Askel eteenpäin
Uusi maa, uusi työ 1/26
Etelä-Amerikasta
Suomeen

Rohkeus puhua, rohkeus yrittää
Usko taitoihisi!
Markkinointiala Suomessa ja

![]()
Uusi maa, uusi työ 1/26
Etelä-Amerikasta
Suomeen

Rohkeus puhua, rohkeus yrittää
Usko taitoihisi!
Markkinointiala Suomessa ja

Tämä lehti on syntynyt kevätlukukaudella 2026 Business College Helsingin mediapajassa (merkoelo25ZSA). Askel eteenpäin Uusi maa, uusi työ 1/26 Kansien kuvat tehty tekoälyllä (ChatGPT)
Kansien ja sisällyksen suunnittelu: Oleksandra Voitiuk ja Christine Heinola

Urheilu-ura kriisin aikana ei ole vain pisteitä pöytäkirjoissa tai tilastoja. Se on ennen kaikkea luonteen testi, kykyä voittaa pelko ja sopeutua uuteen ympäristöön. Monet ukrainalaiset urheilijat etsivät nykyään uusia harjoituspaikkoja, opettelevat vierasta työkulttuuria ja taistelevat joka päivä ammattinsa puolesta. Keskustelin taitoluistelija Kyrylo Marsakin kanssa, joka edusti Ukrainaa vuoden 2026 olympialaisissa. Hänen tarinansa osoittaa, että urheilu vaatii suurta tahdonvoimaa ja kykyä uudestisyntymiseen.
Yermolenko Kseniia
Kyrylo harjoitteli lapsena Ukrainassa, mutta sota muutti hänen elämänsä ja hän joutui lähtemään kotoaan. Hänen tiensä Suomeen alkoi viestistä sosiaalisessa mediassa. Suomen taitoluisteluliitto kutsui hänet ensin vain lyhyelle leirille. Kuitenkin kahden kuukauden kovan työn jälkeen liitto huomasi hänen lahjakkuutensa ja tarjosi hänelle mahdollisuutta jäädä maahan pysyvästi. ”Se oli yllätys... Ja noin minä päädyin Suomeen”, Kyrylo muistelee. Päätös jäädä Suomeen oli strategisesti tärkeä hänen turvallisuutensa ja tulevaisuutensa vuoksi.
Suomessa Kyrylo ymmärsi, että huippu-urheilu vaatii jatkuvaa kehitystä. ”Tuntui siltä, että täytyi aloittaa alusta. Perusluistelun eli skating skills-taso oli liian heikko kansainvälisille standardeille”, hän kertoo. Suomalainen järjestelmällisyys ja selkeä aikataulu auttoivat häntä yhdistämään olympiavalmennuksen ja yliopisto-opinnot.

Kuva: Kyrylo Marsakin arkisto
Vuoden 2026 olympialaisissa
Kyrylo osoitti, että urheilu on henkinen voitto vaikeista olosuhteista. Hän teki lyhytohjelmassa uuden henkilökohtaisen ennätyksen: hän sai kymmenen pistettä enemmän kuin hänen season best (kauden paras tulos).
Hän pääsi vapaaohjelmaan ja oli lopulta maailman 20 parhaan luistelijan joukossa. Se oli tekninen voitto ja henkinen saavutus, sillä hän suoritti kaikki vaikeat elementit suuren paineen alla.
Nykyään Kyrylo integroituu Suomeen opiskelun ja ammatillisen kehityksen avulla. ”Voin elää kahdessa maailmassa: urheilussa ja



akateemisessa elämässä”, hän toteaa. Hän opiskelee kieltä ja opettelee hallitsemaan sisäistä tilaansa kriittisissä hetkissä.
Vaikka Kyrylo asuu Suomessa, hänen sydämensä on kotona. Hänen perheensä on yhä Hersonissa, joka on vaarallinen paikka. Hänen lyhytohjelmansa on syvä henkilökohtainen viesti, joka on omistettu hänen sotilasisälleen. Kyrylo sanoi minulle: ”Minun lyhytohjelmani on minun isäni tarina... Se on minun murtumattomuuteni symboli.”
Tulevaisuudessa Kyrylo haluaa työskennellä Suomessa asiantuntijana. Hän neuvoo kaikkia, jotka ovat joutuneet vaikeaan tilanteeseen: olkaa valmiita oppimaan uutta, panostakaa koulutukseen ja kieleen, mutta muistakaa aina omat juurenne — se antaa voimaa mennä eteenpäin.
Miten löytää työ uudessa maassa ilman kielitaitoa? Abana Jane Markin tarina osoittaa, että rohkeus, työ ja kielikurssit voivat auttaa oppimaan suomea ja sopeutumaan Suomeen.
Lev Korabljov
Uuteen maahan muuttaminen on suuri muutos, ja ensimmäisen työpaikan löytäminen voi olla vaikeaa, erityisesti ilman kielitaitoa. Monille maahanmuuttajille työ on kuitenkin tärkeä osa kotoutumista ja uuden elämän aloittamista. Työ auttaa paitsi ansaitsemaan rahaa myös oppimaan kieltä ja ymmärtämään paremmin uutta kulttuuria. Abana Jane Mark on hyvä esimerkki tästä. Hän muutti Suomeen vuonna 2022 ja aloitti pian työskentelyn ravintolassa, vaikka ei vielä osannut suomea.
Abana muutti Suomeen, koska hänen äitinsä asui jo täällä. Muutto uuteen maahan oli hänelle suuri elämänmuutos. Alussa kaikki oli uutta ja joskus myös vaikeaa. Hän ei osannut suomea ja tiesi vain muutamia perussanoja, kuten ”moi” ja ”kiitos”. Tästä huolimatta hän oli motivoitunut rakentamaan uuden elämän Suomessa ja päätti hakea töitä mahdollisimman pian.

Abana löysi ensimmäisen työpaikkansa ravintolassa hakemalla töitä itse. Työn aloittaminen ilman kielitaitoa oli alussa haastavaa. Hän ei aina ymmärtänyt asiakkaita, eikä pystynyt ilmaisemaan itseään suomeksi. Tämä aiheutti epävarmuutta ja stressiä, mutta samalla se motivoi häntä oppimaan lisää. Työkaverit tukivat häntä ja auttoivat tarvittaessa.
Vuonna 2023 Abana aloitti suomen kielen opiskelun TE-toimiston kautta kielikoulussa. Hän osallistui peruskurssille ja sen jälkeen jatkokurssille. Kielikurssit auttoivat häntä ymmärtämään paremmin suomea, mutta työ oli myös erittäin tärkeä osa oppimisprosessia. Hän käytti suomea joka päivä työssä ja sai paljon käytännön harjoitusta.
•
•
Abanan neuvot maahanmuuttajille
Hae rohkeasti töitä
Älä pelkää tehdä virheitä
• Käytä suomea joka päivä
• Ole kärsivällinen
Ajan myötä Abanan kielitaito parani merkittävästi. Hän alkoi ymmärtää asiakkaita paremmin ja pystyi keskustelemaan heidän kanssaan suomeksi. Myös kommunikointi työkavereiden kanssa helpottui. Nykyään hän käyttää suomea päivittäin ja tuntee olonsa paljon

Abana työskentelee edelleen samassa ravintolassa ja on tyytyväinen saavutuksiinsa. Hänen kokemuksensa osoittaa, että työn löytäminen on mahdollista myös ilman vahvaa kielitaitoa. Hän rohkaisee muita maahanmuuttajia hakemaan töitä aktiivisesti ja olemaan pelkäämättä virheitä. Hänen mukaansa työ ja kielikurssit yhdessä ovat tehokas tapa oppia kieltä ja sopeutua uuteen maahan.
Työ ravintolassa ei opettanut Abanalle vain kieltä, vaan myös suomalaisen työelämän tapoja. Hän oppi olemaan täsmällinen, työskentelemään tiimissä ja ottamaan vastuuta omista tehtävistään. Uusi ympäristö vaati rohkeutta ja kärsivällisyyttä, mutta jokainen työpäivä toi lisää kokemusta ja itsevarmuutta. Vähitellen hän huomasi, että suomen kielen käyttäminen ei enää jännittänyt samalla tavalla kuin alussa.
Abanan tarina osoittaa, että kotoutuminen vie aikaa. Työpaikka voi olla tärkeä osa tätä prosessia, koska siellä kieltä käytetään joka päivä. Kun kielitaito paranee, myös mahdollisuudet työelämässä kasvavat.
“Uusi maa ei ole pelkästään haasteita, vaan myös uusia mahdollisuuksia niille, jotka ovat valmiita kulkemaan eteenpäin.”
Teksti: Viktoriia Kovalevich
Kuvat: Anastasia Ivanovan kuva-arkisto
Kunmietin,keneltäottaisinhaastattelunartikkeliin uudestaelämästäSuomessa,päätintietoisestiolla etsimättätunnettuayrittäjäätaisuurenyrityksen omistajaa.Halusinnäyttäätodellisen,elävän esimerkinihmisestä,jokaonvastarakentamassa omaapolkuaan,kohtaavaikeuksia,muttasaavuttaa jotuloksia.
SiksivalitsinAnastasiaIvanovan.
Häneivieläomistaomaasalonkia,muttahänen tarinansainspiroiyhtäpaljon—koskaseonpolku, jonkatavallinenihminenkulkeealoittaessaantäysin alusta:ilmanverkostoja,ilmanystäviä,uudessa maassajauudessajärjestelmässä.
TänäänAnastasiaonkysyttykynsimuotoilija,joka työskenteleekahdessasalongissa,hänelläonoma asiakaskuntansajasuuretammatilliset suunnitelmat.
Hänenpolkunsaonerityisentärkeäaloittelijoille— niille,jotkavastaharkitsevatmuuttoajaepäilevät, onkouudenelämänrakentaminentoisessamaassa mahdollista.
AnastasiamuuttiSuomeenvuosisitten.Päätösei olluthänellehelppo:erikulttuuri,kieli,tuntematon ympäristö.Ensimmäisenäaikana,kutenmonilla maahanmuuttajilla,olipaljonepäilyksiä— onnistuukokaikki,löytyykötyötä,pystyyköhän toteuttamaanitseäänammatissaan.

Ensimmäiset kuukaudet uudessa maassa osoittautuivat vaikeimmiksi.
“Vaikeinta oli yksinäisyys — elämä kaukana ystävistä ja läheisistä… Jossain vaiheessa tunsin todella olevani yksin, ja siitä tuli sopeutumisen vaikein vaihe”, Anastasia muistelee. Kotimaassaan hän työskenteli jo kauneusalalla, mutta Suomessa kaikki piti aloittaa alusta. Osaamisen vahvistaminen, asiakkaiden löytäminen, sopeutuminen vaatimuksiin — kaikki tämä vaati aikaa, kärsivällisyyttä ja valtavaa sisäistä voimaa, kuten Anastasia itse kertoo:
“Tämä polku vaati paljon työtä, mutta antoi minulle itsenäisyyden tunteen ja ammatillista kasvua. Suomessa kohtasin erilaisen mentaliteetin, lähestymistavan työhön ja palveluun.
Tänään Anastasia
työskentelee samanaikaisesti kahdessa salongissa. Hänelle on jo muodostunut oma asiakaskunta, ja asiakkaat palaavat hänen luokseen yhä uudelleen. Häntä arvostetaan työn laadusta, nopeudesta ja ammattitaidosta. Tämä on erityisen tärkeää kauneusalalla, jossa asiakkaan luottamuksella on keskeinen rooli. Kiireisestä aikataulusta huolimatta Anastasia jatkaa kehittymistä: seuraa trendejä, opiskelee uusia tekniikoita ja etsii mahdollisuuksia ammatilliseen kasvuun. Hän ei pysähdy saavutettuun.
Tulevaisuudessa hänen unelmansa on avata oma salonki ja kouluttaa muita ammattilaisia. Ja kun katsoo hänen sinnikkyyttään, käy selväksi: se ei ole vain unelma, vaan todellinen tavoite, jota kohti hän kulkee määrätietoisesti.

“Tämä muutto ei ollut minulle vain maanvaihto, vaan myös tärkeä henkilökohtaisen kasvun ja elämän uudelleenarvioinnin vaihe. Nyt tiedän varmasti: täytyy uskoa itseensä ja omiin voimiinsa kaikesta huolimatta sekä osoittaa sitkeyttä ja päättäväisyyttä matkalla kohti tavoitetta”, Anastasia sanoo — ja hänen mukaansa juuri tässä piilee jokaisen menestyksen salaisuus.
Minulle oli tärkeää kertoa juuri tällainen tarina — ei valmiiksi menestyneestä liiketoiminnasta, vaan polusta sitä kohti. Sillä monille aloittelijoille menestyneiden yrittäjien tarinat tuntuvat kaukaisilta ja saavuttamattomilta.
Anastasian esimerkki kuitenkin osoittaa: alusta aloittaminen on mahdollista. Vaikka ei olisi verkostoja, tukea tai varmuutta huomisesta.

Tärkeintä on olla pelkäämättä vaikeuksia, uskoa omiin voimiinsa ja rakentaa uutta elämää askel askeleelta.
Sillä onni uudessa kodissa alkaa uskosta itseensä.

