Oulun kaupunginkirjaston toimintakertomus 2025

Toimintakertomus 2025

OULUN KAUPUNGINKIRJASTO

KAUPUNGINKIRJASTO

Martinniemi Jokisuuntie 1 Haukipudas

Haukipudas Jokelantie 1 Haukipudas

Kiiminki

Kirjastokuja 1 Kiiminki

Pateniemi

Pateniemen kirjasto

Sahantie 2 Oulu

Rajakylä

Kello Uuvenperäntie 4 Kiviniemi

Asema Asemakylänraitti 1 A-talo, Haukipudas

Ylikiiminki Koulurinne 3 Ylikiiminki

3

Sisältö

Ritaharju Ritakierros 2 Oulu

Kaijonharju

Rajakylän kirjasto

Ruiskukkatie 2

Oulu

Koskela

Tullimiehentie 4

Kaijonharjun kirjasto Ritaharjun kirjasto

Kalevalantie 5 Oulu

Puolivälinkangas

Jäälin kirjasto

Martinniemi Jokisuuntie 1 Haukipudas

Asema

Asemakylänraitti 1, A-talo, Haukipudas

Haukipudas

Oulu

Koskelan kirjasto

Tuira

Tuiran kirjasto

Valtatie 47

Oulu

Pääkirjasto

Keskustakirjasto Saari

Kaarlenväylä 3

Oulu

Karjasilta

Kollaantie 2 Oulu

Karjasillan kirjasto

Oulunsalo

Karhuojantie 2 Oulunsalo

Puolivälinkankaan kirjasto

Kaukovainio

Mielikintie 9 Oulu

Myllyojan kirjasto

Hiirihaukantie 4 Oulu

Kaukovainion kirjasto

Myllyoja

Karvarinaukio 11 Oulu

Hiukkavaaran kirjasto

Kastelli

Sairaalanrinne 5 Oulu

Kastellin kirjasto

Maikkula

Kangaskontiontie 3 Oulu

Maikkulan kirjasto

Kaakkuri Pesätie 13 Oulu

Kaakkurin kirjasto Oulunsalon kirjasto

Jokelantie 1 Haukipudas

Kiiminki

Kirjastokuja 1 Kiiminki

Kello

Uuvenperäntie 4 kiviniemi

Ylikiiminki

Koulurinne 3

Ylikiiminki

Yli-Ii

Halametsä 3

Yli-Ii

Oulun kaupunginkirjasto

vuosi 2025

Kirjastovuosi 2025 oli hyvin poikkeuksellinen ja täynnä odotuksia. Kirjaston palveluverkkoon avattiin kaksi uutta kirjastoa. Täysin uusi Tuiran kirjasto avattiin elokuussa, ja yli kolme vuotta peruskorjauksen vuoksi kiinni ollut keskustakirjasto Saari avattiin marraskuussa. Näihin kohteisiin liittyvät muutot, järjestelyt, hankinnat, sopimukset ja koordinointi toivat koko henkilökunnalle paljon työtä ja huolehdittavaa. Lopputuloksena on kaksi todella toimivaa ja merkittävää kirjastoyksikköä oululaisten asiakkaiden käyttöön.

Lasten ja nuorten lukemisen edistämiseen tehty pitkäjänteinen työ näkyi selvästi tilastoissa. Lasten ja nuorten kirjojen lainaus on noussut jo monta vuotta peräkkäin. Koulu- ja päiväkotiyhteistyöllä on merkittävä rooli vinkkausten, tiedonhaun opetusten ja satuhetkien toteutumisessa. Oulun kaupunki toteutti kansallista lukutaitostrategiaa Lukevin kaupunni -toiminnan avulla. Oulun kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026 siirryttiin yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden kanssa ja tavoite olla Euroopan lukevin kulttuuripääkaupunki vahvistui.

OUTI-kirjastojen, ja samalla myös Oulun kaupunginkirjaston, kirjastojärjestelmää ylläpitävä KohaSuomi palkittiin Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry:n vuoden 2025 Open World Hero -tunnustuksella. Koha-Suomi Oy on täysin kuntien omistama yhtiö, joka tuottaa omistajakunnilleen vapaan ja avoimen lähdekoodin Kohakirjastojärjestelmän ylläpito- ja kehittämispalvelut sekä edistää toimintakulttuurillaan avoimuutta ja yhteisöllisyyttä.

Toimintakertomus

Tunnusluvut 2025

Menot

Menot yhteensä 11 597 954 euroa

Henkilöstökulut 6 284 685 euroa

Tilakustannukset 2 282 923 euroa

Kirjojen hankintakulut 885 213 euroa

E-aineistokulut 221 003 euroa

Muut kulut 1 626 720 euroa

Tulot

Tulot yhteensä 741 587 euroa

Vuokrat ja myyntitulot 148 371 euroa

Avustukset 361 254 euroa

Muutos 24→25 %

Aukiolotunnit, vuosi 84 620 -7 %

Omatoimitunnit, vuosi 47 554 -8 %

Aineistolainat / asukas 18,5 1 %

Käyntikerrat 1 578 515 -7 %

Lainat 4 004 391 2 %

Oulun kaupunginkirjaston viestinnän tunnuslukuja 2025

5 940 Facebookseuraajaa

6 artikkelia Mun Oulu -verkkomediassa

6 071 Instagramseuraajaa

2 382 656 vierailua kirjaston verkkosivuilla

Lainaus kirjastoittain 2025

Toimipiste

Puolivälinkangas 7.4.2023- jatkuu edelleen

Pekuri suljettiin 30.6.

Saari avattiin peruskorjauksen jälkeen 24.11.

Tuira (muutto) 1.5.-10.8.

Kaakkuri (remontti) 7.-27.7. Kesäsulut: 31.5.-5.8. Asema, Hiukkavaara, omatoimi 31.5.-22.6., suljettu 23.6.-5.8. Jääli, Kastelli, Kello, Martinniemi, Pateniemi

Kokoelmat 2019-2025

Hankinnat 2019–2025

Kokoelmat, hankinnat ja lainaus 2025

Henkilökunta ja koulutukset 2025

Koulutus,

Koulutus, aihe Osallistujia Asiakaspalvelu

Tuiran kirjasto muutti

Tuiran kirjasto ehti toimia melkein päivälleen 41 vuotta kerrostalon kivijalassa osoitteessa Valtatie 47. Vuonna 1984 avatun kirjaston viimeinen aukiolopäivä oli vapunaattona 30.4.2025. Uusiin tiloihin päästiin muuttamaan kesäkuussa ja uudeksi osoitteeksi tuli kirjastolle osuvasti Matti Hällin kuja 3. Muutto sujui suunnitelmien mukaisesti.

Uusi kirjasto avattiin koulujen alkaessa 11.8.2025.

Asiakkaat löysivät uuden kirjaston heti, ja kirjastossa on ollut vilkasta siitä lähtien. Tuiran kirjasto toimii koulun ja nuorisotilan kanssa samassa rakennuksessa, mikä on lisännyt alueen lasten ja nuorten kirjastokäyntejä merkittävästi.

