puurakenteiden väliin jäykkä solumuovieristyslevy, johon läpivientiputket voidaan sen jälkeen tiivistää vaahdottamalla. Ilmansulkukalvon

2 1

tiivistys kaulukseen voidaan tehdä esimerkiksi teippaamalla tai jättämällä kalvo kahden solumuovieristyslevyn väliin. Läpiviennit kivi- ja hirsirungon tai levymäisen ilmansulun läpi voidaan tiivistää vaahdottamalla tai kittaamalla. Kivirakenteissa läpiviennit voidaan putken ulkopuolelta tiivistää myös valamalla, esimerkiksi teräsbetonilaatoissa, jos läpiviennin juuren tiiviys halutaan eristyisesti varmistaa, voidaan tiivistys vielä viimeistellä kittaamalla tai vaahdottamalla. Mikäli läpivienti tehdään osastoivaan rakenneosaan, ei tiivistykseen voida käyttää tavallisia muovituotteita. Tällöin tulee käyttää hyväksyttyjä palokatkotuotteita. Rakennuksen vaipparakenteilta ei kuitenkaan yleensä edellytetä osastoivuutta. Läpivientejä tiivistettäessä tulee erityisesti varmistua käytettävien tuotteiden riittävästä tartunnasta läpivientikappaleeseen sekä tiivistystuotteiden pitkäaikaiskestävyydestä.

PUTKILÄPIVIENNIN TIIVISTYS ALAPOHJARAKENTEESSA

1 Maanvaraisessa alapohjassa läpivientiputken ympärille asetetaan irrotuskaista, esim. umpisoluinen polyeteeninauha. Irrotuskaista katkaistaan laatan tasosta laatan valun jälkeen, kuitenkin ennen pinnoitusta. 2 Seinän ja lattian rakoon sullotaan umpisoluinen polyeteeninauha noin 20 mm:n syvyyteen. Ennen tiivistemassan asentamista rako imuroidaan huolellisesti ja pohjustetaan pohjuste aineella esim. weber.vetonit MD16. Jäljelle jäävä rako tiivistetään elastisella tiivistemassalla esim. llbruck SP525

PUTKILÄPIVIENNIN TIIVISTYS YLÄPOHJASSA

Höyrynsulkukalvollisissa puuyläpohjarakenteissa yksittäisten putkien läpiviennin tiivistys suositellaan tehtäväksi tarramaisilla läpivientilaipoilla. Teippaus pyritään aina tekemään tiivistä pintaa vasten. Useamman putken läpivientien tiivistämiseen voidaan käyttää muovieristyslevystä tehtyjä kauluksia. Tällöin jäykkä muovieristyslevy vaahdotetaan polyuretaanivaahdolla puurakenteiden väliin, jonka jälkeen läpivientiputket tiivistetään siihen vaahdottamalla. Höyrynsulkumuovi tiivistetään kaulukseen teippaamalla. Vaahdotusuran tulee olla vähintään 10 mm, jotta vaahdotus ulottuu hyvin levyn takareunaan saakka. Kivirakenteissa yläpohjassa putkiläpiviennit suositellaan tiivistettäväksi vaahdottamalla tai elastisella saumamassalla.

SÄHKÖJOHDOT JA -PISTORASIAT

Sähköpistorasiat ja sähköjohdot suositellaan sijoitettavaksi väliseiniin. Sisäkaton levytys- tai paneloinnin alustaksi suositellaan kattokannattajien alapintaan ristikoolausta, jolloin sähköjohtovedot voidaan kuljettaa joka suuntaan.

