BirdLife 2/2026

Tallenna

Pihabongauksen tuloksia s. 12

Tunnetko maakunnallisesti arvokkaat lintualueet? s. 14

Valsörarnas biologiska station fyller 60 år s. 27

SILMÄSI LUONNOSSA

NÄE SE, MITÄ TULIT KATSOMAAN.

UUSI

CL COMPANION

ENSILUOKKAINEN OPTIIKKA, HELPPO KÄYTTÖ

Kompaktilla ja intuitiivisella laitteella saat terävän, suurikontrastisen optiikan luonnollisella värintoistolla.

TUNTUU KEVYELTÄ JA OIKEALTA

Vain 550 gramman painollaan ja ergonomisella muotoilullaan se on mukava käyttää myös käsineet kädessä ja silmälasit päässä.

SUUNNITELTU SOPIVAKSI SINUN SEIKKAILUUSI

Voit valita 8x30- ja 10x30-versioiden välillä sekä luonnon inspiroimista väreistä: Desert Orange, Mountain Green ja Safari Brown.

Pääkirjoitus

Yhdessä rakennettu Tiira

Jukka

Jukka Hintikka

BirdLifen Tiira-lintutietopalvelu täytti maaliskuun lopussa 20 vuotta. Tiira on

tärkein palvelu lintuharrastajalle. Sen ansiosta Suomen lintuharrastajilla ja yhdistyksillä on iso, yhteinen havaintoarkisto, johon on kirjattu jo 33 miljoonaa havaintoa.

Monelle harrastajalle Tiira on kuin havaintovihko. Minunkin havaintojani siellä on melkein 25 000 rivin verran Hangosta Utsjoelle ja Eckeröstä Ilomantsiin. Ennen Tiiraa kunkin jäsenyhdistyksen alueella havaitut linnut piti ilmoittaa yhdistyksen aluevastaavalle, jonka vastuulla oli havaintojen keruu ja arkistointi. Vuoden havainnot piti lähettää nykyisen yhden sijasta jopa kolmeenkymmeneen eri paikkaan.

Tiira ehti käyttöön ajoissa, sillä vuonna 2006 tavallisin havaintojen kirjaamistapa oli vielä ruutuvihko. Nyt tilanne on aivan toinen. Lintuharrastajien määrä on moninkertaistunut niin Suomessa kuin maailmalla ja miltei jokaisella on taskussa älypuhelin. Erilaisia sähköisiä havaintojärjestelmiä putkahtelee siksi kuin sie-

niä sateella. Yhtenäisen, kotimaisen lintutietopalvelun lanseeraaminen olisi nyt hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

BirdLifelle Tiira on äärimmäisen tärkeä. Oma, kattavasti eri puolilta maata koottu ja vapaaehtoisten yhdistyskäyttäjien ansiokkaasti suodattama aineisto on BirdLife yhteisön yhteiskunnallisen vaikuttamisen perusta. Aineisto takaa sen, että meitä kuunnellaan. Toisinaan poliitikot ja jopa virkamiehet pyrkivät selittämään mustan valkoiseksi lintujen suojeluasioissa. Näihin tapauksiin tepsii vain tieto. Kun pystymme viittaamaan omaan Tiira-aineistoomme, pystymme myös näyttämään lintuasioissa päättäjille kaapin paikan.

Havaintojärjestelmien moninaisuus johtaa joskus siihen, että tieto havainnosta ei kulkeudu tarpeelliselle taholle. Tiiran tietokantaa ei tunneta tai sitä ei haluta käyttää. Vaikka tällaisten tilanteiden määrä on vähäinen, niin vähäkin on liikaa. Tiiran havaintoja käytetään yleisesti lintujen

parhaaksi maankäyttöön ja linnustonsuojeluun liittyvissä asioissa. Tavoitteena pitää silti olla, että Tiiran havainnot otetaan aina huomioon ja niillä edistetään joka käänteessä lintujen parasta.

Toisinaan Tiiraa soimataan hankalaksi käyttää. Moitteet johtunevat siitä, että Tiiran vanhempi, nyt 20 vuotta täyttänyt järjestelmä toimii yhä vuoden 2006 logiikalla. Siksi Tiirasta on lanseerattu uusi versio, joka on koodattu selättämään käyttöön liittyvät ongelmat ja joka toimii niin puhelimessa kuin pöytäkoneessa. Suosittelen lämpimästi kaikille sen käyttöön ottamista. Käyttö on erilaista, mutta ei vaikeaa.

Moni käyttää Tiiraa vain havaintojen selailuun. Se ei kuitenkaan riitä: jos kaikki tekisivät niin, meillä ei olisi mitään selattavaa. Lämmin kiitos kaikille havaintojaan Tiiraan kirjanneille!

Lue lisää Tiiralintutietopalvelusta sivulta 22.

Tämä lehti on lähetetty

kaikille Pihabongaukseen osallistunelle, BirdLife Suomen tukijoille ja jäsenyhdistysten jäsenille.

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Oman lehden saat jatkossakin liittymällä jäseneksi tai tukijaksi. Lehden lisäksi julkaistaan 6–9 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje.

Tue linnustonsuojelua

Liity jäseneksi

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme

Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi! www.birdlife.fi/tue

Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 RA/2022/806, myönnetty 19.5.2022

Tässä lehdessä:

Kylmä talvi hiljensi lintumaailman

– kevätmuutto on kohta parhaimmillaan

Pakkastalvi taittui nopeasti kevääksi Etelä-Suomessa, mutta pohjoisempana muuttolintuja saatiin odotella jonkin aikaa. Pöllöjä on huhuillut Sisä-Suomessa monin paikoin. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, pian on odotettavissa näyttävää hanhien ja vesilintujen muuttoa.

Jukka Hintikka

Lopputalvi oli eteläisintä Suomea myöten kylmä. Tämä tiesi hankalia oloja monille talvehtiville linnuille. Leu-

Ensimmäinen mustapäätasku saapui lähes ennätysaikaisin Paraisten Jurmoon. Lajilla oli runsas esiintyminen Etelä-Ruotsissa ja Norjassa.

don loppusyksyn ja alkutalven ansiosta Suomeen oli jäänyt talvehtimaan paljon muun muassa punarintoja ja peukaloisia. Osa näistä selvisi pakkasjaksosta ruokintojen ja sulapaikkojen turvin, mutta jatkuvat pakkaset ja lumipeite olivat liikaa monelle. Merialueilla oli enemmän jäätä kuin yli kymmeneen vuoteen. Tämä heijastui suoraan talvehtivien lokkien ja vesilintujen määrään. Harmaalokkeja kirjattiin Tiira-lintutietopalveluun helmikuun alkupuolella 96 prosenttia pitkän aikavälin (2007–2025) keskiarvoa vähemmän ja peräti 99 prosenttia edellistalvea vähemmän. Telkkiä havaittiin 71 prosenttia ja isokoskeloita 55 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvoa vähemmän.

Kevätmuutto on aikataulussa

Viime vuosina ensimmäisiä kevätmuuttajia on saatettu nähdä jo tammikuun lopussa. Kylmän talven vuoksi kevätmuutto alkoi perinteisempään aikaan. Ensimmäiset kiurut ja töyhtöhyypät havaittiin helmikuun viimeisellä viikolla, kun pakkaset alkoivat hellittää. Sisämaassa kevään eteneminen oli hitaampaa, ja ensimmäinen muuttolintujen aalto näkyi lähinnä Lounais-Suomessa, Uudellamaalla ja Satakunnassa. Sisämaan ensimmäisiä muuttolintuja olivat maaliskuun alkupäivinä monin paikoin nähdyt isokoskelot, harmaalokit ja laulujoutsenet. Juhlapukuisten haahkojen saapuminen saaristoon on aina tapaus. Tänä vuonna ensimmäiset juhlapukuiset koirashaahkat eli kalkkaat saapuivat 5. maaliskuuta Hangon lintuasemalle ja muutamalle muulle paikka-

Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

Aiemmin alalajeina pidetyt taiga- ja tundrametsähanhi ovat nykykäsityksen on lyhyempi ja siinä on yleensä vain oranssi vyö.

kunnalle. Jäätilanne näkyi tässäkin, sillä monena vuonna ensimmäiset muuttavat haahkat on nähty jo reilusti helmikuun puolella.

Pohjois-Suomessa kevätmuutto alkaa aina myöhemmin. Taviokuurnien ilmestyminen ruokinnoille Ylä-Lappia myöten on ensimmäinen merkki keväästä. Talvi piti Lapissa otteensa kuitenkin selvästi etelää pidempään. Ensimmäinen pulmunen havaittiin Torniossa jo 7. maaliskuuta, mutta runsaammin Lappiin saapui muuttolintuja vasta kuun loppupuolella.

Myyränpurijat huhuilevat

Pöllöjen esiintyminen riippuu myyrien määrästä. Mikäli jyrsijöitä on paljon, pöllöjen poikueet ovat suurempia. Huonoina myyrävuosina osa pöllöistä jättää pesimisen kokonaan välistä. Maaliskuu on perinteisesti pöllöretkien aikaa, mutta joitakin huhuilijoita voi kuulla vielä huhtikuussakin.

Harvinaistuneita helmipöllöjä on ollut ilahduttavasti äänessä ainakin Keski-Suomesta Etelä-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Myös viirupöllöjä on kuultu kohtuullisesti. Sen sijaan hiiripöllöt ovat olleet koko talven ja alkukevään vähissä. Hiiripöllö on tunnettu nomadi-

Havainnot Tiiraan – yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta monipuolisesti ja reaaliaikaisesti. Tässä lehdessä esitetyt havainnot ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

sesta luonteestaan: se siirtyy sinne, missä on kulloinkin ruokaa. Suomessa rengastettuja hiiripöllöjä onkin tavattu kaukana Venäjällä lähes 3 000 kilometrin päässä rengastuspaikalta.

Huhtikuun herkkuja

Hanhien ja vesilintujen ansiosta huhtikuisilla linturetkillä on usein paljon näyttävää katsottavaa. Sopivat, varhain sulavat järvet ja merenlahdet ovat tähän aikaan hyviä retkikohteita ja voivat kerätä suuriakin lintumääriä. Hanhet kerääntyvät puolestaan pelloille.

Vielä viime keväänä metsähanhi oli vain yksi laji, mutta ne jaettiin kesällä perimän perusteella kahteen lajiin, tundra- ja taigametsähanheen. Niiden määrittämistä kannattaakin nyt harjoitella. Etelä- ja Itä-Suomen pelloilla levähtää pääasiassa tundrametsähanhiparvia, kun taas taigametsähanhet keskittyvät läntiseen ja pohjoiseen Suomeen.

Paras harvinaisuusaika koittaa vasta toukokuussa. Tämän lehden mennessä painoon suurharvinaisuuksia ei ole vielä Suomeen eksynyt. Talven bongatuin harvinaisuus oli koko talven Espoon Vermossa sinnitellyt töyhtökiuru, joka keräsi uskollisia katsojia lähes päivit-

Alkuvuodesta numeroin

4 570 PULMUSTA havaittiin Porin Toukarissa 16.3. Pellolla hääri 1 500 pulmusen parvi, ja lisäksi päivän aikana muutti yhdeksän parvea, joista suurimmassa oli 1 200 pulmusta. Määrä on maaliskuun ennätys Tiirassa. Suurimmat muuttajamäärät havaitaan tavallisesti huhtikuussa Pohjois-Pohjanmaalla. Huhtikuussa 2020 Hailuodossa arvioitiin olevan peräti 38 000 pulmusen parvi.

täin. Talven aikana havaittiin myös pari mustakaularastasta, ja syksyllä Suomeen tupsahtaneista idänturturikyyhkyistä kaksi sinnitteli kevääseen saakka ruokinnan turvin. Ensimmäinen mustapäätasku saapui Suomeen jo maaliskuun puolivälissä.

Puhkeaako influenssaepidemia?

Lintuinfluenssa levisi syksyllä Länsi-Euroopassa etenkin kurkien parissa. Vaikka lintuinfluenssa ei tavallisesti tartu ihmisiin, se voi olla vaaraksi luonnonvaraisille uhanalaisille lintulajeille ja aiheuttaa siipikarjan kasvattajille miljoonaluokan tappioita.

Saksasta ja Ranskasta löydettiin syksyn aikana yli 13 000 kuollutta kurkea, minkä lisäksi moni influenssan uhri jäi varmasti löytymättä. Suomessa on tämän vuoden aikana todettu pari lintuinfluenssatapausta kanadanhanhissa ja kyhmyjoutsenessa. Suurta hätää ei ole, mutta tilannetta kannattaa seurata. Yksittäisistä kuolleista linnuista ei ole syytä olla huolissaan.

Tämän katsauksen lähteenä on käytetty Tiiralintutietopalvelun havaintoja. Kiitos kaikille havaintojaan Tiiraan kirjanneille!

117 KULORASTASTA muutti Hangon lintuasemalla 14.3., mikä on kaikkien aikojen suurin ennen maaliskuun puolivälilä kirjattu muuttajamäärä. Samalla paikalla on 24.3.2019 kirjattu maaliskuun ennätys, 226 muuttajaa. Ensimmäiset kulorastaat saapuvat mustarastaiden ohessa hyvinkin aikaisin. Ennen maaliskuun puoliväliä havaittiin varsin vähän muita rastaslajeja.

78 MERIKOTKAA laskettiin Nokian Sorvan- ja Säijänselältä 5.2. osana Pirkanmaalla tehtyä talvehtivien merikotkien yhteislaskentaa. Valkeakosken Vanajanselällä laskettiin 60 merikotkaa, kun laskentoja tehtiin samaan aikaan useasta eri pisteestä. Yhteislaskenta on osoittanut, että Pirkanmaalla talvehtii jopa yli 200 merikotkaa.

6 SUOPÖLLÖÄ lähti ryhmänä lentoon hakkuun laidalta Kruunupyyssä 29.1. Tämä on uusi talviennätys, ja pöllöjä saattoi olla jopa pari enemmän. Seuraavina päivinä lähistöllä ei kuitenkaan nähty kahta suopöllöä enempää. Suopöllö on muuttolintuna hyvin harvalukuinen talvehtija. Viiden linnun talviparvista on kolme aiempaa havaintoa. Koonnut Jan Södersved

18.–24.5.2026

Koulut, päiväkodit ja perheet linturetkelle!

Kolmella kielellä!

Retkelläei tarvitsetunnistaa lintulajeja, vaan katsotaan mitä linnut puuhailevat. Löydättekö yhdessä erilaisia pesinnän merkkejä?

Verkkosivuilta voitte tulostaa mukaan hauskat retkilomakkeet ja muuta materiaalia

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan hienoja palkintoja!

Lasten lintuviikko kerää vuosittain tuhansia osallistujia. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2004 alkaen

Lisätiedot ja materiaalit: www birdlife fi/lintuviikko

På svenska: www birdlife fi/fagelvecka

In English: www birdlife fi/birdweek

Suomen ensimmäinen lännenrusokerttu Säpissä syksyllä 1988. Lännenrusokertun varma määrittäminen edellyttää hyviä kuvia, äänitteitä tai linnun pyydystämisen rengastusta varten.

Lännenrusokerttu

Suomelle

Jukka Hintikka

BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyi kokouksessaan 14.–15.3. 2026 lännenrusokertun (Curruca iberiae) Suomelle uudeksi lajiksi. Laji on tavattu Eurajoella Säpin lintuasemalla 26.9.–9.10.1988 ja 1.–7.5.2025. Välimeren ympäristössä pesivä entinen rusorintakerttu on jaettu 2000-luvulla uusien tutkimusten perusteella kolmeen lajiin: idänrusokerttuun, lännenrusokerttuun ja rätinärusokerttuun. Eroja on dna:ssa, äänissä, alapuolen värisävyssä ja pyrstösulkien kuvioissa.

