Tähtäin 1/2026

TÄHTÄIN

BUSINESS SHOOTING CLUBIN VIRALLINEN LEHTI

Ihmisten kesken Verkostoja vahvistamassa

Klubin matkassa

Britanniassa

vahvistettiin taas

upeita verkostoja

Vahvaa viestintää

Hiljaisuus on monen suomalaisyrityksen

kasvun este

Ihmiseltä ihmiselle

Myyntikuiskaajan parhaat vinkit verkostoitumiseen

JÄSENILLE

Tulevat tapahtumat ja jäsenedut – ota talteen!

TÄHTÄIMESSÄ

Viime kuukausina on ollut hienoa nähdä, miten aktiivisesti porukka on ollut liikkeellä. Kun ihmiset kohtaavat, alkaa tapahtua – syntyy uusia kontakteja, ideoita ja joskus ihan suoraa bisnestä.

Jos viime kuukausista pitäisi nostaa yksi asia, se on tämä: olemme olleet liikkeellä. Ja hyvä niin.

Klubi toimii silloin, kun ihmiset kohtaavat. Klubipäivät, tapahtumat ja vierailut ovat lopulta vain alustoja sille, että ihmiset juttelevat keskenään. Juuri niissä keskusteluissa syntyy se, mistä tämä homma elää: ideat, yhteistyö ja joskus ihan suora bisnes.

On ollut hienoa nähdä, miten aktiivisesti porukka on lähtenyt mukaan. Uudet jäsenet tulevat rohkeasti sisään, ja vanhat konkarit vetävät mukaan. Se ei tapahdu itsestään, vaan siksi, että meillä on oikeasti hyvä porukka.

Olemme olleet mukana monenlaisissa tapahtumissa, ja niiden kautta on syntynyt uusia kontakteja ja avauksia. Usein parhaat jutut lähtevät liikkeelle ihan tavallisesta keskustelusta – siitä, että joku on paikalla ja uskaltaa avata suunsa.

Britannian-reissu muistutti taas, miksi näitä suhteita kannattaa vaalia. Kun ihmiset tuntevat toisensa oikeasti, yhteistyö ei ole vaikeaa vaan luontevaa.

Tämä klubi on juuri niin hyvä kuin sen jäsenet ovat aktiivisia. Siksi kannustan yhtä asiaa: tulkaa paikalle, jutelkaa ja tarttukaa tilaisuuksiin. Harvoin tarvitsee tietää etukäteen, mihin jokin kohtaaminen johtaa.

Yleensä se johtaa johonkin hyvään.

Janne Hokkanen klubi-isäntä

Business Shooting Club

p u l s a r s u o m i . f i

Päätoimittajalta Se lehti, jonka

joku lupasi tehdä

Tähtäin-lehden neljäs vuosi käynnistyy. Taustalla on paljon oppimista, tekemistä ja ennen kaikkea yhteistyötä.

Tämä on Tähtäin-lehden neljännen vuoden ensimmäinen numero. Tässä vaiheessa onkin hyvä kertoa, mistä kaikki alkoi. Ja kai päätoimittajan olisi viimein aika alkaa tuottaa myös omia pääkirjoituksia...

Kun klubissa aikanaan alettiin puhua oman lehden tekemisestä, keskustelu eteni nopeasti siihen olennaiseen kysymykseen: kuka sen sitten tekee? Jotenkin katseet kääntyivät minuun.

Kääntäjänä kirjoitan toki työkseni, mutta taitosta en tiennyt siinä vaiheessa käytännössä mitään.

Koska olen sielultani yrittäjä (ja ehkä myös vähän huono sanomaan ei), vastasin: voin minä yrittää. Ja sillä samalla sekunnilla kirosin, miksen osannut pitää suutani kiinni.

Tekemällä oppii

Ensimmäinen numero syntyi enemmän innolla kuin osaamisella, mutta syntyipähän kuitenkin. Siitä tuli jopa ihan hyvä, ainakin omasta mielestäni.

Näiden vuosien aikana taitto-ohjelman hyvät ja huonot puolet ovat tulleet tutuiksi. Välillä tuntuu, että erityisesti ne huonot. Samalla olen oppinut sen, mikä pätee moneen muuhunkin asiaan: tekemällä oppii, eikä valmista tarvitse olla ennen kuin aloittaa. Aina ei ole lopettaessakaan.

Yhtä asiaa en tosin ole vieläkään oppinut: että aloittaisin joskus ajoissa. Kirjoitan tätä tuntia ennen kuin lehti on lähdössä painoon. Olenkin näiden 18 yrittäjävuoden aikana huomannut, että minulla on vähän turhankin hyvä stressinsietokyky.

Olen tässä vuosien varrella myös oppinut, että Nekapaino Oy:n tyypit

ovat hyvin joustavia ja ymmärtäväisiä (kiitos, Tero Pinomäki ja Markku Vuorimaa).

Vaikka olenkin päätoimittaja ja taittaja (ja Jannen haamukirjoittaja, mikä ei liene salaisuus), tämä ei ole yhden ihmisen projekti. Tämä lehti syntyy yhteistyössä. Ilman lehteen kirjoittavia ja kuvia lähettäviä jäseniämme tämä olisi aika köykäinen julkaisu.

Sama pätee koko klubiin. Meillä on mukana ihmisiä eri aloilta ja erikokoisista yrityksistä, mutta yksi asia yhdistää: halu kohdata, keskustella ja tehdä asioita yhdessä. Klubipäivät, tapahtumat ja vierailut ovat puitteita – varsinainen arvo syntyy siitä, mitä tapahtuu ihmisten välillä. Aiheeseen liittyen kannattaa muuten lukea Pasi Raution mainio artikkeli tästä numerosta!

Suoraa puhetta ja aitoja kohtaamisia Yksi esimerkki tästä on Liemessä-lounaat. Ne ovat oma lempilapseni, erityisesti siitä syystä, että siellä ei tarvitse esittää mitään. Keskustelu on suoraa, välillä hyvinkin rehellistä, ja usein juuri siksi hyödyllistä. Samalla huomaa nopeasti, että samat kysymykset ja haasteet toistuvat riippumatta siitä, minkä kokoluokan yrityksestä on kyse.

Ja vaikka aiheena on bisnes ja sen realiteetit, lounailla on usein myös yllättävän hauskaa. Se kertoo ehkä jotain olennaista siitä, että asiat ovat oikeassa mittasuhteessa.

Tälle vuodelle saimme lehteen myös uudenlaista sisältöä. Mukana on nyt Mikko Knuutisen palsta Hajaosumia, jossa yrittäjyyden sekatyömies jakaa omia ajatuksiaan – näkökulmaa ja kokemusta ei ainakaan puutu.

Tämän vuoden numeroissa nähdään myös viestintäteema, kun strategisen viestinnän asiantuntija Jarkko Ambrusin kirjoittaa omaan osaamiseensa liittyvistä aiheista. Näitä on itsekin mielenkiintoista päästä lukemaan.

Yhdessä tästä tulee enemmän Yhteistyö on lopulta se, mikä tätä kaikkea kantaa. Ei pelkästään tätä lehteä, vaan koko klubia. Kun ihmiset jakavat ajatuksia, auttavat toisiaan ja ovat valmiita myös kuuntelemaan, syntyy jotakin, mitä ei yksin saa aikaan.

Vaikka välillä käykin mielessä, että pitäisikö tätä kaikkea tehdä vähän vähemmän itse, totuus on, että ilman niitä hetkiä, kun joku sanoo “minä voin yrittää”, moni asia jäisi kokonaan tekemättä.

Lopputulos ei välttämättä ole täydellinen, mutta se on aito ja aivan meidän näköinen.

Jos sinulla on ideoita lehden suhteen – juttuaiheita, näkökulmia tai vaikka kipinä kirjoittaa itse – ota rohkeasti yhteyttä. Tämä lehti saa mielellään elää ja kehittyä.

Erityisen hienoa olisi, jos lähettäisit minulle kuvia klubin tapahtumista! Niitä kaipaa aina viimeistään silloin, kun viime tipassa etsii sopivaa kuvitusta lehteen.