LECA® KIVITALO TIIVISTYSOHJEET

HORMIT

Leca® hormin suojaetäisyysvaatimus puurakenteista on vähintään 20 mm, kun väli- tai yläpohjan eristepaksuus on < 350mm ja 50 mm, kun eristepaksuus on 350–600 mm. (RakMK E3). Hormin ja puuyläpohjan välinen tiivistys tehdään rakennedetaljin F60110 mukaisesti. 1 Leca® hormi tasoitetaan sementtisideaineisella weber.vetonit tasoitteella tai 137 Oikaisulaastilla. Tasoituksen tulee ulottua vähintään apukoolauksen/kattoristikon alapinnan tasoon asti. 2 Apukoolaus 50×100 mm tai kattoristikko asennetaan Leca® hormin ympärille huomioiden samalla hormityypin vaatima suojaetäisyys. 3 Palovilla ≥ 20 mm, esim. Leca® hormin läpivientieriste tai ULTIMATE palonsuojalevy UPS 4.0 Alu1 asennetaan apukoolauksen ja hormin väliin. Palovilla asennetaan siten, että sen yläpinta nousee noin 100 mm yläpohjaeristeen yläpintaa korkeammalle. Palovillan alapinta tulee apukoolauksen alapinnan tasalle. 4 Höyrynsulkumuovi 0,2 mm (esim. PEL E 200, standardin SFS-EN 13984:en mukainen kalvo) asennetaan apukoolausta vasten siten, että höyrynsulkumuoviin syntyy pieni laskostus ja kiinnitetään apukoolaukseen nitojalla k100..k150. 5 Leca® hormin tiivistysteippi tai Tescon No 1 teippi (kokonais leveys 150 mm) kiinnitetään saumakohtaan siten, että teipin reuna asettuu apukoolauksen huoneen puoleisen reunan tasoon. Teipin toinen puoli kiinnitetään hormia vasten. Teipin asennus aloitetaan apukoolauksen huoneen puoleisesta reunasta hormia kohden. 6 Asennetaan katon ristiinkoolauksen 1. kerros. 7 Koolausten väliin asennetaan 22×50 mm puristusrima, kiinnitys apukoolaukseen R3.5×50 k300. Liitoksessa on huolehdittava siitä, että rima puristuu tasaisesti apukoolausta vasten ja että liitokset ovat tiiviitä. 8 Asennetaan ristiinkoolauksen 2. kerros. Ristikoolauksen ja hormin välinen tila täytetään palovillalla. 9 Katon verhous tehdään rakennetyypin mukaan.

MÄRKÄTILAT JA SAUNA

Ilmanpitävyyden kannalta märkätiloissa tulee erityisesti kiinnittää huomiota alaslasketun katon yläpuolisen tilan ulkoseinäliitosten ilmatiiviyteen. Märkätilaa ja saunaa koskevat yleiset työohjeet on esitetty esitteessä Vetonit Vedeneristys Työohjeet 8-70.

HÖYRYNSULKUUN SYNTYNEIDEN REIKIEN PAIKKAUS

Reikien tekoa höyrynsulkuun tulee välttää, koska niitä on vaikea tiivistää jälkikäteen. Höyrynsulkumuoviin tulleet viiltoreiät voidaan paikata tiivistysteipillä. Isompien reikien kohdalle tehdään paikkapala, joka tiivistetään reunoiltaan huolellisesti toisen muovin päälle. Limityksen tulee olla 150 mm, liian suuri limitys saattaa aiheuttaa kondenssiongelmia ja liian pieni limitys voi olla vaikea tehdä tiiviiksi.

Varmista aina tiivistystuotteiden yhteensopivuus ja yksityiskohtaiset työohjeet valmistajalta!

5 TUOTETIETOJA JA LIITTEET TUOTETIETOJA weber.vetonit 410 Ohutrappauslaasti / Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Sementtipohjainen kuituja sisältävä laasti ulko- ja sisärappauksiin. Laastilla on erityisen hyvä tartunta alustaan. Suurin raekoko noin 1,2 mm. Kerrospaksuus kiviaineisilla pinnoilla 2–15 mm. weber.vetonit 137 Oikaisulaasti / Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Kuituvahvisteinen sementtilaasti harkkosokkeleiden oikaisemiseen ulkotiloissa. Sokkelilaastia voidaan käyttää myös kiviaineisten seinien oikaisemiseen sisätiloissa.