Suurin osa Suomen vanhoista rusorintakerttuhavainnoista on idänrusokerttuja, joita pesii Italiassa ja itäisen Välimeren ympäristössä. Harvinaisuushavainnot tarkastava rariteettikomitea on käynyt läpi vanhoja rusorintakerttuhavaintoja, ja kahden on todettu koskevan lännenrusokerttua. Osana samoja vanhojen havaintojen läpikäyntiä rariteettikomitea hylkäsi aiemmin hyväksytyt, Suomen ainoat havainnot preeriaviklosta ja kurnuliejukanasta. Näiden päätösten myötä Suomessa on nyt havaittu 496 lintulajia.

Lintuparatiisi ympärivuotiseen tai lomakäyttöön

Mukava tiilivuorattu talo Virolahden Klamilassa. Lintutornit ja luontokohteet lähellä, samoin uima- ja veneranta.

Kolme tilavaa huonetta, keittiö ja sauna noin 100 m². Talossa uusittu mm. sauna, wc, vesijohdot, ikkunat, ovet ja katto (2013–22). Kunnan vesi ja viemäri, ilmalämpöpumppu ja leivinuuni. Talousrakennus (2015): kahden auton katos, verstas ja liiteri. Pihassa marjapensaita, pergola ja viinitarha. Vieressä kesätori, kauppa ja kyläbaari. kuvat ja lisätiedot oikotie kohdenumero 24286459

Hinta 76 000 €

erkki.kupari@gmail.com, 0505364318

PULSAR WILDLIFE

Alaris XG30

lämpökamera

Lumion XL50

lämpökamera

Orni XG35

lämpökamera

Ventex XT50

lämpökamera

Lämpökameralla löydät niin pienet kuin suuret linnut hämärällä ja pimeällä, läheltä ja kaukaa. Pulsarin eurooppalaiseen laatuun voit luottaa.

Soita ja kysy miten lämpökamera vastaisi sinun tarpeitasi!

040 484 3501

BirdLife maailmalla

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

Koonneet Jukka Hintikka ja Inka Plit

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Sulttaanisarvinokka on taantunut sademetsien hakkuiden vuoksi, mutta sitä myös metsästetään lihan ja höyhenten vuoksi.

1.

Borneo

Sarvinokkien suojelua yhdessä alkuperäiskansojen kanssa

Borneon sademetsissä elävän maailmanlaajuisesti vaarantuneen sulttaanisarvinokan suojelu etenee. Malesian BirdLife tekee työtä lajin turvaamiseksi yhteistyössä alkuperäisasukkaiden kanssa.

Usun Apaun kansallispuistossa kartoitetaan sarvinokkien esiintymistä. Samalla suojelijat vierailevat kylissä keskustelemassa asukkaiden kanssa linnuista ja niiden merkityksestä sekä jakamassa tietoa lajien suojelusta. Paikallisten osallistuminen on keskeistä, sillä he tuntevat parhaiten alueen metsät ja linnut.

Sarvinokat ovat monille Borneon alkuperäiskansoille tärkeä kulttuurinen symboli. Niiden höyheniä on käytetty perinteisissä asuissa. Kun paikalliset yhteisöt osallistuvat tutkimuksiin ja jakavat havaintojaan, syntyy uusia keinoja turvata sulttaanisarvinokan tulevaisuus Borneon metsissä.

www.birdlife.org/ news/2026/01/29/ mixed-flock-mark-saganand-patricia-awing-balan

Egypti

Nasserjärvellä puututtu metsästykseen

Egyptin Nasserjärvelle on saatu metsästyskielto. Järvi on tärkeä levähdys- ja talvehtimisalue kymmenilletuhansille linnuille. Järvi oli vuosikymmenten ajan metsästysmatkailukohde, jossa lintuja ammuttiin sekä laillisesti että laittomasti.

Egyptin BirdLife oli keskeisessä roolissa järven suojelussa. Järjestö keräsi tietoa metsästyksen laajuudesta ja teki tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa, minkä seurauksena Egypti kielsi lintujen metsästyksen Nasserjärvellä vuonna 2023. Kieltoa on sittemmin jatkettu. Entisistä metsästysoppaista on koulutettu lintu- ja luontomatkailun oppaita. Paikallisia on myös palkattu tekemään vesilintulaskentoja. Tavoitteena on muuttaa alue tunnetusta metsästyskohteesta kuuluisaksi luontokohteeksi.

www.birdlife.org/ news/2026/01/14/bringing-birdsback-how-nce-is-mainstreaminganti-ikb-into-egypts-nationalconservation-agenda

Suiston riisinviljelijät ovat saaneet hankkeessa tukea kestäviin viljelytapoihin, jotka eivät rasita ympäristöä.

Kenia

Tanan suistoa ennallistettu onnistuneesti

Kenian rannikolla sijaitseva Tana-joen suiston IBAalue on yksi Itä-Afrikan tärkeimmistä kosteikkoalueista. Suisto on kärsinyt metsien häviämisestä, maankäytön muutoksista sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamista tulvista ja kuivuusjaksoista.

Kenian BirdLife on ollut keskeisessä roolissa suiston ennallistamisessa. Järjestö on toteuttanut laajaa ennallistamishanketta yhteistyössä viranomaisten ja paikallisyhteisöjen kanssa. Työssä on palautettu metsiä ja mangrovealueita, parannettu maankäytön suunnittelua sekä edistetty kestävää maataloutta.

Hankkeen tuloksena yli 11 000 hehtaaria heikentynyttä aluetta on kunnostettu. Monille metsille on laadittu hoitosuunnitelmat. Samalla paikallisyhteisöjä on tuettu kehittämään luonnon kannalta kestäviä elinkeinoja, mikä vahvistaa suojelua pitkällä aikavälillä.

www.birdlife.org/ news/2026/02/03/fromdegradation-to-hope-how-tanadeltas-green-transformation-isreversing-climate-change-in-kenya

25 vuotta vapaaehtoisvoimien tehtyä vesilintulaskentaa

Brittiläisen Kolumbian rannikolla vesilintukantoja on seurattu jo yli 25 vuoden ajan Kanadan BirdLifen laskennoissa. Pitkäaikainen seuranta perustuu vapaaehtoisten lintuharrastajien työhön Kanadan länsirannikolla. Rannikon eri kohteisiin nimetyt vapaaehtoiset kulkevat kuukausittain omilla laskenta-alueillaan ja kirjaavat kaikki havaitsemansa vesi- ja petolinnut. Näin kerätty aineisto on tuottanut yhden alueen tärkeimmistä pitkäaikaisista aineistoista. Aineistoa käytetään jatkuvasti erilaisissa seurantatutkimuksissa.

www.birdscanada.org/ 25-year-trends-ofcoastal-waterbirds-inbritish-columbia

Límnoksella tehdään työtä idänpikkuliitäjän puolesta

Välimerellä pesivä idänpikkuliitäjä on maailmanlaajuisesti vaarantunut merilintu. Kreikan BirdLife seuraa lajia Límnoksen saa ren elinympäristöjen ennallistamishankkeen yhteydessä.

Alli on taantunut sekä Kanadassa että Itämerellä. Eri puolilla maailmaa tehtyjen laskentojen perusteella laji on luokiteltu maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi.

tymistä merellä, seu rataan niiden liikkeitä lähettimien avulla ja kerätään tietoa lajin suosimista elinympäristöistä. Ennallistamisella parannetaan rannikon ja merialueiden tilaa sekä vähennetään lintui-

Rotat ja kissat uhkaavat idänpikkuliitäjää pesimäpaikoilla, mutta myös maankäytön muutokset ja kalastus vaarantavat lajin säilymisen.

hin kohdistuvia uhkia, kuten kalastuksen sivusaaliiksi joutumista.

Suojelutyötä tehdään yhdessä paikallisten kalastajien kanssa. Tavoitteena on tunnistaa ja turvata idänpikkuliitäjälle tärkeät merialueet.

www.birdlife.org/ news/2026/01/19/ the-mediterraneanwind-chaser-the-yelkouanshearwater

Chile

Uusi lisä BirdLife-perheeseen

Chileläinen lintujärjestö Red de Observadores de Aves y Vida Silvestre de Chile on liittynyt BirdLife-järjestöjen joukkoon.

Järjestön tähän asti merkittävin hanke on Chilen ensimmäinen pesimälintuatlas. Atlas oli suuri voimainponnistus: viiden vuoden aikana maastotöihin osallistui yli 1 800 vapaaehtoista ja havaintoja kertyi satojatuhansia. Hankkeen ansiosta saatiin ensi kerran kattava kuva Chilen pesimälinnuston levinneisyydestä. Sen avulla tunnistettiin myös uusia, tärkeitä lintualueita ja ohjattiin suojelutoimia. BirdLifen osana järjestöllä on entistäkin vahvemmat mahdollisuudet jatkaa suojelutyötä ja kehittää uusia valtakunnallisia seurantoja. BirdLife-perheessä on nyt 124 järjestöä kuudella mantereella ympäri maailman.

www.birdlife.org/news/ 2026/01/21/roc-joinsbirdlife-international-asthe-new-partner-in-chile

Suuri osa tervapääskyistä pesii rakennuksissa. Ongelmana on pesäpaikkojen tuhoutuminen esimerkiksi kattoremonttien yhteydessä.

Tervapääsky on vuoden lintu 2026

Erittäin uhanalainen tervapääsky on BirdLifen vuoden lintu 2026. Tervapääsky on voimakkaasti vähentynyt laji, jota voidaan auttaa suojelemalla ja lisäämällä sen pesäpaikkoja. Tarvitsemme myös lisää tietoa lajin esiintymisestä.

Aapo Salmela

Suomen tervapääskykanta on pienentynyt pitkään. Lajin vähenemisen syitä ei täysin tunneta. Tervapääskyn lisäksi myös monet muut ilmasta lentäviä hyönteisiä pyydystävät lajit ovat vähentyneet. Ravintoa voi olla vähemmän tarjolla, mutta tietoa hyönteisten määrän muutoksista ei ole. Merkittävin tunnistettu uhka tervapääskylle on sopivien pesäpaikkojen väheneminen. Valtaosa Suomen tervapääskyistä pesii rakennetuissa ympäristöissä, kuten kerrostalojen kattorakenteissa. Niiden pesimäpaikkoja häviää säännöllisesti remonttien yhteydessä, vaikka pesäpaikkojen hävittäminen on kielletty. Taus-

talla on yleensä tiedon puute. Ennen remontteja on siis tärkeää selvittää, pesiikö rakennuksessa tervapääskyjä. Jos pesien poistamista ei voida välttää, siihen on haettava luonnonsuojelulain mukaista poikkeuslupaa. Mikäli tiedät talossasi pesivän tervapääskyjä tai muita lintuja, kannattaa olla yhteydessä remontin toteuttavaan yritykseen ja taloyhtiöön aiheesta jo remonttia suunnitellessa. Lisäohjeita löytyy Birdlifen nettisivuilta ja oheisesta haastattelusta.

Tervapääskyn vanhojen pesimäpaikkojen säästäminen remonttien yhteydessä on haastavaa, joskus jopa mahdotonta. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että remontin yhteydessä hävitettävät pesimä-

Rakennuksiin voidaan korjausten yhteydessä asentaa tervapääskytiiliä, jotka on suunniteltu korvaamaan remonteissa tuhoutuvat pesäpaikat.

paikat korvataan uusilla. Käytännössä tämä onnistuu asentamalla remonttikohteeseen lajille sopivia pönttöjä tai tervapääskytiiliä. Pääskytiilet ovat tavallisten tiilten sekaan asennettavia onttoja tiiliä, joissa on etuseinässä lentoaukko.

Auta kirjaamalla havaintosi

Tervapääskyn kannankehitys ja tärkeimmät pesimäpaikat Suomessa tunnetaan huonosti. Erilaiset linnustoseurannat keskittyvät maaseudulle ja erämaihin, kun taas valtaosa tervapääskyistä pesii kaupungeissa. Vuoden lintu- hankkeen tavoitteena onkin lisätä tietoa lajin tärkeistä pesimäpaikoista erityisesti kaupunkiympäristöissä.

Auta selvittämään tervapääskykannan tilaa Suomessa kirjaamalla havaintosi tervapääskyistä Tiira-lintutietopalveluun. Osana isompaa kokonaisuutta jokainen havainto on arvokas – älä siis pelkää kirjata havaintojasi! Tervapääskyt saapuvat pesimäpaikoilleen Suomeen toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa. Syysmuutto alkaa jo heinäkuussa, ja useimmat tervapääskyt lähtevät talvehtimisalueilleen viimeistään elokuun alkupuoliskolla.

Pesimäaikaan kesä–heinäkuussa laji on helppo havaita, kun linnut liikkuvat matalalla talojen ympäristössä ja syöksyvät pesäkoloihinsa ruokkimaan poikasia. Lintujen lukumäärä on helpoin laskea iltaisin, auringon laskiessa. Havaintopaikkana voi käyttää esimerkiksi omaa parveketta tai pihaa. Laskenta kannattaa

tehdä kauniilla säällä, jolloin linnut ovat yleensä lähellä pesimäpaikkaa. Tervapääskyjä pesii myös maaseudulla ja metsissä, ja nämäkin havainnot on tärkeää kirjata Tiiraan.

Osallistu tervapääskyn tutkaseurantaan

Ilmatieteen laitoksen eläinmuuttosivusto ILMU tarjoaa mahdollisuuden seurata tervapääskyjen liikkumista säätutkilla. Seurannalla saadaan lisätietoja lajin huonosti tunnetusta yöelämästä. Tervapääsky nukkuu lentäessään, ja hakeutuu juuri tätä varten tiettyihin korkeuksiin, jopa kahteen ja puoleen kilometriin asti. Nämä yöpymislennot näkyvät säätutkakuvissa hyvällä säällä pimeän aikaan joko yhtenä tai kahtena selvänä piikkinä. Milloin ilmiö alkaa näkyä kesällä ja milloin sisäinen muuttokello ajaa tervapääskyt etelään? Kuinka laajasti Suomessa yölennot näkyvät? Vastauksia kerätään tervapääskyn tutkaseurannalla. Voit osallistu seurantaan tutkimalla tutkakuvia eri puolilta Suomea kesän aikana ja kirjaamalla havainnot taulukkoon. Säätutkien havaintohistoria on 24 tuntia, joten edellisen yön tapahtumia voi tutkia vaikka seuraavana aamuna. Tutustu ohjeisiin tarkemmin osoitteessa: birdlife.fi/vuodenlintu

Tervapääsky on taloyhtiön aarre

Tuula Tuhkanen on espoolainen ammatillinen opettaja ja entinen hotellialan ammattilainen. Tuula on omilla toimillaan halunnut auttaa tervapääskyjen elämää kotinurkillaan Kivenlahdessa.

Aapo Salmela

Tuula, miten ja miksi kiinnostuit tervapääskyistä?