Anastasian työt erottuvat huolellisuudellaan ja esteettisyydellään.
Urapolku muistuttaa kirjanpidon tasetta: näennäisen täsmällisten lukujen taustalla ovat aina vaikeat päätökset, vastuu ja henkilökohtainen rohkeus. Nadjan tarina — kirjanpitoyrityksen yrittäjänä ja toimitusjohtajana Suomessa — paljastaa, kuinka ammatillinen kurinalaisuus, sinnikkyys ja halu oppia auttavat rakentamaan paitsi menestyvän yrityksen myös uuden elämän vieraassa maassa.
Olga Kukkonen
Tällä hetkellä Nadja Hyvänen johtaa omaa kirjanpitotoimistoaan ja kehittää samalla koulutusprojekteja. Hän järjestää koulutuksia kirjanpitäjille, pitää seminaareja ja on luonut kursseja sekä tilauspalveluja, joissa on ammatillisia materiaaleja ja valmiita pohjia. Näiden projektien tavoitteena on auttaa kirjanpitäjiä työskentelemään varmemmin, säästämään aikaa ja parantamaan työn laatua.
Ammatillisen uran alku Suomessa ei ollut helppo. Koulutuksen jälkeen kävi ilmi, että ilman käytännön kokemusta työpaikan löytäminen kirjanpitäjänä on vaikeaa. Siksi Nadja aloitti työskentelyn itsenäisesti ja hankki asiakkaita vähitellen. Uransa alusta lähtien hän kiinnitti paljon huomiota työn laatuun: tarkisti jokaisen kirjauksen huolellisesti, luki ohjeita, etsi tietoa virallisista lähteistä ja kysyi neuvoja asiantuntijoilta. Hänen mielestään huolellisuus, epäily ja jatkuva oppiminen ovat hyvän kirjanpitäjän perusta. Nadja suoritti koulutuksensa Suomessa, suomen kielellä. Tämä oli suuri haaste. Hän korostaa, että suomen kielen osaaminen oli erittäin tärkeää ammatillisen sopeutumisen kannalta.

Nadja Hyväsen kuva-arkisto
Suomessa kirjanpito, lainsäädäntö ja suurin osa ammatillisesta tiedosta ovat saatavilla vain suomeksi. Ilman kielen osaamista ei ole mahdollista työskennellä ja kehittyä alalla.
Yksi uran alun suurimmista haasteista oli käytännön tuen puute. Usein kirjanpitäjän täytyy tehdä päätöksiä itse tai käyttää maksullisia asiantuntijapalveluja. Samalla vastuu on hyvin suuri, koska virheet voivat aiheuttaa vakavia taloudellisia seurauksia asiakkaiden yrityksille.
Siksi kirjanpitäjän on oltava valmis ottamaan vastuuta ja kehittämään osaamistaan jatkuvasti.
Erityinen ongelma opiskelijoille on harjoittelupaikan löytäminen. Nadjan mukaan automaatio, monimutkaiset kirjanpito-ohjelmat ja ohjelmien korkea hinta tekevät harjoittelijoiden ottamisesta vaikeaa yrityksille.

Monissa toimistoissa ei ole yksinkertaisia tehtäviä aloittelijoille. Tämän vuoksi opiskelijoiden täytyy olla aktiivisia, luoda kontakteja ja osallistua ammatillisiin tapahtumiin.
Nadja kertoo myös, että kirjanpitäjän työtä usein aliarvioidaan. Asiakkaat eivät aina ymmärrä, että he maksavat eivät ajasta vaan osaamisesta, kokemuksesta ja varmuudesta.
Kirjanpitäjän tärkein arvo on virheiden ja riskien ehkäiseminen sekä yrityksen taloudellinen vakaus. Aloitteleville asiantuntijoille Nadja suosittelee kriittistä ajattelua. Hänen mielestään kirjanpitäjän täytyy osata epäillä, tarkistaa tiedot ja olla tekemättä päätöksiä automaattisesti. Myös viestintätaidot ovat tärkeitä, koska kirjanpitäjä on jatkuvasti yhteydessä asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Kun Nadja katsoo taaksepäin, hän sanoo kiinnittäisi nyt enemmän huomiota pitkäjänteiseen suunnitteluun ja oman ammatillisen suunnan valintaan. Selkeä käsitys omista tavoitteista, asiakkaista ja työskentelytavasta auttaa rakentamaan kestävän uran ja säilyttämään korkean työn laadun
Haastattelun lopuksi Nadja korostaa, että kirjanpito ei ole umpikuja, vaan vahva perusta tulevalle kehitykselle.

Ala tarjoaa mahdollisuuksia siirtyä konsultointiin, talousjohtamiseen tai yrittäjyyteen. Nadjan tarina osoittaa, että uusi maa ja uusi työ vaativat sitkeyttä, jatkuvaa oppimista ja vastuullisuutta, mutta ne tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia ja ammatillista kasvua.

Suomessa asuva suomen kielen opettaja Veronika Kochergina työskentelee maahanmuuttaja-aikuisten parissa ja näkee päivittäin, miten kielitaito muuttaa ihmisten elämää. Hänen mukaansa suomen kieli ei ole vain oppiaine, vaan konkreettinen avain, joka avaa ovia arkeen, opintoihin ja työelämään yksi kerrallaan.
Polkuopettajaksikahdenmaanvälillä Kocherginanmatkaopettajaksialkoi Pietarinvaltionyliopistossa,jossahän opiskelisuomenkieltä suomalais-ugrilaisellalaitoksella. Valmistumisensajälkeenhänalkoiopettaa suomeaPietarissa,muunmuassaHerzenin pedagoginenyliopistossa.Samaanaikaan hänosallistuikoulutusyhteistyöhön Kouvolankaupunginka yhteistyöavasihänelletienSuomeen,jossa hänaloittisekäprojekti-ettäopetustyön KymenlaaksonOpistossa. suoritettututkintopitimyöhemmin rinnastaasuomalaiseentutkintoon täydentävilläopinnoillasuomalaisessa korkeakoulussa.Senjälkeenhänonvoinut jatkaasuomenopettamistaulkomaalaisille Suomessa.Hänkuvaaomaauraansa sillaksikahdenmaanjakahden koulutusjärjestelmänvälillä. Opiskelijoidentavoitteetovat käytännöllisiä.KymenlaaksonOpistossa opiskeleepääasiassamaahanmuuttajia, joillaonkotoutumissuunnitelma.Mukana onmyösopiskelijoita,jotkajatkavat suomenopiskeluavapaaehtoisestityön ohessa.Useimmitentavoitteetliittyvät konkreettiseenelämään:
• työllistyminen
• arjessa pärjääminen, kuten viranomaisasiointi
• pääsy jatko-opintoihin Kochergina tiivistää, että monille opiskelijoille suomen kieli on ennen kaikkea väline itsenäiseen elämään Suomessa.

Kochergina tiivistää, että monille opiskelijoille suomen kieli on ennen kaikkea väline itsenäiseen elämään Suomessa.
Opetuksen suurin haaste: erilaiset ryhmät
Opetuksen vaikein puoli on Kocherginan mukaan ryhmien heterogeenisyys. Hän kuvaa, että samassa luokassa voi olla 18-70-vuotiaita opiskelijoita, joilla on hyvin erilaiset koulutustaustat ja oppimisvalmiudet. Kocherginan mukaan osa oppii nopeasti, osa tarvitsee enemmän aikaa. Jotkut käyttävät suomea aktiivisesti vapaa-ajalla, kun taas toiset pysyvät oman kielensä ympäröimässä arjessa.
Kochergina vertaa opetustyötä orkesterin johtamiseen: kaikilla on eri tempo ja nuotit, mutta yhteinen rytmi täytyy silti löytää. Suurin oppimisen este ei ole kielioppi
Opettajan mukaan opiskelijoiden yleisin haaste ei ole sääntöjen ymmärtäminen, vaan niiden käyttäminen oikeissa tilanteissa. Kochergina kertoo, että monet odottavat täydellistä kielitaitoa ennen kuin uskaltavat puhua.
Hänen mukaansa tämä on turhaa, koska kieltä oppii vain käyttämällä sitä. Arjen tilanteet, kuten kaupassa asiointi tai viranomaiskäynnit, ovat oppimisen kannalta ratkaisevia. Jokainen onnistunut keskustelu kasvattaa itsevarmuutta ja rakentaa kielitaitoa pala palalta. Toimivat opetusmenetelmät Kochergina kertoo käyttävänsä erityisesti kommunikatiivista ja leksikaalista lähestymistapaa. Opiskelijat harjoittelevat kokonaisia ilmauksia yksittäisten sanojen sijaan sekä harjoittelevat arjen tilanteita roolipelien avulla. Tavoitteena on hänen mukaansa se, että opiskelija oppii ensin ilmaisemaan itseään yksinkertaisesti ja pystyy myöhemmin laajentamaan ilmaisuaan monipuolisemmaksi. Ilman kieltä on vaikea pärjätä Kocherginan mukaan Suomessa on käytännössä mahdotonta menestyä ilman suomen kielen taitoa. Hän huomauttaa, että vaikka työpaikalla käytettäisiin englantia, arjen vuorovaikutus vaatii suomea. Kielitaidon puute vaikeuttaa sekä työllistymistä että

integroitumista yhteiskuntaan. Myös esimerkiksi kansalaisuuden saaminen edellyttää riittävää kielitaitoa.
Tehokas oppiminen vaatii arjen käyttöä
Kocherginan mukaan paras perusta syntyy intensiivisillä kotoutumiskursseilla, joissa opiskellaan päivittäin. Lisäksi hän suosittelee verkkoresursseja, itsenäistä harjoittelua sekä aktiivista kielen käyttöä arjessa. Hänen mukaansa pelkkä teoria on kuin kartta: perille pääsee vasta, kun lähtee liikkeelle.
Oppimisen suurin voima: rohkeus
Kochergina kertoo, että häntä inspiroivat eniten hetket, jolloin opiskelijat voittavat pelkonsa ja alkavat käyttää suomea rohkeasti. Hän korostaa, että myös pienet onnistumiset ovat tärkeitä, sillä ne rakentavat pitkän oppimisen polun.
Neuvoja oppijoille ja opettajille Kochergina korostaa, että oppijoiden ei pidä verrata itseään muihin. Tärkeintä on löytää oma oppimistyyli, asettaa realistiset tavoitteet ja harjoitella säännöllisesti. Nuorille opettajille hän painottaa työn merkityksellisyyttä: opettajan on oltava joustava, luova ja aidosti kiinnostunut opiskelijoiden tarpeista.
Missä opiskella alalle?
Suomessa opettajaksi tai tulkiksi voi opiskella esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa, Helsingin yliopistossa ja Turun yliopistossa. Erityisen hyödyllisiä ovat suomi toisena kielenä -opinnot sekä käytännön opetuskokemus jo opiskeluaikana.Kocherginan mukaan teoria antaa työkalut, mutta todellinen osaaminen syntyy vasta käytännössä eli ihmisten kanssa työskennellessä.
Muutto uuteen maahan voi muuttaa koko elämän suunnan. Uusi kieli, koulu ja kulttuuri haastavat, mutta samalla ne tarjoavat mahdollisuuksia kasvaa, oppia ja löytää oma paikka yhteiskunnassa.
Oleksandra Voitiuk
Suomeen muuttaminen voi muuttaa nuoren elämän kokonaan. Nuori nainen Lada muutti maahan teini-ikäisenä perheensä kanssa. Vaikka muuttopäätös oli aluksi vanhempien tekemä, Lada innostui nopeasti ajatuksesta asua Suomessa ja haki itse opiskelemaan. Hän kertoo kokemuksistaan opiskelusta, työstä ja oman paikan löytämisestä uudessa kulttuurissa.
Suomi oli ollut osa Ladan elämää jo lapsuudesta asti. Hän oli vieraillut Suomessa useita kertoja ja tiesi jo etukäteen, että täällä hänellä voisi olla hyvä olla. Muuton jälkeen Suomi alkoi nopeasti tuntua kodilta. Lada muistelee, että maa vaikutti rauhalliselta, siistiltä ja turvalliselta. Myös suomalaiset vaikuttivat ystävällisiltä ja rennoilta. Nämä kokemukset loivat kuvan paikasta, jossa voi rakentaa tasaista arkea ja turvallista elämää.

Uusi koulu ja opiskelun vapaus
Suomeen muuton jälkeen Lada aloitti ammattikoulussa media-alan opinnot. Alku oli jännittävä, sillä koulupäivien järjestelyt ja opettajien toimintatavat olivat uusia. Verrattuna Venäjän koulujärjestelmään suomalainen koulu vaikutti vapaalta ja kannustavalta. Opettajat olivat ystävällisiä ja helposti lähestyttäviä. – Opiskelu oli paljon mukavampaa kuin aiemmassa koulussa, Lada kertoo. Vapaus ja mahdollisuus kokeilla itseään tekivät ilmapiiristä miellyttävän ja motivoivan. Media-ala tarjosi
Työelämässä uutta vastuuta ja kielikokemusta
Lada sai ensimmäisen työpaikkansa 18-vuotiaana ravintolasta. Aluksi häntä jännitti puhua suomea asiakkaille, mutta pian kieli alkoi sujua luontevammin.Työ opetti vastuullisuutta ja ajanhallintaa, ja palkka vastasi odotuksia. – Suomessa työskentely tuntuu reilulta. Työolot ja palkka eroavat paljon siitä, miten asiat usein ovat Venäjällä. Näen erot itse arjessa, en vain kuule niistä muilta, hän sanoo. Opintojen ja työn yhdistäminen oli välillä raskasta. Pitkät päivät, iltavuorot ja viikonlopputyöt veivät paljon energiaa, mutta samalla ne opettivat itsenäisyyttä ja vastuullisuutta. Ensimmäisen oman asunnon vuokraaminen nuorena lisäsi tunnetta omasta pärjäämisestä.