Tremco Nullfire FP150 / tremco illbruck International GmbH Palonkatkaiseva kaulus muoviputkille

Contega Solido SL / Redi-Yhtiöt Oy Diffuusiotiivis liitosnauha ikkunoiden ja ovien, ala- ja yläpohjien sekä höyrynsulun liittämiseksi kivi- ja betonirakenteisiin.

Irroituskaista umpisolu-PE / Meltex Umpisoluinen solupolyeteenikaista esim. lattialaatan ja seinän väliin ennen valua.

Isover SK-C / Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Käytetään mineraalivillakaistana. Nullfire FS701 tai FS703/ tremco illbruck International GmbH Palonkestävä elastinen tiivistysmassa.

weber.vetonit 440 Kuiturappauslaasti/ Saint Gobain Rakennustuotteet Oy Kuituvahvistettu ohutrappauslaasti ulko- ja sisäkäyttöön. Hyvin vesihöyryä läpäisevä, erinomainen työstettävyys ja tartunta. Kerrospaksuus 5–15 mm.

SikaBoom-F+ / Oy Sika Finland Ab Paloeristysvaahto.

ISOVER VARIO KB3 / Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Käytetään ensisijaisesti ISOVER VARIO höyrynsulkukalvojen tiivistämisessä. KB 3 -teippiä käytetään sisätiloissa ja sillä voidaan tiivistää myös muita kalvomaisia materiaaleja (PA, PE, PU, PP, ALU, paperi). KB 3 -teippiä ei tule käyttää läpivientien saumauksessa eikä ikkuna- ja nurkkaliitoksien teippauksissa. ISOVER VARIO MultiTape SL / SaintGobain Rakennustuotteet Oy Käytetään ensisijaisesti ISOVER VARIO höyrynsulkukalvojen tiivistämisessä. MultiTape SL voidaan käyttää sisä- ja ulkotiloissa ja sillä voidaan tiivistää myös muita kalvomaisia materiaaleja. (ei aluskatetta).

ISOVER VARIO ja Vapo Block/ SaintGobain Rakennustuotteet Oy Älykkäät ja perinteiset höyrynsulkukalvot

Tescon No 1 / Redi-Yhtiöt Oy Joustava allround-höyrynsulkuteippi LVISputkien läpivientien ja kaikkien proclimahöyrynsulkujen kiinnittämiseen. Intello / Redi-Yhtiöt Oy Ilmatiivis höyrynsulkukangas. weber.vetonit MD16 / Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Dispersioliima tasoitteiden pohjustukseen.

Kumibitumikermikaista: TL2-luokan Kumibitumikaista K-MS 170/3000 esim. Kerabit 3000U Kumibitumikermien kiinnitys tarvittaessa: BIL 20/85 Kumibitumikermien saumat: Kuumabitumi Illbruck TP320 Paisuva nauha / tremco illbruck International GmbH Lämpö- ja äänieriste seinärakenteissa ovija ikkuna-asennuksissa Illbruck SP525 Saumamassa / tremco illbruck International GmbH Elastinen saumamassa sisäpuolisiin tiivistyksiin Illbruck SP520 / tremco illbruck International GmbH Elastinen saumamassa ulkopuolisiin tiivistyksiin.

PintaPolar FireSmart / Icopal Oy TL2-luokan pintakermi, jonka kiinnittämiseen ei tarvita tulta. Kermi on kauttaaltaan liimautuva, sen alapinnassa on muovilla suojattu liimapinta ja yläpinnassa liuskekivisirote.

Varmista aina tiivistystuotteiden yhteensopivuus ja yksityiskohtaiset työohjeet valmistajalta!