Tähtäin 1/2026

Business Shooting Clubin oma lehti näyttää, mistä klubin toiminnassa oikein on kyse.

Tähtäin on Business Shooting Clubin oma lehti, joka kokoaa yhteen klubin toiminnan, ihmiset ja ajatukset. Se toimii sekä tapahtumien dokumenttina että alustana näkemyksille, kokemuksille ja keskustelulle.

Lehdessä julkaistaan artikkeleita pääasiassa klubin edustajilta ja jäseniltä. Sisällöt vaihtelevat tapahtumakoosteista ja matkaraporteista henkilökohtaisempiin kirjoituksiin ja asiantuntijanäkökulmiin. Yhteistä niille on se, että ne syntyvät tekijöidensä näköisinä ilman liiallista silottelua.

Tähtäin ei ole pelkkä sisäinen tiedote vaan osa klubin yhteisöä. Se tuo näkyväksi sen, mitä klubissa tapahtuu, keitä sen toiminnassa on mukana ja millaisia ajatuksia ja kokemuksia toiminnan ympärille rakentuu. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden tuoda esiin myös omaa osaamista ja näkökulmaa.

Lehteä jaetaan klubin omissa tilaisuuksissa, mutta myös laajasti klubin ulkopuolella erilaisissa tapahtumissa. Näin Tähtäin tavoittaa lukijoita laajasti ja toimii samalla ikkunana klubin toimintaan.

Lehdessä julkaistaan lisäksi maksullisia mainoksia. Tähtäin ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Tarkemmat mediatiedot ovat sivulla 26.

Hajaosumia

Over the Top

Kun hinnoittelet arvonlisän ja myyt yli, saat parempia katteita ja asiakas ostaa.

Kun myyt yli, sinun ei tarvitse myydä asiakkaallesi. Se ostaa.

Tämän oivalsin, kun orastavana konsulttina suuntasin katseeni kohti Euroopan komissiota. Tai oikeammin vielä senkin yli, Euroopan parlamenttiin sekä sen käsikassaraan, Tilintarkastustuomioistuimeen.

Siis kauaksi yli ja ohi varsinaisen lähivuosien tulevan kassavirtani, kansallisen hallinnon arkisen punnerruksen tai EU-projektien harmaan vääntämisen.

Tulevat vuodet osoittivat oivalluksen oikeaksi. Kun säestät systeemin ylintä herraa, loppu porukasta tuleekin perässä omillaan. Aivan automaattisesti. Nyt näin vuosien jälkeen voin tämän aivan näin meidän kahden kesken tunnustaakin.

Edellä kuvattu mekaniikka on yleistettävä koska se on inhimillinen. Ihminen on ensisijaisesti kiinnostunut siitä mikä voi meitä eniten vahingoittaa tai hyödyttää. Ja valmis uhraamaan ponnistuksia näiden välttämiseen tai edistämiseen.

Jos taas oma liikeideasi on ihmistä auttaa kyseisissä pyrinnöissä, on kysyntä turvattu. Ja etenkin hinnoittelulogiikka oikea. Ei enää tuntitöitä, ei enää yksikköhintoja. Vain arvonlisän hinnoittelua.

Siis parempia katteita.

Joko tiedät mikä on sinun parhaan asiakkaasi paras asiakas juuri nyt? Ja mitä asiakkaasi asiakas eniten pelkää tai toivoo? Sekä etenkin, miten itse voit olla asiassa avuksi.

Mikko Knuutinen yrittäjyyden sekatyömies oikeustieteen lisensiaatti, rakennusinsinööri

Britannian-matka vahvisti ystävyysklubien yhteistyötä

Ystäväklubimme Britannissa on aina valmiina ottamaan vastaan suomalaisvieraita. Maaliskuussa oli jälleen aika lähteä reissuun.

Kovasti odottamani Britannian-matka alkoi aamuyöstä maanantaina 2.3.2026. Olenkin jo useamman kerran lähtenyt samaan aikaan aamuyöstä ajelemaan kohti Seutulan kenttää. Tarkastusten ja aamukahvin jälkeen koneeseen, lento Manchesteriin ja perillä Robert Ward-Duttonin kanssa perinteisesti Partridge Pubiin aamupalalle. Olipa upeaa nähdä jälleen ”Roope” ja tietenkin viikon aikana Simon, Adele ja kaikki muut ystävät.

Aamupalalta matkamme jatkui tuttuun tapaan Holiday Inn -hotellille. Siellä olikin jo huone valmiina, joten kävin viemässä laukkuni ja lähdin kantapaikkaani Ring O’Bellsiin lounastamaan sekä tapaamaan Adelea

ja muita ystäviä. Maanantai kului nopeasti, ja väsynyt matkaaja lähti illalla ajoissa nukkumaan.

On aina yhtä hienoa huomata, kuinka nopeasti arki asettuu uomiinsa näillä reissuilla. Vaikka ympäristö on toinen, ihmiset ja paikat ovat jo niin tuttuja, että olo on lähes kuin toisessa kotikaupungissa. Juuri tämä tekee ystäväklubitoiminnasta erityistä –kyse ei ole yksittäisistä vierailuista vaan pitkäjänteisestä suhteiden rakentamisesta.

Tiistaina lähdin Simonin kyydillä käymään Chesterissä, joka on vanha roomalaiskaupunki. Siellä tapasin räätäli Viljo Leimanin, joka teki minulle vuosi sitten hienon paidankin. Oli loistava jälleennäkeminen, ja tapaamiselle varattu puolituntinen venähti yli tuntiin. Muutamien nähtävyyksien kautta siirryin tuopille Old Harks Armsiin, joka sijaitsee aivan kanaalin rannalla

– siellä oli mukava keräillä voimia ja seurailla liikennettä.

Simon tuli hakemaan minut kantapaikkaamme, jossa Robert olikin jo odottamassa. Keskustelimme lounaalla paljon siitä, miten saisimme brittejä käymään Suomessa vierailulla. Robertin ja Simonin edustama Clay Connections -klubi voisi tarjota monenlaisia yhteistyömahdollisuuksia, ja kiinnostusta molempiin suuntiin tuntui olevan.

Seuraaville päiville oli aikataulutettuna tapaamisia aina perjantaihin asti, mutta kohokohtina olivat Clay Connectionsin klubipäivä Catton Hallissa torstaina sekä uusi Elvis-elokuva Chesterissä. Lauantaina oli myös perinteinen illallinen George & Dragonissa. Koko paikka on kuin postikortista! Ennen kotiinlähtöä sunnuntaina kävimme vielä perinteisesti Tabley Housessa teellä ja skonsseilla.

Viikon aikana tuli jälleen vahvasti esiin myös brittiläinen tapa yhdistää perinteet ja nykypäivä. Tapahtumissa ja kohtaamisissa näkyy pitkä historia, mutta samalla toiminta on aktiivista ja eteenpäin katsovaa. Tässä on paljon sellaista, mistä voimme ottaa oppia myös omassa tekemisessämme.

Reissun aikana korostui jälleen se, miten tärkeää henkilökohtainen koh-

taaminen on. Yhteistyötä ei rakenneta sähköposteilla vaan saman pöydän ääressä keskustellen, kuunnellen ja luottamusta rakentamalla. Näissä tapaamisissa syntyy se pohja, jolle myös konkreettiset yhteistyökuviot voidaan rakentaa.

Mitä sitten jäi matkasta käteen? Paljon kontakteja, yhteistyömahdollisuuksia ja oppia siitä, miten vanhas-

Manchesterin suunnalta löytyy useita tunnelmallisia paikkoja.

sa sivistysvaltiossa asiat hoidetaan. Onhan sielläkin jotkin asiat sekaisin, mutta palvelu, bisnes ja toisten huomioon ottaminen ovat sellaisia, joissa meidän olisi hyvä ottaa mallia.

Seuraava matka on jo suunnitteilla –haluaisitko lähteä mukaan?

Janne Hokkanen

Joulukuun klubipäivä jouluisissa tunnelmissa

Joulukuun klubipäivässä yhdistyivät verkostot ja joulun tunnelma. Loistava päätös onnistuneelle vuodelle!