Uudet kiinnostuksen kohteet ja tulevaisuuden suunnitelmat
Vuosien aikana Ladan kiinnostus suomen kieleen kasvoi.
Hän aloitti suomen kielen tuutorina ja perusti blogin, jossa jakaa kokemuksiaan Suomesta ja tukee muita maahanmuuttajia kielen oppimisessa. Sosiaalinen media ja opettaminen ovat tarjonneet hänelle uuden suunnan ja vahvistaneet tunnetta siitä, että hän on oikealla tiellä ja hänellä on suunnitelmia tulevaisuutta varten, vaikka oma paikka on vielä etsimässä. Muutto Suomeen on muuttanut myös käsitystä omista mahdollisuuksista. Lada on oppinut rohkeutta, sinnikkyyttä ja itsenäisyyttä. Vaikka elämä uudessa kulttuurissa ei aina ole helppoa, se tarjoaa paljon kokemuksia ja mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kasvuun.
Neuvoja muille maahanmuuttajille
Haastattelun perusteella Lada antaa selkeän neuvon muille muuttajille: ole avoin uusille mahdollisuuksille ja rohkea kokeilemaan. Vaikeudet kuuluvat oppimiseen, mutta jokainen kokemus vie eteenpäin.
– Muutto toiseen maahan voi tuntua pelottavalta, mutta sen jälkeen ihminen kasvaa henkisesti ja muuttuu vahvemmaksi ja viisaammaksi. Se auttaa koko elämän ajan, Lada sanoo. Ladan kuva-arkisto
Jenni Kuoppala, toimintaterapeutti, työskentelee Coronarialla. Hänen työnsä on työskennellä suomalaisten ja muualta muuttaneiden lasten kanssa. Hänen työkokemuksensa ja neuvonsa auttavat maahanmuuttajia sopeutumaan uuteen maahan ja uuteen työhön. Muutto uuteen maahan ja uuteen työpaikkaan on suuri elämänmuutos. Ihmiset eivät aina ole valmiita omaksumaan kaikkea uutta, ja kulttuuri, sää sekä elämäntapa voivat olla hyvin erilaisia kuin ennen. Haastattelu naapurini Jennin kanssa tarjoaa hyödyllisiä näkökulmia niille, jotka muuttavat uuteen maahan tai aloittavat työn uudessa ympäristössä.
Priya Satheeshkumar
Aloitamme haastattelun kysymällä:
"Hei Jenni, voisitko kertoa itsestäsi, perheestäsi ja ammatistasi?"
Jenni vastaa hymyillen, että hän on Jenni
Kuoppala, lasten toimintaterapeutti. Hän työskentelee lasten kanssa ja kuntouttaa heitä erilaisten haasteiden tai erityisen tuen tarpeiden kanssa. Hänen perheensä on

pieni: puoliso ja kaksi poikaa. Jenni kertoo, että hänellä on kokemusta ulkomailla opiskelusta Portugalissa.
Työelämän muutokset
Jenni kertoo, että työpaikat ovat hänen mielestään muuttuneet nykypäivänä. Ensimmäisenä mieleen tulee teknologian suuri vaikutus. Työpaikoilla ollaan tavoitettavissa monien eri kanavien kautta, mikä on hyvä asia, mutta samalla se voi häiritä keskittymistä. Viestejä tulee jatkuvasti, ja siksi tarvitaan kykyä priorisoida, ettei koko päivä mene reagoimiseen. Haasteet uudessa maassa
Jenni mainitsee, että haasteista ensimmäisenä mieleen tulee kieli, kun ihmiset aloittavat työn uudessa maassa. Vaikka kieltä olisi opiskellut, puhuttu kieli voi olla erilaista murteiden ja puhekielen vuoksi. Myös maan kulttuuri ja työpaikan kulttuuri voivat olla uusia ja vaatia totuttelua.
Haasteista hän korostaa vuorovaikutuksen merkitystä: kieltä oppii parhaiten kuuntelemalla ja käyttämällä sitä. On tärkeää myös kysyä rohkeasti, jos ei ymmärrä jotakin Kielimuurien käsittely
Jenni toteaa, ettei kielen tarvitse olla täydellistä. Tärkeintä on tulla ymmärretyksi. Vierasta kieltä ei voi heti puhua kuin äidinkieltään, joten itselleen pitää olla armollinen eikä tavoitella täydellisyyttä alussa.
Ensiaskeleet uudessa maassa
Jenni vastaa, että jos hän aloittaisi työn uudessa maassa, hän aloittaisi kielikurssin. Työpaikalla hän etsisi mentorin tai uuden ystävän samalta alalta. Hän lukisi myös paikallisia sanomalehtiä ja ammattikirjallisuutta, jotta ammattisanasto tulisi tutuksi.
Suhteiden rakentaminen työpaikalla
Kysyttäessä, miten suhteita voi rakentaa työpaikalla eri maista tulevien työkavereiden kanssa, Jenni kertoo, että hän pitää toisten kulttuureista ja kotimaista kysymisestä. On kiinnostavaa kuulla, mikä on erilaista ja mikä samanlaista.
Hän ehdottaa myös yhteisiä työpaikan aktiviteetteja, kuten kuukausittaisia tapaamisia tai vierailuja kulttuuritapahtumiin. Ominaisuudet, jotka auttavat menestymään Jenni pohtii, mitkä henkilökohtaiset ominaisuudet auttavat menestymään uudessa maassa ja työssä, ja toteaa, että se riippuu paljon siitä, mitä piirteitä kyseisessä maassa arvostetaan. Hän korostaa kuitenkin hyviä arvoja: toisten kunnioittamista, kiinnostusta muiden hyvinvoinnista ja huolellista työntekoa.
Uudet mahdollisuudet
Voiko uusi työ uudessa maassa tuoda parempia mahdollisuuksia? Jenni hymyilee ja sanoo uskovansa niin. Työ voi lisätä oman arvon tunnetta, tuoda merkityksellisyyttä, auttaa tutustumaan uusiin ihmisiin ja laajentaa verkostoja. Tärkein taito työmarkkinoilla
Jennin mielestä tärkein taito nykypäivän työmarkkinoilla on sopeutuminen muutoksiin. Muutoksia tulee jatkuvasti, ja on tärkeää olla valmis oppimaan uutta.

tasapaino
Työn ja yksityiselämän tasapainon voi saavuttaa uudessa maassa. Jenni sanoo, että jos työpäivät ovat pidempiä tai kulttuuri erilainen, siihen täytyy sopeutua. On tärkeää rajata työasiat työaikaan ja keskittyä kotona lepäämiseen ja perheeseen.
Neuvoja maahanmuuttajille Mitä neuvoja antaisit maahanmuuttajille, jotka aloittavat ensimmäisen työnsä ulkomailla? Jenni toteaa, että vaikka hän ei ole itse työskennellyt ulkomailla, hän on puhunut monien maahanmuuttajien kanssa. Hänen tärkein
vaikka se tuntuisi vaikealta. Se on ainoa tapa oppia. Hybiridityö maahanmuuttajien kanssa
Jenni uskoo, että hybridityön käyttöönotto on hyödyllistä, kun hän työskentelee maahanmuuttajien kanssa, koska hybridityö monipuolistaa työn tekemisen tapoja. Se sopii kenelle tahansa asiakkaalle, mikäli se palvelee asiakkaan tarpeita ja asiakkaalla on sopivat laitteet etätoteutusta varten. Lisäksi hän toteaa, ettei hybridityö itsessään tuo ongelmia maahanmuuttajien kanssa. Keskusteluihin on mahdollista saada tulkki mukaan, jolloin kielimuuri helpottuu ja asiakkaat voivat puhua äidinkielellään.
Haastattelun lopuksi Jenni antaa minulle motivoivia sanoja ja hymyilee. Hän kertoo, että haastattelun teema on hänen mielestään todella mielenkiintoinen.
Ensimmäisestä työpaikasta vieraassa maassa omaan kauneusalan yritykseen. Tarina rohkeista valinnoista, jatkuvasta oppimisesta ja ammatillisen polun rakentamisesta Suomessa.
Helsingin sydämessä sijaitsee kauneushoitola Felicita. Sen perustaja on ukrainalainen Ludmila Arkivuo, jonka ammatillinen polku on tarina kehityksestä, tietoisista valinnoista ja jatkuvasta eteenpäin menemisestä.
Hänen tarinansa ei ole kertomus nopeasta menestyksestä. Se on esimerkki siitä, miten ura rakennetaan askel askeleelta uudessa maassa: hankkimalla kokemusta, kouluttautumalla lisää ja löytämällä oma suunta ammatissa.
Ludmilan mukaan haastavin vaihe oli integroituminen. Hänen ensimmäinen työpaikkansa Suomessa ei liittynyt kauneudenhoitoalaan. Hän työskenteli puhelinmyynnissä ja tarjosi pesuaineita yksityishenkilöille.

”Se oli yksi vaikeimmista, mutta samalla parhaista sukelluksista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tunsin epävarmuutta ja pelkoa. En silloin vielä osannut suomea kovin hyvin, ja koko työyhteisö oli suomalainen, joten minun oli pakko kommunikoida. Juuri nämä askeleet auttoivat minua vähitellen integroitumaan.”
Ajan myötä Ludmila teki tietoisen valinnan siirtyä ammatillisesti alalle, joka tuntui omalta, ja kouluttautui kynsiteknikoksi, aloittaen työnsä kynsialalla.
”Jo lapsuudesta asti minua lumosi naisten käsien ja kynsien kauneus. Se, miten naiset koskettavat pintoja elegantisti kynsillään, oli minulle kuin musiikkia. Teini-iässä tein manikyyrejä
Tyttäreni syntymän jälkeen päätin käydä kynsirakennuskoulutuksen. Siitä kaikki alkoi. Sukelsin täysin kynsialaan, ja niin alkoi urani yrittäjänä.” Myöhemmin Ludmila laajensi osaamistaan ja kouluttautui kosmetologiksi. Tämä mahdollisti palveluvalikoiman laajentamisen ja kokonaisvaltaisemman lähestymistavan kauneudenhoitoon – kynsien lisäksi myös kasvojen ihonhoitoon.
Kauneushoitola Felicitassa asiakkaat saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden selvittä ihonsa todellisen kunnon ja tarpeet. Nykyaikaisen, laadukkaan

selkeät, henkilökohtaiset hoito-ohjeet.
Menestyvän yritystoiminnan ja laajan käytännön kokemuksen myötä Ludmila halusi syventää osaamistaan ja aloitti merkonomiopinnot. Hänen mukaansa opinnot vahvistivat liiketoimintaosaamista ja toivat uusia näkökulmia erityisesti palvelumuotoiluun sekä markkinointiin.
Vaikka olisi alansa asiantuntija, asiakas kiinnittää salonkiin astuessaan ensin huomiota tunnelmaan, yksityiskohtiin ja kohtaamiseen – ei tutkintotodistuksiin.
ihonhoitosuunnitelma sekä
Tänä päivänä Felicitassa vallitsee rauhallinen ja lämmin ilmapiiri. Asiakas kohdataan hymyllä ja aidolla halulla kuunnella. Juuri tällaiset pienet asiat rakentavat luottamusta ja uskollisuutta.
Ludmilan tarina osoittaa, että Suomessa on mahdollista kouluttautua uudelleen, vaihtaa suuntaa ja rakentaa oma ammatillinen polku. Maa tarjoaa mahdollisuuksia niille, jotka ovat valmiita tekemään töitä, kartuttamaan kokemusta ja ottamaan uusia askelia.
Ryhdytkö yrittäjäksi vai kuljetko toista reittiä – siihen kysymykseen kukaan ei voi vastata puolestasi.
Et koskaan tunne olevasi täysin valmis.
Sillä valmius ei ole tunne. Se on päätös.
Rosa Zabihian on Suomessa syntynyt ja Espoossa asuva asiantuntija, jonka juuret ulottuvat Iranin historiaan. Hänen tarinansa yhdistää monikulttuurisen identiteetin, kestävän kehityksen arvot ja työuran suomalaisessa metsäteollisuudessa.
Tetiana Trachuk
Kuvat: Rosa Zabihian
”Nimeni on Rosa, ja minulla ei ole suomalaista sukunimeä — isoisäni muutti Suomeen yli 60 vuotta sitten, kun Irania kutsuttiin vielä Persiaksi”, näin alkaa kertomus naisesta, joka on syntynyt ja asuu Suomessa, mutta kantaa mukanaan koko sukupolven tarinaa. Tämä yksityiskohta ei ole pelkkää maantiedettä, vaan osa identiteettiä, jota Rosa vaalii tarkasti.
«Tänään olen 30-vuotias ja asun Espoossa puolisoni kanssa» - hän kertoo.
Ammattitoiminnassani olen valinnut kestävän kehityksen ja ekologian. Työskentelen Metsä Group:lla, joka toimii metsäteollisuuden alalla. Tämä ei ole minulle pelkkä työ, vaan tietoinen valinta ja kutsumus, sillä metsätalouden vaikutusta ilmastoon ja ympäristöön ei voi aliarvioida.
Sain koulutukseni talouden alalta, opiskelin kansantaloustiedettä ja ympäristötieteitä yliopistossa sekä suoritin lisäkoulutusta-ilmastonmuutoksesta.
”Opiskelin ekonomistiksi”, hän kertoo, ”mutta opintojeni aikana ilmastokysymykset alkoivat kiinnostaa yhä enemmän. Aloin perehtyä ympäristöekonomiaan ja ymmärsin, että haluan vaikuttaa teollisuuden ja luonnon vuorovaikutukseen.” asiantuntemustani.
Ammattiurani ensimmäinen askel oli kesäharjoittelu metsäteollisuudessa.