Uudessa kirjastossa on tilaa 10 000 niteelle. Koska kirjasto toimii myös Tuiran koulun koulukirjastona, kokoelmasta noin puolet on lasten ja nuorten aineistoa. Alueella puhutaan useita eri kieliä, joten Tuiran kirjastossa on panostettu myös monikieliseen kokoelmaan. Aikuisten aineisto kattaa kaunoja tietokirjallisuuden lisäksi elokuvia, musiikkiaineistoa ja lehtiä. Kirjastossa on erillinen lehtisali, jossa voi rauhassa keskittyä lukemiseen. Lisäksi asiakkaiden käytössä on kolme tietokonetta.

Uudessa kirjastossa on kiinnitetty huomiota esteettömyyteen: ulko-ovi avautuu ovenavauspainikkeella ja kulkuväylät ovat tilavat.

Väistövuosilta pysyviksi jääneitä

käytäntöjä: hajautetut varastot ja logistiikkayksikkö

Pääkirjastoon aiemmin keskitettyjä, kaikille Oulun kirjastoille yhteisiä toimintoja jouduttiin tilasyistä hajauttamaan useampaan osoitteeseen. Moni muutos jäi pysyväksi, kun keskustakirjasto Saareen lisättiin asiakastiloja remontin yhteydessä.

Kirjastojen välistä aineistologistiikkaa siirryttiin tekemään hallitiloihin Ruskoon, jossa käytössä on kynnyksetöntä tilaa yhdessä kerroksessa maan tasalla. Kuljetettavien kirjojen lajittelussa käytetään pääkirjastossa palvellutta palautusautomaattia, joka jatkaa nyt elämäänsä varattujen kirjojen ja kotikirjastoihinsa matkalla olevien palautusten lajittelijana. Aiemmin sama lajittelu on tehty käsityönä.

Ruskossa risteää laajan maantieteellisen alueen kirjastojen välinen kuljetus ja Oulun kirjastojen välinen ajorinki. Vuosittain lajitellaan 600 000–700 000 nidettä.

Vanhempaa, aikaisemmin pääkirjastossa varastoitua kirjastoaineistoa on hajautettu Oulunsalon, Haukiputaan ja Yli-Iin kirjastoihin sekä Ruskon yksikköön. Ruskosta järjestettiin varastotiloja harvemmin lainatuille kirjoille, lehdille ja musiikille. Varastojen aineistot kulkevat varauksina koko OUTI-kirjastojen alueelle asiakkaille maksutta.

Ruskoon siirrettiin myös Oulun kirjastojen yhteinen toimistotarvikevarasto, kirjansitomo sekä kirjastoautojen talli työpisteineen ja varastotiloineen.

Keskustakirjasto Saari täyttyi tiedolla, tarinoilla

ja elämyksillä

Muutto pois Vänmannin saaresta ja paluumuutto takaisin oli väistövuosien aikana valtava ponnistus kirjastolaisille. Sekä pääkirjaston tyhjentäminen että uudelleen täyttäminen veivät kuukausia, mikä herätti keskustelua kirjaston käyttäjien keskuudessa. Siirrettävää aineistoa oli valtavasti ja sen käsittely oli hidasta. Valmiiseen keskustakirjasto Saareen tuli lähes kolme kilometriä hyllyjä, jotka täyttyivät aineistosta.

Keskustakirjasto Saaren kokoelmassa on pelkästään kirjoja noin 70 000 kappaletta. Lisäksi kokoelmaa täydentävät lehdet, pelit, elokuvat ja muu aineisto. Muuttolaatikoita kulki Saareen elokuusta 2025 alkaen lähes 3 000, ja kokoelma kasvaa edelleen kirjaston avauduttua.

Muutto näkyi jokaisessa alueen kirjastossa

Pääkirjaston sulkeuduttua sen lainattavissa oleva aineisto hajautettiin alue- ja lähikirjastoihin, jotta se olisi asiakkaiden käytössä koko remontin ajan. Monen kirjaston hyllyt täyttyivätkin ääriään myöten.

Saaren avaaminen ei siten tarkoittanut pelkästään väistötilana toimineen Pekurin kirjaston aineistojen siirtoa uuteen paikkaan.

Pekurin kirjasto palveli keskustassa liikkuvia asiakkaita väistövuosien ajan. Sen koko oli kuitenkin huomattavasti pääkirjastoa pienempi, eikä sinne mahtunut kuin pieni osa alkuperäisestä kokoelmasta. Suurin osa kirjoista oli ollut peruskorjauksen ajan muissa kirjastoissa hyllyissä ja varastoissa. Pekurissa aineistoa oli esillä noin 350 hyllymetriä, kun taas Saareen oli tulossa melkein kymmenkertainen määrä.

Keskustakirjasto Saaren kokoelma koottiin

Pekurista sekä muista kirjastoista ja niiden varastoista. Muuttolaatikoita alettiin pakata alue- ja lähikirjastoissa jo syksyllä 2024, ja työ jatkui kesään 2025 saakka. Aineistojen siirron ohella kokoelmien sijoittelun suunnittelu vaati tarkkaa etukäteistyötä. Kun aineisto saapui Saareen, keskustakirjaston henkilökunta hyllytti sen paikoilleen, ja apuna toimivat myös muiden kirjastojen työntekijät.

Muuttolaatikoita Kaijonharjun väistötilassa keväällä 2025.

Muuton mittakaavasta kertoo se, että koko kirjaston henkilökunta kaikissa toimipisteissä osallistui työhön. Perusparannuksen aikana aineistoa pakattiin, purettiin ja hyllytettiin Oulun kaupunginkirjaston kaikissa toimipisteissä.

Muuttolaatikoita Oulunsalon kirjastossa kesällä 2024.

Kokoelman saatavuuteen ja laatuun panostettiin

Myös kirjojen saatavuuden turvaaminen remontin aikana vaati erityisjärjestelyjä. Pääkirjaston tuhannet kirjat, muu aineisto ja varastokokoelmat sijoitettiin eri puolille Oulua asiakkaiden käytettäväksi ja tilattavaksi mihin tahansa lähikirjastoon.

Oulun kirjastot ovat osa OUTI-kirjastoja, johon kuuluu 16 kunnan- ja kaupunginkirjastoa. OUTI-kirjastojen laaja kokoelma on kaikkien kimpan kirjastojen asiakkaiden käytettävissä, ja aineistoa voi tilata mihin tahansa oman alueen kirjastoon.

Keskustakirjasto Saaren kokoelma on jatkossakin laaja, ajantasainen ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Sitä täydentävät alue- ja lähikirjastojen sekä muiden OUTI-kirjastojen kokoelmat, mikä takaa asiakkaille erittäin monipuolisen valikoiman. Myös kirjaston sähköiset aineistot tukevat kokonaisuutta monin tavoin.

Kirjastoauto Onneli varaustennoutopisteenä

Pekurin kirjasto suljettiin jo 30.6. muuton valmistelua varten. Uusi keskustakirjasto Saari avattiin asiakkaille vasta myöhemmin syksyllä, joten keskustaan perustettiin väliaikainen varaustennoutopiste.

Väliaikaisena noutopisteenä toimi kirjastoauto Onneli, joka pysäköi 21.7. alkaen Mannerheiminpuiston viereen arkipäivisin. Syyskuun alusta Onneli siirtyi päivystämään Kaarlenväylälle Torinrantaan, lähemmäksi tulevaa keskustakirjastoa.

Väliaikainen noutopiste suljettiin 13.11., kun noudettavat varaukset siirrettiin 24.11. avattavaan keskustakirjasto Saareen.