Joulukuun klubipäivä tarjosi tänä vuonna erityisen hienot puitteet, kun kokoonnuimme Finlaysonin Palatsille ennen siirtymistä Ruutisavulle. Päivä yhdisti tutulla tavalla ajankohtaiset puheenvuorot, verkostoitumisen ja rennon yhdessäolon, tällä kertaa vielä joulun tunnelmalla.

Aamu käynnistyi perinteiseen tapaan esittelyillä ja asiantuntijapuheenvuoroilla. Tällä kertaa ohjelmassa olikin kolme kiinnostavaa esitystä. Katariina Onnela Visit Tampereelta avasi näkymiä matkailun ajankohtaisiin teemoihin ja alueen kehitykseen. Hänen jälkeensä Aki Taisto ja Timo Kangasoja käsittelivät kyberturvallisuutta kumpikin omasta näkökulmastaan, tarjoten kuulijoille monipuolisen katsauksen aiheeseen.

Kansainvälistä arvokkuutta päivään toivat vieraamme, Kroatian suurlähet-

tiläs Josip Buljević sekä Unkarin sotilasattasea Tamás Melke. Heidän läsnäolonsa toi tapahtumaan kiinnostavaa perspektiiviä ja korosti klubin verkostojen laajuutta.

Jouluisen aamiaisen äärellä keskustelu kävi vilkkaana, ja ennen siirtymistä Ruutisavulle jaettiin myös perinteiset joulumuistamiset. Jyrki Väyrysen valmistamat avaimenperät sekä Pia Winqvistin toimittamat Leonidas-suklaat ilahduttivat osallistujia, ja myös Vesa Latvalaa muistettiin asianmukaisesti.

Ruutisavulla ohjelma jatkui ammunnan parissa, mutta yhtä lailla keskiössä olivat kohtaamiset: jouluntoivotukset, tulevien tapaamisten sopiminen ja kiireetön yhdessäolo. Päivän aikana korostui se, mikä klubitoiminnassa on olennaisinta: ihmiset, keskustelut ja yhteisö.

Kaiken kaikkiaan erinomainen päätös onnistuneelle vuodelle!

Janne Hokkanen

Jäsenyyttä harkitsevien kysymyksiin usein kuuluu, mitä Business Shooting Clubin klubipäivät oikein sisältävät.

Business Shooting Club -jäsenyys sisältää seitsemän klubitapahtumaa vuodessa sekä lisäksi erilaisia retkiä joko jäsenyrityksiimme tai muihin hyväksi havaitsemiimme kohteisiin.

Varsinaisten klubitapahtumien kaava on melko yksinkertainen: syödään, tutustutaan uusiin jäseniin, kuullaan mielenkiintoisia alustuksia, ammutaan ja verkostoidutaan.

Tapahtumat ajoittuvat yleensä arkiaamupäiviin, jolloin on luontevaa aloittaa kunnon aamiaisella tai brunssilla. Ruokailun lomassa on mukava kuunnella mielenkiintoista esitelmää. Ruokailun jälkeen on hyvä lähteä ottamaan mittaa toisistaan ampumaradalle – hyvässä hengessä tietenkin. Omaa ampumavuoroa odotellessa ja sen jälkeen on runsaasti aikaa verkostoitumiseen.

Minkäänlaista kokemusta ampumisesta ei tarvitse ennakkoon olla, ja tapahtumat järjestetään aina niin, että paikan päältä saa kaiken tarvittavan: sinun tarvitsee vain tuoda paikalle itsesi ja käyntikorttisi sekä tietenkin hyvä ruokahalu ja avointa mieltä. Suurin osa klubijäsenistämme on liittyessään ollut täysin vasta-alkajia ampumaharrastuksen suhteen, mutta klubitapahtumien myötä moni on löytänyt itsestään piileviä kykyjä! Millaisia

Helmikuun klubipäivä yhdisti sijoitusopit ja lasersodan

Helmikuun klubipäivä toi yhteen sijoitusosaamisen, verkostoitumisen ja hyväntahtoisen kilpailun, jossa otimme mittaa toisistamme.

Aamu käynnistyi aamupalan järjestelyillä samaan aikaan kun Jari Friman otti ensimmäiset saapujat vastaan. Aamupalatarjoilusta vastasi Petri Putilan tiimi Pirkkalan K-Citymarketilta. Runsas ja huolella koottu kokonaisuus loi hyvän pohjan päivän ohjelmalle.

Varsinainen ohjelma alkoi perinteiseen tapaan osallistujien esittelykierroksella, jonka jälkeen siirryttiin päivän asiantuntijapuheenvuoroon. Niko Palenius Alexandriasta johdatti kuulijat sijoittamisen maailmaan käytännönläheisellä ja kiinnostavalla esityksellään. Aihe herätti runsaasti kysymyksiä ja vilkasta keskustelua muun muassa YEListä – tämä teema selvästi resonoi klubilaisten arjessa, eikä ihme.

Tämän jälkeen siirryttiin päivän odotetuimpaan osuuteen eli lasersotaan. Ystävänpäivän klubipäivässä asetelma on tuttu – pääsemme “ampumaan toisiamme” täysin turvallisesti mutta kilpailuhenkisesti. Sotimisen lomassa oli mahdollisuus kokeilla myös arcade-pelejä, verkostoitua ja sopia tapaamisia. Lasersodassa naisten sarjan voiton vei jo toistamiseen Elina Eskola ja miesten sarjan ykköseksi nousi Valtteri Nikkanen

Kansainvälistä näkökulmaa tapahtumaan toivat vieraat: Kristupas Stankus Liettuasta, Anett Eszter Pintér Unkarista sekä Anna Campbell. He rikastuttivat keskusteluja ja toivat mukaan uusia näkökulmia klubin toimintaan.

Päivän aikana yhdistyivät jälleen kaikki klubitoiminnan olennaiset elementit: asiapitoiset puheenvuorot, rento yhdessäolo ja hyväntahtoinen kilpailu. Ystävänpäivän lasersotaperinne näyttää vahvistuvan vuosi vuodelta, eikä ihme, sillä harva tapahtuma tarjoaa yhtä toimivaa yhdistelmää asiaa ja hauskanpitoa.

Janne Hokkanen

Verkostoja rakentamassa – klubilaiset liikkeellä

Klubilaiset eivät verkostoidu vain omissa tapahtumissa. Viime kuukausina olemme olleet aktiivisesti mukana lukuisissa tilaisuuksissa lähetystöistä kauppakamareihin –tapaamassa ihmisiä, rakentamassa suhteita ja avaamassa uusia mahdollisuuksia.

Kun haluaa verkostoitua, tavata uusia ihmisiä, tehdä bisnestä ja auttaa muita, yksi asia nousee ylitse muiden: ihmisiä pitää tavata. Se on yksinkertaista mutta vaatii sitä, että lähtee liikkeelle. Verkostot eivät synny itsestään, eikä niitä rakenneta yksin sähköpostin tai puhelimen kautta. Ne syntyvät kohtaamisista, keskusteluista ja siitä, että on valmis laittamaan itsensä likoon uusissa tilanteissa.

Viime kuukausien aikana olen saanut ilokseni nähdä, kuinka aktiivisesti klubilaiset ovat olleet mukana kanssani erilaisissa tapahtumissa. Mukana on ollut monia tuttuja nimiä, kuten Tomi Kulppi, Tomi Rimpinen, Kimmo Lahtinen, Manu Yli-Juoni, Maijastina Kuusinen, Konsta Lähde ja Paavo Åfelt – muutamia mainitakseni. On ollut hienoa seurata, miten porukka lähtee mukaan, tutustuu ja tekee asioita yhdessä.