Rosa Zabihian
” Siitä on kulunut yli kuusi vuotta, ja työskentelen yhä samassa yrityksessä. Viihdyn työyhteisössäni hyvin”, jaan kokemukseni. Jokainen päivä on mahdollisuus oppia, kasvaa ja laajentaa asiantuntemustani.”
Jaan mielelläni kokemuksiani työnhausta Suomessa niille, jotka ovat vasta aloittelemassa. Ymmärrä, mitä itse haluat ja mitä työnantaja tarjoaa.
On tärkeää lukea työpaikkailmoitukset tarkasti ja valmistella ansioluettelo sekä työhakemus niin, että ne vastaavat yrityksen odotuksia.
Älä kopioi valmismalleja tai luota pelkästään tekoälyyn. Tekoäly voi auttaa muotoiluissa, mutta aitous ja omien vahvuuksien ymmärtäminen ovat menestyksen avain. Jos tekstisi on tehty tekoälyllä, menetät yksilöllisyyden ja oma äänesi ei kuulu hakemuksessa.
Hallinnoi suomen ja englannin kielen taito — kielitaito on tärkeä!
Ole itsenäinen ja vastuullinen.
Suomalainen työkulttuuri vaatii korkeaa itsenäisyyttä. Älä odota jatkuvaa valvontaa — ole valmis järjestämään työsi ja ottamaan vastuu tuloksesta. Tarkkuus, täsmällisyys ja huolellisuus ovat hyvä pohja, jotka rakentavat työnantajan luottamusta. Uskalla myös pyytää apua rohkeasti!
Hyödynnä tasa-arvoa ja avoimuutta.
Työ Suomessa perustuu tasa-arvoon ja kunnioitukseen jokaista työntekijää kohtaan. Kyky kommunikoida tehokkaasti, työskennellä tiimissä ja keskustella avoimesti asioista luo mukavan ja tuottavan työympäristön.
Ole valmis kokeilemaan eri rooleja ja oppimaan. Harjoittelu, oma aktiivisuus, osallistuminen projekteihin ja jatkuva ammattitaidon kehittäminen ovat tärkeitä askelia menestykseen.
Lempipaikkani Suomessa — saaret ja luonto
Vinkit työnhakuun lomittuvat lempeästi neuvoihin levolle ja mielelle – tasapaino työn ja levon välillä on avain jaksamiseen. Kun minulta kysytään lempipaikoistani Suomessa, puhun ylpeänä suomalaisten saarten kauneudesta ja luonnosta. Erityisen lähellä sydäntäni ovat Helsingin ja Turun saaristot — paikkoja, joissa on uskomattomia maisemia, hiljaisuutta ja yksinäisyyttä.
Suosittelen Turun Saaristo rengas reittiä kesällä— rengasreitti saaristossa, jonka voi kulkea autolla tai pyörällä. Sieltä löytyy viehättäviä kyliä, merimaisemia ja viihtyisiä kahviloita, joissa voi aistia ainutlaatuista suomalaista luonnon tunnelmaa.

Tällaiset matkat auttavat irtautumaan kaupunkien kiireestä ja lataavat energiaa. Suomessa on tärkeää löytää tasapaino työn ja levon välillä, palauttaa voimia luonnon harmoniassa. Näin elän kestävän kehityksen rytmissä — rakennan uraa metsäteollisuudessa, jaan vinkkejä ja vaalin kotimaani luontoa.
Muutettuani Ukrainasta Suomeen jatkoin työskentelyä markkinoinnin parissa. Huomasin kuitenkin nopeasti, että markkina täällä on erilainen. Ymmärtääkseni paremmin paikallista toimintaympäristöä tein haastattelun suomalaisen markkinointiyrittäjän, 34-vuotiaan sometoimiston omistajan Salla Juurakon kanssa. Tässä tärkeimmät oivallukset keskustelustamme.
Volynska Iryna
Alku kriisistä ja rohkeudesta
Salla perusti yrityksensä pandemian aikana. Hän työskenteli ravintola-alalla, mutta sulkutoimien myötä hänen piti päättää: jäädä odottamaan vai toimia. Hän valitsi toiminnan.
“En halunnut jäädä ilman töitä, joten päätin tehdä intohimostani ammatin.”
Hänellä oli jo kokemusta: hän kuvasi ravintoloille annoksia ja hoiti niiden somea. Siitä syntyi liiketoiminta.
“Perustin yrityksen epäröimättä enkä edes ajatellut epäonnistumista.”
Myöhemmin hän myönsi, että yrittäjyys vaatii rohkeutta – jopa pientä hulluutta.
Ensimmäinen asiakas ja oman työn arvo
Ensimmäisen asiakkaansa Salla sai yksinkertaisesti menemällä miehensä työpaikalle ja ilmoittamalla aloittavansa heidän somensa hoitamisen. Se toimi.
Aluksi hän teki töitä edullisesti, mutta oppi nopeasti prosessien ja oikean hinnoittelun merkityksen.
“En voi käyttää rajattomasti aikaa muutaman sadan euron takia.”
Tämä on tuttua monille – erityisesti maahanmuuttajille, jotka haluavat todistaa osaamisensa uudessa maassa.

Salla Juurakon kuva-arkisto


Tekoälyllä tehty kuva
Muuttuva mutta varovainen markkina
Sallan mukaan markkinointiala on ollut pitkään murroksessa: ensin tekoälyn kehitys, sitten taloudellinen epävarmuus. Kun budjetit pienenevät, markkinointi on usein ensimmäinen säästökohde.
“Budjetit ovat tiukkoja, mutta silti odotetaan parempia tuloksia kuin ennen.”
Paine näkyy myös isoissa toimistoissa, joissa on käyty muutosneuvotteluita ja supistettu toimintaa.
Miksi some annetaan usein “jollekin”
Huomasin itse, että sosiaalinen media ei Suomessa aina ole ammattilaisten käsissä. Salla vahvisti tämän: moni yritys ei täysin ymmärrä somen arvoa ja haluaa säästää kustannuksissa. Siksi vastuu annetaan usein harjoittelijalle tai työntekijälle ilman selkeää strategiaa.
Syynä on korkea työvoimakustannus – kaikki yritykset eivät ole valmiita investoimaan ammattimaiseen markkinointiin.
Suomalainen tyyli: luottamusta, ei meteliä
Keskeisin oivallus liittyy kulttuuriin.
“Suomalaiset arvostavat rehellistä, autenttista ja samaistuttavaa markkinointia.”
Aggressiivinen myynti ja liioitellut lupaukset eivät toimi. Liian päällekäyvä viestintä voi herättää epäluottamusta. Verrattuna ukrainalaiseen markkinointiin, jossa tunteet ja energia ovat keskiössä, suomalainen tyyli on rauhallisempi ja harkitumpi.
Markkinoinnin tulevaisuus
Sallan mukaan markkinointi ei katoa, mutta sen muodot muuttuvat. Aiemmin myyjät tulivat ovelle – nyt myynti tapahtuu somessa. Tekoälystä tulee markkinoijan perustyökalu.
Ymmärsin, että markkinointi Suomessa ei ole heikompaa –se on erilaista. Vähemmän impulsiivista, mutta vahvasti luottamukseen ja pitkäjänteisyyteen perustuvaa.
Maahanmuuttajalle tämä on sekä haaste että mahdollisuus. Ukrainalainen kokemus tuo nopeutta ja rohkeutta, suomalainen ympäristö rakennetta ja systemaattisuutta. Näiden yhdistelmä voi olla vahva ammatillinen etu uudessa maassa.
Valeriia Shitsel ei olisi kotimaassaan koskaan uskonut työskentelevänsä kauneusalalla. Suomeen muuttaminen muutti kuitenkin hänen elämänsä suunnan: IT-asiantuntijasta tuli kauneusalan yrittäjä ja Alejandra Beauty Salonin omistaja Helsingissä Jätkäsaaressa.
Helery-Marit Maasikas
Valeriia muutti Suomeen kymmenen vuotta sitten. IT-alan töiden löytäminen osoittautui aluksi vaikeaksi, joten hän päätti kouluttautua uudelleen ja opiskeli Helsinki Business Collegessa 1,5 vuotta valmistuen merkonomiksi. Opinnot antoivat rohkeutta lähteä kohti yrittäjyyttä. Ensimmäinen harjoittelupaikka kirpputorilla herätti kiinnostuksen yritystoimintaan, ja myöhemmin oman kirpputorin ostaminen toi arvokasta käytännön kokemusta asiakaspalvelusta, vastuunkannosta ja yrittämisestä.
Omista hiuksista syntyi uusi ura
Tie kauneusalalle alkoi yllättävästi omista hiuksista. Valeriialla on luonnostaan hyvin kiharat hiukset, ja Israelissa asuessaan hän kokeili Atanelle bio straightening hoitoa vuonna 2015. Hoito teki häneen suuren vaikutuksen, mutta Suomesta ei löytynyt tekijää, joka olisi tarjonnut samaa palvelua. Kun sopivaa ammattilaista ei löytynyt, Valeriia päätti opetella hoidon itse. Omasta tarpeesta syntyi uusi urapolku ja vähitellen myös uusi ammatti-identiteetti.

Valeriia työskenteli Alejandra
Beauty Salonissa ensin kampaajana vuokratilassa noin 4 kuukauden ajan. Vuonna 2019 salongin omistaja päätti myydä liikkeen, ja Valeriia tarttui tilaisuuteen ostamalla salongin itselleen. Tästä hetkestä lähtien Alejandra
Beauty Salonista tuli hänelle paitsi työpaikka myös tärkeä ja merkityksellinen osa elämää. Vuodesta 2019 lähtien
Alejandra Beauty Salon on ollut Valeriialle erityinen ja rakas paikka. Välillä hänellä oli liikekumppani, mutta nykyään hän toimii jälleen yksinomistajana. Suurimpana onnistumisena hän pitää ammattitaitoista ja luotettavaa tiimiään, jonka kanssa työskentely on sujuvaa ja inspiroivaa.
Korona-aika oli salongille vaikeaa ja jossain vaiheessa hän harkitsi jopa lopettamista. Jälkikäteen hän on kuitenkin kiitollinen siitä, ettei luovuttanut.
opetella hoidon itse ja ryhtyä yrittäjäksi – ja onnistui.
IT-ala ei kadonnut elämästä
Kauneusalan yrittäjyyden ohella Valeriia on palannut myös alkuperäiselle alalleen. Vuodesta 2022 lähtien hän on työskennellyt IT-tukiasiantuntijana suomalaisessa yrityksessä Relexissä. Hän kokee, että IT-työ tuo elämään vakautta ja rakennetta, kun taas yrittäjyys tarjoaa luovuutta ja vapautta – yhdessä ne tukevat tasapainoista arkea.
Perhe arjen keskiössä
Perhe on Valeriialle erittäin tärkeä. Hänellä on kaksi lasta, joiden harrastukset rytmittävät arkea: poika pelaa jääkiekkoa aktiivisesti useita kertoja viikossa ja tytär harrastaa taitoluistelua. Arki on kiireistä, mutta yhteinen aika, matkustaminen ja yhdessäolo ovat perheelle erityisen tärkeitä.
Näkemyksiä yrittäjyydestä Suomessa

Valeriia viihtyy Suomessa, mutta kokee, että yrittäjien tukijärjestelmä voisi olla parempi. Hänen mukaansa korkea verotus ja tukien vähäisyys tekevät yritystoiminnan aloittamisesta aloitusrahoituksen ehdot koetaan usein epäreiluiksi. Siitä huolimatta hän rohkaisee yrittäjyydestä haaveilevia aloittamaan rohkeasti. Hänen mukaansa tärkeintä ovat asiakkaat, verkostot, kokemus, intohimo omaa työtä kohtaan sekä halu kehittyä jatkuvasti.
Tapasin ystäväni Päivin, joka on työskennellyt pitkään K-Marketissa. Keskustelimme siitä, mitä vinkkejä hän voisi antaa maahanmuuttajille, jotka etsivät työtä erityisesti myyjänä.
Monille Suomessa asuville maahanmuuttajille työnhaku voi tuntua vaikealta uuden kielen, uuden järjestelmän ja hylkäämisen pelon takia. Päivin mukaan tärkeintä on kuitenkin yksinkertainen asia: aloita jostain.
Hän aloitti uransa 1990-luvulla K-Marketissa, jolloin työpaikkoja haettiin työvoimatoimiston kautta. Myöhemmin hän opiskeli merkonomiksi ja jatkoi vähittäiskaupassa.
Vuonna 2012 Päivi muutti Lontooseen ja aloitti alusta. Hän muokkasi CV:nsä paikallisille markkinoille sopivaksi, haki töitä ja otti ensimmäisen sopivan paikan vastaan. Puolen vuoden jälkeen, paikallisen kokemuksen kartuttua, oli helpompi siirtyä parempiin tehtäviin.
Lisa Marie Hasert
Kielieitarvitseollatäydellinen
Kieliontärkeä,muttaeitarvitse ollatäydellinen,kunaloitat. Perusymmärrys,helppokielitai selkoviestintä,ja perusmatematiikkaovatusein riittävät,erityisestipienissätai lähtötasonrooleissa.Ohjeiden ymmärtäminenonyleensä tärkeämpääkuinsujuva puhuminen,japuhumistaidot kehittyvätluonnollisestiajan myötä.
ErityisestiHelsingissä englanninkielentaitovoiolla todellinenetu.Muutosatmaata saattavatollakiinnostuneita jopaerilaisistakielitaidoista, kutenruotsinkielestälännessä javenäjänkielestäidässä. (Nykyääneiehkäyhtäpaljon. kuinennen.)Kollegatja
asiakkaatovatuseinvalmiita auttamaan,toistamaanasioita jatukemaansellaistajoka selvästiyrittää.
Kieliäopiskellessaon mahdollistatehdämoniatöitä
Rajallisillakielitaidoillaonsilti mahdollistatyöskennellä esimerkiksihyllyttäjinä, varastotyöntekijöinäjamuissa kulissientakaisissatehtävissä. HenkilöstövuokraustaiEasyvoi myösollahyväensimmäinen askel.Nämätyöpaikattarjoavat mahdollisuudenoppia,miten suomalainentyöelämätoimii, jasamallaparantaakielitaitoa.
Kiinnostusontärkeämpääkuin täydellinenSuomi
Työpaikan hakemisessa on todella tärkeä osoittaa kiinnostus. On hyvä tutustua etukäteen työpaikkaan ja ymmärtää millainen yritys tai kauppa se on. Jos olet opiskelija tai halua parantaa kielitaitoasi työn kautta, on hyvä kertoa tämä rehellisesti. Vaikka kielitaito ei olisi täydellinen, on parempi yrittää kommunikoida kuin pysyä hiljaa. Avoimuutta, ystävällisyyttä ja halua arvostetaan usein enemmän kuin täydellistä kielioppia.
Koulutusjatukiovatyleensä saatavilla
Useimmissatyöpaikoissa Suomessaonhyvä perehdytys,selkeätohjeetja turvallisuuskoulutusta. Ensiapukoulutuksiaja turvallisuuskoulutuksia
päivitetäänsäännöllisestija työnantajaistariippuen lisäkoulutustaonuseinusein saatavilla.Erityisesti K-marketinkanssa–seon Päivinkokemus.
Opiskelijoilletyöajatvoivat ollajoustava.Uusilta työntekijöiltäeiodoteta,että hetietävätkaikenheti.Tuki onuseinosatyöpaikan kulttuuria.
Yleisiävirheitäjakuinka välttääne
Yksiyleinenvirheon,ettei tiedä,mihinpaikkanon hakemassa.Toinenvirheon antaaliianvähäntietoa itsestään.SelkeäCVjahyvin kirjoitettuhakemusovat tärkeä,koskanekertovat, kuka hakijaonjamiksihänon sopivatehtävään. Myös rehellisyysontärkeää. Hakijoidenonoltava realistisiasiitä,mitähevoivat jaeivatvoitehdä.Ajoissa oleminen,luotettavuus, siiteysjakiinostustyötehtävää kohtaantekeväthyvän vaikutuksen.
Päivikorostierityisestiajoissa olemista!Hänen kokemuksensamukaan monestityöntekijät aliarvioivatmatkustamiseen kuluvanajan.
Oleajoissa–Suomenajan mukaisesti