Onnelin toimiessa varaustennoutopisteenä päiväkodeille toimitettiin kirjapaketteja. Syksyn aikana kirjastoissa kerättiin kirjapaketit yli 120 päiväkotiryhmälle, ja Onneli toimitti ne perille asiakkailleen. Onneli palasi kiertämään päiväkotien pysäkkejä marraskuun alussa.

Onneli parkkeerattuna Mannerheiminpuistossa heinäkuussa.

Kokemuksia väistöajasta

Keskustakirjaston peruskorjauksen ajan työskentelin pääasiassa Myllyojan kirjastossa. Käytännössä tein tuon kolmen vuoden aikana eri mittaisia pätkiä myös Maikkulan, Kiimingin ja Hiukkavaaran kirjastoissa, joten väistöaika tuli siinä mielessä käytettyä tehokkaasti. Kaikki nämä kirjastot poikkeavat toisistaan tiloiltaan ja asiakaskäyttäytymiseltään, joten sain varsin monipuolisen kuvan lähikirjastojen arjesta.

Työnkuva väistöaikana oli osin erilainen kuin aiemmin. Vedin lukupiiriä ja satuhetkiä, kävin hoivakodissa pitämässä lukutuokioita, tilasin monikielisestä kirjastosta siirtokokoelmia sekä osallistuin kirjastoreitin toteutukseen tavanomaisen asiakastyön ohessa. Näitä tehtäviä en tehnyt pääkirjastossa ennen remonttia. Lasten- ja nuortenosaston kokoelma tuli läheisemmin tutuksi tiedonhakukysymyksien myötä ja kirjapakettien kerääminen vaihtelevista aiheista oli sitä kirjastotyön ydintä, mikä itseä viehättää. Pyörremyrskyn lailla käyneet päiväkotilapset olivat juuri niin aitoja ja energisiä kuin kuvitella saattaa. Osallistuminen satupuun pystyttämiseen Hiukkavaaran kirjastossa oli itsessään ainutlaatuinen ja hauska projekti. Toisaalta joitain aiempia työtehtäviä (esimerkiksi kaukopalvelu) jäi vähemmälle ajankäytöllisten haasteiden vuoksi.

Asiakaskirjo oli sinällään yhtä monipuolinen kuin aiemmin pääkirjastossa. Joskus oli päiviä, jolloin kaipasin vartijan läsnäoloa kirjastopisteeseen. Tällöin tietysti koetimme saada apuja puhelimitse, mutta resurssien rajallisuus konkretisoitui varsin nopeasti. Näistä hetkistä kuitenkin selvittiin ja tilanteet puitiin työyhteisön ja esihenkilöiden kesken.

Kaiken kaikkiaan väistöaika oli virkistävää, ajoittain hyvin intensiivistä ja stressaavaakin, mutta ennen muuta varsin avartavaa ja palkitsevaa aikaa. Parasta oli aivan loistava työyhteisö, johon koin olevani tervetullut omana itsenäni. Arki sujui hyvässä hengessä. Myös uudet työtehtävät toivat tervetullutta vaihtelua. Koen, että sain väistöajalta laajempaa näkemystä ja paljon hyviä eväitä sinänsä aivan samaan työhön, jota nyt jatkan

Saaressa hieman erilaisissa puitteissa. Terveisiä siis itäisen alueen väelle ja kanssani siellä työskennelleille!

Tästä on hyvä katsoa eteenpäin.

Väistöaika Pekurin kirjastossa oli mukavaa, joskin tosi kiireistä aikaa. Pieneen tilaan mahdutimme ison kirjaston toimintoja, ja asiakkaita oli pieneen tilaan nähden tosi paljon. Oli mukavaa, kun asiakkaat ottivat Pekurin kirjaston omakseen, vaikka kyllähän keskustassa on 1980-luvulta asti ollut kirjasto Jotkut asiakkaat olivat kylläkin kovasti sitä mieltä, että pääkirjasto, nykyinen keskustakirjasto Saari, ei ole keskustassa. Paljon tehtiin kirjastokortteja uusille asiakkaille, jotka pääsivät Pekurissa taas kirjastonkäytön makuun. Ostosten lomassa oli helppoa hoitaa myös kirjastoasiat. Pieniä tapahtumiakin Pekurissa järjestettiin, erilaisia kirjailijavieraita, musiikkia ja lasten tapahtumia. On kuitenkin mukavaa päästä taas suurempiin tiloihin, jotka mahdollistavat erilaiset isommat tapahtumat ja asiakasmassa jakautuu isompaan tilaan tasaisemmin.

Väistöaika Pekurin kirjastossa jäi mieleen pääosin positiivisena. Henkilökunta sai väistötilat toimimaan ja onnistui yhdessä suunnittelemalla luomaan toimivan arjen täysin uudessa tilanteessa. Oli mukavaa olla töissä aivan kaupunnin keskustassa, vaikka lieveilmiöiltäkään ei täysin vältytty. Niihinkin kuitenkin keksittiin aina yhdessä ratkaisut. Arki rullasi hyvin, samassa talossa työskentelevät muut toimijat tulivat tutuiksi ja kolme vuotta hujahti nopeasti. Olen iloinen, että pääsin väistöajaksi Pekuriin.

Väistönaikainen työpisteeni sijaitsi Oulun itäisellä alueella, joka koostuu Kiimingin, Jäälin, Yli-Iin, Ylikiimingin, Myllyojan ja Hiukkavaaran kirjastoista. Siirtyminen isommasta yksiköstä pienempään tuntui luontevalta. Siirtyminen pienemmästä toimipisteestä isompaan olisikin paljon haasteellisempaa. Väistönaikaista siirtymistä helpotti mahtava tuki uudelta työyhteisöltä. Pienemmän työyksikön etuja onkin tiiviimpi työyhteisö, luontaisesti toimiva yhteisöohjautuvuus ja loistava yhteishenki. On tärkeää kannustaa, rohkaista, kehua ja kiittää työkavereita. Hyvää yhteishenkeä pidetään yllä työpaikalla erilaisilla tempauksilla, kahvipöydässä pienillä makeilla ja suolaisilla herkuilla ja työn ulkopuolella tapaamisissa eri merkeissä.

Väistönaikaisissa kirjastoissa opinkin paljon yhteisöohjautuvuudesta ja työyhteisötaidoista. Työyhteisö osoitti, kuinka tärkeää on työpaikan sisäinen psykologinen turvallisuus. Pienemmän yksikön sisällä tieto kulkee nopeasti ja tavoittaa kaikki, suuremmissa yksiköissä tieto saattaa helposti jäädä parvien sisälle. Tiiviissä yhteisössä asioita lähdetään rohkeasti kokeilemaan ja uskalletaan heittäytyä. Aina on tukena ja turvana ystävä, johon pystyy luottamaan. Työnkuvani oli väistönaikana paljon monipuolisempi ja pääsin kokeilemaan paljon uusia asioita.

Uusiin asioihin tutustuminen oli helppoa työyhteisön turvaverkon ansiosta. Itäisen alueen työyhteisöä jäänkin suuresti kaipaamaan palatessani takaisin kotiyksikkööni keskustakirjasto Saareen.