En ole varsinainen luonto- tai lintuharrastaja, mutta luonto on aina ollut minulle tärkeä. Muutettuani Kivenlahteen tajusin, että tervapääskyt ovat asuneet samassa talossa paljon kauemmin kuin minä. Ajatus oli kiehtova ja lisäsi intoa lajin tarkkailuun. Kerrostalossa tarkkailu on helppoa ja antoisaa. Tervapääsky saapuu myöhään mutta on hienosti näkyvillä koko kesän, siinä missä muiden lajien laulu hiipuu äkkiä juhannuksen jälkeen. Odotan jälleen innolla toukokuun puoliväliä, kun tervapääskyn kirkuna julistaa kesän alkaneeksi!

taa lintuja. Keräsin lajista tietoa, ja esitin taloyhtiölle pönttöprojektia. Laadin projektille kustannusarvion ja etsin rivitalopöntöille tekijän. Tämän jälkeen asiat etenivät nopeasti, ja heinäkuussa 2023 pöntöt asennettiin.

"Jos taloyhtiössäsiomassapesii tervapääskyjä, niistä kannattaaollaylpeä"

Tervapääsky on epäluuloinen uusia pesimäpaikkoja kohtaan, mutta kesällä 2025 linnut palasivat välivuoden jälkeen pesimään taloyhtiöömme!

Miten taloyhtiö suhtautui ajatukseen pesäpaikkojen korvaamiseen pöntöillä?

Taloyhtiössäsi on ollut remontteja. Miten ne vaikuttivat tervapääskyjen elämään?

Taloyhtiössäni tehtiin vuonna 2007 ikkunaremontti, jonka yhteydessä tervapääskyjen pesäkoloja verkotettiin pesintöjen estämiseksi. Palasin tuolloin Suomeen asumaan vasta remontin ollessa lähes valmis, ja oli surullista seurata lintujen toivottomia yrityksiä palata pesäkoloihinsa. Onni onnettomuudessa oli, että verkot eivät olleet kovin kestäviä. Vuosien myötä linnut saivat siis vanhat kolonsa takaisin.

Kattoremontti alkoi vuonna 2023. Kävi niin kuin monesti kerrostaloissa käy: taloyhtiön hallitus hoiti asiaa. Itse havahduin tervapääskyjen ahdinkoon vasta siinä vaiheessa, kun sementti jo täytti vanhoja pesäkoloja. Tuli tarve aut-

Vastaanotto on ollut positiivista. Ensi alkuun nousi esiin kysymyksiä hygieniasta. Tässä taustalla on usein tiedon puute: tervapääsky on siisti pesijä. Myönteistä suhtautumista lisäsi tekemäni kustannusarvio: muutaman pöntön rakennus ja asennus ovat koko kattoremontin budjetista vain murto-osa. Hienoa, että taloyhtiö halusi osaltaan olla mukana torjumassa luontokatoa!

Kiinnostuin projektin myötä myös naapuritaloyhtiön tilanteesta, jossa remontti uhkasi lajin pesimäpaikkoja. Täällä vastaanotto oli aluksi nihkeämpi, mutta luonnonsuojeluviranomaisten käynnin jälkeen myös täällä päätettiin lisätä lajille pönttöjä.

Millaisia terveisiä lähettäisit tervapääskyn tilasta huolestuneille?

Jos omassa taloyhtiössäsi pesii tervapääskyjä, niistä kannattaa olla ylpeä ja nostaa niiden tilanne esiin jo remontteja suunniteltaessa. Kohtelias ja perusteltu yhteydenotto taloyhtiön hallituk-

1. Mikä on tämä vedessä hyörivä ja pyörivä siro lintu?

2. BirdLife ylläpitää Söderskärin lintuasemaa. Kuinka monta lajia saarilla pesii, ja mikä on runsain pesimälaji?

3. Mikä oli Rengastustoimiston aineiston mukaan rengastajan keski-ikä vuoden 2025 lopussa?

4. Mikä meikäläinen hyönteisiä syövä lintu on niin sopeutunut elämään pimeässä, ettei se voi pesiä Pohjois-Suomessa?

5. Miksi afrikanmarabun mustat koivet näyttävät usein valkoisilta?

Tuula ja tervapääskyn pönttö asentajineen.

seen auttaa useimmiten. Harva haluaa tietoisesti vahingoittaa tervapääskyjä –useimmat pesäpaikat menetetään siksi, ettei niiden olemassaoloa huomata ajoissa. Kun tietoa jaetaan, ratkaisut löytyvät

6. Mitä flamingon osaa antiikin roomalaiset pitivät suurena herkkuna?

7. Minkä kunnan vaakunassa on riekko?

8. Mitkä ovat linnun mahalaukun kaksi osaa, ja mitä niissä tapahtuu?

9. Mitä etua on kiisloille ja ruokeille niiden munan toisesta päästä suippenevasta muodosta?

10. Minkä linnun sanotaan oleva maailman hitaimmin lentävä?

Oikeat vastaukset sivulla 19.

yleensä helposti.

Kannustan jokaista tervapääskyn ystävää pitämään silmät auki omassa kotiympäristössään!

Pyrstötiaiset ovat oppineet hyödyntämään ruokintoja. Niitä havaittiin miltei ennätysmäärä vuoden 2026 Pihabongauksessa.

Pakkassään Pihabongaus poiki ennätysmäärän mustarastaita

Suomen suurin lintutapahtuma, Pihabongaus, on järjestetty tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006 alkaen. Vuonna 2026 talvilintuja tarkkailtiin 24.–25.1. lähes 16 000 paikalla noin 23 000 osallistujan voimin.

Tero Toivanen

Vuoden 2026 Pihabongaus oli monessa suhteessa edellistalven vastakohta. Kun vuonna 2025 talvilintuja tarkkailtiin

poikkeuksellisen lauhassa säässä, nyt nautittiin kirpeästä pakkaskelistä. Edellisenä talvena pihlajanmarjoja oli paljon ja tilhellä ja räkättirastaalla huippuesiintyminen. Nyt nämä lajit olivat suuresta

Pihabongauksen 15 yleisintä eli useimmilla pihoilla havaittua lintulajia vuonna 2026.

Laji Pihoja yht. Yleisyyden ero keskiarvoon (%) Yksilöitä yht. Runsauden ero keskiarvoon (%)

Talitiainen 15 068 -1 125 388 0

Sinitiainen 13 066 0 70 707 5

Käpytikka 8 225 15 11 303 14

Harakka 8 212 -14 20 793 -20

Mustarastas 7 230 34 24 028 89

Punatulkku 6 223 17 34 673 29

Pikkuvarpunen 6 073 17 57 626 23

Närhi 5 969 16 14 220 21

Hömötiainen 5 303 -4 13 780 -12

Keltasirkku 5 259 -14 75 529 -29

Varis 3 683 -23 11 738 -28

Kuusitiainen 3 327 -1 6 104 -10

Viherpeippo 2 903 -44 17 692 -59

Naakka 2 347 1 29 024 -11

Varpunen 2 141 -40 14 296 -49

osasta Suomea lähes kateissa. Liki kuukauden jatkuneen pakkasjakson myötä linnut olivat hakeutuneet ruokinnoille, ja marjattomuudesta huolimatta lintuja havaittiin hyvin. Yhteensä Pihabongauksessa havaittiin 99 lintulajia ja lähes 580 000 lintuyksilöä.

Mustarastaita

ennätyksellisesti, pyrstötiaisia ja puukiipijöitä paljon

Suomessa kovaa vauhtia runsastuva, ilmaston lämpenemisestä hyötyvä mustarastas ylsi Pihabongauksessa marjojen puutteesta huolimatta uuteen ennätyslukemaan. Lämpimän syksyn jäljiltä mustarastaita, kuten monia harvalukuisem-

piakin talvehtijoita, oli jäänyt Suomeen tavanomaista enemmän. Ainakin Pihabongaukseen mennessä moni talvehtija oli myös selvinnyt pakkasista.

Puukiipijöitä havaittiin Pihabongauksessa runsaammin kuin koskaan ennen, ja pyrstötiainenkin hätyytteli ennätyslukemia. Myös nämä lajit ovat hyötyneet talvien leudontumisesta, ja ainakin puukiipijän pesimätulos oli kesällä 2025 hyvä. Sekä puukiipijä että pyrstötiainen näyttävät oppineen hyödyntämään ruokintoja viimeisen vuosikymmenen mittaan eivätkä ole enää kovinkaan harvinaisia vieraita rasvatangoilla.

Pihabongauksen lukumääräisesti runsaimmat lajit olivat kestomenestyjät talitiainen, keltasirkku ja sinitiainen.

mustarastas harakka

Harakan (punainen) ja mustarastaan (sininen) runsauden vaihtelu Pihabongauksessa vuosina 2006–2026. Harakka taantuu, mustarastas yhä vain runsastuu.

Edeltävinä arkipäivinä järjestettyyn Pihabongauksen koululaisviikkoon osallistui tänä vuonna yli 2 100 oppilasta.

Viime vuonna jopa toiseksi runsaimmin havaittu räkättirastas romahti nyt runsaustaulukossa sijalle 32. Vuonna 2024 piikkipaikan vallannut urpiainen löytyi sijalta 24.

Varislinnuilla pitkäaikaista hiipumista

Pihabongauksen tulosten perusteella harakka vähenee Suomessa. Vuonna 2026 niitä havaittiin vähemmän kuin koskaan ennen, ja laji sai jopa luovuttaa kolmanneksi yleisimmän (useimmilla paikoilla havaitun lajin) aseman käpytikalle. Myös variksen määrät ovat Pihabongauksessa olleet vähenemään päin. Muutokset voivat liittyvä esimerkiksi lajeille sopivan ravinnon vähenemiseen.

Vakiintuvaa kantaa ja muutoksia

Jo yli kahdenkymmen vuoden ajan kerätty Pihabongauksen aineisto kertoo paitsi yksittäisten talvien ilmiöistä, myös pitkäaikaisista kan-

nanmuutoksista. Keltasirkun, viherpeipon sekä hömö-ja töyhtötiaisen määrät ovat romahtaneet Pihabongauksen alkuvuosiin verrattuna. Pikkuvarpusen, sinitiaisen ja naakan 2020-luvun vaihteeseen jatkunut kannan kasvu näyttäisi nyt taittuneen.

Urpiaisen huippuvuodet ovat harventuneet. Nyt koettiin jo toinen peräkkäinen nollavuosi. Urpiaisen kaltaisilla ravintotilanteen mukaan ailahtelevilla lajeilla kannanmuutosten tulkinta on kuitenkin vaikeaa. Talvien ankaruuden vaihtelusta huolimatta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu.

Osallistu arvokkaaseen seurantaan!

Seuravan kerran pihabongataan 30.–31.1.2027. Tärkeää ei ole havaita mahdollisimman paljon lintuja, vaan seurata linnuston muutoksia. Osallistu ja ilmoita havaintosi, niin tiedämme enemmän sekä talvien vaihtelusta että talvilintujen runsastumisesta tai vähenemisestä!

Pihabongauksen koululaisviikolla havainnoitiin porukalla

Arkipäivinä ennen varsinaista tapahtumaviikonloppua koululaisryhmillä oli jälleen mahdollisuus osallistua Pihabongaukseen. Havainnointiin osallistuneet oppilaat laskivat korkeintaan tunnin ajalta kunkin lintulajin suurimman yhdellä kertaa havaitun yksilömäärän.

Samalla voitiin havainnollisesti tutustua esimerkiksi eläinten talvehtimiseen tai tieteellisen havainnoinnin periaatteisiin. Tapahtuman verkkosivuilta löytyi runsaasti apua lajien tunnistamiseen sekä muita oheismateriaaleja opettajan tueksi. Havaintojaan lähetti tänä vuonna 134 ryhmää ja yli 2 100 osallistujaa eri puolilta maata. Havainto-

listojen kärjessä oli tuttuja lajeja. Yksilömäärältään runsaimmat lajit olivat talitiainen, naakka, varis ja pikkuvarpunen. Yleisimmät, eli useimmilla havaintopaikoilla käyneet lajit koululaisviikolla olivat tälläkin kertaa talitiainen, varis, harakka ja sinitiainen. Lisää tuloksia löytyy tapahtuman verkkosivuilta. Osallistujien kesken arvottiin hienoja palkintoja. Pääpalkinto, kiikaripaketti, lähti tällä kertaa Aseman kouluun Iihin. Onnea voittajille!

Opettaja: tervetuloa osallistumaan luokkasi kanssa taas ensi vuonna 25.–29.1.2027! www.birdlife.fi/koulupihabongaus

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Uusimmassa numerossa muun muassa:

• Lintuasemaesittelyssä Söderskär

• Kashmirinuunilinnun ennätyssyksy

• Nokivariksen määrittäminen

• Vakaajakaukoputket testissä

Toimi näin:

• tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Maakunnallisesti tärkeät lintualueet päivitetään

Etenkin hanhien muuttoreitit muuttuvat, ja uusia tärkeitä levähdysalueita löydetään yhä pohjoisempaa. On tärkeää, että tieto lintujen erityisesti suosimista alueista on ajan tasalla. Kuvassa tundrametsähanhia ja tundrahanhia.

Tero Toivanen

MAALI-alueiksi on tunnistettu etenkin lintujen muuttomatkallaan suosimia alueita sekä esimer-

Yksi tärkeimmistä BirdLifen linnustonsuojelua edistävistä hankkeista on ollut maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden eli MAALI-alueiden nimeäminen.

kiksi ruokailu- ja yöpymispaikkojen välisiä lentoreittejä. Nimetyt alueet ovatkin jo monin paikoin vaikuttaneet suuresti maankäytön suunnitteluun, kuten tuulivoima-alueiden sijoittamiseen.

Havaintoja tarvitaan

Useimmat jäsenyhdistysten MAALI-selvitykset ovat valmistuneet 2010-luvun puolivälissä. Linnusto ja lintujen muuttoreitit muuttuvat nopeasti, ja ajantasaista tietoa siksi tarvitaan.

Kun vuosien 2022–2025 lintuatlas on nyt viety onnistuneesti läpi, on aika tarkastella myös MAALI-alueiden ajantasaisuutta. Koko verkostoa ei ole mielekästä tehdä uusiksi, mutta lintujen esiintymiskuvan tuomat muutokset on tarpeen huomioida. Päivitys onkin jo käynnissä useissa jäsenyhdistyksissä. BirdLife Kanta-Häme on ensimmäisenä jo ehtinyt julkaisemaan uudet MAALI-alueensa.

MAALI-alueiden päivitys voi sisältää uusia linnus-

tokartoituksia, mutta yhtä hyvin päivitys voidaan tehdä Tiiraan kirjattujen havaintojen perustella. Kysy yhdistykseltäsi, olisiko joillain alueilla tarvetta lisälaskentoihin, tai kaipaako päivitys muuten asiantuntevaa näkemystä!

Myös IBA-seurannat jatkuvat

Suomen kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA-alueiden) seurannat jatkuvat kesällä 2026. Pohjois-Suomen suurten alueiden seurantoja tehdään pääosin linjalaskennoin, mutta etelämpänä tehdään myös monenlaisia laskentoja lintujen lepäilyalueilla, lintuvesillä ja myös karuilla selkävesillä.

Lue lisää: www.birdlife.fi/maali

Jos olet kiinnostunut havainnoimaan IBAalueilla, ota yhteyttä Tero Toivaseen (tero. toivanen@birdlife.fi). Kaikki Tiiraan kirjatut lintuhavainnot tukevat luonnollisesti sekä IBA- että MAALI-alueiden seurantaa.