Olemme osallistuneet monipuolisesti erilaisiin tilaisuuksiin. Mukaan mahtuvat muun muassa Unkarin suurlähetystön pikkujoulut, Kyproksen EU-puheenjohtajakauden avajaiset Temppeliaukion kirkossa sekä useiden eri maiden lähetystöjen tapah-

Eduskunnassa Pauli Kiurun (oik.) vieraina vasemmalta alkaen Paavo Åfelt, Tomit Rimpinen ja Kulppi, Janne Hokkanen ja Tero Pinomäki.

tumia, kuten Kroatian, Namibian, Latvian ja Argentiinan tilaisuuksia. Lisäksi olemme olleet mukana Serbian, Namibian ja Liettuan itsenäisyyspäiväjuhlissa sekä Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin tapahtumassa Ritarihuoneella.

Tapahtumien kirjo on ollut laaja. Mainittujen tilaisuuksien lisäksi olemme osallistuneet muun muassa Lord Mayor’s Big Curry -lounaalle, Matkamessuille sekä Tampereen kauppakamarin tilaisuuksiin.

Helmikuussa vierailimme myös eduskunnassa tapaamassa Pauli Kiurua. Ja tämä on vain osa kaikesta siitä, missä olemme olleet mukana.

Monessa näistä tapahtumista keskustelut eivät jää pelkästään small talkin tasolle. Usein ensimmäinen kohtaaminen johtaa jatkotapaamiseen ja siitä edelleen konkreettisiin yhteistyöavauksiin. Juuri näin verkostot muuttuvat vähitellen liiketoiminnaksi – luottamuksen kautta, askel kerrallaan.

Näissä kohtaamisissa yhdistyy monta asiaa: bisnes, verkostoituminen, toisten auttaminen ja ennen kaikkea ihmisiin tutustuminen. Mitä enemmän ihmisiä tuntee, sitä enemmän avautuu mahdollisuuksia. Mikä tärkeintä, näistä tapahtumista on syntynyt myös ystävyyksiä.

Tätä työtä ei tehdä yhdessä illassa. Verkostot rakentuvat ajan kanssa, askel kerrallaan. Siksi jatkamme liikkeellä olemista – tapaamme, keskustelemme ja avaamme uusia ovia myös jatkossa.

Janne Hokkanen

Näin minusta tuli Suklaakauppiatar

Suklaakauppiatar Pia kertoo, osa 2

Belgialaisen Leonidas-brändin missiona on luoda ilon ja nautinnon hetkiä kaikille tarjoamalla laadukasta suklaata kohtuuhintaan.

En syntynyt Suklaakauppiattareksi.

Uraa liike-elämässä oli jo pitkä pätkä takana ja olin työskennellyt myös yrittäjänä koulutus- ja valmennusalalla ennen kuin tilaisuus ryhtyä tuomaan

ja jollakin seuraavista keskustelukerroistamme sitten sainkin kuulla häneltä, että hän olisi valmis etsimään seuraajaa liiketoiminnalleen, sillä hänen puolisonsa olisi jo valmis eläköitymään. Minä sanoin saman tien, että myy minulle!

Tästä kului vielä lähes vuoden päivät, kunnes kaikki liiketoimintakauppaan

Leonidasta maahan tuli eteeni. Jo noin 20 vuoden ajan olin saanut rakkaudenosoituksena herkullisia suklaatuliaisia puolisoltani. Yhä useammin lahjaksi saamani konvehtirasian kyljessä komeili Leonidas, sillä kokemuksemme mukaan Leonidaksen hinta-laatusuhde oli ylivertainen.

Kerran käydessäni Kauppakeskus Isossa Omenassa Espoossa huomasin ja löysin ensimmäistä kertaa Suomen ainoan Leonidas-suklaapuodin, jossa päätin piipahtaa ostoksilla. Seuraavalla kerralla tapasin yrittäjän itsensä ja aloimme jutella pidempään,

liittyvä oli selvää ja tammikuun 1. päivänä 2025 astuin omaan suklaakauppaani Leonidas Isoon Omenaan sisälle ylpeänä uutena omistajayrittäjänä. Tästä tämä suuri seikkailuni vasta kunnolla alkoikin!

Monenmoista on tapahtunut niin yrittäjänä kuin toimitusjohtajanakin, mutta keskityn tässä kohtaa lyhyesti Suklaakauppiattaren elämään, sillä lähdin perehtymään alaan tositarkoituksella. Halusin oppia asiat perin pohjin, tuoda Leonidaksen herkkusuklaat yhä usemman saataville sekä lähteä kasvattamaan ja kehittämään

toimintaamme laajemmin Suomen markkinoilla.

Heti helmikuussa 2025 opiskelin alaa yhden työviikon ajan Leonidaksen pääkonttorilla Brysselissä. Sain muun muassa tutustua valmistusprosessin kaikkiin osa-alueisiin kaakaopavusta suklaamassaksi sekä eri valmistustekniikoihin. Pääsin myös valmistamaan omin käsin konvehdit Leonidaksen brändin tarkkaan varjelluilla konvehtimuoteilla. Tärkeä osa matkan antia oli kuulla kattavasti brändin historiasta ja vakaasta kasvusta nykyiseksi premiumsuklaan valmistajaksi ja markkinoijaksi sekä tutustua useisiin Leonidaksen avainhenkilöihin Master Chocolatieristä toimitusjohtajaan. Pääsin oppimaan paljon konkreettista suklaan itsensä lisäksi myös myynnistä, myymälän johtamisesta, varastonhallinnasta, tuotteiden esillepanosta, paketoinnista sekä ennen kaikkea asiakkaiden odotukset ylittävästä palvelusta!

Arjen työharjoitteluni sain suorittaa vilkkaissa Brysselin lippulaivamyymälöissä useana eri päivänä. Päätinkin melko pian Brysselistä palattuani, että haluan perustaa toisen myymälämme aivan Helsingin keskustaan. Avasimme tyylikkään suklaakaupan Leonidas Kluuvin lokakuussa 2025 Kauppakeskus Kluuvin 1. kerrokseen, joten nyt meillä on myymälä niin sanotusti aivan Stadin sydämessä.

Haluamme Suomessakin jakaa Leonidaksen laatusuklaan iloa ja nautintoa kaikille. Upeat ja uniikit suklaalahjamme ovat aina iso ilo niin antaa kuin saada. Verkkokauppamme kautta tehdyt tilaukset toimitamme jo nykyisin kaikkialle Suomeen. Lämpimästi tervetuloa mukaan matkaamme ja Leonidaksen ystäväksi Suomessa.

Pia Winqvist yrittäjä, toimitusjohtaja Suklaaunelma

Leonidas Kluuvi ja Iso Omena www.leonidas.suklaaunelma.fi

Hiljaisuus on suomalaisen yrityksen suurin kasvun este

Suomalaiset yritykset tekevät maailmanluokan asioita, mutta liian usein joku muu kertoo tarinan niiden puolesta. Tai sitten tarina jää kokonaan kertomatta.

Suomalaisilla yrityksillä on yksi ongelma, joka ei näy tilinpäätöksessä: hiljaisuus.

Tamperelainen Thermidas vie lämpökuvausjärjestelmiään Ukrainan sotasairaaloihin. Yritys auttaa lääkäreitä havaitsemaan kudostuhoja ennen kuin ihmissilmä ehtii nähdä ne. Teknologia toimii, ja tulokset ovat konkreettisia.

Mutta Thermidas ei olisi lähtenyt Ukrainaan ilman ulkopuolista apua.

Hallituksen puheenjohtaja Markku Pekkola sanoo sen suoraan Business Tampereen artikkelissa: “Jos emme olisi saaneet apua, emme olisi uskaltaneet lähteä ollenkaan.” Apua tarvittiin rohkeuteen, ei teknologiaan.

Ja juuri tässä kohtaa suomalainen yritys usein jää junnaamaan paikoilleen.

Sama kaava toistuu suomalaisessa yritysmaailmassa hämmästyttävän usein. Osaaminen on olemassa, ja tulokset ovat todellisia.

Mutta joku muu kertoo tarinan — tai sitten se jää kokonaan kertomatta.

Liika varovaisuus on peiteltyä pelkoa Hiljaisuus ei ole neutraali valinta. Se on päätös antaa muiden määritellä, kuka olet.