LECA® KIVITALO TIIVISTYSOHJEET

LIITTEET RAKENNEDETALJIT F60101 Maanvaraisen alapohjan liittymä Leca Design -ulkoseinään, Radonsuojaus, Lattiassa Styrofoam-eristys F60102 Maanvaraisen alapohjan tiivistys Leca Design -ulkoseinään, Radonsuojaus, Lattiassa kevytsoraeristys F60103 Putkiläpiviennin tiivistys, Maanvarainen alapohja F60104 Ikkunan ja oven tiivistys, Leca Design -ulkoseinä F60105 Katon höyrynsulun liitos ulkoseinään sivuseinillä, Leca Design -ulkoseinä, Puurakenteinen yläpohja F60106 Katon höyrynsulun liitos ulkoseinään päätyseinällä, Leca Design -ulkoseinä, Puurakenteinen yläpohja F60107 Katon höyrynsulun liitos ulkoseinään päätyseinällä, Leca Design -ulkoseinä, Kivirakenteinen yläpohja F60108 Elementtisaumojen tiivistys ontelolaattayläpohjassa, Keskisauma F60109 Elementtisaumojen tiivistys ontelolaattayläpohjassa, Päätysauma F60110 Leca®-hormin läpivienti, Suojaetäisyysvaatimus vähintään 20 mm, Puurakenteinen yläpohja F60111

Katon höyrynsulku kantavan väliseinän ja puuyläpohjan liittymässä

F60112 Katon höyrynsulun tiivistys putkiläpivientiin F60113 Katon höyrynsulun jatkoksen tiivistys F60114 Sähköputken läpivienti seinästä kattoon, Leca Design -ulkoseinä, Puurakenteinen yläpohja

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/ Rakenteiden tiivistysdetaljit Leca STRÖMBERGINKUJA 2 (PL 70) Maanvaraisen alapohjan liittymä Leca Design -ulkoseinään Radonsuojaus 00380 HELSINKI PUH. 010 44 22 00 Lattiassa Styrofoam-eristys

F60 1 01

15.11.2016

F60 1 01 15.11.2016

Korvaa 19.09.2014

LECA® KIVITALO TIIVISTYSOHJEET

F60 1 02

15.11.2016

Korvaa 19.09.2014

F60 1 02 15.11.2016

Rakenteiden tiivistysdetaljit

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/ Leca STRÖMBERGINKUJA 2 (PL 70) Putkiläpiviennin tiivistys Maanvarainen alapohja 00380 HELSINKI PUH. 010 44 22 00

F60 1 03

15.11.2016

F60 1 03 15.11.2016

Korvaa 19.09.2014

LECA® KIVITALO TIIVISTYSOHJEET

Rakenteiden tiivistysdetaljit

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/ Leca STRÖMBERGINKUJA 2 (PL 70) Ikkunan ja oven tiivistys 00380 HELSINKI Leca Design -ulkoseinä PUH. 010 44 22 00

F60 1 04

15.11.2016

Korvaa 06.10.2014

F60 1 04 15.11.2016

Rakenteiden tiivistysdetaljit

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/ Leca STRÖMBERGINKUJA 2 (PL 70) Katon höyrynsulun liitos ulkoseinään sivuseinällä Leca Design -ulkoseinä 00380 HELSINKI PUH. 010 44 22 00 Puurakenteinen yläpohja

F60 1 05 15.11.2016

≤

F60 1 05

15.11.2016

Korvaa 01.09.2011

LECA® KIVITALO TIIVISTYSOHJEET

Rakenteiden tiivistysdetaljit

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/ Leca STRÖMBERGINKUJA 2 (PL 70) Katon höyrynsulun liitos ulkoseinään päätyseinällä Leca Design -ulkoseinä 00380 HELSINKI PUH. 010 44 22 00 Puurakenteinen yläpohja