ARKTIKA VIROLAHDELLA

ARKTIKA-PÄIVÄT

8.-24.5.2026

TULOSSA

Opastettuja linturetkiä | Risteilyjä Foto-Fennican optiikkamyynti Swarovskin edustus | Arktika-ralli

SEURAA

Arktika-päivien ajankohtaisia uutisia Facebook-tilillämme @arktikavirolahti 690

Peltosirkun laulu häviää

Teemu Lehtiniemi

Vuosina 1974–1979 toteutetun Suomen ensimmäisen lintuatlaksen tuloksissa todetaan, että peltosirkku on laajojen viljelysaukeiden tyyppilintuja, joka pesii tasaisen runsaslukuisena Etelä- ja Keski-Suomen viljelysseuduilla. Se on vanhaa tietoa. Peltosirkkukantamme alkoi vähetä 1980-luvun loppupuolella. Vähenemisvauhti kiihtyi 90-luvulla ja edelleen 2000-luvulla. Nykyään jäljellä on kannan rippeet.

Lintuharrastajat löysivät Suomesta viime kesänä vain 163 peltosirkkureviiriä. Lintuyhdistysten tiedossa olevien peltosirkkureviirien määrä on pienentynyt kymmenessä vuodessa 78 % eli keskimäärin 15 % vuodessa. Laji onkin nykyään äärimmäisen uhanalainen ja suuressa vaarassa hävitä Suomen pesimälajistosta.

Peltosirkku oli vuoden lintu 2020. Silloisen selvityksen perusteella Suomen kannanarvioksi arvioitiin 2 700 reviiriä ja parimääräksi 1 700. Kaksi vuotta sitten valmistuneessa peltosirkun lajisuojelusuunnitelmassa vuoden 2023 reviirimääräksi arvioitiin enää 700–1 100 reviiriä, joilla pesiviä pareja 400–600.

Peltosirkun vähenemisen taustalla on todennäköisesti useita syi-

tä. Kotimaan elinympäristömuutosten lisäksi esimerkiksi ilmaston lämpeneminen on voinut vaikeuttaa talvehtimista Afrikassa.

Tärkeiden pesimäalueiden elinympäristön yksipuolistumisen ja laadun heikkenemisen pysäyttäminen on tärkein toimi peltosirkun vähenemisen pysäyttämiseksi. Ympäristöministeriön tilauksesta laaditussa suojelusuunnitelmassa on tunnistettu lajisuojelutoimet kaikilla Suomen tärkeillä peltosirkkualueilla.

Suunnitelmaa ei ole kuitenkaan pantu toimeen, vaan päinvastoin: monilla peltosirkkualueilla on edelleen tapahtunut lajille haitallisia muutoksia, kuten pesimäpaikkojen ojien varsien ja metsäsaarekkeiden puuston ja pensaiden poistoa. Aktiivisen maatalouskäytön ulkopuolelle jääneitä vähätuottoisia alueita on myös otettu peltosirkkupaikoilla takaisin viljelykäyttöön.

Lajin surumielinen säe kantautuu tänäkin vuonna yhä harvemmin lintuharrastajien korviin. Suojelusuunnitelman toteuttamisella on kiire. Mikäli viranomaiset viivyttelevät toimenpiteiden toteuttamisessa ja rahoittamisessa vielä muutaman vuoden, ei ole enää peltosirkkuja, joita suojella.

PÖNTTÖ

6.–7.6.2026

Onko sinulla linnunpönttöjä?

Mitä lintuja niissä asuu?

Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja. Tapahtuma on kaikille linnuista kiinnostuneille! Osallistujien kesken arvotaan palkintoja.

Pönttöbongauksella kerätään vuosittain tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä. Kaikki havainnot ovat arvokkaita!

Kerro meille, mitä linnunpönttöjä pihallasi tai mökilläsi on ja mitä lintuja niissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt. Havainnot ilmoitetaan 16.6. mennessä verkkolomakkeella tai postikortilla.

Kottarainen (kuva: Jan Södersved)

Kolmen satelliittiselkälokin liikkeet Victoriajärvellä noin viikon ajalta maaliskuussa 2026 (Martti – keltainen, Tove – vihreä, Visa – vaaleanpunainen).

Maakotka Olegin kevätmuutto 13.–24.3.2026.

Satelliittilintujen talvi

BirdLife seuraa poikasina valjastettujen maakotkien ja aikuisten selkälokkien liikkeitä satelliittilähettimillä. Tällä hetkellä seurannassa on viisi maakotkaa ja kuusi selkälokkia.

Tero Toivanen

Satelliittikotkien seurantaa on haitannut gsm-verkkovierailujen esto Venäjällä, eikä neljästä satelliittikotkasta – toista talveaan viettävästä Kanervasta ja nuorista Jyrki-, Laura- ja Tapsa-kotkista saatu talven mittaan lainkaan tietoja. Jyrki kuitenkin ilmestyi jälleen kartalle maaliskuun lopussa sen aloitettua kevätmuuttonsa ja saavuttua Liettuan ilmatilaan. Lintu oli talvehtinut

Valko-Venäjän länsiosissa lähellä Puolan rajaa. Monet aiemmin seuratut Venäjällä talvehtineet nuoret maakotkat ovat aloittaneet kevätmuuttonsa myöhään ja saapuneet Suomeen vasta vapun kynnyksellä, joten muistakin kotkista kuultaneen lisää kevään mittaan.

Satelliittikotka Olegin talvehtiminen sujui sen sijaan suotuisasti edellistalvisilla jalansijoilla Varsinais-Suomessa. Olegin kevätmuutto oli tällä kertaa varhainen: kotka lähti kohti pohjoista jo 13.3. navakan myötätuulen siivittämänä. Paria viikkoa myöhemmin se oli jo ehättänyt Ruotsin Lappiin – myös edellisvuonna tutkimilleen seuduille. Muuttoreitti oli hyvin samanlainen kuin keväällä 2025, mutta nyt Oleg oli liikkeellä lähes kaksi kuukautta aikaisemmin.

Selkälokit talvehtivat onnistuneesti

la alueillaan: Martti Victoriajärvellä ja Achilles sekä Victoria läntisessä Afrikassa Nigerian ja Kamerunin rajaseudulla. Linnut aloittivat kevätmuuttonsa maaliskuun 20. päivän jälkeen, mutta matkan etenemisestä ei vielä lehden painoon mennessä ollut saatu tietoja. Uusista satelliittilokeista niin Tove kuin Visakin talvehtivat Victoriajärvellä, mutta samaan suuntaan matkalla olleen Aavan lähetin hiljeni lokakuussa. Victoriajärvellä talvehtinee jopa enemmistö Suomen selkälokkikannasta.

Selkälokkien talvi kuluu pääosin järven ulapalla kalastellen sekä saarilla ja hiekkasärkillä lepäillen. Martti ehti talven mittaan kiertää lähes koko järven vieraillen niin Kenian, Tansanian kuin Ugandankin puolella. Tove viihtyi lähinnä järven pohjoisosissa Ugandassa, mutta pistäytyi myös kaukana lounaassa Tansanian puoleisilla rannoilla. Visa oli sen sijaan hyvin uskollinen valitsemalleen alueelle, ja pysyi lähes koko talven noin 20 x 20 kilometrin laajuisella alueella, niukasti Kenian puolella.

Tiedot maakotkien ja selkälokkien liikkeistä päivittyvät säännöllisesti BirdLifen verkkosivuille: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/satelliittikotkat/ https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/satelliittiselkalokit/ Maakotkaseurantaa ovat tukeneet BirdLife Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys sekä Luontoselvitys Kotkansiipi. Selkälokkien seurantaa ovat tukeneet BirdLife Pirkanmaa ja Porvoon Seudun Lintuyhdistys.

Satelliittiselkälokeista jo toista vuotta seuratut linnut talvehtivat onnistuneesti tutuil-

Yhdistyslain tuntija BirdLifen kunniapuheenjohtajaksi

Espoolainen Pertti Uusivuori kutsuttiin BirdLifen

kunniapuheenjohtajaksi marraskuussa 2025 edustajiston kokouksessa Vantaalla. Uusivuori on ollut 51 vuotta

BirdLifen edustajiston eli ylimmän päättävän elimen jäsen. Edustajiston puheenjohtajana hän toimi 1987–2001.

Jukka Hintikka

Lintuharrastuspiireissä Uusivuori tunnetaan avoimena ja koko harrastajakentän parasta tavoittelevana harrastajana. Hän on aina pyrkinyt rakentamaan rauhaa ja painottanut, että lintuharrastajia yhdistävät asiat ovat tärkeämpiä kuin erottavat asiat.

Uusivuori on ollut perustamassa kahta BirdLifen jäsenyhdistystä, Helsingin Seudun Lintutieteellistä Yhdistystä Tringaa ja valtakunnallista harvinaisuuksista kiinnostuneiden harrastajien Bongariliittoa. Edustajiston jäsen hän on ollut heti siitä alkaen, kun Tringa perustettiin ja se liittyi BirdLifen edeltäjään, Lintutieteellisten Yhdistysten Liittoon (LYL).

"Edustajisto on ollut alusta asti paikka, jossa alueyhdistysten ääni on kuultu valtakunnan tasolla. Tärkeä päätös oli mennä mukaan ensimmäiseen Lintuatlakseen, joka alkoi vuonna 1974. Se yhdisti lintuharrastajakunnan suureen, koko maan kattavaan projektiin", Uusivuori muistelee. Patentti- ja rekisterihallituksen lakimiehenä Uusivuori tuntee yhdistyslain etu- ja takaperin, mistä on ollut suuri apu BirdLifelle. Hänen kädenjälkensä näkyi jo LYL:n ensimmäisissä säännöissä.

LYL liittyi 1990-luvun alkupuolella kansainväliseen BirdLifeen, mitä Uusivuori tuki voimakkaasti. Uusivuori on edustanut Suomea kansainvälisten lintujärjestöjen suuntaan. Näissä tehtävissä hän on opastanut muun muassa Eng-

lannin ja Japanin kuninkaallisia ja tavannut kansainvälisen BirdLifen kolme ensimmäistä pääjohtajaa. Kun liittyminen BirdLife Internationaliin oli tapahtunut, sen ensimmäinen pääjohtaja Christoph Imboden vieraili Suomessa ja Uusivuoren kodissa illallisella. BirdLife Suomella oli myös kunnia isännöidä Lappeenrannassa 1996 järjestön Euroopan konferenssia.

"Minua on alusta asti viehättänyt BirdLifen pyrkimys tukeutua aina parhaaseen tarjolla olevaan tietoon. Nykymaailmassa kaiken disinformaation keskellä luotan tähän linjaan. BirdLifen merkitys kasvaa koko ajan", Uusivuori korostaa. Lintuharrastajien määrän voimakkaan kasvun Uusivuori näkee erittäin positiivisena. "Kuusikymmentäluvun nuorena uskon, että järjestöillä on joukkovoimaa poliittisena vaikuttajana, erityisesti lintujensuojelun alalla", Uusivuori kertoo.

Uusivuoren monipuolinen lintuharrastus on alkanut jo 1960-luvun alussa. Järjestötoiminnan ohella pääkohteita ovat

BirdLifen uuteen kunniapuheenjohtajaan Pertti Uusivuoreen voi törmätä hyvillä lintupaikoilla erityisesti läntisellä Uudellamaalla, mutta myös monilla muilla alueilla.

olleet muuton seuranta, lintulaskennat, bongaus ja pöllöseuranta. Nykyisin tärkeintä on yleisretkeily, yksin tai kavereiden kanssa. Lintuhavaintojen merkitsemisen standardointi on ollut vuosikymmenet lähellä hänen sydäntään.

Uusivuori on BirdLife-kauden ensimmäinen kunniapuheenjohtaja. LYL:n kaudella kunniapuheenjohtajiksi nimettiin Erkki Kellomäki ja Ilkka Stén (1983).

Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Ter vetuloa ostoksille

Xenus on vuoden lintuyhdistys

BirdLifen valinta vuoden 2026 lintuyhdistykseksi on Meri-Lapin Lintutieteellinen Yhdistys Xenus ry. Yhdistys on 160 jäsenen kokoonsa nähden hyvin aktiivinen ja toimii monipuolisesti linnustonsuojelun parissa.

Jukka Hintikka

Xenus on kokoaan suurempi toimija, joka on aktiivisesti edistänyt linnuston suojelua ja vaikuttanut merkittävästi alueen maankäyttöön. Viime vuosina suojelutyötä on leimannut tuulivoima, sillä linnustoltaan monipuoliselle Meri-Lapin alueelle on suunniteltu runsaasti tuulivoimalahankkeita.

Yhdistys on käynnistänyt havaintoaineistoihin perustuvan maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden (MAALI) päivityksen. Viime vuonna päättyneessä lintuatlaksessa Xenus sijoittui yhdistysten parhaimmistoon. Yhteisöllisillä atlasretkillä varmistettiin myös vähemmän retkeiltyjen alueiden havainnointi. Yhdis-

tyksen lintuhavaintoarkistossa Tiira-lintutietopalvelussa on yli 350 000 havaintoa. Viime vuodelta havaintoja tallennettiin lähes 37 000, mikä on 25 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Xenuksen toiminnalle on ominaista tiivis yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö alueen teollisuuden ja metsästäjäjärjestön kanssa on konkretisoitunut Kemiin Metsä Groupin alueelle perustettuna SOTKA-levähdysalueena.

Yhdistyksen nimi viittaa Perämeren perukassa pesivään äärimmäisen uhanalaiseen rantakurviin (Xenus cinereus). Yhdistyksen toimialue kattaa Lapin lounaisosan eli Meri-Lapin viisi kuntaa (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Tornio).

Tervetuloa kevään lintutapahtumiin

Valtakunnalliset tapahtumamme sopivat jokaiselle linnuista kiinnostuneelle! Ole mukana kevättunnelmissa koko Suomen lintuharrastajien kanssa. Voit myös voittaa arvontapalkintoja.

Meri-Lapin Lintutieteellinen Yhdistys Xenus järjestää myös jäsenretkiä. Kuvassa Xenuksen retkeläisiä Enontekiön Kilpisjärvellä syyskuussa 2025.

BirdLife Suomen

Inka Plit

Bongaa päivä pihalla

Vietä hauska lintupäivä ihan pihalla: montako lintulajia löydät pihapiiristäsi yhden kevätpäivän aikana?

www.birdlife.fi/bongaapaivapihalla

9.–10.5. 18.–24.5.

Lasten lintuviikko

Också på svenska / Also in English www.birdlife.fi/lintuviikko

Tornien taisto

Kerää joukkue, varaa torni ja kisaa muiden kanssa, montako lintulajia havaitsette klo 5–13. Tai tule torneille kannustamaan joukkueita! www.birdlife.fi/tornientaisto

Vie lapset linturetkelle, jolla lintuja ei tarvitse tunnistaa. Paljon hauskaa materiaalia!

Edustajisto kokoontui BirdLifen kevätkokoukseen Lahteen 21.–22.3. Lauantaina kokouksen aattona kuultiin tietoiskuja järjestön ajankohtaisista aiheista ja tutustuttiin vuoden lintuun tervapääskyyn lajia vuosikaudet tutkineen Heikki Kolusen johdolla (ks. s. 10 ja 20). Kokoukseen osallistui 74 edustajaa (joista 29 etänä) 29 jäsenyhdistyksestä.

Edustajiston puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan uudelle toimikaudelle Petri Seppälä Edustajiston uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Jari Kårlund

Kokouksessa esitettiin BirdLife Suomen vuosikertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2025.

Edustajille esiteltiin BirdLifen strategian (2024–2027) edistymistä ja tuloksia. Strategian tavoitteet etenevät pääosin hyvin.