Olen kuullut samat kysymykset satoja kertoja keskustellessani yritysjohtajien kanssa viestinnästä ja medianäkyvyydestä: Mitä jos tämä ei kiinnosta ketään? Mitä jos joku kritisoi? Mitä kilpailijat ja kauppakamarikaverimme ajattelevat, jos alamme kertoa osaamisestamme? Eikö ole parempi odottaa, että meillä on enemmän kerrottavaa?

Nämä kysymykset kuulostavat varovaisuudelta. Todellisuudessa ne ovat pelkoa.

Asioiden sanominen oikeilla nimillä ei tuhoa bisnessuhteitasi. Päinvastoin. Se rakentaa luottamusta. Koska ihmiset aistivat, kun joku uskaltaa puhua totta.

Hiljaa oleminen ei suojele sinua. Se tekee sinusta pienemmän kuin oikeasti ansaitsisit olla.

Mieti hetki, keneltä olet viimeksi ostanut, tai kenen kanssa olet halunnut tehdä yhteistyötä.

Oliko se hän, joka ei sanonut mitään? Vai hän, joka uskalsi sanoa jotain merkityksellistä, vaikka kaikki eivät olleet samaa mieltä?

Näkyvyys ei tarkoita huutamista vaan sitä, että olet läsnä keskustelussa, joka koskee sinun alaasi. Jos et ole siinä keskustelussa, olet sen ulkopuolella. Ja sieltä ei tehdä kauppaa.

Kukaan ei ole koskaan menettänyt asiakasta siksi, että puhuu liian selkeästi omasta osaamisestaan. Asiakkaita menetetään hiljaisuuteen ja siihen, että kilpailija oli paikalla silloin kun sinä odotit sopivaa hetkeä.

Olen nähnyt myös toisenlaisen lopputuloksen.

Asiakas ja media odottavat tarinaasi SSH Communications Security oli pitkään yritys, josta Suomessa uutisoitiin lähinnä pörssilukujen yhteydessä. Huikea teknologia oli sama, mutta keskustelu pysyi kapeana.

Kun yritys päätti astua rohkeammin mukaan kyberturvallisuudesta käytävään julkiseen keskusteluun, tilanne muuttui nopeasti. Toimitusjohtaja alkoi puhua avoimesti Euroopan digitaalisesta turvallisuudesta, geopoliittisista riskeistä ja siitä, mitä yritys näkee alallaan tapahtuvan.

Neljässä kuukaudessa yritys nousi valtakunnallisen keskustelun ytimeen. Juttuja syntyi yli sata. Yritys oli osa keskustelua, joka koski koko yhteiskuntaa. Yritys ei muuttunut, mutta sen rohkeus puhua muuttui.

Toimittajat etsivät jatkuvasti uusia näkökulmia. Toimituksissa odotetaan juuri teidän tarinaanne — ei konsernien viestintäosastojen hiottuja tiedotteita, vaan ihmisiä, joilla on oikeaa kokemusta ja rohkeus sanoa jotakin merkityksellistä.

Mutta jos et itse pidä ääntä, kukaan muukaan ei sitä tee puolestasi.

Mistä asiasta sinun pitäisi olla äänessä juuri nyt? Vastaus löytyy yleensä nopeasti.

Jos et kerro omaa tarinaasi, joku muu kertoo sen puolestasi.

Tai sitten sitä ei kerrota lainkaan.

Jarkko Ambrusin

Kirjoittaja on strategisen viestinnän asiantuntija ja Viestintävahvistin Oy:n toimitusjohtaja.

Jos haluaa saada, on pakko antaa

Voiko verkostoista olettaa saavansa asiakkaita, yhteistyökumppaneita, mentoreita, ystäviä tai puolestapuhujia, jos haluaa vain ottaa? Onko antamisen kulttuuri hukkunut jatkuvaan tulosten mittaamiseen ja tavoitteluun? Pitääkö kaikesta saada irti rahaa ja tuloksia, jotta voi menestyä?

Vuonna 1929 unkarilainen kirjailija Frigyes Karinthy loi konseptin Six Degrees of Separation, vapaasti suomennettuna kuusi erottavaa askelta tai kuuden kättelyn sääntö. He pelasivat peliä, jossa yrittivät viiden muun avulla luoda yhteyden kehen tahansa maailmassa. Tätä teoriaa on myöhemmin testattu ja osin onnistuttu, toisaalla vielä kiistellään, onko se akateemisen maailman myytti.

Onpa koko maailma kuuden tai seitsemän kättelyn päässä, verkostojen merkitystä ei voi väheksyä.

Olen itse saanut matkani varrella todistaa, kuinka ällistyttävän helposti verkoston avulla voi saavuttaa saavuttamattomissa olevia ihmisiä ja asioita. Monesti on tullut myös todettua, kuinka pieni maailma on.

Jokaisella on erilaiset motiivit liittyä erilaisiin seuroihin, järjestöihin, kerhoihin ja klubeihin. Merkitystä ei ole, oletko yrittäjä vai palkollinen, liiketoimintaan liittyvät verkostoitumisen alustat vievät nopeasti ajatuksen tulokseen. Mitä saan tästä takaisin ja kuinka nopeasti?

Jokainen saa liittyä ja osallistua omien motiivien takia. Yksi ryhmä haluaa saada kauppaa, toinen verkostoja, kolmas haluaa oppia, neljäs löytää saman viiteryhmän ihmisiä ja sitä kautta vertaistukea.

Ongelmia syntyy, kun motiivit eivät ryhmässä kohtaa tai motiivit ovat liian päällekäyviä.

Liki 16 vuotta sitten osallistuin bisnestreffeille. Pakkahuone oli täynnä yrittäjiä ja myyjiä. Kaikki yrittivät

myydä, kukaan ei halunnut ostaa. Speed datingia tehtiin ringeissä, joissa jokainen sai nopeasti esittäytyä, ja sitten vaihdettiin käyntikortteja. Tuossa tilaisuudessa tuskin kukaan sai myytyä mitään.

Ihmiseltä ihmiselle Suomalaiset karsastavat myyntiä, päällekäyvä tyyli harvoin tuo tuloksia. Yksikään yritys ei elä ilman myyntiä. Liian aggressiivinen ei toimi, eikä toimi aggressiivinen odottaminenkaan. Silti meidän jokaisen pitäisi jäädä ihmisten mieliin ja palata sinne juuri oikealla hetkellä, kun tarve ja tarjoama kohtaavat.

Tein testin Tanskassa. Olin verkostoitumista edistävän toimijan seminaarissa Kööpenhaminassa. Tietoisesti ensimmäisen päivän tutustuin ihmisiin ja vedin perinteisen esittäytymismyyntiräpin. Sen hissipuheen, jota jokainen verkostoitumiskoulutus tarjoaa. Minunkin.

Kortteja vaihdeltiin, keskustelut tyrehtyivät kohtuullisen nopeasti.

Toisen päivän vietin kysyen, mikä on suurin ongelma, jota kohtaamani ihminen yrittää parhaillaan ratkaista. Esittäydyin ja kysyin vain tuon kysymyksen. Ei myyntiräppiä. Huomasin nopeasti olevani keskusteluissa, joihin jopa otettiin muita ihmisiä mukaan. Vaihdettiin näkökulmia, ajatuksia ja löysin jopa verkostostani ihmisen, joka saattaisi pystyä auttamaan häntä.

Tuo tanskalainen yritysjohtaja on verkostossani vieläkin. Lounas- tai illallistarjous on voimassa, ja hän uusii sen tasaisin väliajoin.

Taktiikka, jossa ei myydä mitään, myi paremmin kuin myynti.

Tarkkaan jos asiaa tutkii, myin itseni, en asiaani. Ihminen ostaa ihmiseltä, ei yritykseltä. Me ostamme ratkaisuja, ideoita, ajatuksia, näkökulmia. Tästä päästäänkin siihen, mikä on

arvokkaampaa. Nopeasti liidiputkeen päätynyt prospekti vai kiitollisuudenvelassa oleva ihminen? Kumpi kertoo sinusta eteenpäin? Kumman arvo on isompi?