Muuttoa valmistellaan Pekurin kirjastossa kesällä 2025. Toimintakertomus

Asiakkaiden palautetta

Pekurin kirjastosta

Pekurin kirjaston sijainti keskellä kaupunkia, asiakkaiden kulkureittien varrella Pekurin kauppakorttelissa, sai paljon kehuja. Toiveita siitä, että

Pekurin kauppakortteliin jäisi kirjasto, esitettiin usein. Yhtä lailla odotettiin peruskorjauksen päättymistä ja keskustakirjasto Saaren avaamista.

Pekurin kirjaston väistötila oli pieni suhteessa pääkirjastoon, siellä oli vähemmän aineistoa ja lukupaikkoja. Myös sijainti vilkkaassa kauppakeskuksessa toi kirjastoon omat ongelmansa muun muassa ruuhkina ja järjestyshäiriöinä.

Keskustakirjasto Saari avattiin marraskuussa

Oulun pääkirjaston remontti on ohi ja sen aikana pääkirjastosta rakentui keskustakirjasto Saari. Avajaispäivää vietettiin maanantaina 24.11.2025, ja kirjastoon kävi tuolloin tutustumassa 2 599 henkilöä.

Keskustakirjastossa toimii lisäksi Oulun kaupungin yhteisötoiminta ja tammikuussa avattava Lastenkulttuurikeskus Kotilo. Asiakkaita palvelee myös Kanresta Oy:n Kahvila Tarina.

Keskustakirjasto Saareen ovat tervetulleita kaikki. Saari on kaikille avoin, maksuton ja turvallinen tila, jonka tavoitteena on kasvaa ja kehittyä kävijöidensä näköiseksi kulttuuritaloksi. Saaressa voi viihtyä, oppia ja viettää aikaa yksin tai yhdessä muiden kanssa. Saari on myös täynnä elämyksiä ja tietoa kaikenikäisille. Saari on ostoskeskuksen ekologinen vastine: siellä voi viettää aikaa, mutta mitään ei tarvitse ostaa. Saaressa voi osallistua monenlaiseen maksuttomaan toimintaan ja tapahtumiin.

Yksi perusparannuksen tavoitteista oli luoda Saareen uusia tiloja ja palveluita asiakkaille. Se näkyy konkreettisesti koko talossa. Toisessa kerroksessa on enemmän tilaa lapsille ja nuorille. Kolmannessa kerroksessa on Digiverstas ja neljännessä kerroksessa studio- ja tapahtumatiloja.

Keskustakirjasto Saaren aukioloajat ovat maanantaista perjantaihin klo 8–20 ja lauantaista sunnuntaihin klo 10–16. Asiakaspalvelua kirjastossa on maanantaista perjantaihin klo 9–20 ja lauantaisin klo 10–16. Kirjasto toimii arkiaamuisin klo 8–9 ja sunnuntaisin omatoimiperiaatteella.

Saari kerroksittain

Palveluiden ja toimintojen sijoittelussa on pyritty ottamaan huomioon esteettömyys, asioinnin sujuvuus ja arkkitehtuurin ainutlaatuisuus. Asiakashissien määrää on lisätty, kulkua kerrosten välillä on helpotettu uudella punaisella hissillä ja myös rakennuksen pohjoispäädyssä oleva sininen hissi on nyt asiakkaiden käytössä. Vanhalla, Saaren keskellä olevalla asiakashissillä ei pääse neljänteen kerrokseen asti.

Palautusautomaatti ja noudettavat varaukset ovat ensimmäisessä kerroksessa. Tämä järjestely helpottaa nopeaa asiointia. Ensimmäisessä kerroksessa saa pistäytyä myös hyvin käyttäytyvän lemmikin kanssa. Lainauspisteitä on ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Auditorio Pakkalan sali ja tapahtumatila Laituri ovat vanhoilla tutuilla paikoillaan, ja niiden vuokraus aloitetaan alkuvuodesta 2026.

Toiseen kerrokseen on sijoitettu koko Saaren kirjallisuuskokoelma. Asiakastiloja on laajennettu, ja lasten ja nuorten aineistolle on varattu puolet kerroksen pinta-alasta.

Kolmannesta kerroksesta löytyvät lehdet, asiakastietokoneet ja erilaiset työskentelytilat. Lehtikokoelma siirrettiin aulasta kolmanteen kerrokseen, koska lehtien lukemiseen haluttiin tarjota aiempaa rauhallisempi paikka. Opintosalit Terva ja Tynnyri ovat hiljaisia työskentelytiloja. Yhdessä työskentelyä ja kokoontumista varten löytyy viisi neuvottelukuutiota ja neljä neuvotteluhuonetta. Digiverstas päästiin avaamaan joulukuussa. Sieltä löytyy pienvalmistamiseen erilaisia laitteita, joiden käyttöä voi opetella matalalla kynnyksellä ja samalla päästää luovuutensa valloilleen. Kolmannessa kerroksessa on myös Oulun kaupungin yhteisötoiminnan työtila.

Peruskorjauksen yhteydessä myös neljänteen kerrokseen avattiin asiakastiloja. Sinne sijoitettiin koulutus- ja tapahtumatiloja, äänieristetyt studiot

ja henkilökunnan työtiloja. Myös Lastenkulttuurikeskus Kotilo avaa toimintansa ylimmässä kerroksessa vuoden 2026 alussa.

Saari on modernin betoniarkkitehtuurin taidonnäyte

Arkkitehtuuriltaan Saari edustaa puhdaslinjaista ja vähäeleistä modernismia. Tilojen korjaukset ja muutokset on tehty arkkitehtien Marjatta ja Martti Jaatisen alkuperäistä näkemystä kunnioittaen. Rakennus on modernin betoniarkkitehtuurin taidonnäyte ja osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä.

Keskustakirjaston peruskorjauksen kokonaisvastuusuunnitteluryhmää on johtanut JKMM Arkkitehdit Oy. Suunnittelutyöhön on osallistunut laajasti asiantuntijoita eri aloilta. Tilat ja toiminnot on päivitetty vastaamaan nykyajan tarpeita ja niissä panostetaan erityisesti esteettömyyteen sekä turvallisuuteen. Lähes kolme vuotta kestäneessä remontissa myös talotekniikka on uusittu täysin.

Keskustakirjasto Saaren lasijulkisivun edessä sijaitsee prosenttiperiaatteella hankittu elävä kasvitaideteos Sininen saari, jonka suunnittelija ja toteuttaja on kuhmolainen taidemaalari ja puutarhuri Urho Kähkönen.

Kasvitaideteoksen luoja Urho Kähkönen tekemässä perustuksia Sinisen saaren pienelle mökille.

Lukevin kaupunni

Lokakuussa 2024 käynnistetty Lukevin kaupunni -kampanja piti yllä puhetta lukutaidosta ja toi monipuolisesti esille kaupungin lukutaitotoimijoita ja lukutaitotyötä. Kampanjan tavoitteena on innostaa oululaisia lukemaan, edistää yhteisöllistä lukemisen kulttuuria ja kehittää monilukutaitoa. Se myös tekee oululaista ja kansallista lukutaitotyötä näkyväksi ja lisää yhteistyötä kaupungin eri toimijoiden kanssa. Vuoden aikana julkaistut lukutekotarinat kuvasivat, miten lukeminen näkyi kaupungin asukkaiden ja kunnan toimijoiden arjessa.