Tiira-lintutietopalvelun tilannekatsauksessa esiteltiin uuden version tämänhetkistä tilannetta ja kuluvan vuoden tavoitteita. Havaintolomakkeen lisäksi perushaun toiminnot ovat käytössä, EuroBirdPortalin rajapinta on valmis ja uusi Pihabongaus-lomake on valmistumassa.

Kokouksessa palkittiin vuoden lintuyhdistyksenä Meri-Lapin Lintutieteellinen Yhdistys Xenus.

Edustajisto antoi julkilausuman, jossa muistutettiin tervapääskyjen pesien lainsuojasta.

Pönttöbongaus

Onko sinulla linnunpönttöjä? Kerro meille, mitä lintuja niissä asuu ja osallistu arvokkaan tiedon keräämiseen. www.birdlife.fi/ponttobongaus

Edustajiston syyskokous järjestetään 21.–22.11. Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen 60-vuotisjuhlien yhteydessä Turussa. Kokouksessa käsitellään muun muassa vuoden 2027 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä oman yhdistyksesi edustajaan. Edustajat löydät verkkosivulta www.birdlife.fi/edustajisto/.

Koe kevätaamu ja osallistu Bongaa päivä pihalla -tapahtumaan!

Bongaa päivä pihalla -tapahtuma järjestetään 9.–10.5. Siihen voi osallistua tarkkailemalla lintuja ja kevätluontoa omalla pihalla ja sen välittömässä läheisyydessä.

Tärkeää ei ole suuri lajimäärä vaan lähiluonnon ja lintujen tarkkailu joko yksin tai hyvässä seurassa.

"Aamulla ensimmäiseksi teeri kukertamassa pellolla ja illalla viherpeipon tunnistaminen laulun perusteella pihapiirin koivusta."

– Paula Väisänen, Kangasniemi

"Aloitusyönä mustalintujen muuttoa. Räkättirastaat ovat viime vuosina kadonneet vähitellen pihasta kauemmaksi."

– Jouni Riihelä, Raasepori

"Äänekäs käenpiikapariskunta vieraili katsastamassa useaa kesäasuntovaihtoehtoa meidän ja naapurin pihapiirissä."

– Anu Vehmaa, Hanko

"Pihan takana olevassa lammessa pesii kurkipariskunta viidettä vuotta peräjälkeen. Naarashirvi tuli saman lammen rantaan aivan lähelle pihan aitaa. Tänä vuonna pihalla syö viisi sepelkyyhkyä, yleensä on ollut vain kolme."

Bongaa päivä pihalla!

– Havainnoi lintuja joko 9. tai 10.5. ja laske havaitsemiesi lintulajien määrä. Aloitus- ja lopetusajat voi päättää itse.

– Marjatta Ruuth, Kirkkonummi "Västäräkki sai hepulin kiiltäväpintaisen vesisäiliön kanssa. Kierteli sitä ympäri ja hyökkäili kuvajaistaan vastaan. Kolina kävi, kun nokka kopsahteli säiliöön. Ei ole ennen moista havaittu, vaikka aina pesivä pariskunta mökkitontille ilmestyy. Peitimme lopulta säiliön, ettei suotta energia kulu moiseen touhuun."

– Annina Lukjanow, Hämeenlinna

– Havainnoi enintään sadan metrin säteellä talosta tai mökistä. Myös kauempana olevat ja lentävät linnut saa laskea.

– Tapahtuma on maksuton. Osallistujien määrää ei ole rajattu, eli tapahtumaan voi osallistua yksin tai vaikka koko suvun kanssa.

– Ilmoita lopuksi havainnot verkkolomakkeella. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja!

– Katso tarkemmat säännöt tapahtuman sivuilta www.birdlife.fi/bongaa-paiva-pihalla/

"Varpushaukka kruunasi havaintopäivän. Tuli illalla tarkistamaan kotipihan ruokintapaikalle, löytyisikö ilta-ateriaa.

Lintuja oli ollut pitkin päivää

ruokintapaikalla paljon, mutta ne lähtivät liukkaasti livohkaan, kun haukka ilmestyi paikalle. Niinpä haukka tyytyi sukimaan höyheniään ja aikansa odoteltuaan häipyi muualle."

– Helinä Hakko, Oulu

"Teimme tuliterän pöntön, laitoimme sen puuhun, ja ei mennyt kuin 5 minuuttia, niin talitiainen alkoi tuomaan tarvikkeita ja tutkimaan pönttöä."

– Päivi Leppänen, Ypäjä

"Arosuohaukkakoiras ja -naaras kävivät saalistelemassa monta kertaa pihan ympärillä. Illalla lehtopöllö huusi muutaman kerran. Tämä oli pihan toinen havainto 50 vuoden aikana!"

– Tuomo Eronen, Tohmajärvi

10. Amerikanlehtokurppa, joka lentää soidinlennossa vain noin kahdeksan kilometrin tuntinopeudella.

9. Suippo muna ei paljaalla kallioalustalla liikahtaessaan vieri kauas, vaan pyörähtää lyhyen ympyrän.

8. Rauhasmaha ja lihasmaha. Rauhasmahassa erittyvät ruoansulatusnesteet. Lihasmahassa puolestaan tapahtuu ruoan sulaminen ja hienontaminen.

7. Enontekiön.

6. Flamingon kieltä, joka on paksu ja lihaksikas.

5. Marabu ulostaa jaloilleen todennäköisesti viilentääkseen itseään.

4. Kehrääjä.

3. Noin 54 vuotta.

2. Vuosittain 36 lajia. Runsain pesimälaji on haahka, joka kanta on kuitenkin voimakkaasti taantunut.

1. Vesipääsky (kuvassa naaras).

Kiikarin läpi

Puoli vuosisataa tervapääskyjä

Heikki Kolunen

Tervapääsky on kiehtonut minua koko lintuharrastusaikani. Ensimmäisen kerran tutustuin lajiin lapsuudenkotini tiilikatolla, jonne olin kovertanut tiilen alle kolon tervapääskylle. Ilokseni siinä pesikin pari monta vuotta. Iltalennot, huimat taloa kiertävät linnut kiinnostivat lajin pariin.

Innokkaana lintujen rengastajana etsin mahdollisia tervapääskyn pesäpaikkojen ajatuksena ripustaa pönttöjä pienelle yhdyskunnalle. Lahdesta löytyikin sattumalta ammattikoulujen rakennuksista pitkät rivit ilmastointia varten asetettuja tiiliputkia välikatoille, joissa pesi jopa toista sataa tervapääskyparia. Pönttöjä ei tarvinnut sinne ripustaa, vaan ystävien kera ryhdyimme rengastamaan pesiviä aikuisia näistä koloista. Osoittautui, että tervapääskyt ovat sekä kolo- että pariuskollisia lintuja. Tämä innosti jatkamaan lajin seurantaa lopulta aina pro graduun saakka.

Sain hienon tilaisuuden päästä tutkimaan Virolahdella Harjun oppimiskeskuksen tervapääskyjä yhdyskunnassa, jossa rovasti Lauri Leikkonen oli aloittanut sekä pesivien emojen että poikasten rengastukset jo 1960-luvulla. Tästä yhdyskunnasta on nyt puolen vuo-

sisadan aineisto pesistä, emojen eliniästä, pari- ja kolouskollisuudesta.

Vuosien mittaan on voitu todeta, että joinakin kesinä kaikki 44 pesäpönttöä ovat olleet asuttuina, mutta välillä on kesiä, jolloin vain puolessa on todettu pesintä. On riemastuttavaa tavata vanhoja rengastettuja emoja vuodesta toiseen samassa kolossa, usein saman puolison kanssa. Vanhimmat ovat ehtineet yli 15-vuotiaiksi, pisin yhdessäolo kesti 13 vuotta!

Tervapääskyn elämä alkaa kuoriutumisesta aikaisina kesinä jo kesäkuun lopulla. Poikasta ruokitaan noin 42 vuorokautta ennen kuin on ensilennon aika. Se tapahtuu keskimäärin heinä–elokuun vaihteessa, myöhäisinä kesinä vasta elokuun puolivälissä. Elokuun 10. päivänä pääjoukot alkavat muuttaa etelään – Laurista laumaan, kuten vanha kansa tiesi.

Seurannassani on kuusi muutakin yhdyskuntaa. Parimäärä ei ole oleellisesti muuttunut viimeisinä vuosina, mutta poikastuotto on hieman laskenut. Tulevina kesinä onkin mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan populaation poikastuotto kehittyy. Onko ravinnon saannissa jo ongelmia, vai onko emojen talvehtiminen Afrikassa onnistunut? Seurattavaa riittää. Pitkäaikaiset seurantasarjat ovatkin arvokkaita muuttuvassa maailmassa.

Tule mukaan lintuyhdistyksiin!

Tiesitkö, että voit auttaa lintuja antamalla aikaasi? 30 jäsenyhdistystämme toimivat vapaaehtoisvoimin, ja niissä tarvitaan monenlaisia tietoja ja taitoja – riippumatta siitä, miten hyvin tunnet lintuja. Tule rohkeasti mukaan!

Tehtäviä, joissa ei tarvita syvällistä lintutuntemusta:

Jos tykkäät jutella ihmisten kanssa… … tarjoudu mukaan lintuyhdistyksen yleisötapahtumiin tai messuille. Lintutuntemusta tärkeämpää on linturakkaus ja halu kertoa toiminnasta.

Jos osaat käyttää sosiaalista mediaa… …tarjoudu yhdistyksesi somepäivittäjäksi. Voit auttaa päivittämään ja kehittämään nykyisiä kanavia tai avata yhdistykselle uuden kanavan.

Jos tykkäät laittaa ruokaa tai leipoa… … tarjoudu järjestämään tarjoilut yhdistyksesi tapahtumaan: kokouskahvit, talkooeväät tai pikkujoulutarjoilut.

Jos olet hyvä kirjoittamaan… … tarjoudu kirjoittamaan yhdistyksen lehteen, verkkosivuille tai uutiskirjeeseen esimerkiksi menneistä tai tulevista tapahtumista. Voit tarjota omia juttuideoitasi tai apua juttujen ideointiin ja oikolukemiseen.

Jos olet hyvä valokuvaamaan… … tarjoudu lahjoittamaan kuviasi yhdistyksen viestintään, pitämään kuvaesitys tai tulemaan valokuvaajaksi yhdistyksen tapahtumiin.

Jos tunnet verkkosivuja tai tietojärjestelmiä… … tarjoudu auttamaan yhdistyksesi verkkosivujen päivittämisessä. Voit tarpeen mukaan tehdä kevyttä päivittämistä tai vaikka kokonaisen sivustouudistuksen.

Miten pääsee alkuun?

– Löydä oma lintuyhdistyksesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

– Ota yhteyttä esimerkiksi puheenjohtajaan tai sihteeriin ja kerro kiinnostuksestasi auttaa yhdistyksen toiminnassa.

– Voit myös täyttää lomakkeen sivulla www.birdlife.fi/anna-aikaa

– Käy yhdistyksen tapahtumissa tutustumassa muihin toimijoihin.

Samalla voit kysellä, missä asioissa yhdistys tarvitsisi apua.

Monenlaisille taidoille on käyttöä. Lisää esimerkkejä: www.birdlife.fi/anna-aikaa

Lintuyhdistyksissä on käyttöä monenlaiselle osaamiselle. BirdLife Pirkanmaan vapaaehtoisia messukojulla.

Härkälintu

Silkkiuikku

Isojen uikkujen määritys

Ville-Pekka Liimatainen

Silkkiuikku ja härkälintu ovat Suomessa tavattavista uikuista kookkaimmat. Molemmat ovat äänekkäitä rehevärantaisten järvien ja merenlahtien asukkaita etelärannikolta Etelä-Lapin tuntumaan saakka. Esittelyssä kesäkauden juhlapukuiset linnut.

Silkkiuikku, skäggdopping (Podiceps cristatus)

Koko ja muoto Sinisorsan kokoluokkaa, siro ja pitkäkaulainen.

Pään kuviointi ja muoto Valkea naama, josta silmä erottuu selvästi sekä punaruskea, mustareunainen "poskiparta". Musta päälaki jatkuu hapsottavana töyhtönä.

Härkälintu, gråhakedopping (Podiceps grisegena)

Hieman pienempi sekä lyhyt- ja paksukaulaisempi.

Harmaat posket, silmä jää mustan päälaen värirajan sisään. Voi kohottaa päälaen höyhenet matalaksi töyhdöksi.

Kaulan väri Valkea. Punaruskea.

Nokan väri Tasavärinen. Sävy vaihtelee vaaleanpunertavasta tummanruskeaan. Jyrkän kaksivärinen: keltainen tyvi, musta kärki.

Lennossa Vatsapuoli kaulasta peräpäähän yhtenäisen valkea. Kyynärsiiven yläpinta tyveltä valkea, jatkuen laajalti etu- ja takareunalle.

Nimistön uumenista

Jukka Hintikka

Harmaapäätikan määrittäminen vihertikaksi on ylei nen ja ymmärrettävä määritysvirhe. Syy on pitkälti ni mistöllinen. Jos vain tavalliset mustavalkoiset tikat ovat tuttuja, niin ruokinnalle ilmestyvä vihreä tikka on help po nimetä oitis vihertikaksi.

Vihertikka on Suomessa äärimmäisen harvinainen satunnaisvieras, joten kyse on käytännössä aina harmaa päätikasta. Harmaapäätikka on hiljalleen runsastuva laji, jota voi nähdä koko maassa Keski-Lappia myöten.

Suomen nimet ovat 1840-luvulta, ja ne on käännetty vanhoista ruotsin nimistä grön hackspett ja gråhöfdad

Tumma kaula rajautuu valkeaan vatsaan. Siiven etu- ja takareunalla

Tallenna havaintosi Tiiraan!

Tiira-lintutietopalvelu on kaikkien lintuyhdistysten yhteinen ja jokaisen lintuharrastajan ikioma havaintopankki. Mutta se on myös paljon muuta. Tiira on aarrearkku, josta riittää ammennettavaa vuosikausiksi.

vainnot kirjautuvat myös retkikaverin havaintoarkistoon, ja vastaavasti retkikaverin kirjaamat havainnot omaan havaintoarkistoon.

…ja hyötyä muille

Jukka Hintikka

Tiiraan ovat tervetulleita kaikki lintuhavainnot. Yhdenkään havainnon kohdalla ei tarvitse pohtia, kannattaako sitä kirjata Tiiraan. Jos se on lintu, kirjaa havaintosi Tiiraan!

Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kim Kuntze aloitti Tiiran käytön heti kun palvelu julkaistiin keväällä 2006. "Kirjaan Tiiraan kaikki havainnot, jotka ovat minusta kiinnostavia tai tiedän niiden olevan hyödyllisiä suojelumielessä tai tarpeellisia havaintokatsausten laatimisessa", Kuntze kertoo. "Mökkipaikkakunnalla ei juuri liiku muita harrastajia, joten sieltä tulee tallennettua miltei kaikki pihapiirin havainnot ja pesintään viittaavat havainnot."