≤ ≤

F60 1 06

15.11.2016

Korvaa 01.09.2011

F60 1 06 15.11.2016

Rakenteiden tiivistysdetaljit

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/ Leca Katon höyrynsulun liitos ulkoseinään päätyseinällä STRÖMBERGINKUJA 2 (PL 70) Leca Design -ulkoseinä 00380 HELSINKI Kivirakenteinen yläpohja PUH. 010 44 22 00

F60 1 07

15.11.2016

F60 1 07 15.11.2016

Korvaa 01.09.2011

LECA® KIVITALO TIIVISTYSOHJEET

Rakenteiden tiivistysdetaljit

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/ Leca STRÖMBERGINKUJA 2 (PL 70) Elementtisaumojen tiivistys ontelolaattayläpohjassa Keskisauma 00380 HELSINKI PUH. 010 44 22 00

F60 1 08

15.11.2016

Korvaa 01.09.2011

F60 1 08 15.11.2016

Rakenteiden tiivistysdetaljit

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/ Leca STRÖMBERGINKUJA 2 (PL 70) Elementtisaumojen tiivistys ontelolaattayläpohjassa Päätysauma 00380 HELSINKI PUH. 010 44 22 00

F60 1 09

15.11.2016

F60 1 09 15.11.2016

Korvaa 01.09.2011

LECA® KIVITALO TIIVISTYSOHJEET

Rakenteiden tiivistysdetaljit

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/ Leca STRÖMBERGINKUJA 2 (PL 70) Leca-hormin läpivienti. Puurakenteinen yläpohja Suojaetäisyys vähintään 20 mm kun eristepaksuus < 350 mm 00380 HELSINKI PUH. 010 44 22 00 Suojaetäisyys vähintään 50 mm kun eristepaksuus 350-600 mm

≤ ≤

F60 1 10

15.11.2016

Korvaa 01.09.2011

F60 1 10 15.11.2016

Rakenteiden tiivistysdetaljit

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/ Leca STRÖMBERGINKUJA 2 (PL 70) Katon höyrynsulku kantavan väliseinän ja puuyläpohjan liittymässä 00380 HELSINKI PUH. 010 44 22 00

F60 1 11 15.11.2016

≤

F60 1 11

15.11.2016

Korvaa 01.09.2011

LECA® KIVITALO TIIVISTYSOHJEET

Rakenteiden tiivistysdetaljit

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/ Leca STRÖMBERGINKUJA 2 (PL 70) Katon höyrynsulun tiivistys putkiläpivientiin 00380 HELSINKI PUH. 010 44 22 00

F60 1 12

15.11.2016

Korvaa 01.09.2011

F60 1 12 15.11.2016

Rakenteiden tiivistysdetaljit

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/ Leca STRÖMBERGINKUJA 2 (PL 70) Katon höyrynsulun jatkoksen tiivistys 00380 HELSINKI PUH. 010 44 22 00

F60 1 13 15.11.2016

≤

F60 1 13

15.11.2016

Korvaa 01.09.2011

LECA® KIVITALO TIIVISTYSOHJEET

Rakenteiden tiivistysdetaljit

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/ Leca STRÖMBERGINKUJA 2 (PL 70) Sähköputken läpivienti seinästä kattoon Leca Design -ulkoseinä 00380 HELSINKI PUH. 010 44 22 00 Puurakenteinen yläpohja

F60 1 14

15.11.2016

Korvaa 01.09.2011

F60 1 14 15.11.2016

TIIVEYSPÖYTÄKIRJA, LECA®-TALON ULKOVAIPAN ILMANPITÄVYYS Kohde: Osoite:

MAANVARAINEN ALAPOHJA

KYLLÄ

Sokkeli on tasoitettu sisä- ja ulkopuolelta weber.vetonit 137 Oikaisulaastilla. Radoneriste PintaPolar FireSmart on asennettu detaljin F60101 mukaisesti.