Viestintäpelokkaalle hakijalle
Pelkoonnormaalia,muttase eisaaestääyrittämistä. Työhakemustentekeminenvaikkatyöeiolisikaan erityisenkiinostava-onhyvää harjoitteluajalisää itseluottamusta.Jokainen hakemuson oppimiskokemus. Tärkeintäonottaa ensimmäinenaskel. Yhteyksienkäyttäminen,CV:n
ja hakemuksen selkeys sekä paikan tunteminen auttavat avaamaan ovia. Jos et vielä tiedä mitä haluat tehdä tulevaisuudessa ei ole ongelma, on täysin ok sanoa: ”en tiedä vielä, mutta haluan oppia.”
"Sinun täytyy vain aloittaa jostain"
Anita Nieminen
Ravintola Bali Ni Made Oy rakentaa kulttuurista siltaa Indonesian ja Suomen välille. Helsingin Mäkelänkadulla sijaitseva Ravintola Bali Ni Made Oy tuo aidon indonesialaisen keittiön ja balilaisen vieraanvaraisuuden suomalaisten ulottuville. Ravintolan perustaja ja toimitusjohtaja Christianie Chasslam haluaa ruoan kautta edistää kulttuurien välistä ymmärrystä ja vahvistaa Suomen ja Indonesian välisiä suhteita. Indonesialainen ravintola syntyi elämäntilanteesta
Ravintola Bali Ni Made Oy sijaitsee osoitteessa
Mäkelänkatu 22, 00210 Helsinki, ja se avattiin virallisesti 21. huhtikuuta 2023. Avajaispäivä valikoitui symbolisesti Kartini-päiväksi, jota Indonesiassa vietetään naisten koulutuksen ja tasa-arvon kunniaksi.
Ravintolan perustaja
Christianie Chasslam on asunut Suomessa jo pitkään. Hänen puolisonsa on suomalainen, ja perheen lapsi käy koulua Helsingissä. Oman elämäntilanteensa kautta Chasslam näki mahdollisuuden tuoda pala kotimaataan Suomeen.

”Halusin esitellä Indonesian kulttuuria suomalaiselle yleisölle ruoan kautta sekä luoda kohtaamispaikan eri kulttuureille,” Chasslam kertoo.
Suurlähetystön tuki vauhditti tunnettuutta
Ravintola Bali sai perustamisvaiheessaan merkittävää tukea Indonesian tasavallan suurlähetystöltä Suomessa. Indonesian Suomen ja Viron suurlähettiläänä toiminut Ratu Silvy edisti ravintolan tunnettuutta verkostojensa kautta.
Chasslamin mukaan tuki oli keskeistä ravintolan kansainvälisen näkyvyyden kasvussa. Nykyään Ravintola Bali palvelee monikulttuurista asiakaskuntaa ja on saanut tunnustusta myös kansainvälisessä mediassa, muun muassa Kulturekween-sivustolla.
Perinteet ja autenttinen maku keskiössä
Christianie Chasslam jatkaa balilaista perheperinnettä tuomalla Ravintola Balissa
• Ravintola Bali Ni Made Oy
• Mäkelänkatu 22, 00210 Helsinki
• Perustettu: 21.4.2023
• Keittiö: Autenttinen indonesialainen / balilainen
• Filosofia: Healthy food, happy mood
autenttiset maut kansainväliseen ympäristöön. Ruokalista pohjautuu perinteisiin resepteihin ja luonnollisiin raaka-aineisiin, ravintolan filosofiaa noudattaen: “Healthy food, happy mood.”
Suomalaiset arvot ja balilainen vieraanvaraisuus
Ravintola Balin toiminnassa korostuvat korkea

hygieniataso, järjestelmällisyys ja siisteys — arvot, jotka ovat keskeisiä myös suomalaisessa ruokakulttuurissa. Asiakaspalvelussa painotetaan lämpöä, ystävällisyyttä ja kodinomaista tunnelmaa.
Henkilöstön rekrytoinnissa kansallisuudella ei ole merkitystä. Tärkeimpiä kriteerejä ovat rehellisyys, huolellisuus ja ammattitaito.
Chasslam kokee merkitykselliseksi myös sen, että ravintola tarjoaa työmahdollisuuksia eri taustoista tuleville ihmisille.
Katse tulevaisuuteen
Tulevaisuuden suhteen Christianie Chasslam on luottavainen. Mikäli Ravintola Balin kehitys jatkuu myönteisesti, tavoitteena on laajentaa toimintaa ja avata uusia toimipisteitä.
”Uskon, että aitous, laatu ja kulttuurinen tarina kantavat pitkälle,” Chasslam toteaa.
Business controller, KTM, Jana Adonets on rakentanut uransa askel askeleelta tarttumalla uusiin mahdollisuuksiin ja kehittämällä osaamistaan käytännön työn kautta. Hänen ammatillinen polkunsa on kulkenut myyntireskontran hoitajasta kirjanpitäjäksi ja myöhemmin liiketoiminnan taloudelliseen suunnitteluun ja ennakointiin. Tässä jutussa Adonets kertoo oppimisesta, muutoksista ja rohkeudesta, joita työelämä on häneltä vaatinut.
Katja Dubovskaja Kuvat tehty tekoälyllä (GPT-4)
Jana Adonets on Helsingissä työskentelevä business controller, jonka ura on rakentunut vähitellen erilaisten taloushallinnon tehtävien kautta. Hän aloitti uransa rakennusalan yrityksessä työharjoittelijana myyntireskontranhoitajana ja siirtyi sen jälkeen kirjanpitäjän tehtäviin. Myöhemmin hän toimi rakennuttaja-asiamiehenä roolissa, jossa yhdistyivät
Rakennuttaja-asiamiehenä toimiessaan Adonets tutustui myös liiketoiminnan taloudelliseen suunnitteluun ja ennustamiseen. Hän teki yhteistyötä business controllerin kanssa ja osallistui osittain tämän tehtäviin. Kun business controller jäi äitiysvapaalle, Adonets haki mukaan business controlling -tiimiin. Lähes kymmenen vuoden jälkeen rakennusalalla

hän on työskennellyt business controllerin tehtävissä.
Adonets kokee, että hänen ammatillisen kehittymisensä kannalta tärkeintä on ollut tarttua mahdollisuuksiin myös silloin, kun oma osaaminen ei ole tuntunut täysin varmalta
"Olen tarttunut mahdollisuuksiin, vaikka en olekaan ollut täysin varma osaamisestani."
Näissä tilanteissa hän on voinut tuoda esiin kehittymispotentiaalinsa ja oppimishalunsa, mikä on vienyt häntä eteenpäin uralla. Hänen mukaansa koulutus on antanut hyvän pohjan, mutta todellinen osaaminen ja varmuus ovat syntyneet vasta käytännön työn kautta. Uran alkuvaiheessa hän ei ollut täysin varma siitä, mihin suuntaan halusi edetä. Hän ei myöskään nosta esiin yhtä yksittäistä ratkaisevaa hetkeä, vaan korostaa jatkuvaa oppimista ja avoimuutta uusille mahdollisuuksille.
Siirtyminen kirjanpidosta business controllerin rooliin merkitsi Adonetsille ennen kaikkea ajattelutavan laajentamista. Kirjanpidossa keskitytään menneiden tapahtumien tarkkaan dokumentointiin, kun taas business controllerin työssä painopiste on tulevaisuuden ennakoinnissa. Vaikka taloushallinnon perusosaaminen
on säilynyt tärkeänä, uusi rooli on vaatinut kokonaisuuksien laajempaa hahmottamista ja aktiivista osallistumista liiketoiminnan suunnitteluun.
Business controllerin arki rytmittyy usein raportointisykleihin, kuten kuukausi- ja kvartaaliraportointiin sekä tilinpäätökseen. Kuukauden vaihteet ovat tyypillisesti kiireisimpiä ajanjaksoja, jolloin raportit on saatava valmiiksi tiukassa aikataulussa ja lukujen oikeellisuus varmistettava huolellisesti. Työtä voivat kuormittaa myös äkilliset muutokset liiketoiminnassa, esimerkiksi projektiennusteisiin liittyvät päivitykset.
“Selviytyminen kuormittavista tilanteista on kiinni työn suunnittelusta, priorisoinnista ja tiimityöstä.”
Adonetsin mukaan kuormittavista tilanteista selviytyminen edellyttää hyvää työn suunnittelua ja tehtävien priorisointia. Tiimityöllä on keskeinen merkitys, ja hänen työyhteisössään tehdään tiivistä yhteistyötä. Käytännössä tiimin
jäsenet pystyvät tarvittaessa tuuraamaan toisiaan, mikä helpottaa työkuormaa ja varmistaa työn sujuvuuden.
Uran aikana Adonetsille suurimman hyödyn ovat tuoneet analyyttiset taidot, ongelmanratkaisukyky sekä kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja syy-seuraussuhteita. Lisäksi hyvät viestintä- ja yhteistyötaidot ovat olleet keskeisiä, sillä business controllerin roolissa taloudelliset analyysit on pystyttävä esittämään selkeästi eri sidosryhmille.
Nykyisessä roolissaan Adonets työskentelee pääasiassa SAP- ja PowerBI-järjestelmien parissa. Hänen mukaansa aloittelijan kannattaa keskittyä ennen kaikkea järjestelmien peruslogiikan ymmärtämiseen, sillä yhden järjestelmän toimintaperiaatteiden oppiminen helpottaa myös muiden järjestelmien omaksumista. Järjestelmien visuaalisuus ja käyttöliittymät voivat vaihdella, mutta peruslogiikka pysyy usein samana.