Hyötyä itselle…

Moni käyttää Tiiraa omana digitaalisena havaintovihkonaan ja -arkistonaan, mihin se sopiikin mainiosti. Hakujen kautta voi selata omia havaintojaan. Tiira laskee parilla klikkauksella omat elämänpinnat, vuodenpinnat tai vaikkapa oman yhdistyksen alueella tavatut lajit. Tiira näyttää myös, minä päivänä kunakin vuonna on havainnut kunkin lajin ensi kertaa. Havaintojen myötä oma nimi näkyy osana lintuyhteisön toimintaa. Tiira-havaintoon kannattaa merkitä myös retkikaverin nimi. Tällöin ha-

Havainnot ovat Tiirassa myös muiden harrastajien tarkasteltavina. Siten voi katsoa, mitä kotiseudulla tapahtuu, milloin laji saapuu tai vaikka miten itse havaittu muutto suhtautuu muihin muuttoihin.

Tiirassa kannattaa olla sekä tiedon tuottajana että käyttäjänä. Turhan moni käy Tiirasta katsomassa havaintoja, mutta ei kirjaa omiaan. Jos kaikki toimisivat niin, ei olisi mitä katsoa.

Tiira on myös lintuyhdistysten yhteinen havaintoarkisto. Sinne kirjattu havainto on automaattisesti osa kaikkien harrastajien yhteistä havaintoarkistoa.

Havaintojen perusteella laaditaan monenlaisia alueellisia katsauksia lintujen esiintymisestä eri vuosina ja vuodenaikoina BirdLifen ja yhdistysten verkkosivuille ja lehtiin. Yhdistys pystyy ylläpitämään Tiirassa monenlaisia luetteloita, kuten listaa yhdistyksen alueella havaituista lajeista, kuntien lajimääristä ja saapumis- ja myöhäisyysennätyksissä.

"Esimerkiksi TLY:ssä julkaisemme vuosittain katsauksia Tiira-havaintoaineiston pohjalta", Kuntze kertoo.

Tietoa lintujen suojeluun

Havainnot ovat Tiirassa rajoituksetta yhdistyksen käytettävissä lintujen suojelun edistämiseksi erilaisiin maankäyttöön ja lupiin liittyvissä lausunnoissa, neuvotteluissa ja valituksissa.

Havaintojen perusteella yhdistykset toteuttavat omia selvityksiään, kuten maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden (MAALI) selvityksiä. Ne toimivat aineistona, kun valitaan alueita maailmanlaajuisesti tärkeiden lintualueiden verkostoon (IBA).

Tiiralla on sama tunnuslintu kuin BirdLifellä. Lapintiira voi taittaa muuttomatkoina jopa 90 000 kilometriä vuodessa.

tuyhdistysten havainnoilla on tässä pitkä perinne. Yleisten lajien kannanvaihteluita voidaan seurata linjalaskentojen ja muiden vakioitujen seurantojen aineistoilla. Sen sijaan monen harvalukuisen lajin esiintymisen seurannassa lintuharrastajien havaintoaineisto on korvaamaton.

"Nykyään on monia järjestelmiä. Tallennan esimerkiksi talvilintulaskentahavainnot Luomuksen järjestelmään, mutta yritän kirjata parhaimmiksi kokemani havainnot silloinkin Tiiraan. Niin keskeiset havainnot ovat aina myös yhdistyksen käytössä", Kuntze korostaa.

Ota uusi Tiira käyttöön!

Tiirasta on tällä hetkellä käytössä kaksi versiota. Vuonna 2006 käyttöön otettu Tiira toimii hyvin tietokoneella, kun taas uusi versio on suunniteltu toimimaan kaikilla laitteilla. Uudessa järjestelmässä voi hyödyntää mobiililaitteen paikannustoimintoja, joten sillä havaintojen kirjaaminen onnistuu kätevästi suoraan havaintopaikalta. Uudessa Tiirassa on siis niitä ominaisuksia, joita oli jo käytöstä poistuneessa TiiraNomadissa. Kaikkien Tiiran käyttäjien kannattaa ottaa myös uusi Tiira käyttöön!

www.tiira.fi, uusi.tiira.fi

Tiira myös tuo tuloja yhdistyksille, kun linnustotietoja myydään konsulttiyhtiöille ja kunnille ympäristöselvityksiä varten. Tulot yhdistykset käyttävät tapahtumien järjestämiseen, suojelu- ja nuorisotyöhön sekä lintuharrastuksen edistämiseen.

Valtakunnan tasolla Tiiran havaintoja käytetään muun muassa kansallisessa uhanalaisarvioinnissa. Lin-

Tiiran uusi versio toimii mobiililaitteilla näppärästi. Paikka ja aika tallentuvat yhdellä näpäytyksellä.

Lukuja Tiiran runsaudensarvesta (poimittu 12.3.2026)

Tiiran havaintojen lukumäärä: 33 504 820 havaintoa / 1 469 672 631 yksilöä

Vanhin havainto, jossa on tarkka päivämäärä: Västäräkki 19.4.1749 Turku 1 p

Suurin yhden havainnon yksilömäärä: Vesilintu 22.5.1996

Loviisa Aspskär 616 847 m

Lajit, joista kirjattu eniten yksilöitä: valkoposkihanhi 274 148 778 alli 94 479 037 mustalintu 46 179 483 haahka 44 808 979 peippo 44 135 534

Lähdimme ajamaan Tampereelta, ja tarkoituksena oli löytää Tiirassa ilmoitettu Toukarissa nähty pikkujoutsen. Katsoin ensin tätä lintua pellolla ja tajusin heti, ettei joutsen ole noin hoikka. Lintu oli jalohaikara. 100 lintulajia -haastetta on jo kahdeksas vuosi menossa. Lasken pääsääntöisesti vain näkemäni linnut, ja yritän myös kuvata mahdollisimman monta. Tänä vuonna on jo kasassa 40 lintua.

Marjo Hakkarainen (Pori, 11.3.2026)

Tulee usein käytyä Melaskoskella kuvailemassa. Olen monesti ajatellut, että olisipa upeaa, jos merikotka sattuisi hyökkäämään sorsan tai telkän kimppuun. Tällä kertaa se sitten tapahtui.

Eri lajeja on tänä vuonna osunut kuvaan kolmisenkymmentä. Parina aikaisempana vuonna tuo 100 valokuvattua lajia on rikki mennytkin. Tämä on mahtava harrastus, joka antaa paljon.

Juha Vuokko (Mänttä-Vilppula, 8.3.2026)

Tartu haasteeseen – nyt on täydellinen hetki

Ota keväinen lintujen hyörinä haltuun ja tunnista sata lajia.

Anna Tuominen

Tähän aikaan vuodesta linnut näkyvät ja kuuluvat. Monella on kiivain soidin käynnissä, ja uusia muuttolintuja

Kuvasin rengastetun talitiaisen, kun olin terassillani opiskelemassa lintujen kuvaamista lennossa. Kyseisen yksilön olin tavannut jo parina päivänä aikaisemmin. Kolmas vuoteni haasteen parissa on alkanut nihkeästi, mutta tykkään kulkea luonnossa, ja haaste on vienyt minut kameran kanssa paikkoihin, joihin en normaalisti olisi mennyt. Nykyään kamera on joka paikassa mukana.

Pertti Niemelä (Jokioinen, 8.3.2026)

saapuu koko ajan. On siis mainio hetki oppia uusia lajeja ja haastaa itsensä tunnistamaan 100 lintulajia Suomessa kalenterivuoden aikana.

Vasta-alkajalta tavoite kysyy intoa ja päättäväisyyttä. Jos satanen ei täyty, kokemuksesta voi napata kipinän seuraavan vuoden haasteeseen. Kyseessä ei ole kilpailu! Taitojaan voi kartuttaa vaikkapa porukalla osallistumalla lintuyhdistyksen opastetuille retkille. Jos olet jo konkari, nosta vaikeustasoa rajaamalla havaintoaluetta tai osallistumalla eri sarjoihin: tunnistaisitko sata vain äänen perusteella? Tai saatko sata lajia valokuvaan?

Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia. Jaa kokemuksesi Facebookin 100 lintulajia -ryhmässä tai muualla somessa tunnisteella #100lintulajia. Poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!

Yhdeksänvuotiaat

Martta ja Suvi kotkalaisesta luontokerhosta lähettivät hienot piirustukset lehteen.

Selkälokki kivellä seisomassa. Jasmin Tuuli, 7 v.

Huuhkaja. Kauri Laamo, 6 v.

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia ja valokuvia toimitukseen tunnisteella "Pikku-Tiira". Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! Lähetetystä aineistosta osa valitaan julkaistavaksi.

birdlife-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Varpushaukka. Silva Plit, 13 v.

Seitsemänvuotias Valo Hirvelä on kiinnostunut luonnosta. Syyslomalla mummolassa Valo innostui tekemään oman lintukirjan pihan ja mökin linnuista, jotka hän tunnistaa.

Pingviini jäälautalla. Anni Mannela, 7 v.

Nuorten palsta

Lintutorni on

Leon lempipaikka

Jana Sedaja

11-vuotias Leo kiinnostui lintujen tarkkailusta omatoimisesti. Hänen harrastuksensa ei ole peräisin vanhemmilta, vaan kiinnostus syntyi aidosta uteliaisuudesta luontoa kohtaan. Leo lukee BirdLifen julkaisuja, seuraa aktiivisesti lintuharrastajien maailmaa ja oppii jatkuvasti lisää.

"Lintuja on kiva katsella ja tarkkailla, mitä ne tekevät. Luonnossa oleminen on tietysti myös kivaa", Leo kertoo.

Leo on opiskellut lintuja järjestelmällisesti: lajeja, ääniä ja kutsuääniä. Hän lähtee säännöllisesti maastoon linturetkille. Kallista optiikkaa ei tarvita – edullinen, yksinkertainen kaukoputki toi hänelle jo valtavan ilon ja mahdollisuuden oppia. Leo käyttää apunaan Merlin-sovellusta, mutta kirjaa havaintonsa käsin myös päiväkirjaansa.

Suuri etu on asuinpaikka Vanhankaupunginlahden läheisyydessä. Leo on voi-

nut käydä lintutorneilla lähes päivittäin, usein täysin itsenäisesti. "Haluaisin jatkossa mennä myös Espoon lintutorneille ja käydä tutustumassa Pohjois-Suomen lintupaikkoihin", Leo toivoo.

Lyhyessä ajassa hän on oppinut tunnistamaan lintulajeja poikkeuksellisella tarkkuudella ja osaa nimetä ne kahdella kielellä. Talveen 2025 mennessä Leon havaintolistalle on kertynyt jo 167 lintulajia Suomesta, Virosta ja Italiasta.

"Kuovi on lempparilintuni. Näin sen ensi kerran viime kesänä Kuusamossa, Yli-Juumajärvellä. Toinen on pyy, jonki kuulin meidän kesämökillä Nastolassa", Leo sanoo.

Vuoden 2026 tavoitteena hänellä on nähdä heinätavi, punasotka, mandariinisorsa ja flamingo. "Myös suopöllö olisi kiva nähdä, koska se on niin hieno ja aika harvinainen pöllö", Leo toteaa.

Jos kohtaatte Leon lintutornilla, pysähtykää rohkeasti juttelemaan. Saatatte kohdata tulevaisuuden tutkijan!

Tankarin lintuasemasaari sijaitsee Perämerellä Kokkolan edustalla. Saarella on havaittu 266 lintulajia.

31.7.−2.8.2026

BirdLife Suomi ja BirdLife Keski-Pohjanmaa järjestävät nuorille lintuharrastajille kesätapahtuman Kokkolassa, Tankarin upealla majakka- ja lintuasemasaarella. Kaikki alle 29-vuotiaat linnuista kiinnostuneet kaikkialta Suomesta ovat tervetulleita.

Luvassa on havainnointia, rengastusta, mielenkiintoista ohjelmaa ja tietenkin mukavaa yhdessäoloa!

Osallistumismaksu 30 euroa / henkilö kattaa kuljetukset Kokkolan asemalta saareen ja takaisin, ruokailut, ohjelman ja majoituksen sisätiloissa (sänky, laveri tai lattia) tai teltassa.

Katso tarkempi ohjelma BirdLifen verkkosivuilta osoitteesta

www.birdlife.fi/nuoret

– Liity BirdLifen Suomen WhatsApp-keskusteluryhmään koko Suomen nuorille (alle 29-vuotiaille) lintuharrastajille. Mukaan ovat tervetulleita sekä aloittelijat että pidempään harrastaneet nuoret. Ohjeet verkkosivulla.

– Löydä harrastuskavereita: ota yhteyttä sinua lähimmän nuorten linturyhmän yhteyshenkilöön. Ajantasaiset tiedot verkkosivulla.

– Sivuilta löydät myös tietoa, miten pääsee alkuun lintuharrastuksessa. Mukana vinkkejä myös huoltajille ja opettajille. Nuori, tule mukaan!

www.birdlife.fi/ nuorten-kesapaivat/

Ilmoittautumiset:

Nea Pitkäkangas, tikli97@hotmail.com / 050 527 4191. Tapahtuma on kaksikielinen. Evenemanget är tvåspråkigt.

Tapahtumakalenteri

Bongariliitto

Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi. www.bongariliitto.fi

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

EteläKarjala

Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, puheenjohtaja@ekly. org, 0500 221 213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, jasensihteeri@ekly.org, p. 040 843 6280. www.ekly.org

Tapahtumat:

12.4. Vuoksen lintukävely Imatralla. Kokoontuminen klo 9 Imatran uimahallin parkkipaikalla.

19.4. Retki Lappeenrannan lintupaikoille. Kokoontuminen klo 8 Katariinantori 6 aukiolla.

3.6. Yölaulajaretki polkupyöräillen Lappeenrannassa. Kokoontuminen Lauritsalan uimahallin parkkipaikalla klo 21. Sadesään sattuessa retki perutaan.

12.6. Yölaulajaretki Parikkalan Siikalahdelle. Retkelle lähdetään klo 20 Imatran uimahallin parkkipaikalta ja klo 21 Siikalahden parkkipaikalta.

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho:

Yhteyshenkilö Hanna Aalto: hanna. aalto@ornio.net, p. 050 524 6597.

Etelä-Savo

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry. Pj. Kristiina Järvenpää, puheenjohtaja@oriolus. org, p. 045 160 6333. Sihteeri Elina Enho, sihteeri@oriolus.org. www.oriolus.org

Tapahtumat:

19.4. Opastettu lintukävely Pieksämäki. Kuunnellaan kevään ensimmäisiä säveliä Rantapuiston reitillä. Lähtö klo 10.

25.4. Lintukävely, Mikkeli.

3.5. Maakuntaretki Savonlinnaan.

9.5. Tornien taisto

23.5. Lasten lintuviikon tapahtuma, Pieksämäki

31.5. Yölaulajaretki, Mikkeli

7.6. Kuntapinnaralli, Enonkoski Rantasalmen tulevat tornipäivystykset ilmoitetaan myöhemmin..

Kalenteri on alustava. Suunniteltuihin tapahtumiin saattaa tulla muutoksia ja tapahtumia voi tulla lisää. Tilanne kannattaa tarkistaa vielä edellisenä päivänä. Tarkemmat tiedot tapahtumista ja retkistä löydät www.oriolus.org/ tapahtumat

Kainuu

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY). Pj. Juha Mannermaa, surfjulli@gmail.com, p. 044 5892 563. Yhteydenotot siht. Marjatta Kurvinen, marjattakurvinen@gmail.com, p. 040 7026 255. www.birdlife.fi/kly Tapahtumat:

7.4. Luontokuvailta klo 18–21 Kajaanin Kaukametsä-salissa. Esiintymässä Valtteri Mulkahainen, Pekka Helo ja Jouni Ruuskanen.