Eri ihmistyypit verkostoitujina

Eräässä koulutuksessa keskustelimme erilaisista ihmistyypeistä verkostoitujina. Koulutettavien kanssa tunnistimme neljä erilaista tyyppiä ja loimme yhdessä niille määritteet.

Innostuneet sonnit Ihmistyyppi on kuin sonni kevätlaitumella. Juoksee jokaisen kädet ja jalat omaavan perässä, yksi asia mielessä: kaupat. Ei kuule eikä näe ympärilleen, siinä aitaa kaatuu ja myyntiräppiä viskotaan ympärille kuin rehupaalia kevätkiimassa. Pääasia, että kohtaamisia on ja hän pääsee asiansa suorittamaan.

Viisaat ketut

Tarkka, sosiaalinen, emotionaalisesti älykäs. Kiinnostunut kaikesta ympärillään, ihmisistä ja asioista ympärillään. Tarkkailee, etenee hienovaraisesti rakentaen vahvoja suhteita. Ei välttämättä aina tuo itseään esille, ja kauppa saattaa jäädä itseltä saamatta juuri tästä syystä.

Varovaiset kilpikonnat

Etenee hitaasti ja varovasti. Ei tee itsestään ja asiastaan numeroa, mutta haluaa saada asioita aikaiseksi. Hyvä kuuntelija ja asiantuntija, mutta innostuneen sonnin seurassa suojautuu kuoreensa.

Passiiviset laiskiaiset

Liittyvät klubeihin, seuroihin ja järjestöihin, mutta eivät koskaan osallistu mihinkään. Odottavat, että hyvää tapahtuu, vaikka eivät koskaan käy missään. Vuoden kuluttua eroavat, koska ei ollut mitään hyötyä.

Tunnistatko itsesi?

Pohdimme koulutettavien kanssa, että meistä jokaisesta saattaa usein löytyä kaikkia näitä neljää vaihtoeh-

toa. Erilaiset tilanteet ja viiteryhmät saavat meidät käyttäytymään eri tavoilla. Joskus ryhmän sisäinen kemia vaikuttaa siihen, millaisia olemme: sonneja, kettuja, kilpikonnia tai laiskiaisia.

Luotatko kiitollisuudenvelkaan?

Uskallatko sinä heittäytyä tutustumaan ihmiseen tittelin ja aseman takana? Annatko mahdollisuuden tutustua sinuun ja autatko muita ennen kuin yrität myydä? Uskallatko luottaa siihen, että annat enemmän kuin saat ja lopulta saat sen, minkä ansaitset?

Kirjoittaja on Myyntikuiskaaja Pasi Rautio, pitkän linjan myynnin ja myynnin koulutuksen ammattilainen. Pasi kouluttaa, puhuu, sparraa ja valmentaa myyjiä, johtajia ja yrittäjiä. Myynti, markkinointi, asiakaspalvelu ja asiakaskokemus yhdistetään ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi koko yrityksen henkilöstölle. Myyjiä, asiantuntijoita, johtajia, asentajia ja vaikka sairaanhoitajia valmennetaan sujuvasti suomeksi ja englanniksi.

Lisää löydät osoitteista PasiRautio.fi ja myyntikoulu.fi.

BSC:n jäsenille aina jotain extraa kaupan yhteydessä. Jokaisesta BSC:n kautta tulleesta suosituksesta maksetaan myös provisio.

Pasi Rautio

Yrittäjä tarvitsee talouskumppanin – ei pelkkää kirjanpitoa

Moni yrittäjä ajattelee taloushallinnon olevan ennen kaikkea velvoite: kirjanpito hoidetaan ja raportit toimitetaan ajallaan. Yhä useammin yritykset odottavat kuitenkin taloushallinnolta enemmän, kumppania, joka auttaa ymmärtämään yrityksen taloutta ja tukee päätöksentekoa.

Yrityksen taloushallinto on pitkään nähty ennen kaikkea velvoitteena. Kirjanpito tehdään, raportit toimitetaan ja viranomaisilmoitukset lähtevät ajallaan. Yhä useampi yrittäjä kuitenkin odottaa taloushallinnolta enemmän: kokonaiskuvaa yrityksen taloudesta ja tukea päätöksentekoon.

Perinteisesti kirjanpidon tehtävä on ollut kertoa, mitä yrityksessä on jo tapahtunut. Tilinpäätös ja raportit kuvaavat mennyttä vuotta, ja kuukausiraportit kertovat, miltä edellinen kuukausi näytti. Yrityksen johtamisen kannalta tärkein kysymys on toinen: mitä tapahtuu seuraavaksi?

Taloushallinnon rooli muuttuu Kun yritys kasvaa tai toimintaympäristö muuttuu nopeasti, pelkkä raportointi ei enää riitä. Yrittäjän täytyy pystyä arvioimaan esimerkiksi kassavirtaa, investointien vaikutuksia ja rahoituksen tarvetta usein paljon nopeammin kuin perinteinen talousraportointi mahdollistaa.

Kirjanpito kertoo, mitä on tapahtunut. Talouskumppani auttaa näkemään, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Taloushallinnon rooli onkin viime vuosina muuttunut merkittävästi. Automaatio ja sähköiset järjestelmät ovat vähentäneet rutiinityötä ja parantaneet tiedon ajantasaisuutta. Samalla yritykset odottavat taloudelta enemmän analyysiä ja näkemyksiä.

Yhä useammalle yrittäjälle talous ei ole enää vain raportointia menneestä, vaan työkalu tulevaisuuden suunnitteluun.

Taloushallinnossa on eri rooleja On kuitenkin tärkeää tunnistaa, että taloushallinnossa on eri rooleja.

Kirjanpidon ammattilainen varmistaa, että talous on oikein ja ajantasaisesti hoidettu. Se on yrityksen talouden perusta. Kun kirjanpito toimii hyvin, yrittäjällä on käytössään luotettava tieto yrityksen tilanteesta.

Strategisempi talouden suunnittelu taas vaatii usein erilaista osaamista. Controller- tai CFO-tasoinen asiantuntija tarkastelee yrityksen taloutta laajemmin: miten kannattavuus kehittyy, millainen kassavirta on odotettavissa ja millaisia vaihtoehtoja yrityksellä on esimerkiksi kasvun rahoittamiseen.

Talous kumppanuutena Pk-yrityksissä näitä rooleja ei useinkaan ole omassa organisaatiossa. Siksi yhä useampi yritys rakentaa taloushallinnon kumppanuuden, jossa kirjanpidon lisäksi käytettävissä on myös talouden suunnittelun ja rahoituksen osaamista.

Kun taloushallinto toimii tiiminä, yrittäjä saa sekä luotettavan perustiedon että näkemyksiä tulevaisuuteen.

Parhaimmillaan talous ei ole vain raportti menneestä vaan työkalu, joka auttaa tekemään parempia päätöksiä ja tukee yrityksen kestävää kasvua.

Tonava Group Oy

Vuonna 2019 perustettu Tonava on Taloushallintoliiton auktorisoima moderni taloushallinnon asiantuntijayritys, joka tarjoaa pk-yrityksille kirjanpidon, palkanlaskennan ja talouden johtamisen palveluita.

Toimistot: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo ja Fuengirola tonava.fi

Laura Anila Tonava Group Oy

Uudenlainen verkosto yrityksille

Kytäjä Business CluB

K y t ä jä Business Club tarjoaa yrityksille uudenlaisen

ve r k os to n, j o s s a liike-e lämän vaikuttajat kohtaavat

gol f t a pa htumi en l isäksi bu sin ess - tee mojen pari ss a .

B u s in es s Club -jäsenyys sisältää mm. Kytäjän

g o lfpal v el u ita j a v a ih t u v ia klu bie tu ja Jä rje stä mm e

m y ö s e r il ai s ia t a p ahtumia ja kou lutuksi a y mp ä r i vuod en n ii n g o lfist a ku in ki inn o st a v ista liik eel ä män

k y s y m yksistä.

Verkoston kautta yrityksellenne avautuu uusia kontakteja kotimaassa ja kansainvälisesti. Business Clubin jäsenyys antaa myös mahdollisuuden tarjota omia palveluita ja tuotteita muille klubin jäsenille.