Business controllerin roolissa Adonets tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti liiketoiminnan ja taloustiimin kanssa sekä tarvittaessa myös IT-osaston kanssa. Taloudellisen analyysin viestimisessä hän pitää tärkeänä sitä, että esiin tuodaan myös mahdolliset riskit ja konkreettiset suositukset, jotta päätöksentekijöillä on käytössään riittävä ja luotettava tieto.
Uran varrella Adonets on kohdannut tilanteita, jotka ovat aluksi tuntuneet haastavilta, kuten työnantajan vaihdot tai uusien osa-alueiden haltuunotto. Ajan myötä hän on kuitenkin huomannut, että työn perusluonne on usein sama, vaikka toimintatavat ja painotukset vaihtelevat. Selkeiden ohjeiden laatiminen on osoittautunut tärkeäksi osaksi sujuvaa työskentelyä. Hän laatii esimerkiksi vaiheittaisia, joiden avulla kuka tahansa tiimissä voi tarvittaessa ottaa tehtäviä hoitaakseen.
Adonetsin mukaan ammatillisessa kehittymisessä on tärkeää olla avoin uusille mahdollisuuksille ja haasteille, vaikka ne aluksi tuntuisivat vaikeilta. Kehittyminen tapahtuu usein mukavuusalueen ulkopuolella. Hän kannustaa tarttumaan rohkeasti tarjoutuviin haasteisiin, kuuntelemaan itseään ja tekemään työtä, josta nauttii. Tarvittaessa suuntaa kannattaa uskaltaa muuttaa, jos motivaatio tai kiinnostus hiipuu.
Haastattelu (Jana Adonets)
Uuteen maahan muuttaminen tuo mukanaan monia haasteita, joista yksi suurimmista on kieli. Kaikki eivät kuitenkaan anna puutteellisen kielitaidon estää itseään. Jekaterina Tsarjova on hyvä esimerkki siitä, miten Suomessa voi rakentaa ammatillisen polun, vaikka suomen kieli ei ole vielä täydellinen.
Karina Sahharov
Muutto ja tausta
Jekaterina on alun perin kotoisin Venäjältä, Pihkovasta. 19-vuotiaana hän muutti Moskovaan, jossa hän asui noin yhdeksän vuotta. Suomeen hän muutti 28-vuotiaana, ja hän on asunut täällä nyt noin seitsemän vuotta. Muutto uuteen maahan merkitsi suuria muutoksia sekä arjessa että työelämässä.
Koulutus ja uusi suunta
Venäjällä Jekaterina opiskeli ravitsemusalaa verkossa ja venäjän kielellä. Suomeen muutettuaan hän osallistui kotoutumiskoulutukseen ja yrittäjyys kursseille. Lisäksi hän on suorittanut lisäkoulutuksia sekä saanut eurooppalaisen akkreditoinnin kliinisenä ravintoneuvojana. Hän on kehittänyt osaamistaan jatkuvasti, vaikka opiskelu ja työskentely vieraalla
kielellä eivät ole aina olleet helppoja.
Työ ravintoneuvojana
Tällä hetkellä Jekaterina työskentelee ravintoneuvojana yrittäjänä. Hän tarjoaa yksilöllisiä ravitsemuskonsultaatioita sekä verkossa että kasvotusten. Työssään hän auttaa asiakkaita esimerkiksi jaksamiseen, painonhallintaan ja vitamiinipuutoksiin liittyvissä kysymyksissä. Ajatus ravitsemusalasta syntyi jo aikaisemmin, kun hän työskenteli kuntosalilla. Hän huomasi, että monilla ihmisillä oli terveyteen liittyviä ongelmia, joihin pelkkä liikunta ei riittänyt ratkaisuksi. Hän halusi auttaa ihmisiä kokonaisvaltaisesti ja ennaltaehkäisevästi, ja ravitsemusala tuntui luontevalta jatkolta aiemmalle työlle.


Hyvinvointiprojekti ja sanatoriot
Ravitsemustyö johti myös uuteen
hyvinvointiprojektiin.
Jekaterina tekee yhteistyötä kollegansa kanssa projektissa, joka liittyy sanatoriohoitoihin Liettuassa. Suomessa monet tutkimukset ja hoidot ovat kalliita, kun taas Liettuassa ne ovat huomattavasti edullisempia. Projektin kautta asiakkaita autetaan hoitojen järjestelyissä sekä tuetaan ennen hoitoja ja niiden jälkeen. Projekti on voittoa tavoittelematon ja liittyy läheisesti hyvinvointiin ja ravitsemukseen.
Kielitaito ja epävarmuus
Jekaterina ei ole tuntenut epävarmuutta omasta osaamisestaan, vaan enemmänkin kielitaidostaan. Palvelujen tarjoaminen suomeksi on tuntunut haastavalta, koska kielitaito ei ole vielä täydellinen. Hänen suullinen suomen kielen taitonsa on noin B1-tasolla, kun taas kirjoittaminen ja kielioppi ovat lähempänä A2-tasoa. Sanavarasto on kuitenkin melko laaja.
Koska Jekaterina työskentelee itsenäisenä yrittäjänä, kielitaito ei ole estänyt työn saamista. Aiemmin kondiittorina työskennellessään hän ei juurikaan tarvinnut suomen kieltä, mutta ammatillisessa kehittymisessä kieli on erittäin tärkeä.
Työssään Jekaterina käyttää eniten venäjää, sillä suurin osa asiakkaista tulee venäjänkielisistä sosiaalisen median kanavista. Lisäksi hän käyttää suomea ja toisinaan myös englantia, erityisesti suomalaisten asiakkaiden kanssa. Työskentely Suomessa on tuonut mukanaan myös haasteita. Vaikeinta on ollut ymmärtää lakeja, sääntöjä ja verotukseen liittyviä asioita. Myös ammattisanaston oppiminen, esimerkiksi apteekeissa, vie paljon aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä.
Neuvo muille
Jekaterinan tärkein neuvo muille on yksinkertainen: ei pidä pelätä puhumista. Ilman harjoittelua kieli ei kehity, ja virheet ovat luonnollinen osa oppimisprosessia. On tärkeää käyttää kieltä rohkeasti arjessa ja työssä sekä pyytää apua silloin, kun sitä tarvitsee.

Jekaterina Tsarjovan kuva-arkisto
Vanessa Moràn muutti Suomeen perheensä kanssa Suomeen Etelä-Amerikasta. Uusi maa toi mukanaan uuden arjen, uuden työn ja uuden tavan viettää vapaa-aikaa. Tässä jutussa Vanessa kertoo elämästään Suomessa, sopeutumisesta, työstä ja vapaa-ajasta.
Seval Dundar Köksal Kuvat: Bing ja Adobe
Vanessa Moràn on kotoisin Ecuadorista. Hän muutti Suomeen vuonna 2020 perheensä kanssa. He tulivat Suomeen Espanjan kansalaisina eli Euroopan unionin kansalaisina. Muuton tärkein syy olivat lapset. Nuorempi tytär pääsi lukioon ja vanhempi sai opiskelupaikan yliopistosta.
Suomessa Vanessan työelämä on alkanut vähitellen. Aluksi hän työskenteli lastenhoitajana ja hoiti lapsia noin kolme vuotta. Työn löytäminen oli vaikeaa, koska hän ei puhunut englantia kovin hyvin.
Myöhemmin hän pääsi maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen ja alkoi opiskella suomen kieltä. Tällä hetkellä Vanessa tekee työharjoittelua taloushallinnon alalla.
Hän opiskelee merkonomin tutkintoa Business Collegessa.

Vanessa muutti Suomeen elokuussa 2020 juuri ennen talvea. Samaan aikaan alkoi koronapandemia ja suosituksena oli pysyä kotona. Siksi sosiaalinen etäisyys tuntui voimakkaasti myös Suomessa. Ilmastoon ja pimeään talveen sopeutuminen oli suuri haaste trooppisesta ilmastosta tulevalle. Yksi suurimmista haasteista Vanessalle oli myös olla erossa äidistään ja sisaruksistaan. Koska hän oli kiintynyt perheeseensä. Myös kieli oli alussa haaste. Vanessa ei vielä opiskellut suomea, ja se vaikeutti arkea ja keskustelua muiden kanssa. Nykyään tilanne on paljon parempi. Hän kertoo, että on vähitellen tottunut suomalaiseen kulttuuriin.
"Sopeutuminen vaati aikaa, mutta lumen ja pulkkamäkien näkeminen toi iloa uuteen arkeen", sanoo Vanessa.
Suomessa Vanessaa ilahduttaa erityisesti koulutusjärjestelmä. Hänen mielestään se on yksi maailman parhaista. Hän pitää myös siitä, miten Suomi tukee maahanmuuttajia, kielen oppimista ja opiskelua. Arjessa häntä ovat yllättäneet positiivisesti lumi ja talveen
liittyvät harrastukset. Hänen mukaansa Suomessa ihmiset leikkivät, urheilevat ja viettävät aikaa lumessa, mikä ei ole tavallista Ecuadorissa eikä Espanjassa.
Vanessaa koskettaa myös se, miten vanhemmat viettävät aikaa lastensa kanssa ulkona talvella. Esimerkiksi lapsia vedetään pulkassa. Hän pitää tätä kauniina ja lämpimänä

Vanessa neuvoo Suomeen muuttoa harkitsevia valmistautumaan hyvin talveen. Talvi on kylmä, pitkä ja pimeä, ja se vaatii sopeutumista. Samalla hän kertoo, että Suomi on erittäin kaunis maa. Hänen mukaansa Suomessa kunnioitetaan yksilöllisyyttä, luontoa ja toisten ihmisten oikeuksia. Maa on rauhallinen, hiljainen ja hyvin organisoitu. Myös terveydenhuolto toimii hyvin. Kaiken kaikkiaan Suomi on hänen mielestään hyvä ja turvallinen paikka asua.
Grigor Fedorovin tarina muutosta, kasvusta ja yrittäjyydestä
KIIRA KOLBIN
Ennen yrittäjyyttä Grigor kasvoi Tartossa Virossa ja unelmoi nyrkkeilyn maailmanmestaruudesta. Kurinalaisuus ja tavoitteellisuus muovasivat hänen ajatteluaan jo varhain. Loukkaantuminen päätti uran ja vei hänet rakennus- ja teollisuustöihin, ensin Virossa ja myöhemmin Suomessa. Fyysinen työ ei pelottanut, mutta ajatus pysähtyneisyydestä ahdisti.
„Tunsin, että jossain on muita mahdollisuuksia, toinen mittakaava, toinen todellisuus – ja minun täytyy löytää se. ”
Kun Grigor muutti Suomeen vuonna 2012, hänellä ei ollut valmista suunnitelmaa. Tulevaisuus oli avoin, ja arki rakentui selviytymisen
liikkeessä, mutta ei vienyt eteenpäin.
Vähitellen kävi selväksi, että pelkkä työnteko ei ratkaise tilannetta ilman suuntaa. Perheen perustaminen ja suomalaisen yhteiskunnan tarjoama tuki loivat tilaa pysähtyä ja tarkastella omaa asemaa uudelleen. Urheilusta tuttu ajattelutapa – jatkuva analyysi, vastuun ottaminen ja halu kehittyä – alkoi siirtyä liiketoimintaan. Yrittäjyys näyttäytyi keinona ottaa vastuu omasta suunnasta: ei vapautena, vaan tietoisten valintojen sarjana.
Vuonna 2016 Grigor aloitti ensimmäisen autonpesuyrityksen. Lähtökohdat olivat tutut monille aloittaville yrittäjille: liiketoimintasuunnitelma, aloitusrahoitus ja yhteistyökumppani.

pitkiä työpäiviä, kuutta työpäivää viikossa ja usean tunnin päivittäisiä työmatkoja. Kulut, verot ja vastuu söivät nopeasti katetta. Kokemus teki selväksi, ettei yrittäjyys tuo kevyempää arkea. Se tuo vastuuta – ajasta, rahasta ja omasta jaksamisesta.
„Yrittäjyys ei ole vapautta. Se on ennen kaikkea vastuuta.”
Yritystoiminta vaati selkeitä rakenteita ja päätöksiä. Erityisesti yhteistyö kumppaneiden kanssa opetti, että liiketoiminta ei perustu tunteisiin tai oletuksiin. Kun Grigor halusi kasvattaa liiketoimintaa, hänen kumppaninsa ei halunnut. Yrityksessä syntyi ristiriita, joka päättyi raskaasti: kumppani siirsi työntekijän Grigorin selän takana ja käytännössä sulki hänet ulos yhteistyöstä. Grigor toteaa, että yrittäjyydessä ei ole ystäviä – on vain sopimuksia.
Kokemus oli kivulias, mutta ratkaiseva. Se opetti hänelle, että kaikki on sovittava etukäteen: vastuut, tulonjako ja myös se, miten teistä erotaan, jos asiat menevät pieleen.
Kokemusten myötä Grigor ymmärsi myös, kuinka suuri ero on todellisuuden ja mielikuvien välillä.
Yritystoiminnassa virheet eivät hänen mukaansa ole tarinoita sankaruudesta, vaan aineistoa analyysiin – ja päätöksiin jatkaa eteenpäin viisaampana.

Seuraavina vuosina Grigor rakensi nopeasti kasvavan toisen yrityksen rakennusalan henkilöstövuokraukseen.
Yritys laajeni, vastuu kasvoi ja päätöksistä tuli yhä painavampia.
Parhaimmillaan yrityksessä työskenteli 89 henkilöä ja liikevaihto nousi 3,8 miljoonaan euroon.
Yrityksellä oli toimisto, myynti, HR ja uusia kehityshankkeita. Ihmiset ajatellevat, että kun olet huipulla, tuntuu siltä, että se kestää ikuisesti.
Sitten tuli korona. Sen jälkeen sota. Kriisi. Henkilöstövuokrausala oli ensimmäisten joukossa, joka
kärsi. Grigor joutui irtisanomaan ihmisiä, joiden kanssa hän oli työskennellyt vuosia.
- Se oli pahinta – katsoa silmiin ihmisiä, jotka luottivat sinuun, toteaa Grigor.
Lopulta Grigor teki raskaan mutta rehellisen päätöksen: yritys ajautui konkurssiin. Hänen mukaansa jatkaminen ilman vakaata kysyntää olisi tarkoittanut itsensä tuhoamista.
”Urheilun ja yrittäjyyden välillä on sama ydin – halu kehittyä, analysoida virheitä ja jatkaa eteenpäin”
Grigor kertoo, että yrittäjyydessä on vastustajia, tappioita, voittoja, kurinalaisuutta, luonnetta ja strategiaa. Ja loputon kiinnostus ihmisiin, verkostoihin ja mahdollisuuksiin. Juuri usko parempaan ja tapa kohdata uudet tilanteet avoimin mielin auttoivat häntä jatkamaan. Kun jokin tuntui pelottavalta, hän tiesi olevansa jälleen kasvun kynnyksellä. Grigor ei pidä virheitä epäonnistumisina, vaan tietona. Jokainen virhe on hänen mukaansa materiaalia analyysiin ja seuraaviin päätöksiin. Vaikeistakin kokemuksista huolimatta Grigor ei puhu katkeruudesta. Hän uskoo, että jokainen vaihe oli tarpeellinen osa hänen kehitystään.
Hän puhuu kiitollisuudella ihmisistä, jotka uskoivat häneen silloinkin, kun hänellä ei ollut vielä
kokemusta tai tuloksia. Erityisen tärkeänä hän mainitsee perheen tuen, joka kantoi vaikeimpienkin päätösten läpi.
Kokemus ei pysäyttänyt häntä, vaan pakotti katsomaan itseään ja omaa tekemistään uudella tavalla. Tällä hetkellä Grigor työskentelee uuden projektin parissa. Kasvu ei hänen kohdallaan tarkoita varmuutta tai helppoutta, vaan kykyä jatkaa silloin, kun on epämukavaa.
Jos hän voisi sanoa jotain itselleen muuttopäivänä vuonna 2012, viesti olisi yksinkertainen: teit kaiken oikein – et pelännyt lähteä tuntemattomaan ja uskalsit tehdä sen, mistä unelmoit.
Jos hän tiivistää oppimansa periaatteiksi, ne kuuluvat näin:
”Aseta itsellesi suuret tavoitteet. Älä pysähdy siihen, mitä olet jo saavuttanut."
" Tuo ihmisille hyötyä luomalla tuotteita, joita he todella tarvitsevat."
"Käykää tapahtumissa ja foorumeilla, etsikää samanhenkisiä ihmisiä. Ympäristö merkitsee enemmän kuin usein ymmärrämme.”
Grigorin tarinassa kasvu ei synny mukavuudesta. Se syntyy hetkistä, joissa on pakko ottaa vastuu ja jatkaa eteenpäin – uudessa maassa, uudella kentällä ja elämän uudessa vaiheessa.