ULKOSEINÄT Ulkoseinien yläosan sisäpinnat on tasoitettu weber.vetonit 137 Oikaisulaastilla eristeen yläpintaan saakka. Ulkoseinille tulevien kalusteasennuksien taustat on tasoitettu kauttaaltaan weber.vetonit 137 Oikaisulaastilla. Alaslasketun katon yläpuolinen seinäosa on tasoitettu weber.vetonit 137 Oikaisulaastilla.

PUURAKENTEINEN YLÄPOHJA Kattotuolien alapinnassa on vähintään standardin SFS-EN 13984:en mukainen höyrynsulkumuovi. Höyrynsulkumuovin jatkoskohdat on limitetty 150 mm. Höyrynsulkumuovin liitos- ja jatkoskohdat sijoittuvat kattotuolin suuntaisesti kattotuolin alapaarteen kohdalle tai ne tuetaan lisärimoin. Höyrynsulkumuovin jatkoskohta on teipattu Tescon No 1 tai ISOVER VARIO KB3 tai ISOVER MultiTape SL -teipillä. Alapaarteen kohdalla höyrynsulkumuovin limityskohdassa on teippauksen lisäksi puristusliitos. Yläpohjan ja ulkoseinän liitoskohdassa on Contega Solido SL -liitosnauha tai ISOVER VarioBond Tiivistysnauha. Liitoskohdan kangaskaista on asennettu puristusliitoksena höyrynsulkumuoviin.

KIVIRAKENTEINEN YLÄPOHJA Ontelolaattojen yläpuoliset saumat on tiivistetty kumibitumikermillä. Alapohjalaatan ja ulkoseinän välinen liittymä kohta on tehty detaljin F60101 mukaisesti.

LÄPIVIENNIT (LVIS) Puuyläpohjan läpivientien kohdalla on käytetty kaulusrakennetta tai tiiviys on varmistettu Tescon No1 tai ISOVER MultiTape SL -teippauksella. Maanvaraisen alapohjan putkiläpivienti on tiivistetty polyeteeninauhalla ja lopuksi tiivistetty Illbruck SP525 saumaus massalla detaljin F60103 mukaisesti.

HORMILÄPIVIENNIT Hormiläpivienti on tehty detaljin F60110 mukaisesti ja tiivistys varmistettu Tescon No 1 -teipillä.

IKKUNAT JA OVET Ulkoseinän ja ikkunan tai oven karmin välinen liitoskohta on tiivistetty huolellisesti polyuretaanilla ja mineraalivillaeristeellä sekä elastisella massalla detaljin F60104 mukaisesti.

MUUTA Rakenteet on kuvattu lämpökameralla rakennuksen sisäpuolelta. Tässä kohteessa on noudatettu Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Leca:n ohjetta "Leca®-kivitalo tiivistysohjeet 4-17".

Paikka

Aika

Vastaava työnjohtaja

Tiiveyspöytäkirjan tarkoituksena on varmistaa, että kivitalot on tiivistetty ohjeiden mukaisesti. Tiivistystyössä käytettävät tiivistystuotteet ovat toimivia rakenteessa ja niitä käyttäen uusien määräyksien mukaiset tiiveysvaatimukset täyttyvät rakennuksessa. Käytettäessä muita kuin Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Leca:n suosittelemia tiivistystuotteita, rakennuttajan tulee varmistua tuotteiden vastaavuudesta ja tiiveysominaisuuksista.

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Leca

LECA® KIVITALO TIIVISTYSOHJEET

A Saint-Gobain brand

Tilaukset ja toimituksia koskevat kysymykset Asiakaspalvelukeskus Jälleenmyyjät, puhelin 010 44 22 11 Rakennusliikkeet ja urakoitsijat puhelin 010 44 22 313 telekopio 010 44 22 300 tilaukset@e-weber.fi Myynti Rautakaupat ja rakennustarvikeliikkeet

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy PL 70 (Strömberginkuja 2) 00381 Helsinki Puhelin 010 44 22 00 Telekopio 010 44 22 295 www.leca.fi