Vuoden 2026 Euroopan lukevin kulttuuripääkaupunki -juhlavuoteen valmistauduttiin monin erilaisin haastein. Lukukuntoon-haasteen lisäksi toteutettiin muitakin lukutaitohaasteita. Digitaitoja edistävä Digikuntoon-haaste luotiin yhteistyössä Steam in Oulu -verkoston kanssa ja luonnonlukutaitoon tarttuva Luontokuntoon -haaste kaupungin kestävän kehityksen toimijoiden ja Lähekkö nää luontoon? -toiminnan kanssa.

Vuoden alussa käynnistyi myös yhteisöllinen Lukumittari, joka houkutteli oululaisia lukemaan ja merkitsemään lukemansa kirjat mittariin kuukausittain. Lukumittari innosti mukaan yksittäisiä kuntalaisia, perheitä, päiväkoteja ja kouluja. Lukumittariin oli mahdollista ilmoittaa kaikenlaisia kirjoja: kaunoja tietokirjallisuutta, sarjakuvia, runoja, e-kirjoja ja

Toimintakertomus

LUKEVIN KAUPUNNI

OLETKO MUKANA?

Luetaan yhdessä Oulusta Euroopan lukevin kulttuuripääkaupunki.

äänikirjoja. Kampanjan aikana tulokset julkaistiin Lukevin kaupunni -sivustolla, ja osallistuneiden kesken arvottiin kuukausittain palkintoja. Lukumittariin kertyi luettuja kirjoja yhteensä 118 626. Osallistujia oli mukana kuukausittain keskimäärin 2 665.

Lukevin kaupunni -toiminta on Oulun kaupungin laaja ja pitkäjänteinen panostus lukutaitoon, lukemisen iloon ja yhteisölliseen kulttuuriin. Toiminnan tavoitteena on rakentaa kaupunki, jossa vahva lukutaito kuuluu kaikille ja jossa lukeminen tuottaa iloa, hyvinvointia ja osallisuutta kaikille ikäryhmille.

Lukuopas-palvelu täytti kymmenen vuotta

Oulun kaupunginkirjaston lukuopaspalvelu juhlisti kymmenvuotista taivaltaan. Palvelu syntyi vuosina 2015–2016 toteutetussa Lukuiloa kaikille -hankkeessa, joka tehtiin yhteistyössä Oulun, Pudasjärven ja Iin kirjastojen kanssa.

Kymmenen vuoden aikana lukuoppaat ovat tuottaneet yhteensä 894 kirjavinkkipyyntöä. Vuoden 2025 aikana pyyntöihin vastattiin 85 kertaa. Eniten vinkkejä toivottiin jännityksestä, kevyestä viihteestä ja historiallisista aiheista. Lasten suosikkitoiveita olivat jännitys, huumori ja fantasia. Tietokirjoista erityisesti elämäkerrat, psykologia, hyvinvointi ja terveys nousivat esiin.

Palvelua juhlistettiin kirjastoissa Lukemisen juhlaa -teemakuukauden aikana järjestämällä kirjanäyttelyitä, joihin asiakkaat saivat tuoda omia kirjavinkkejään. OUTI-verkkokirjastossa julkaistiin suosikkilistoja lukuoppaiden suosituista vinkeistä vuosien varrelta.

Lukemisen juhlaa -kirjanäyttely Kastellin kirjastossa.

Lukemisen ja lukutaidon edistäminen vankiloissa

Oulun kaupunginkirjastolle myönnettiin valtionavustus lukutaidon kehittymiseen ja kirjallisuuden harrastamiseen tähtäävän toiminnan sekä lukupiiritoiminnan järjestämiseen Pelson ja Oulun vankiloiden vangeille. Aikaisempina vuosina avustus

haettiin opetus- ja kulttuuriministeriöstä, vuodelle 2025 se haettiin aluehallintovirastosta. Vankiloissa järjestettiin lukemisen edistämisen tapahtumia kuten kirjavinkkauksia ja kirjailijavierailuja vankiloissa.

Soutaja Jari Saario vieraili vankilavierailujensa lisäksi myös Pekurin kirjastossa kertomassa elämäkerrastaan. Matti A. Kemi haastatteli.

Ahaa!-hanke

Ahaa! – kirjasto aikuisten lukutaidon tukena (1.4. 2023–30.6.2025) oli Oulun ja Raahen kaupunginkirjastojen yhteistyöhanke, jonka tavoitteena oli vahvistaa monilukutaitoa ja kehittää kirjaston palveluita aikuisille, joiden lukeminen vaatii kannustusta tai tukea. Hankkeessa pohdittiin erityisesti, kuinka tavoittaa ne aikuiset, jotka hyötyvät lukutaitotyöstä eniten, sillä toiminnan kohdentaminen juuri heille on vaikuttavinta.

Hanke toteutettiin moniammatillisesti yhteistyössä Erilaisten oppijoiden liiton, Pohjoisen moninaisten oppijoiden, Raahen Psyyken ja useiden muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Siihen sisältyi mm. Oppimisen olohuone -toimintaa, pop-up-tapahtumia, lukupiirejä, kirjailijavierailuja ja koulutuksia. Oppimisen olohuone on kirjaston järjestämä palvelu, josta saa rauhallista tukea arkeen ja opiskeluun. Hanke sai näkyvyyttä myös tiedotusmateriaalin ja medioiden kautta.

Yhteistyöhanke, jonka tavoitteena oli vahvistaa monilukutaitoa ja kehittää kirjaston palveluita aikuisille, joiden lukeminen vaatii kannustusta tai tukea.

Yksi hankkeen onnistumisia oli asiakkaiden tavoittaminen jalkautumisen avulla.

Sidosryhmäyhteistyöllä ja jalkautumalla tavoitettiin aikuisia, jotka eivät käytä kirjastoa ja joille kirjaston palvelut eivät olleet entuudestaan tuttuja. Yksi hankkeen onnistumisia olikin asiakkaiden tavoittaminen jalkautumisen avulla. Hankkeessa kehitetyt palvelut jatkavat osana kirjaston toimintaa myös hankkeen jälkeen. Hankkeen rahoituksesta vastasi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

Oulun kaupunginkirjaston kirjastonhoitaja Kasperi Elkki ja hanketyöntekijä Jaana Märsynaho.

Oppimisen olohuoneella tarjottiin apua opiskeluun ja arjen haasteisiin.

Jäljillä-hanke

Jäljillä-hanke kehitti toimintaa hankkeen tavoitteiden mukaisesti keskittyen erityisesti aikuisten media- ja digitaitojen tukemiseen. Hankkeessa muotoiltiin palvelukokonaisuuden opas ja tuotettiin käytännönläheisiä materiaaleja, kuten virtuaalinen kirjastokierros. Toimintaa vietiin aktiivisesti asiakkaiden luo yhteistyökumppaneiden kuten Oulun Diakonissalaitoksen ja Villa Victorin kanssa. Hankkeessa järjestettiin Ilmiöklubeja ja luentoja, jotka tavoittivat laajasti eri-ikäisiä aikuisasiakkaita.

Asiakkaiden kanssa tehdyssä työssä palaute oli välitöntä. Osallistumistiheys kertoi hankkeen toimintojen onnistumisesta.

Jaana Savolainen pitämässä Tunnista nettihuijaus -luentoa.

Hanke keräsi yhteensä 656 kohtaamista erilaisissa hankkeen toiminnoissa ja sai positiivista palautetta kohtaamistyöstä. Tapahtumien ja koulutusten ohella kohtaamisia tapahtui monien eri tahojen kanssa tehdyssä yhteistyössä. Kohtaamistilaisuuksia oli yhteensä 18 ja niissä tavoitettiin 489 henkilöä.