15.4. Sääntömääräinen kevätkokous ja kuukausikokous klo 18, Kajaanin pääkirjasto, Elias-sali. Lisäksi esitys Oulujärven lintuluotojen ennallistamisen vaikutuksista ja muista Metsähallituksen ennallistamistöistä.

19.4. Paltaniemen lintuharrastuspäivä klo 8–14.

9.5. Tornien taisto klo 5–13. 16.5. Ekopinnaralli

20.5. Kuukausikokous klo 18, Kajaanin pääkirjasto, Elias-sali. 13.–14.6. 24 h pinnaralli Oulujärven ympäryskunnissa.

29.8. Syyspinnakisa 12 h

9.9. klo 18 kuukausikokous, Kajaanin pääkirjasto, Elias-sali.

Jokaisesta tapahtumasta ilmoitetaan etukäteen yhdistyksen sähköpostiringissä kainuunlintuharrastajat@googlegroups.com sekä yhdistyksen kotisivuilla www. kainuunlintutieteellinenyhdistys.fi

KantaHäme

BirdLife Kanta-Häme ry, info@birdlifekantahame.fi. Pj. Juhani Kairamo, puheenjohtaja@birdlifekantahame. fi, p. 050 336 3747. www.birdlifekantahame.fi

Tapahtumat:

8.4. Peltolinturetki klo 18–20 (paikallisretki)

11.4. Pönttötalkoot Kaloisten kyläyhdistyksen kanssa

22.4. Kuikkaretki klo 18–20 (paikallisretki)

23.4. Lintuilta klo 18 Stone Gallery Lunnikivi, Idänpääntie 6, Hämeenlinna.

25.4. Kosteikkoretki klo 9–13 RMK Sammalistonsuo (paikallisretki).

9.5. Tornien taisto 9.–10.5. Bongaa päivä pihalla -tapahtuma.

23.5. Hyönteissyöjäretki klo 9–13 (paikallisretki).

30.5. Yölaulajaretki klo 21–24 (paikallisretki).

3.6. Lintukävely Hämeenlinnassa klo 18–20. Tarkempi retkikohde kotisivuilla ennen retkeä.

10.6. Lintukävely Hämeenlinnassa klo 18–20. Tarkempi retkikohde kotisivuilla ennen retkeä.

Kalenteri on alustava. Tapahtumiin voi tulla muutoksia ja tapahtumia voi tulla lisää. Näistä ilmoitetaan yhdistyksen koti- ja Facebook-sivuilla. Muutoksista lähetetään jäsenille

sähköpostia, joten pidä huoli ja tarkista, että yhdistyksellä on ajan tasalla oleva sähköpostiosoitteesi. Paikallisretket tehdään omilla autoilla ja kyytiläisiltä peritään retkimaksua 2–3 euroa. Kukin retki kestää 2–4 tuntia. Kokoontumis- ja päätöspaikkana on yleensä Tiiriön Prisman parkkipaikka. Riihimäen alueelle suuntautuvilla retkillä ilmoitetaan myöhemmin toinen kokoontumispaikka.

KeskiHäme

BirdLife Keski-Häme ry. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@ gmail.com, p. 040 502 5023. www.birdlife.fi/keh

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Keski- ja PohjoisUusimaa Ksek i a

anm anLintuha ra s t a j a t yr Apus

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry. Varapj Juha Honkala, sähköposti: apus@ apus-birdlife.fi https://www.apus-birdlife.fi/

Tapahtumat:

9.4. Apuksen kevätkokous Järvenpää-talolla klo 18 alkaen. Sääntömääräiset asiat ja ohjelmaa. Kahvitarjoilu.

7.5. Kevättapahtuma Vanhankylänniemen kartanolla Järvenpäässä klo 16–19. Lintuohjelmaa (pistelaskentakoulutus), arvonta, lintupönttöjä myytävänä, Foto Fennican kiikariesittely. Kahvitarjoilu.

Keski-

Pohjanmaa

KESKI-POHJANMAA

BirdLife Keski-Pohjanmaa ry. Pj. Johan Hassel, kp@birdlife.fi, p. 040 523 0392. www.kpbirdlife.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

KeskiSuomi

BirdLife Keski-Suomi ry, ksly@ birdlife.fi. Pj. Ossi Nokelainen, ossi. nokelainen@gmail.com, p. 040 865 7053. birdlifekeskisuomi.fi

Tapahtumat:

8.4. Muuttolintujen Kevät – Kansalaistieteen Lähde. Muuttolintuaiheinen kansalaistiedetapahtuma Seminaarinmäen kampuksella. Yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa: www.jyu.fi > Tiedettä kaikille. Lisätiedot: Ossi Nokelainen (ossi.nokelainen@ gmail.com).

8., 15. ja 22.4. Lintutorni-ilta Muuramessa. Opas Muuramenlammen tornilla klo 17–19. Info: Jarmo

Jokinen, jarmo.jokine@tintti.net, p. 044 5654 636. 14. ja 23.4. Lintutorni-ilta Jyväsjärvellä. Opas Pitkäruohon tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Sami Ylistö, sami.ylisto@gmail.com.

25.4. Lintutorniaamu Petäjäveden Piesalankylässä (Mataranniementie 13). Yhteistyössä Petäjäveden Luonto ry:n kanssa. Opas tornilla klo 8–12. Lisätiedot: Lauri Ijäs, lauri. ijas@elisanet.fi, p. 040 717 2193. 28.4. / 5.5. Lintutorni-ilta Jyväskylässä. Opas Eerolanlahden katselulavalla klo 17–19. Lisätietoja Sami Ylistö sami. ylisto@gmail.com.

5.5. Lintutorni-ilta Jämsän Alhojärven lintutornilla. Opas paikalla klo 17–19. Lisätiedot: jussi. heikka@gmail.com.

6.5. Lintutorni-ilta Uuraisten Särkilammella. Opas paikalla klo 17–19. Lisätiedot: Mika-Petri Harju, mika-petri.harju@uurainen. fi.

9.5. Tornien taisto & lintutornipäivä Jyväskylän Pitkäruohossa, Äänekosken Kalajärvellä ja Jämsän Olkkolanlahden torneilla, joissa on yleisölle avoin tornipäivä. Tule seuraamaan järvillä levähtäviä muuttolintuja ja tutustumaan lintuharrastukseen! Jyväskylässä nuorten tornikisajoukkue sekä Jämsän ja Äänekosken joukkueet päivystävät torneissa klo 5–13. Lisätiedot: Jyväskylä: Heidi Rinne heidi.hannele.rinne@gmail.com; Äänekoski: Seppo Mertanen, seppo.mertanen@pp.inet.fi ja Jämsä: Juhani Heikka, jussi. heikka@gmail.com.

12.5. Lintutorni-ilta Jämsän Juokslahden Vilusen lintutornilla. Opas päivystää kaukoputkineen tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Juhani Heikka, jussi.heikka@ gmail.com.

20.5. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Jyväskylän kaupunginkirjastossa (Vapaudenkatu 39–41). Esityslistalla mm. viime vuoden vuosikertomus ja tilinpäätös. Tervetuloa!

2.6. Äänekosken yölaulajaretki. Kokoontuminen Äänekosken S-marketin pihassa (Matkakatu 2) klo 21. Retken kesto 2–3 tuntia. Retki tehdään henkilöautoilla kimppakyydein. Varaa muutama euro bensakuluihin. Säävaraus. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Seppo Mertanen, seppo. mertanen@pp.inet.fi. Ilmoitathan ilmoittautuessasi puhelinnumerosi oppaalle.

6.6. Muuramen yölaulajaretki. Kokoontuminen Muuramen Shell-huoltamon pihassa klo 23. Retken kesto 2–3 tuntia. Retki tehdään henkilöautoilla kimppakyydein. Varaa muutama euro bensakuluihin. Säävaraus. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sami Ylistö sami.ylisto@gmail. com. Ilmoitathan ilmoittautuessasi puhelinnumerosi oppaalle. 12.–13.6. Kesäralli. Ilmoittautumiset ja lisätiedot lähempänä ajankohtaa. Yhteyshenkilö: Seppo Mertanen, seppo.mertanen@ pp.inet.fi.

13.6. Yölaulajaretki Luhangan ja Sysmän lintukohteille. Tavoitteena

on päästä kuulemaan kuhankeittäjä. Liikumme kimppakyydein, joten varaa muutama euro bensakuluihin. Lähtö Keljon Citymarketin parkkipaikalta klo 23. Paluu aamupäivän aikana. Myös matkan varrelta voi liittyä mukaan. Retkellä on säävaraus. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sami Ylistö sami.ylisto@gmail. com. Ilmoitathan ilmoittautuessasi puhelinnumerosi oppaalle. 12.9. Syysralli. 12 h kisa aamukuudesta iltakuuteen. Pelialueena yhdistyksen toimialue. Kerää 2–5 hlö:n joukkue ja lähde mukaan. Lisätiedot lähempänä. Yhteyshenkilö: Seppo Mertanen, seppo. mertanen@pp.inet.fi.

1.–4.10. Kaukoretki Utön saarelle. Utö on tunnettu lintuharvinaisuuksista sekä hyvistä muutontarkkailumahdollisuuksista. Lähtö Harjun tilausajolaiturilta klo 6, arvioitu paluuaika klo 23 mennessä. Hinta aikuiset 270 € ja nuoret 220 € / hlö, sis. bussikyydin ja majoitukset. Sitovat ilmoittautumiset 1.6.2026 mennessä vain osoitteessa: https://tinyurl.com/utoretki. Vain jäsenille. Retkelle mahtuu 21 hlö. Jos retki täyttyy hyvissä ajoin, on lisäpaikkojen järjestäminen mahdollista. Lisätiedot: Sami Ylistö, sami.ylisto@gmail.com. Nuorisojaosto: Nuorisojaosto kerää yhteen keskisuomalaiset linnuista kiinnostuneet lapset ja nuoret. Lisätietoja nuorisojaoston toiminnasta ja sen WhatsApp -ryhmästä saat Juho Hartikalta, juho.hartikka@hotmail. com, p. 040 960 7930.

Kuusamo

Kuusamon Lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho. fi. Pj. Matti Komulainen, matti. komulainen@live.fi. p. 0400964567. Retkikummi: Jyrki Mäkelä, jyrkimakela64@gmail.com. p 0407504511. Tapahtumat:

1.1.–31.12. EKO 2026 kisa: Bongaa vuosi lihasvoimalla!

23.4. Kuusamon vesilinnut tutuiksi. Kumppanuustalo Nuotta klo 18. 9.5. Tornien taisto; Nilojoen, Vihtsalmen ja Vasaralahden tornit. Myös torniopastuksia. 13.5. Lintukävely lähilinnut, Nilojoen tornilta aloittaen klo 18–20. 20.5. Lintukävely lähilinnut, NIlojoen tornilta aloittaen klo 18–20.

12.–13.6. Kuusamon SM-ralli. elo–syyskuu: yhteinen linturetki Limingan seudulle. Kalenteri on alustava. Tapahtumiin voi tulla muutoksia ja tapahtumia voi tulla lisää. Näistä ilmoitetaan Kuusamon WhatsApp-ryhmässä, jäsenille myös sähköpostissa. Vuoden lintu -vastaavana toimii Aapo Määttä, aapo.maatta1@gmail. com. SM-rallin ilmoittautuminen ja lisätiedot: arto.kalliola@tekdome. fi ja p3.varjonen@gmail.com. Kesän ja syksyn mittaan on mahdollisuus päästä seuraamaan lintujen rengastusta (Jyrki Mäkelä). Kaukoputken laina, jäsenille 10e/

viikko: Anna-Leena Räty, p. 0400

Kymenlaakso

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY), Pj. Antto Mäkinen kyly@birdlife.fi. www.kyly.fi

Tapahtumat:

14.4. Torniopastus Haminan Lupinlahdella klo 17–19.

19.4. Lintu- ja roskienkeruukävely Kotkan Kyminlinnassa klo 11–13. Lintujen lisäksi tarjolla tietoutta mm. mikromuovien haitoista luonnolle. Mukaan omat hanskat ja roskapussi. Yhteistyössä Meri-Kymen Luonto ry.

21.4. Torniopastus Haminan Lupinlahdella klo 17–19.

25.4. Kevätmuuton yhteishavainnointipäivä vapaavalintaisella muutonseurantapaikalla klo 5–13.

26.4. Kevättä rinnassa – koko perheen lintukävely Anjalan kartanon puistossa klo 10–11.30. Retken jälkeen mahdollisuus omakust. ruokailuun ennakkovarauksella Ravintola Ankkapurhassa.

28.4. Torniopastus Haminan Lupinlahdella klo 17–19.

1.5. Vappuralli klo 3–18. Purku Keltakankaan ABC:lla klo 18.30. Yhdistys tarjoaa pizzat. Yhteyshenkilö Jukka Kivilompolo, jukka.kivilompolo@gmail.com.

8.–24.5. Arktika-päivät Virolahdella. Lisätietoja: visitvirolahti.fi/arktika

23.5. Arktika-ralli klo 2–14 Virolahden kunnan alueella.

24.5. Ulko-Tammion risteily klo 5–14. Lähtö ja paluu: Kotkan Sapokka (Sapokankatu 4). Ilmoittautuminen 17.5. mennessä, linkki kotisivun tapahtumakalenterissa.

30.5. Yölaulajakävely Haminan Kirkkojärvellä. Lähtö Meltin palloiluhallilta klo 22. Kävellään järven ympäri teitä pitkin 5,5 km. 6.6. Kesäkuun ekoralli 8h, lopetus viim. klo 15. Yhteyshenkilö Esa Partanen, esapart@gmail.com.

13.6. Yölaulajapyöräily Sippolassa. Lähtö kirkolta klo 22.45. Noin 10 km.

13.6. Yölaulajapyöräily Kuusankoskella. Lähtö Sami Hyypiä -areenalta klo 22.45. Noin 10 km.

Lappi

Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY), info@lly.fi. Pj. Eetu Sundvall, puheenjohtaja@lly.fi. www.lly.fi

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Lohjan seutu

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@gmail. com, p. 040 598 0487. www.hakkilohja.fi

Tapahtumat:

11.4. Kotokontupäivän tapahtuma klo 10–14 Sampaala. Hakin esittelyteltta, lasten kanssa linnunpönttöjen rakentelua. Arvi Hägglund 040 589 0487, Aki Mettinen 040 767 1681.

12.4. Pusulanjärven lintupäivä klo 8–12. Harri Viinanen 040 744 9264, Heidi Leppäkoski.

25.4. Lintupäivä Lohjan Kukkumäellä klo 7–12. Esa Aaltonen 0500961887.

9.5. Tornien taisto klo 5–13.

13.5. Retki Ikkalan Kotojärven luontopolulla. Päivi Laari 0405831732 + toinen opas.

20.5. Lempoonkorven lintu- ja luontokävely yhdessä Lohjan seudun ympäristöyhdistyksen kanssa klo 17–20. Aki Mettinen.

27.5. Lintukävely Lohjan Pähkinäniemessä klo 18–19. Esa Aaltonen 0500 961 887.

4.6. Yölaulajaretki klo 22–1 Moisiolla kävellen, kokoontuminen Lohjan kirkkokentällä. Mahd. myös yökuuntelu Tjusträskin/Savijärven tornilla kimppakyydein. Aki Mettinen ja Esa Aaltonen.

5.6. Lintukävely Lohjan Porlassa klo 18–19. Kokoontuminen Aurlahden veneenlaskupaikalla. Esa Aaltonen.

6.8. Kahlaajaretki Lohjan Osuniemen lintutorni klo 18–19.30. Esa Aaltonen. Tapahtumiin voi tulla muutoksia. Tarkistat tiedot ennen retkeä kotisivuiltamme.