Maahanmuuttajayrittäjyys
Suomessa
Muutaman kuukauden
Suomessa asumisen jälkeen Bryan huomasi, että työmarkkinat ovat haastavat jopa suomenkielisille.
Samalla hän näki kuitenkin mahdollisuuden. Suomessa asuu paljon filippiiniläisiä, jotka kaipaavat kotimaan makuja. Curlitos syntyi vastauksena tähän kaipuuseen, mutta tavoitteena on myös esitellä filippiiniläistyylisiä välipaloja laajemmalle yleisölle Suomessa.
Yrityksen perustaminen maahanmuuttajana tuo mukanaan monia haasteita. Yksi suurimmista haasteista on raha, sillä rajallinen pääoma voi hidastaa yrityksen kasvua. Myös suomalaisten
makutottumusten ja ostokäyttäytymisen ymmärtäminen on haastavaa. Lisäksi Suomen sää ja
yritystoimintaan. Verkostojen ja kontaktien rakentaminen vie aikaa, erityisesti uudessa maassa.
Erot Suomen ja Filippiinien työ- ja yrityskulttuurissa
Bryan on huomannut monia eroja Suomen ja Filippiinien välillä. Yksi suurimmista eroista on työkulttuuri. Suomessa työtoverit voivat vaikuttaa rauhallisilta ja pidättyväisiltä, mutta he ovat kohteliaita, ammattitaitoisia ja luotettavia. Filippiineillä työkulttuuri on usein hierarkkisempi, ja titteleitä kuten “Maʼam” ja “Sir” käytetään paljon. “Suomessa kaikkia kohdellaan tasavertaisesti”, Bryan sanoo. Opettajia, esimiehiä ja johtajia kutsutaan etunimillä, mikä tekee työympäristöstä avoimemman.
Toinen merkittävä ero liittyy yritystoimintaan. Suomessa yritysten toiminta on tarkasti säädeltyä, erityisesti

osalta. Filippiineillä järjestelmä on joustavampi, mutta Bryan arvostaa Suomen järjestelmää, koska se korostaa vastuullisuutta ja reiluutta.
Katse tulevaisuuteen
Kaikista haasteista huolimatta Bryania motivoi hänen uskonsa Jumalaan ja perheensä tuki. Pitämällä kiinni omista arvoistaan ja sopeutumalla suomalaiseen kulttuuriin hän on oppinut yhdistämään oman taustansa ja uuden kotimaansa tavat.
Bryan rohkaisee muita maahanmuuttajia valmistautumaan hyvin ennen yrityksen perustamista. Hyvä suunnitelma, luova idea, markkinatutkimus ja vahvat verkostot ovat tärkeitä onnistumisen kannalta.
Tulevaisuudessa, seuraavan viiden tai kymmenen vuoden aikana, Bryan näkee Curlitosin kasvavana ja vakiintuneena brändinä. Hänen tavoitteenaan on laajentaa yritystä ensin Filippiineille ja myöhemmin myös muihin maihin.
Uudessa maassa työ ei aina löydy valmiina. Curlitosin tarina osoittaa, että työ voidaan myös luoda rohkeuden, luovuuden ja päättäväisyyden avulla, muuttamalla haasteet mahdollisuuksiksi ja unelmat todellisuudeksi.
Bryan Dimayuga
"Ihmisistä huolehtiminen ja heidän
on minulle tärkeintä!"
Uuteen maahan muuttaminen tarkoittaa uutta kieltä, kulttuuria ja työelämää, jotka voivat tehdä arjesta ja työn löytämisestä haastavaa. Monilla maahanmuuttajilla on paljon osaamista, mutta sen osoittaminen uudessa ympäristössä ei ole aina helppoa. Irina Oksan tarina osoittaa kuitenkin, että sinnikkyydellä ja ahkeruudella on mahdollista rakentaa uusi ura ja löytää oma paikka Suomessa.
Anna Parviainen
Irina muistaa, että hän muutti Suomeen Venäjältä Pietarista kymmenen vuotta sitten. Venäjällä hän valmistui korkeakoulusta ja työskenteli vähittäiskaupassa johtotehtävissä. Hän oli naimisissa suomalaisen miehen kanssa, joka työskenteli Venäjällä. Siellä
hän synnytti poikansa. Sitten koko perhe muutti Suomeen. Uusi maa oli aluksi vaikea, mutta Irina ymmärsi, ettei kaikki olisi helppoa. Hän muistelee: ”Alussa oli vaikea sopeutua uusiin
rekisteröityä maistraattiin ja työvoimatoimistoon.” Hänen ensimmäinen työpaikkansa Suomessa oli päiväkodissa, jossa hän työskenteli kuusi kuukautta. Hän oli aiemmin opiskellut englantia, ja siitä oli apua päiväkodissa. Suomen kieli ja kulttuuri olivat kuitenkin erilaisia kuin kotimaassa. Vähitellen hän sai lisää kokemusta ja oppi ymmärtämään asioita

”Yritin olla tekemättä nopeita johonkin tyytyväinen. Päivän
Hän osallistui
maahanmuuttajille tarkoitettuun suomen kielen kurssiin ja sen jälkeen kurssille, joka valmensi keskitason kielikokeeseen.
Irina suoritti harjoittelujaksoja kaupoissa ja hotellissa. Hän auttoi myös miestään ravintolassa Lapissa kesäisin. Myöhemmin hän suoritti YKI-testin keskitasolla, ja vuonna 2018 hän sai Suomen kansalaisuuden.
Irina kertoo: ”Monen kielen taito on suuri etu työpaikalla, mutta on myös erittäin tärkeää osoittaa olevansa aktiivinen ja kiinnostunut työntekijä. Suomalainen työkulttuuri perustuu lakiin. Työntekijät tuntevat olonsa turvalliseksi ja suojatuksi. Kaikki noudattavat yhteisiä sääntöjä.”
Suomessa Irina päätti vaihtaa ammattia. Hän halusi tehdä työtä, jossa voi auttaa ihmisiä, ja siksi hän alkoi opiskella lähihoitajaksi Omniassa. Opiskelu ei ollut helppoa, mutta Irina teki kovasti töitä.
Hän suoritti harjoittelunsa Rinnekodissa, joka tarjoaa tukea eri tavoin vammautuneille ihmisille. Hän kartutti jatkuvasti osaamistaan eikä pelännyt kysyä kysymyksiä tai ilmaista mielipidettään. Irina uskoo, että tämä auttoi häntä saamaan tasavertaisen ja kunnioittavan aseman työyhteisössä.
Irina kertoo: ”Olen onnekas, että sain harjoittelun jälkeen työpaikan samasta paikasta. Se toi minulle iloa ja ylpeyttä.” Vuotta myöhemmin

hänet kuitenkin irtisanottiin henkilöstövähennysten vuoksi, mutta hän löysi pian uuden työpaikan.
Nyt Irina työskentelee vakituisena lähihoitajana. Hänen työaikataulunsa on melko kiireinen, ja työvuorot voivat kestää yli kahdeksan tuntia aamulla tai illalla. Irina sanoo: ”Vaikeudet ovat väistämättömiä, mutta pärjään niiden kanssa. Olen tyytyväinen työhöni ja palkkaani.”
Hän lisää: ”Olen tottunut työskentelemään lähihoitajana. Minua arvostetaan ja kunnioitetaan täällä. Rinnekodissa asuvista nuorista ihmisistä
huolehtiminen ja heidän tukemisensa erilaisissa elämäntilanteissa on minulle tärkeintä.”
Irinan tarina osoittaa, että uudessa maassa voi oppia uuden ammatin ja löytää oman paikkansa. Vaikka alku oli vaikea, Irina ei luovuttanut. Työelämään sopeutuminen auttoi häntä löytämään myös itsensä. Haluan vielä lisätä, että Irina on myös huolehtiva äiti ja rakastettu vaimo. Olen erittäin iloinen, että minulla on tällainen ystävä, joka on aina valmis auttamaan elämässä.
Tämä teksti kertoo haastattelusta Saba Fakhrin kanssa. Hän on ohjelmistokehittäjä, joka asuu ja työskentelee Suomessa. Haastattelussa hän kertoo työstään, Suomeen muuttamisesta ja työn löytämisen haasteista. Hän puhuu myös kielen, kokemuksen ja sinnikkyyden tärkeydestä uudessa maassa.
Vanesa Rashiti
Saba Fakhri on Espoossa asuva ohjelmistokehittäjä ja suunnittelija.
Hän kertoo, että hän rakentaa helppokäyttöisiä digitaalisia sovelluksia ja hyödyntää työssään tekoälyä tehdäkseen prosesseista tehokkaampia ja luodakseen innovatiivisia ratkaisuja. Saban mukaan hänen tavoitteensa on auttaa suomalaisia tiimejä kehittämään parempia palveluita ja tarjota parempi käyttäjäkokemus.
Kuka on Saba Fakhri?
Saba on kotoisin Iranista ja hän on muuttanut Suomeen syyskuussa 2023. Hänellä on maisterin tutkinto muotoilusta ja arkkitehtuurista, ja hän on työskennellyt suurissa projekteissa, joissa on miljoonia käyttäjiä. Hän on suunnitellut myös terveyssovelluksia ja kehittänyt tekoälyratkaisuja Helsingissä, yhdistäen teknologian, luovuuden ja käyttäjien tarpeet.

Kuitenkin Saba kertoo, että
Suomen työmarkkinoille sopeutuminen ei ole aina ollut helppoa. Yksi suurimmista haasteista, hänen mukaansa, on täydellisen suomen kielen vaatimus. Lisäksi harjoittelupaikat on usein varattu vain
tutkinto-opiskelijoille, mikä tekee uusien tulokkaiden työpaikan löytämisestä vaikeampaa. Hän mainitsee myös, että työnantajat suosivat usein paikallisia valmistuneita tai erittäin

• Nimi: Saba Fakhri
• Kotimaa: Iran
• Asuinpaikka: Espoo
• Ammatti: Ohjelmistokehittäjä
• Suomeen: 2023
Saba kuitenkin korostaa, että nämä haasteet eivät ole pysäyttäneet häntä. Päinvastoin hän on ymmärtänyt, kuinka tärkeää on rakentaa oma portfolio paikallisten projektien kautta ja hankkia käytännön kokemusta. Hänen neuvonsa kaikille, jotka haluavat työskennellä Suomessa, on aloittaa suomen oppiminen heti alusta alkaen ja olla aktiivinen omien projektien

Saban mukaan yksi menestyksen avaimista on olla sitkeä ja avoin uusille asioille, eikä pelätä haasteita. Hän korostaa, että teknisten taitojen lisäksi paikallisen kulttuurin tuntemus ja ammatillisten kontaktien rakentaminen Suomessa ovat yhtä tärkeitä menestyksekkään uran luomiseksi.
Tällä hetkellä Saba
freelance-kehittäjänä ja opiskelee suomen kieltä tasolla B1. Hän kertoo nauttivansa työstä, joka yhdistää luovuutta ja teknologiaa, ja toivoo, että tulevaisuudessa voisi osallistua projekteihin, joissa hyödynnetään tekoälyä palveluiden parantamiseksi ja
Lopuksi Saba kannustaa kaikkia nuoria ammattilaisia, jotka haluavat työskennellä ulkomailla, rakentamaan portfolionsa todellisten projektien kautta ja hankkimaan käytännön kokemusta paikallisilla markkinoilla. Hän uskoo, että tämä yhdistettynä kielen oppimiseen ja kulttuuriin sopeutumiseen avaa uusia ovia ja tarjoaa mielenkiintoisia ammatillisia haasteita
“Suomen kielen oppiminen ja oma aktiivisuus ovat tärkeitä työn löytämisessä.”
Saba Fahkri
Yksinoikeudella haastattelu

Suomalaisen taidekentän kirkkaimpiin ja omaleimaisimpiin nimiin kuuluu Elsi Sloan. Hän ei ole vain näyttelijä ja muusikko, vaan taiteilija, joka tuo työssään esiin aitoutta, queer-identiteettiä ja rohkeaa kantaaottavuutta.
Elsi Sloan tunnetaan muun muassa roolistaan elokuvassa Sydänpeto. Hän on parhaillaan valmistumassa teatteritaiteen maisteriksi, mutta hänen ammatillinen matkansa alkoi jo kauan ennen akateemisia tutkintoja.
Tapasimme Elsin keskustellaksemme työelämästä, taidealan haasteista ja siitä, mitä vaatii pysyä omana itsenään alalla, joka yrittää usein asettaa ihmisiä valmiisiin muotteihin.
Kutsumuksena taide
Elsi Sloanin tie taiteilijaksi ei ollut varsinainen valinta, vaan pikemminkin välttämättömyys. "En oikein osaa mitään muuta kuin taiteen tekemistä", hän toteaa rehellisesti. Tämä sisäinen palo ohjasi hänet taidepainotteiseen lukioon ja lopulta Tampereen yliopiston teatteritaiteen tutkinto-ohjelmaan, Nätylle. Vaikka koulutus on antanut raamit, Sloan