Hankkeessa kirjastojen arjessa tehtävä mediakasvatustyö sanallistettiin ja kirjattiin esiin Mediataidot ovat kaikkien taitoja - Mediakasvatus Oulun kaupunginkirjastossa -oppaaseen. Tällä on ollut ja tulee olemaan suuri merkitys mediakasvatustyön juurruttamisessa kirjaston toiminnan perusrakenteisiin.

Hanketyöntekijä Kasperi Elkki pitämässä Ilmiöklubia Karjasillan martoille.

E-kirjasto

Oulu liittyi kuntien yhteiseen E-kirjastoon vuoden 2025 alussa yhdessä muiden Pohjois-Suomen kuntien kanssa. Kansalliskirjaston hallinnoima E-kirjasto avattiin huhtikuussa 2024. Se tarjoaa e-kirjoja, äänikirjoja ja aikakauslehtiä etäkäytettäväksi E-kirjasto-sovelluksella. Sovelluksen käyttö poikkeaa muun kirjastoaineiston käytöstä: siihen rekisteröidytään kirjastokortin ja pin-koodin sijaan vahvan tunnistautumisen avulla. Valtakunnalliseen yhteistyöhön liittymisen vuoksi Pohjoisen

eKirjaston palveluita karsittiin: aikakauslehtipalvelu eMagz päättyi vuonna 2024, ja seuraavana vuonna myös e-kirjapalvelu Ellibsin ja OverDriven sopimukset päättyivät. Pohjoisen eKirjasto jatkoi niiden aineistojen tarjoamista, joita kuntien yhteinen E-kirjasto ei tarjoa. Tarjottavia palveluita olivat vieraskielisten lehtien palvelu PressReader, elokuvapalvelu Cineast ja Medici.tv sekä musiikkipalvelut Rockway ja Naxos.

Vinkkausta, opastusta ja koulutusta

Lukumetka

Lukumetka on Oulun kaupunginkirjaston, neuvolapalveluiden sekä varhaiskasvatuksen yhteistyömalli. Vuoden 2025 kohokohtana olivat uudet etäsatuhetkien osallistujaennätykset: parhaimmillaan suoraa satuhetkilähetystä seurasi yli 3 500 lasta. Myös saamenkielinen satuhetki oli suosittu 631 seuraajallaan. Kirjavinkkaukset keräsivät myös paljon yleisöä: 5–6-vuotiaille suunnattu vinkkaus sai 831 seuraajaa. Uutena mukaan tuli Pikku Palleroiden STEAM-kirjavinkkaus, jossa esiteltiin varhaiskasvatukseen sopivia STEAM-kirjoja. Myös neuvoloissa kirjaston lukumaistiaiskirjat olivat kovassa käytössä. Osana Lukumetka-toimintaa järjestettiin 144 erilaista opastusta etänä, kirjastoissa sekä perhevalmennustapahtumissa. Opastuksissa oli yhteensä 29 882 osallistujaa.

Kirjastoreitti

Kirjastoreitin kirjavinkkauksia ja kirjastonkäytön opastuksia järjestettiin yhteensä 431, ja lisäksi järjestettiin mediakasvatuksen työpaja. Edellisvuoteen verrattuna vinkkauksia ja opastuksia oli noin kolmanneksen vähemmän. Osallistujia oli

yhteensä 22 626 lasta ja nuorta, 18 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kirjastoreitin opastusten ja osallistujamäärän laskuun on ensisijaisesti vaikuttanut järjestettävän toiminnan mukauttaminen kirjaston henkilöstöresurssiin.

Kirjastoreitin Kohti lukulomaa -kirjavinkkauksia seurasi etänä yhteensä 12 370 lasta, nuorta ja opettajaa 21 pohjoisen Suomen kunnasta. Etävinkkausviikolla oli tarjolla yhdeksän vinkkausta alakouluille, yläkouluille sekä 2. asteelle. Uutuutena yläkoulun ja lukion vinkkauksissa nuoret vinkkasivat itse luettavaa omille ikätovereilleen, mikä toi mukavan lisän sisältöön. Ohjelmaa täydensi pohjoissaamen- ja suomenkielinen etäsatuhetki. Vinkkaustallenteet ovat koulujen käytettävissä Kirjastoreitti-sivustolla koko lukuvuoden.

Aikuiset

Aikuisille suunnattuja käyttäjäkoulutuksia järjestettiin 169, osallistujia oli 1 758. Käyttäjäkoulutukset olivat aikuisryhmien kirjastonkäytön ja tiedonhaun opastuksia sekä monipuolisten lukutaitojen edistämistä.

Varaamosta Timmiin

Kirjastojen asiakaspäätteiden ja muiden laitteiden sekä erilaisten työskentely- ja tapahtumatilojen varaukset siirrettiin Varaamo-järjestelmästä Timmiin. Elokuussa Timmiin siirrettiin lähikirjastojen tilojen ja laitteiden varaukset, marraskuusta alkaen oli mahdollista varata myös keskustakirjasto Saaren tiloja ja laitteita.

Timmi mahdollistaa monia toimintoja, joita on kaivattu: varaustietojen luominen ja ylläpitäminen

kirjastoissa on helpompaa, lisäksi varauksia on mahdollista tehdä myös yhteisön nimissä. Tämän lisäksi Timmissä on rajapinnat laskutus-, infonäyttö- ja lukitusjärjestelmiin.

Timmi on käytössä Oulun kaupungissa laajasti muun muassa liikunta- ja kulttuuripalveluilla.

Kirjastojen käteismaksut Oulu10-pisteisiin

Kirjaston viimeinen käteiskassa poistui käytöstä keskustakirjaston väistötilana toimineen Pekurin kirjaston sulkeuduttua kesäkuun lopussa. Samalla päättyi myös kopioiden maksaminen kolikkorahastimella. Käteisrahan käyttö on vähentynyt tasaisesti jo pitkään, eivätkä käteisrahasta saadut tulot kattaneet enää sen käsittelystä aiheutuneita kuluja.

Käteisellä maksaville on ollut mahdollisuus maksaa kirjaston maksut Oulu10-asiointipisteillä Haukiputaalla, Kiimingissä, Oulunsalossa, Yli-Iissä ja Yli-

Maksukorttimaksuja otetaan vastaan keskustakirjasto Saaressa sekä Haukiputaan, Kaakkurin, Kaijonharjun, Karjasillan, Kiimingin, Myllyojan ja Oulunsalon kirjastoissa. Maikkulassa ja Rajakylässä kassapalvelu päättyi vuoden 2025 loppuun. Kirjaston maksut on voinut maksaa verkkokirjaston kautta verkkopankissa jo vuodesta 2008. Toimintakertomus

kiimingissä. Syyskuun alusta palvelu laajennettiin myös keskustan asiointipisteelle osoitteessa Torikatu 10.

Koha-Suomi sai Open World Hero 2025 -tunnustuksen

Oulun kaupunginkirjaston ja OUTI-kirjastojen kirjastojärjestelmätoimittaja Koha-Suomi Oy sai Open World Hero -tunnustuksen. Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus - COSS ry jakaa tunnustuksen vuosittain henkilölle tai organisaatiolle, joka on edistänyt tietojärjestelmien avoimuutta.