Vuosijäsenyyteen kuuluu tapahtumien lisäksi valikoima vuosittain vaihtuvia Kytäjä Business Clubin logotuotteita ja golfpalveluita. Tutustu kauden 2026 klubietuihin ja liity mukaan Kytäjä Business Clubiin.

lisätiedot

Jukka Koivu

Toimitusjohtaja

050 533 8499

jukka.koivu@kytajagolf.fi

KluBiedut 2026

8 Kytäjä Golfin green feetä

4 golfauton vuokrausta

Rajoittamaton rangen käyttö

2 kpl Kytäjä Business Club -asustetta

Laatikko Kytäjän logopalloja

Kabinetin vapaa käyttö klubilla

Logonäkyvyys Kytäjä Business Clubin nettisivuilla

4 verkostoitumisaamua

Partner Cup syyskuussa

lisäedut (lisämaksusta)

Lisä green feet 5 kpl erissä (400 € sis. alv)

Golfauton vuokraus (40 € / kpl sis. alv)

Mahdollisuus näkyvyteen Kytäjä Golf

Magazinessa (ilmoitus / advertoriaali)

Vuosijäsenyys

1 350 € / vuosi (alv. 0 %)

Halpa sähkö ei ole sattumaa

Business Shooting Clubin Mikko Susi optimoi sähkölaskunsa ja auttaa muitakin tekemään saman.

Helmikuussa Business Shooting Clubin jäsen Mikko Susi optimoi kotinsa sähköenergian hinnan varmasti yhdeksi Suomen halvimmaksi, vaikka helmikuun pörssihinta oli yksi kaikkien aikojen kovimpia. Kuukauden keskihinta oli 17,2 snt/kWh, mutta Mikon sähkön hinta oli 4,08 snt/kWh.

Mikon koti on vanha hirsitalo, jota lämmitetään pääsääntöisesti puulla, kovilla pakkasilla öljyllä ja silloin sähköllä kun pörssisähkön hinta on järkevä. Pihapiiri ja ympäröivä metsä kertovat myös toisesta harrastuksesta: metsätöistä. Kun puita kaadetaan, syntyy samalla osa talon lämmöstä. Toisaalta sähkön käyttöä ei voi kokonaan välttää, joten laskun optimointi kiinnostaa.

“Moni ajattelee, että sähkölasku on vain jotakin, mikä tulee postissa. Todellisuudessa siihen voi vaikuttaa yllättävän paljon”, Mikko sanoo.

Helmikuun edullinen sähkölasku ei syntynyt yhdestä tempusta vaan

useiden asioiden yhdistelmästä. Ensimmäinen on oikeanlainen sähkösopimus. Markkinoilla on monia vaihtoehtoja, ja eri kulutusprofiileille sopivat erilaiset ratkaisut.

Toinen tekijä on kulutuksen ajoittaminen. Sähkön tuntihinnat vaihtelevat usein merkittävästi vuorokauden aikana. Kun osa kulutuksesta siirtyy halvempiin tunteihin, säästöä syntyy nopeasti.

Kolmas tekijä liittyy kokonaisuuden ymmärtämiseen. Mikko työskentelee energiayhtiö Plussa Suomi Oy:ssä, jossa yrityksille ja yhteisöille autetaan löytämään kustannustehokkaat ratkaisut sähkön hankintaan ja kulutuksen hallintaan. Samat periaatteet toimivat myös kotitalouksissa.

“Sähkömarkkina on muuttunut paljon viime vuosina. Hintavaihtelut ovat kasvaneet ja siksi myös optimointimahdollisuuksia on enemmän kuin ennen.”

Business Shooting Clubissa keskustelu sähkön hinnasta nousee esiin silloin tällöin muiden aiheiden lomassa. Ampumaradalla ja klubin tapaamisis-

sa vaihdetaan usein myös käytännön vinkkejä yrittäjyyteen, talouteen ja arkeen.

Mikon mukaan juuri tällaiset keskustelut ovat arvokkaita. “Moni yllättyy, kuinka paljon pienillä muutoksilla voi vaikuttaa energiakuluihin. Kun aiheesta puhutaan rennosti, ihmiset uskaltavat myös kysyä neuvoja.”

Arjen vastapainona Mikko viihtyy golfkentällä ja metsässä. Molemmissa harrastuksissa yhdistyy sama ajatus kuin energian optimoinnissa: pitkäjänteisyys ja kokonaisuuden ymmärtäminen tuottavat parhaat tulokset.

Mikko auttaa myös klubilaisia valitsemaan kotiin mökille oikeantyyppisen sähkösopimuksen.

Samuli Melanko Plussa Suomi Oy

Kuvissa Mikko harrastustensa parissa – ammunta ja golf hoituvat vuodenajasta riippumatta.

Keilailun mestaruudesta kisattiin hyvässä hengessä

Keilapallot viuhuivat ja kaatoja juhlistettiin, kun klubilaiset kokoontuivat Kaupin keilahalliin mittelemään mestaruudesta. Päivä tarjosi sopivassa suhteessa kilpailua, epäonnistumisia ja ennen kaikkea hyvää seuraa.

Kaupin keilahallissa nähtiin urheilullinen ja hyväntuulinen päivä, kun klubilaiset kokoontuivat mittelemään keilailun mestaruudesta. Puitteet olivat kohdallaan, sillä isäntänä toimi klubiveli Sami Konsteri ja valmennuksesta vastasi kaksinkertainen maailmanmestari Peppi Konsteri

Päivän aikana nähtiin tiukkoja suorituksia ja keskittyneitä ilmeitä sekä luonnollisesti myös niitä hetkiä, kun pallo päätti lähteä aivan eri suuntaan kuin oli tarkoitus. Kaikki kaadot eivät tulleet oppikirjan mukaan, mutta yritystä ja tunnetta ei ainakaan puuttunut. Tunnelma pysyi koko ajan rennon kilpailuhenkisenä, ja jokainen onnistuminen sai ansaitut kannustukset.

Alkuun moni lähestyi rataa varovaisesti, mutta mitä pidemmälle tämä dramaattisen ratkaiseva mestaruuskisa eteni, sitä rohkeammiksi heitot muuttuivat. Tyyli vaihteli klassisesta suorituksesta luoviin kokeiluihin, eikä kaikkia ratkaisuja välttämättä nähtäisi valmennusvideoilla – mutta lopputulos ratkaisee, ja välillä yllättävimmätkin heitot toivat pisteitä.

Kilpailu oli tasainen, mutta lopulta voiton vei Miracle-palveluiden “MacGyver” Paavo Åfelt. Kansainvälisen sarjan ykköseksi keilasi klubin liettualaisvahvistus Gailius Kazlauskas. Kärkisijoista käytiin tiukkaa kamppailua, ja vahvaa vastusta tarjosivat muun muassa Tomi Kulppi, Yohanna Asofi ja Kimmo Lahtinen.

Keilailun lisäksi päivän aikana nähtiin myös muuta kisailua, kun osa porukasta siirtyi biljardipöydän ääreen. Siellä panokset olivat kohdallaan, ja tällä kertaa lyönnit osuivat hieman

varmemmin kohdilleen kuin keilapallot ratojen päässä.

Kilpailuhengestä huolimatta päivän parasta antia olivat jälleen ne hetket ratojen ulkopuolella: kannustukset, kommentit, hyväntahtoinen kuittailu ja yhdessä nauraminen. Jokainen tietää, että tällaisissa kisoissa tuloslista unohtuu nopeasti, mutta tarinat elävät pitkään.

Päivä oli jälleen hyvä muistutus siitä, että klubitoiminta ei ole pelkkää asiaa ja verkostoitumista. Yhteiset hetket, pieni kilpailu ja yhdessä tekeminen ovat vähintään yhtä tärkeä osa kokonaisuutta. Välillä on myös ihan tervettä huomata, ettei mestaruus ratkea pelkällä asenteella.

Elina Eskola

Vasemmanpuoleisessa kuvassa Jannen kanssa voittaja Paavo Åfelt, oikealla tiukkaa keskittymistä kisaan.