Työelämän realiteetit ja rakenteelliset haasteet



Vaikka Sloan on saavuttanut paljon nuorella iällä, hän ei kaunistele alan todellisuutta. Kilpailu on kovaa, ja resurssit ovat tiukassa. Sloan peräänkuuluttaa alalle lisää läpinäkyvyyttä ja solidaarisuutta. Hänen mukaansa avoimista työpaikoista tiedottaminen on usein puutteellista, ja hän toivoo, että taiteilijat jakaisivat saamiaan resursseja, kuten apurahoja ja työtiloja, avoimemmin.
Hänelle itselleen tasapaino julkisuuden ja yksityiselämän välillä on löytynyt asettamalla selkeät rajat. "Minulla on selkeät rajat, mitkä asiat elämässäni ovat julkisia ja mitkä eivät", hän selittää. Tärkeimpänä ankkurina arjessa toimii perhe, joka auttaa pitämään jalat maassa silloinkin, kun töitä on vähemmän.
Muottien rikkomista ja aitoa kohtaamista
Yksi haastattelun puhuttelevimmista hetkistä on, kun Sloan puhuu muunsukupuolisuudestaan suhteessa roolituspaineisiin. Hän kuvailee ironista tilannetta koe-esiintymisestä, jossa pyrkimys suoriutua "normatiivisesta naisroolista" vei huomion itse näyttelemisestä. Tämä kertoo paljon niistä näkymättömistä odotuksista, joita taiteilijat kohtaavat.
Sloan tekee taidetta erityisesti omalle yhteisölleen. "Minua kiinnostaa erityisesti, mitä muilla queer-ihmisillä on sanottavaa tekemisistäni, koska heille teen musiikkiani."
Katse tulevaan
Valmistuminen siintää edessä tänä keväänä, mutta Sloanin työtahti ei hidastu. Seuraavat projektit vievät hänet uusien taitojen äärelle, kuten notkeusakrobatiaan. Hänen neuvonsa uraansa aloittaville – ja myös itselleen – on selkeä: on uskottava omiin taitoihinsa, jotta muutkin voivat tehdä niin. Elsi Sloan on todiste siitä, että kun taiteilija uskaltaa olla haavoittuva ja rehellinen, lopputuloksena on jotain, joka resonoi syvällä yleisössä.




Muutto toiseen maahan muuttaa koko elämän. Pitää opetella uusi kieli, tutustua uusiin ihmisiin ja usein löytää myös uusi työ. Kaikki on alussa uutta, ja monet asiat voivat tuntua vaikealta.
Yermolenko Kseniia
Uuteen maahan muuttaminen on suuri elämänmuutos. Arki alkaa alusta: uusi kieli, uusi ympäristö ja uudet ihmiset. Monille myös työn löytäminen on tärkeä haaste. Ensimmäiset kuukaudet voivat olla vaikeita, koska lähes kaikki on uutta ja siihen täytyy tottua. Haastattelin
Olga Goncharovaa, joka muutti Venäjältä Suomeen miehensä työn takia. Hän kertoo hänen koulutuksesta, työstä ja kokemuksista uudessa maassa.
Olga valmistui Pietarin eläinlääketieteellisestä akatemiasta. Venäjällä hän työskenteli eläinlääkärinä monta vuotta. Työ oli vastuullista, ja hän tapasi paljon asiakkaita joka päivä. Hän hoiti eläimiä, antoi neuvoja ja teki tutkimuksia. Hänellä oli myös kokemusta eläinlaboratoriossa työskentelystä. Siksi laboratoriotyö oli hänelle jo osittain tuttua.

Kun Olga muutti Suomeen, hänen piti miettiä tulevaisuutta uudestaan. Uudessa maassa ei aina ole helppo jatkaa samaa ammattia. Joskus pitää opiskella lisää tai vaihtaa työtehtäviä. Nyt hän työskentelee bioanalyytikkona laboratoriossa Elelä-Karjalan keskussairaalassa. Tämä työ oli hänelle uusi, mutta aikaisempi kokemus auttoi paljon. Hän ymmärsi nopeasti työpaikan säännöt ja oppi uusia asioita.
Kun sota alkoi Ukrainassa, Olga auttoi myös ukrainalaisia eläimiä, jotka olivat muuttaneet Suomeen omistajiensa mukana.
Hän hoiti näitä eläimiä ilmaiseksi, mikä oli hänen tapa tukea perheitä vaikeassa tilanteessa.
Olgan mielestä työn aloittaminen Suomessa ei ollut kovin vaikeaa. Laboratoriossa ei tarvitse puhua paljon asiakkaiden kanssa. Viestintä on melko vähäistä, ja työ on rauhallista ja tarkkaa. Tämä helpotti arkea, vaikka suomen kieli ei alussa ollut vielä vahva. Työpaikan hän löysi melko helposti muuton aikaan, mutta hänen mielestä nykyään työnhaku voi olla vaikeampaa.
Suomen kielen osaaminen on kuitenkin tärkeää. Työssä

kieli kehittyy nopeasti, koska sitä käyttää joka päivä kollegoiden kanssa. Alussa vaikeinta on ymmärtää puhetta ja uskaltaa itse puhua. Olga sai paljon apua työkavereilta, ja se tuntui hyvältä. Kun ilmapiiri on ystävällinen, oppiminen on helpompaa.

Olga viihtyy Suomessa hyvin. Työ tuo palkkaa ja taloudellista turvallisuutta. Lisäksi on mukavaa kuulua työyhteisöön. Kahvitauot, pienet keskustelut ja yhteiset hetket tekevät päivästä paremman. Hänen mielestään työ auttaa myös integroitumaan uuteen maahan. Samalla kielitaito paranee koko ajan.
Lopuksi Olga antaa tärkeän neuvon kaikille, jotka suunnittelevat muuttoa uuteen maahaan. ”Opettele kieli etukäteen, jos aiot muuttaa ja uppoutua työelämään mahdollisimman pian”, hän sanoo. Hänen mielestä rohkeus, aktiivisuus ja halu oppia auttavat paljon. Uudessa maassa voi rakentaa uuden elämän ja löytää monia uusia mahdollisuuksia.
Joskus elämä yllättää ja on pakko aloittaa alusta. Jotkut luovuttavat, mutta toiset ottavat haasteen vastaan. Tänään kuulemme tarinan ihmisestä, joka kulki matkan nollasta täyteen menestykseen.
Yermolenko Iryna
Elenalle päätös lähteä kampaajakouluun ei ollut hetken mielijohde. Kun Lena muutti Suomeen, hän uskalsi vihdoin toteuttaa lapsuudenhaaveensa: ottaa sakset käteen ja ryhtyä kampaajaksi. Kun hänelle tarjottiin kurssilla tätä mahdollisuutta, hän tiesi heti: tässä on tilaisuus yhdistää ihmisläheinen työ ja luovuus.
"Olen haaveillut kampaajan ammatista lapsesta asti, ja nyt kaikki palaset loksahtivat paikoilleen", hän muistelee hymyillen. Vaikka Lenalla oli aiempaa kokemusta asiakaspalvelusta pankkialalta, juuri luovuus oli se, mikä veti puoleensa. Tie ammattilaiseksi kulki kuitenkin suomen kielen haasteiden kautta.
Opiskelu suomalaisessa ammattikoulussa tuntui kuin maratonilta sumussa. Lena muistelee tuota aikaa mietteliäänä: ”Se oli vaikeaa, pitkää ja jännittävää. Luin ammattitekstejä paloissa, käytin kääntäjää ja kuuntelin podcasteja – en ymmärtääkseni kaikkea, vaan jotta tottuisin puheen rytmiin. Tuntui, että opiskelu vei kaikki 24 tuntia vuorokaudesta.”
”Kirjoitin suomeksi päiväkirjaa siitä, mitä olin päivän aikana ymmärtänyt. Muistan vielä kahden vuoden jälkeenkin melkein jokaisen rivin niistä vihkoista. Oi, niitä vihkoja on kertynyt todella monta...!”
Oliko jännityksessä eroa opiskeluaikana ja ensimmäisessä oikeassa työpaikassa?
”Koulussa mietin aina vain leikkaustekniikkaa. Tiesin, että opettaja seisoi selkäni takana – hän oli turvaverkkoni ja tukeni.”
Sitä hetkeä, kun Lenan piti ensimmäistä kertaa lähestyä asiakasta sakset kädessä, hän ei unohda koskaan.
”Päässä on kaikki teoria, joka pitää muuttaa käytännöksi. Silloin ymmärtää: nyt ei ole enää paluuta.”
Hänen ensimmäinen asiakkaansa koulussa oli nainen, jolla oli lyhyet hiukset ja joka halusi niistä vieläkin lyhyemmät. Työ kesti kauan, puolitoista tuntia. Kun kysyin lopputuloksesta, Lena kohotti kulmiaan ja vastasi ylpeänä: ”Siitä tuli tasainen... leikkausjälki oli täydellinen.”
Työ koulussa ja oikeassa salongissa ovat kaksi eri maailmaa ”Työpaikalla ymmärsin heti, että tämä on oikeaa työtä, josta maksetaan. Jäljen on oltava priimaa.”
Hänen ensimmäinen asiakkaansa uudessa salongissa oli mies, joka halusi tavallisen klassisen leikkauksen. Samana iltana Lena näki saman miehen Ylen uutisissa. Hän hymyili ja ajatteli, että se oli varmasti hyvä enne. Tuo uutisista tuttu mies on nykyään Lenan kanta-asiakas.
Työ ei ole vain palvelu. ”Se on oma maailmani, jossa on vain minä, asiakas, luovuus ja taikaa.”
Eniten Lena rakastaa työssään hiusten värjäyksiä, varsinkin kun ne tehdään yhdessä leikkauksen kanssa. ”Ihminen saattaa muuttua aivan tunnistamattomaksi – hyvällä tavalla tietysti! Kun näkee asiakkaan hymyilevän omalle peilikuvalleen, ymmärtää, miksi heräsi tänä aamuna töihin.”
Helsingistä on tullut Elenalle koti Hän rakastaa rantoja, puistoja ja raikasta meri-ilmaa. Ammatti seuraa häntä kuitenkin vapaa-ajallakin: kun hän kävelee perheensä kanssa, hän huomaa muiden ihmisten hiukset,

muiden ammattilaisten kädenjälkeen. Se on tosi mielenkiintoista!”
Nykyään Lena tuntee olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa, aivan kuin hän olisi asunut täällä aina. Matka apua tarvitsevasta maahanmuuttajasta itsevarmaksi ammattilaiseksi on vaatinut rohkeutta, kovaa työtä ja uskoa omaan unelmaan.
Elenalla on tärkeä neuvo niille, jotka aloittavat elämänsä nollasta uudessa maassa: uskokaa itseenne!
”Jokainen askel on pieni voitto. Jokainen pieni onnistuminen on kuin rakennuspalikka, josta muurataan perusta tulevaisuuden onnelliselle elämälle.”
Elenan tarina ei ole vain kertomus ammatinvaihdosta. Se on kuvaus suuresta muutoksesta, jossa tavallisista saksista tuli työkalu uuden elämän luomiseen.
”Jokainen askel on pieni voitto. Jokainen pieni onnistuminen on kuin rakennuspalikka, josta muurataan perusta tulevaisuuden onnelliselle elämälle.”

Kuva ja teksti: Aryan Sharma
Chitir Chicken -ravintolan esimies Imran toimii ravintola-alalla Imran and Arman Oy:n kautta. Yrityksen toiminnassa korostuvat erityisesti ruoan laatu, hygienia ja asiakastyytyväisyys.
Imran on kotoisin Bangladeshista ja asui Kiinassa noin 20 vuotta ennen muuttoaan Suomeen. Hän muutti Suomeen työn ja yritystoiminnan vuoksi. Aluksi suomalainen työelämä tuntui erilaiselta, koska säännöt ja vaatimukset ovat tarkkoja. Erityisesti hygieniaan, turvallisuuteen ja lämpötilojen seurantaan kiinnitetään jatkuvasti huomiota ravintolan arjessa.
Yrityksen päivittäinen toiminta perustuu myyntiin ja laatuun. Raaka-aineiden kustannukset vaihtelevat ostettavien tuotteiden mukaan, ja hankinnat tehdään myynnin perusteella.
Lämpötilat tarkistetaan säännöllisesti, ja toimintaa seurataan päivittäin, jotta laatu pysyy korkeana.
Kieli oli yksi suurimmista haasteista uudessa maassa. Työssä pärjää englannin kielellä, mutta suomen kielen oppiminen on tärkeää. Imranin aiempi kokemus ravintola-alalta ja asiakaspalvelusta on auttanut yrityksen kehittämisessä. Imranin mukaan asiakas on yrityksen tärkein asia. Hän huolehtii asiakassuhteista, koska asiakkaan menettäminen tuntuu hänestä samalta kuin tärkeän siteen katoaminen. Häntä motivoi erityisesti se, että asiakkaat palaavat uudelleen ja kokevat saavansa hyvää palvelua. Hänen mukaansa ravintola-alan tulevaisuus on hyvä, kun laatu pysyy korkeana ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.