Koha-Suomi on kuntien omistama yhtiö, joka tuottaa omistajilleen avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän ylläpito- ja kehittämispalvelut.

Koha-Suomen omistajakunnissa asuu noin kaksi miljoonaa suomalaista. Kirjastojen työntekijät ovat keskeisesti mukana Koha-kirjastojärjestelmän kehitystyössä, mikä on edistänyt kirjastojen välistä yhteistyötä sekä osaamisen ja innovaatioiden leviämistä.

Tapahtumat

Kirjasaari

Vuotuinen uutuuskirjallisuuden sekä muun uutuusaineiston esittelytapahtuma Kirjasaari toteutettiin tammikuussa 2025 tallenteina. Lasten, nuorten ja aikuisten aineistoille oli omat päivänsä. Kirjastoammattilaisten aineistoesittelyt kuvattiin Oulu10:n videotuotantohuoneessa ja julkaistiin Oulun kaupunginkirjaston YouTube-kanavalla. Tapahtuman kirjailijavieraat olivat tehneet omat videonsa, joissa esittelivät työtään kirjailijana. Lasten päivän vieraana oli Mari Luoma ja nuorten päivässä

Elina Rouhiainen. Videoille on kertynyt yhteensä yli 2 000 katselukertaa.

Osallistuva budjetointi toi kirjastoihin lastentapahtumia ja -konsertteja

Oulun osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä voitti tänä vuonna ehdotus järjestää lastentapahtumia ja -konsertteja kirjastoihin. Rahaa saatiin käyttöön 4 000 euroa. Ohjelmistoon valikoitui oululainen lastenmusiikkibändi Pentti Punkin Syntymäpäivät sekä keravalainen Emma-palkittu lastenmusiikkiyhtye Megasakki

Megasakki duo Kiimingin Sykesalissa

Pentti Punkin Syntymäpäivät kiersi Kellon, Rajakylän, Oulunsalon, Yli-Iin ja Ylikiimingin kirjastoissa. Megasakki esiintyi Kiimingin kirjastossa Sykelauantai-tapahtumassa marraskuussa. Konserttien osallistujamäärä oli yhteensä 467 henkeä.

Pentti Punkin Syntymäpäivät Yli-Iin liikuntakeskus Vorellissa.

Kirjastokiertueet yhteistyössä

Valveen kaupunginosakulttuurin kanssa

Kirjastokiertueita järjestettiin yhteistyössä Valveen kaupunginosakulttuurin kanssa kaksi kappaletta keväällä ja syksyllä.

Henxelit

Lastenmusiikkiorkesteri Henxelit jatkoi helmikuussa jo vuonna 2024 alkanutta kirjastokiertuettaan, ja se esiintyi Kastellin, Maikkulan, Pekurin ja Rajakylän kirjastoissa. Kävijöitä konserteissa oli yhteensä 247.

Liikkuvan Laulurepun 15-vuotisjuhlakiertue

Liikkuva Laulurepun 15-vuotisjuhlakiertue starttasi kesäkuussa Maakinen Martinniemi -tapahtumasta.

Keikkoja järjestettiin myös Jäälin, Oulunsalon, Myllyojan, Martinniemen, Pekurin, Haukiputaan, Kaijonharjun, Kiimingin, Rajakylän sekä Koskelan kirjastoissa. Osallistujia konserteissa oli yhteensä 1 169 henkilöä.

Liikkuva laulureppu Koskelassa.

Kirjava tapahtumavuosi

Kirjailjavieraat ja kirjallisuustapahtumat

Karjasillan kirjastossa oli vuonna 2025 ennätysmäärä kirjailijavierailijoita. Muusajuhlien vieraana oli Satu Tähtinen, ja uutuuskirjojaan esittelivät syksyn aikana myös Maria Paldanius ja Terhi Krogerus . Miida Sammalen kirjanjulkistamistilaisuudessa meinasivat loppua tuolit kesken, kun ihmisiä kiinnosti kovasti tuore lastenkirja Jerri ekaluokkalainen ja taikareppu. Tuirassa lainattiin uuden koulun liikuntasalia, kun kirjailijavieraaksi saapui oululainen Mikko With. Hän kertoi mielenkiintoisia seikkoja Saakeli-sarjastaan satapäiselle seiskaluokkalaisista koostuvalle yleisölle.

Maria Paldanius kirjailijavieraana Karjasillan kirjastossa.

Miida Sammale kirjailjavieraana Karjasillan kirjastossa.

Mikko With kirjailijavieraana Tuirassa.

Merin Al-Krasani vieraili Kaukovainion ja Oulunsalon kirjastoissa molemmissa maaliskuussa. Loppuvuodesta Oulunsalossa myös Mirjami Pelkonen esitteli matkakirjaansa, Sirkka-Liisa Leinonen lastenkirjaansa ja Aino Leppäsen johdolla vietettiin kirjailijan pikkujoulua.

Anu Vähäaho kävi vierailulla myös Tuiran lukupiirissä.

Näyttelyt

Kaijonharjun kirjastossa oli kesän ajan esillä merellisiä luomuksia, kun tiloissa kokoontuva Artbeing Family Club esitteli töitään Fantastic Ocean Creature -näyttelyssään. Talvella sama monikansallinen taidekerho piti myös Winter magic -näyttelyn pikkujouluineen.

Fantastic ocean creature -näyttely Kaijonharjun kirjastossa.

Oulun Muusajuhlien ohjelmaa pääsi seuraamaan myös Kiimingin ja Myllyojan kirjastoissa. Helena Juntunen vieraili Kiimingin kirjastossa kertomassa kirjastaan Joskus liikaa, aina liian vähän. Häntä haastatteli Jyri-Jussi Rekinen. Myllyojan kirjastossa Anu Vähäaho kertoi kirjailijantyöstään sekä uusimmasta teoksestaan Meri välissämme.

Anu Kolmonen kävi kirjailijavieraana Haukiputaan kirjastossa Haukipudas-päivien aikaan marraskuussa. Rajakylän lukupiirissä vieraili syyskuussa kirjailija Ulla-Mari Kivi.

Kaukovainion elokarnevaaleissa kirjaston kanssa yhteistyössä järjestetty POC-lukupiknik keräsi satapäisen yleisön.

Winter magic -näyttely Kaijonharjun kirjastossa.

Taiteen taimet ja kulttuurituutorit -hankkeen

Soivaa siiliä siveltimillä -yhteisötaideteos toteutettiin yhteistyössä taiteilija Pia Leppäsen sekä

Kuivasjärven ja Pöllönkankaan päiväkotien lasten kanssa. Teos koostuu valaistuista siileistä tallustelemassa värikylläisillä väylillään, ja sen inspiraationa on käytetty 30-vuotista matkaansa juhlivan lastenmusiikkiyhtye Soivan Siilin musiikkia.

Kymmenen taiteilijaa tai taitelijaryhmää ripusti töitään esille Oulunsalon kirjastoon. Oulunsalo soi -festivaalin vuoden kuvataitelijan Aapo Kukon näyttelyn avajaisiin osallistui 35 henkeä.

Kaukovainiolla sarjakuvakerholaiset esittelivät töitään kirjaston seinillä.