Samassa liemessä –suoraa puhetta yrittäjyydestä

Liemessä-lounailla ei tarvitse esittää mitään. Kerran kuussa saman pöydän ääreen kokoontuu joukko yrittäjiä, jotka puhuvat suoraan siitä, missä oikeasti mennään.

Minulla on aika olematon toleranssi teeskentelylle. Ehkä siksi Liemessä-lounaat ovat nousseet minulle yhdeksi tärkeimmistä asioista koko klubin toiminnassa.

Yrittäjyydessä on paljon hyvää, mutta myös paljon sellaista, josta puhutaan melko vähän ääneen: epävarmuutta, paineita, yksinäisyyttä ja niitä hetkiä, kun ei oikeasti tiedä, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Silti monella on taipumus vetää roolia ja näyttää ulospäin siltä, että kaikki on hallinnassa.

Liemessä-lounailla tätä ei tarvitse tehdä. Kokoonnumme kerran kuussa saman pöydän ääreen, ja jokainen saa puheenvuoron. Siinä ei tarvitse olla valmis, eikä tarvitse olla menestystarinaa kerrottavana. Saa kertoa suoraan, miten menee, myös silloin, kun menee huonosti. Juuri silloin kannattaa myös tulla paikalle.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pöydän ääressä kuunnellaan oikeas-

ti. Ei keskeytetä, ei kilpailla puheenvuoroista eikä lähdetä pätemään. Jokainen saa rauhassa kertoa oman tilanteensa, ja muut keskittyvät kuuntelemaan ja auttamaan, kukin omasta näkökulmastaan. Se on muuten nykyään harvinaista.

“Ei tarvitse olla menestystarinaa kerrottavana.”

Keskustelut ovat rehellisiä, välillä raadollisiakin, mutta ennen kaikkea aitoja. Kukaan ei yritä myydä mitään, eikä kukaan yritä esittää parempaa kuin on. Joku kertoo asiakashankinnan tuskasta, toinen pohtii kasvua, kolmas miettii jaksamistaan. Ja aika usein joku pöydän toisessa päässä sanoo: “Hei, minä olen ollut tuossa samassa tilanteessa.”

Kaikki lounaat eivät kuitenkaan ole pelkkää ongelmien purkamista, eikä tarvitsekaan olla. Välillä pöydän ympärillä istuu porukka, jolla menee oikeasti hyvin, ja sekin on arvokasta. Silloin jaetaan onnistumisia, naure-

taan paljon ja muistutetaan itseämme siitä, miksi tätä kaikkea ylipäätään tehdään. Yllättävän usein nämä tapaamiset ovat lopulta enemmän hauskoja kuin raskaita.

Joskus syntyy konkreettisia ideoita ja uusia kontakteja. Joskus joku saa suoran suosituksen tai ratkaisun ongelmaansa. Ja joskus tärkeintä on se, että huomaa, ettei ole yksin. Sekin riittää yllättävän pitkälle.

Liemessä-lounaat käynnistyivät Tampereella, ja nyt niitä on järjestetty jo yli vuoden ajan. Toiminta on laajentunut myös Helsinkiin, mutta ydin on pysynyt samana: hyvä ruoka, suora puhe ja ihmiset, jotka ovat paikalla omana itsenään.

Olen sanonut tämän ennenkin, mutta sanon uudestaan: yrittäjyys ei ole yksilölaji, vaikka se joskus siltä tuntuukin. Me olemme kaikki enemmän tai vähemmän samassa liemessä, ja kaikesta selviytyy huomattavasti paremmin yhdessä.

Elina Eskola

Mediatiedot

Tähtäin on Business Shooting Clubin jäsenlehti, jota jaetaan klubin omissa tilaisuuksissa ja muissa tapahtumissa klubin jäsenille, sidosryhmille ja muille klubin toiminnasta kiinnostuneille.

Lehden julkaisija: Business Shooting Club Kokkovuori Oy

Ilmestyminen: 3 kertaa vuodessa

Lehden koko: A4

Laajuus: 28–32 sivua

Tekniset tiedot: Kansi: Silk 200 g/m²

Sisäsivut: Silk 150 g/m²

Painopaikka: Nekapaino Oy, Pirkkala

Toimitus ja taitto: Käännöstoimisto Elina Eskola Oy

Aineistovaatimukset: CMYK, 300 dpi, tiedostomuoto pdf, eps, tiff, jpg. Fontit mieluiten konvertoituna.

Aineistojen lähetys: Elina Eskola, 050 357 6277, elina@elinaeskola.com

Ilmoitusmyynti: Janne Hokkanen, 044 5956 399, janne@businessshootingclub.fi

ISSN 3087-5897 (painettu)

ISSN 3087-5900 (verkkojulkaisu)

Ilmoituskoot ja -hinnat: KOKO

Sisäsivu

Takakansi 1/1

Hintoihin lisätään alv 25,5 %. Business Shooting Clubin jäsenille 20 % alennus ilmoitushinnoista.

Tulevat tapahtumat

VUODEN 2026 KLUBIPÄIVÄT

24.4.2026

29.5.2026

10.7.2026

28.8.2026

23.10.2026

11.12.2026

Klubipäivien tarkemmat tiedot sekä vuoden 2026 retket ilmoitetaan myöhemmin. Liemessä-lounastapaamiset kerran kuussa Tampereella ja Helsingissä – seuraa ilmoittelua!

Muutokset mahdollisia. Tiedotamme tapahtumistamme lähempänä ajankohtaa uutiskirjeissä. Varsinaiset klubipäivät (7 kertaa vuodessa) sisältyvät aina jäsenmaksun hintaan. Jos olet klubin jäsen etkä ole saanut uutiskirjeitämme, ilmoitathan Jannelle sähköpostitse osoitteeseen janne@businessshootingclub.fi. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia tapahtumien puhujista ja mielenkiintoisista retkikohteista!

BSC-jäsenedut

BSC-JÄSENEDUT

Birk-ravintolamaailma (K-Citymarket Pirkkala): 5 % alennus ostoksista

Ruutisavu: jäsenyys ilman liittymismaksua

Hackberry: 10 % alennus verkkokaupasta (www.hackberry.fi) koodilla BSC

Kustannusosakeyhtiö Musta Jää: 10 % alennus verkkokaupassa (mustajaakustannus.fi) koodilla BSC2024

Kalevan Kello: alennus lähes kaikista tuotteista – kysy lisää Jenni Pietarilalta tai poikkea liikkeessä!

Ravintola Astor: ilmainen kahvi lounaan yhteydessä

PAINOPALVELUITA TARKASTI

Nuutisarankatu 22, Tampere

Sarankulmassa vuokrattavissa erilliset 523 m2 ja 410 m2 monikäyttötilat (halli-, toimisto- ja liiketilaa). Tilat soveltuvat varastointiin, tuotantoon, liiketilaksi yms. Käynti nosto-ovesta ja erillisestä käyntiovesta. Näkyvä sijainti vilkkaasti liikennöityjen Nuutisarankadun ja Tampereen läntisen kehätien varrella. Pihassa runsaasti autopaikkoja.

Natiunti sitati con con cone nis ratem et hiti si sam quides maios andellabor sitatus, temolor empore simpor reperum as eum ut laut re latia nim.

Rautatienkatu 12 - 14, Tampere

Rautatienkatu 12 / Kyttälänkatu 14

Vapautumassa 41,5 m2 liiketila Kyttälänkadun puolella.

Rautatienkatu 14 / Hämeenkatu 2

Tässä upeassa talossa, rautatieasemaa vastapäätä on vuokrattavissa erikokoisia toimistotiloja 47 m2 - 140 m2. Tiloissa on korkeat, valoisat huoneet, paksut kiviseinät ja leveät ikkunalaudat. Näkymät Hämeenkadulle tai Rautatienkadulle. Kaikki keskustan palvelut sijaitsevat vieressä ja mm. Nokia Arena kävelyetäisyydellä sekä paikallisbussien ja ratikan pysäkit aivan vieressä.

puh. 03 357 9340 vuokraus@taitokaari.fi www.taitokaari.fi