Musiikkia, teatteria ja yhteisöllisyyttä

Séppo ”Sebastian” Tauriaisen jännittävä ja hauska nukketeatteriesitys Velhon oppipoika nähtiin syksyllä Kaijonharjun, Haukiputaan, Ritaharjun, Maikkulan ja Oulunsalon kirjastoissa. Yhteensä esitystä seurasi 364 lasta ja aikuista.

Karjasillan kirjasto ja Nuorisotila Nuotti järjestivät koko perheen tapahtumia keväällä ja syksyllä. Vappukarkeloissa väkeä viihdytti taikuri Roope Ylitalo. Askartelupisteellä sai tehdä itselleen vaikkapa vappuviuhkan, ja kirjastossa oli ohjelmana myös ilmapallokuvien etsintää. Aaveiden ilta järjestettiin

Karjasillan kirjaston ja nuokkarin tiloissa halloweenin aikaan. Onnenpyörän hirviönimigeneraattori oli tapahtuman suosituimpia pisteitä. Lasten piirtämät hirviöt ja niistä kirjoitetut pienet tarinat pääsivät koristamaan kirjaston seiniä. Tapahtumassa kävi illan aikana noin 80 innokasta, upeasti teeman mukaan pukeutunutta lasta ja aikuista.

Karjasillan Aaveiden illan aikana syntyneitä hirviöitä.

Kaukovainiolla järjestettiin yhdessä koulun kanssa monikulttuurinen vanhempainilta.

Sykelauantai-tapahtumia järjestettiin kerran kuussa eri teemoilla Kiimingin Syke-talolla yhteistyössä kirjaston, nuorisotalo Sykkeen ja eri toimijoiden kanssa. Maaliskuun Sykelauantain teemana oli Minecraft. Tärkeän osan tapahtumasta muodosti vaikuttajatapaaminen, jossa tunnetut sisällöntuottajat Kakkuh, MrRockis ja Applezzi vastasivat fanien kysymyksiin täydessä Sykesalissa.

Minecraft-teemaisen Sykelauantain vieraina olivat Kakkuh, MrRockis ja Applezzi.

Hiukkavaaran ja Jäälin kirjastoissa järjestettiin myös Tapahtumalauantait.

Kiiminkipäiviä vietettiin Kiimingin Syke-talolla elokuussa ja Sykesalissa soittivat iltapäivän aikana kiiminkiläinen Megapentti- ja oululainen Kroizosyhtye.

Peltokurjen joulukonsertti Kiimingin Sykesalissa veti yleisöä salin täydeltä Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivänä.

Peltokurki konsertoi Kiimingin Sykesalissa.

Palapelien vaihtoa Myllyojan kirjastossa

Myllyojan kirjastoon perustettiin asiakkaiden toiveesta keväällä palapelienvaihtopiste, jonne voi tuoda ja ottaa erilaisia palapelejä. Ainoana ehtona on, että kaikki palat ovat tallessa. Palapelienvaihtopiste osoittautui niin suosituksi, että se on edelleen käytössä. Myös Kiimingin kirjastoon perustettiin joulukuussa oma vaihtopiste, jonne voi tuoda myös lautapelejä.

Tapahtumia 313 joista etänä 9

osallistujia 8 958

kuulumisia

Koulutusten kattoteemana lukeminen

Lukeminen oli esillä kaikissa Ake Oulun järjestämissä koulutuksissa, etäkahveilla ja webinaareissa. Koulutuksissa käsiteltiin henkilökunnan toiveiden mukaisesti myös aggressiivisesti käyttäytyvän asiakkaan kohtaamista, kuormittavista asiakaspalvelutilanteista palautumista sekä esiintymistä ja äänenkäyttöä.

Vuosittain toistuvat Kirjastossa tavataan -päivä, Pohjoisen kirjastojen esihenkilöpäivät sekä Luova luokka -mediakasvatusseminaari järjestettiin tuttuun tapaan. KiTa-päivää vietettiin Haapajärvellä ja Esihenkilöpäiviä Sotkamossa. Luova luokka –seminaarin teemana oli tällä kertaa Kestävä mediakasvatus.

Ake-koordinaattoripäivät Vaasassa

Vuosittaiset Ake-koordinaattoripäivät järjestettiin tällä kertaa Vaasassa 2.-4.4.2025. Koordinaattoripäivillä eri alueiden akelaiset pääsevät tutustumaan toisiinsa ja esittelemään toimintaansa.

Tällä kertaa Oulun Ake esitteli henkilöstön digiosaamisen edistämiseen tarkoitettuja Digitukikonttorietätapaamisia ja Digiharkat-harjoituskokonaisuutta sekä BeeBot -robotteja.

Akelaiset opastamassa Bee Botien käyttöä Vaasan koordinaattoripäivillä

Vaasan koordinaattoripäivien Liboppi-työpajan ideasatoa.

Lasten ja nuorten kirjastotyön vuosi

Perinteinen LaNu-verkoston lähitapaaminen eli verkostopäivä korvattiin kuluneena vuonna opintomatkalla Lukulysteille Seinäjoelle. LaNu-treffeillä puhuttiin kirjaston ja koulun yhteistyöstä ja mietittiin ratkaisuja kadonneen lukuinnon löytämiseksi. Syksyn 2025 Kohti lukulomaa -etävinkkaukset keräsivät osallistujia Oulun lisäksi 20 muusta kunnasta.

Lukutaitotyön itsearviointikehikko

Alueellisen kehittämistehtävän suunnittelutiimi valitsi alueen yhteiseksi arviointikohteeksi vuosille 2025–2026 lukutaitotyön itsearvioinnin. Kauden aikana rakennetaan itsearviointikehikko, josta kirjastot saavat apua oman lukutaitotyönsä sanallistamiseen ja voivat nostaa sitä paremmin esille kunnissa. Itsearviointikehikon rakennusta varten perustettiin työryhmä. Pilottiversio rakennettiin Kirjastossa tavataan -sivustolle ja sitä kokeiltiin ensimmäisen kerran lokakuussa.

Vision päivitys ja viestintäpaketti

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen yhteisen vision ulkoasu-uudistusta valmisteltiin vuoden 2025 aikana. Visio päivitettiin uusilla kuvilla ja Ake Oulun brändin mukaisilla väreillä ja graafisilla elementeillä. Uudistuneisiin materiaaleihin kuuluu esite, juliste ja tarra sekä vision käyttöönoton helpottamista varten suunniteltu visiotyökirja.

Turun, Oulun ja Joensuun alueellisissa kehittämistehtävissä tuotettiin yhteistyönä kirjastojen avuksi Onnellisin on kansa joka lukee -viestintämateriaalipaketti, johon on koottu tärkeitä asioita lukutaidosta ja kirjastojen merkityksestä lukemisen edistäjänä. Paketin materiaalit on kohdennettu ensisijaisesti päättäjille, mutta ne sopivat myös muuhun viestintään sosiaalisessa mediassa ja kirjastotilassa.

Ake-tiimiläisiä Keskustakirjasto Saaressa.

Toimintakertomus

Oulun AKE numeroina 2025 12

190

Liboppi-kurssin suorittajaa

Oulun kaupunginkirjaston vuosi 2025

1 578 515

4 004 391 lainaa

84 620 aukiolotuntia

47 554 omatoimiaukiolotuntia itsepalvelutuntia

3 848 kävijää

745 käyttäjäkoulutusta ja

54 266 osallistujaa

313 kirjastotapahtumaa ja

8 958 osallistujaa