LounaisHäme

Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com www.lhlhry.fi

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Merenkurkku

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail. com, p. 040 5353 754. www.birdlife.fi/mly

Tapahtumat:

8.4. klo 18 Tuukka Pahtamaan esitys Merenkurkun saaristolinnustosta vuosikymmenten saatossa, Alma-opiston auditorio, Raastuvankatu 31, Vaasa. 15.4. klo 18 sääntömääräinen kevätkokous. Palosaaren virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa. Sisäänkäynti pääovesta Inhimilli-patsaan luota. Kahvitarjoilu, kokouksen jälkeen linturetki.

MeriLappi

Meri-Lapin Lintutieteellinen Yhdistys Xenus ry. Pj. Jari Miettunen, puheenjohtaja@xenus.fi. Seuraa Xenuksen kotisivuja: www.xenus.fi

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Ostrobothnia Australis

Ostrobothnia Australis rf, oa@oa.fi. Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621. www.oa.fi

Aktiviteter:

15.4.–31.8. Utställning om Valsörarna på Terranova 21. och 23.4. Kurs för skärgårdsfågelinvernterare. Kursen hålls

Valsörarna som befinner sig mitt ute i Kvarken är en ypperlig plats för räkning av flyttande fåglar, eftersom området utgör en flaskhals där många flyttande arter koncentreras till ett mindre område.

Valsörarnas biologiska station fyller 60 år

Niclas Fritzén

Den ornitologiska verksamheten på Valsörarna har långa anor. Redan i början av 1930-talet gjorde Carl-Gustav Taxell de första häckfågelundersökningarna på Valsörarna och efter 1949 har fågelverksamheten pågått årligen. Den uppföljning av häckande skärgårdsfåglar som Olavi Hildén inledde på Valsörarna på 1950-talet och som fortsättningsvis utförs med tre års mellanrum på Valsörarna, är hörnstenen i de skärgårdsfågelkarteringar som idag utförs runt om i vårt land. För att ha en fast punkt för verksamheten på Valsörarna köpte föreningen Ostrobothnia Australis Finlands sjöräddningssällskaps stuga för 2000 mark år 1964. Efter ett drygt år av renoveringar inleddes verksamheten vid Valsörarnas fågelstation år 1966. I början av 1970-talet byttes namnet till Valsörarnas biologiska station eftersom man ville bredda verksamheten.

Sedan 1970-talet har också räkning av flyttande fåglar blivit en allt viktigare verksamhetsform vid stationen, och detta gäller speciellt fjällvråk och trana samt den lite senare arktikan med bl.a. lommar och Melanitta-arter. Under åren 1967–2025 har t.ex. 42 384 fjällvråkar räknats på Valsörarna, med dagsrekord under 1980-talets toppår på hela 1200 individer. Totalt har 280 fågelarter observerats på Valsörarna.

Ringmärkningsaktiviteten på Valsörarna har

en kväll i Vasa och en kväll i Jakobstad.

22.4. Månadsmöte med föredraget "Vikten av mörker". Johan Eklöf, en av Sveriges främsta fladdermusexperter, berättar om problemen med ljusföroreningar.

9.–10.5. Vi deltar i Tornens kamp på Valsörarna och under veckoslutet i Fågelskådningsdagen ute på gården.

14.5. Dagsutflykt till Valsörarna

18.5. Barnens fågelvecka vid Munsmo hamn, med aktiviteter för hela familjen kl.18–19.

6.6. Jubileumsexkursion till Valsörarna med fågeltema

24.6. Botanisk och historisk exkursion till trädgården i Yxgärde, Gamla Vasa Juni till augusti:

– Jättebalsamintalko i Vasatrakten

varierat under årtiondena, men till en av stationens viktigaste verksamheter har ända sedan 1977 hört pärluggleringmärkningen, med idag totalt 5859 ringmärkningar. Speciella arter som kan låta sig ringmärkas vid rätta tidpunkter på året är t.ex. lappsparv, snösparv, ringtrast, blåhake, tajgasångare och blåstjärt. Därtill har också 951 fladdermöss ringmärkts, vilket gör Valsörarna till det ställe i Finland där flest fladdermöss ringmärkts genom tiderna. Av ringmärkningarna utgörs hela 191 av den migrerande arten trollpipistrell, som stått i fokus sedan fladdermusprojektet KvarkenBats startade på Valsörarna år 2013. Valsörarnas biologiska station kan härbärgera ca 10 personer. På stationen finns el via kombinerad sol- och vindkraft, WIFI, gasspis, kaminer att värma upp stationen med och bastu. Under vår och höst har vi bemanningsbyten på veckosluten, och då finns det möjlighet att få förmånlig transport till Valsörarna med stationens egen båt. I övrigt kan man också ta sig ut till Valsörarna med taxibåt eller med egen båt. Vi ser gärna att även utomstående ringmärkare och fågelobservatörer tar kontakt och vill bidra till verksamheten under jubileumsåret 2026, och naturligtvis även kommande år.

Kontakt / varaukset: stationschef Niclas Fritzén, nrfritzen@gmail.com

– Ängstalko på Valsörarna – Ängsexkursion i Närpes – Fladdermusexkursion i Södra Vallgrund

– Jubileumsexkursion till Valsörarna med bl.a. spindeloch fladdermustema

– Besök på Vasa Sjömuseum med anledning av Valsörarnas 60-årsjubileum.

För närmare information, anmälningar och datum, kolla föreningens webbsida.

Föreningen upprätthåller Valsörarnas biologiska station som fyller 60 år. Stationen fungerar också som en fågelstation. Under jubileumsåret hoppas vi på nya besökare som vill delta i stationsringmärkningen eller räknandet av flyttande fåglar. För mera information kontakta stationschefen Niclas Fritzén. Yhdistys ylläpitää Valassaarten biologista asemaa, joka täyttää 60 vuotta. Asema toimii myös

lintuasemana. Juhlavuoden aikana toivomme uusia vierailijoita, jotka haluavat osallistua asemarengastukseen tai muuttolintujen laskentaan. Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä asemapäällikköön Niclas Fritzén.

Pirkanmaa

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (Pily) – BirdLife Pirkanmaa, pily@pily.fi. Pj. Valtteri Rosenberg, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 598 7337. www.pily.fi

Tapahtumat: 9.4. Lintuharrastus tutuksi -tapahtuma Tampereella. Pääkirjasto Metso, Lehmus-sali klo 17–19.30. 11.4. Lintuharrastus tutuksi -tapahtuma Lempäälässä. Virta-kampus klo 12–14.

BirdLife Pohjois-Karjalan uusi puheenjohtaja on Aaron Lempinen. Yhdistystoiminnan lisäksi Aaronin voi kohdata rengastamassa harmaalokin poikasia.

15.4. Lintuharrastus tutuksi -tapahtuma Ruovedellä. Ruoveden kirjasto klo 17–19.

16.4. Lintuilta: Tervapääsky –vuoden lintu 2026. Pääkirjasto Metso, Lehmus-sali klo 18–20.

19.4. Lintukävely Tampereen Iidesjärvellä klo 10.

25.4. Lintukävely Tampereen Iidesjärvellä klo 10.

26.4. Lintujen tarkkailua Oriveden Pappilanniemen lintutornilla klo 9–12.

26.4. Foto Fennican ja Pilyn esittelytapahtuma ja lintukävely Tampereen Hatanpäällä klo 10–14. Lintukävely alkaa klo 10 Hatanpään soutukeskuksen pihasta.

1.5. Lintujen tarkkailua Längelmäen Tunkelon kosteikolla klo 9.

2.5. Lintukävely Tampereen Iidesjärvellä klo 10.

5.5. Lintukävely Tampereen Iidesjärvellä klo 18.

16.5. Lintukävely Tampereen Iidesjärvellä klo 10.

16.5. Lintujen tarkkailua Oriveden Pappilanniemen lintutornilla klo 9.

17.5. Lintujen tarkkailua Längelmäen Tunkelon kosteikolla klo 9.

19.5. Lintukävely Tampereen Iidesjärvellä klo 18.

24.5. Lintukävely Myllyjärvi –Hörtsänän Arboretum klo 9.

31.5. Lintukävely Tampereen Iidesjärvellä klo 10.

6.6. Lintukävely Tampereen Iidesjärvellä klo 10.

12.6. Yölaulajaretki Orivedellä. Lähtö omilla autoilla Oriveden keskustan junaseisakkeelta (Latokartanontie 30) klo 22.30. Retkistä osa on vielä julkaisematta. Tarkista tiedot sekä mahdolliset muutokset Pilyn verkkosivuilta.

Nokian Lintukoulu:

9.5. Lintukävely Nokian Tehdassaaressa. Kokoontuminen parkkipaikalla (Kerhokatu 9) klo 10.

6.6. Yölaulajaretki Nokian Kesäniemessä. Kokoontuminen radan varrella (Kesäniementie 82) klo 22. Kävely kestää parisen tuntia.

PohjoisKarjala

BirdLife Pohjois-Karjala ry., Aaron Lempinen, aaronlempinen@hotmail. com (pj), 044 210 9949.

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa toisen vaihtoehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä.

Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

BirdLife Pohjois-Karjala siirtyi nykyaikaan

Hannu Lehtoranta

Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry:n vuosikokouksessa käynnistettiin nimimuutos kohti tiiviimpää BirdLife-perhettä. Sääntömuutoskokous pidettiin 18. maaliskuuta. Kokouksessa vahvistettiin nimeksi BirdLife Pohjois-Karjala ry.

"Ei nimi ketään pahenna" on vanha sananlasku. Totuus lintuharrastuksen edistämisessä kuitenkin on, että vanhan nimen "lintutieteellinen" on sellaista, mitä nykyajan lintuja harrastavat ihmiset vieroksuvat. Nimimuutos on BirdLife Suomen strategian mukainen.

Pohjois-Karjalan lintuharrastuksen järjestäytyminen alkoi 7.10.1971, kun kaksitoista nuorta lintumiestä perusti Joensuun Tyttölyseolla Joensuun lintumiehet -yhdistyksen. Yhdistys vietiin yhdistysrekisteriin vuonna 1974 nimellä Jo-

www.pklty.fi

Tapahtumat:

11.4. klo 9–11 Kevätmuuton seurantaa, Linnunlahden aallonmurtaja. 16.4. klo 16–19 Foto Fennican pop up, Jokiaseman parkkipaikka, Joensuu

19.4. klo 9–11 Linnunlahden lintukävely. Lähtö raviradan p-paikalta.

Tarkempia tietoja sekä kevään loput tapahtumat yhdistyksen FB-sivuilla: https://www.facebook.com/pklty

Enon Lintukerho:

Yhteyshenkilö Tapio Piipponen: tapsapiipponen@gmail.com, 050 341 8254.

Juuan Lintuharrastajat:

Yhteyshenkilö Hannu Lehtoranta: lintuhannu57@gmail.com, 0500 186 607.

Poltsin lintujen ystävät: Polvijärveläinen lintukerho, yhteyshenkilö Janne Leppänen: janneleppanen@hotmail.com, 045 227 9080

ensuun lintutieteellinen yhdistys. Vuonna 1977 nimeksi muutettiin Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry. Nimimuutosta harkittiin ensin siten, että vain julkisuuteen päin olisi ryhdytty käyttämään uutta nimeä. Vanha nimi olisi jäänyt virallisiin yhteyksiin. Pohdinnan jälkeen todettiin, että asian toteutuksessa tuolla tavalla ei olisi mitään todellista järkeä. BirdLife Pohjois-Karjala lähtee tulevaa kohti uuden puheenjohtajan voimin. Vuosikokous valitsi puheenjohtajaksi Aaron Lempisen. Hän opiskelee Joensuussa biologiaa. Opinnot keskittyvät lintuihin ja luonnonsuojeluun. Työn alla on gradu Uhanalaistuvan selkävesilinnuston pesimäympäristöjen ennallistaminen. Hallitusta saatiin muutenkin nuorennettua. Nyt puolet hallitusväestä on alle kolmikymppisiä.

PohjoisPohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY), pply@pply. fi. Pj. Seija Rannikko seijarannikkoster@gmail.com, p. 0400 435 569. www.pply.fi

Tapahtumat:

8.4. Kuukausikokous. Suuri PPLY:n pesimälinnusto-ilta. Oulu, Linnanmaa, sali SÄ102 klo 18. 14.4. PPLY:n lintuharrastuskurssi, 1. kerta. Neljä kurssikertaa 14.4., 21.4.,28.4., ja 5.5. Aiheina harrastuksen perusteet, lintujen tunnistus, äänet, kahlaajat + rengastus ja petolinnut. Tarkemmin www.pply.fi

26.4. Kaikille avoin lintukävely Oulun Toppilansaaren Möljällä. Pitkänmöljäntien luoteispään ranta ja viheralue klo 10–12. 10.5. Kaikille avoin lintukävely Oulun Toppilansaaren Möljällä. Pitkänmöljäntien luoteispään ranta ja viheralue klo 10–12. 13.5. Kuukausikokous Liminganlahden luontokeskuksen auditoriossa. Aiheena PPLY:n alueen kahlaajatutkimukset.

24.5. Kaikille avoin lintukävely Oulun Toppilansaaren Möljällä. Pitkänmöljäntien luoteispään ranta ja viheralue klo 10–12. 24.–25.5. PPLY:n kevätralli. Ohjeet ja säännöt: https://www.pply.fi/ pinnat-ja-rallit/linturallit/ Alueelliset harrastajaryhmät: Alueelliset ryhmät, niiden verkkosivut ja WhatsApp-ryhmät liittymisohjeineen löydät täältä: https://www.pply.fi/yhdistys/ toimialue/

Löydät kaikki tiedot PPLY:n toiminnasta näistä viestimistä: www.pply.fi, Facebook.com/pply. fi ja PPLY-lintuharrastus WhatsApp-ryhmästä (liittymisohje yllä).

PohjoisSavo

Lintuyhdistys Kuikka ry, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Eelis Rissanen, eelis67@gmail.com, p. 050 569 9091.

www.lintuyhdistyskuikka.net

Tapahtumat: 18. ja 19.4. Tornipäivystys Iisalmen Kihlovirralla klo 9–12

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi.

E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja. Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

Alakoululaiset viedään Porvoossa lintukävelylle

Jari Lehtinen

Porvoon Seudun Lintuyhdistys toimii Itä-Uudellamaalla. Kun PSLY:n hiljattain muodostama nuorisotyöryhmä aloitti toimintansa, yhtenä ideana nousi kokeilla lintukävelyjä koululuokkien kanssa.

Alueen suurimmassa kaupungissa Porvoossa toimii 20 alakoulua, 12 suomenkielistä ja 8 ruotsinkielistä. Kaupungilla on erillinen ympäristökasvatuksen resurssi, Porvoon Luontokoulu, jolla on hyvät kontaktit suoraan kouluihin. Yhteistyö luontokoulun kanssa auttoi merkittävästi käytännön järjestelyissä.

Koululaisten lintukävelyt aloitettiin tammikuussa 2025 BirdLifen Pihabongauksen koululaisviikon yhteydessä. Kolmen viikon aikana järjestettiin lintukävelyjä

19.4. Muutonseurantaa Varkauden Ruokojärven lintutornilla klo 9–12

22.4. Muutonseurantaa Sonkajärven Kotaharjulla

26.4. Muutonseurantaa Varkauden Ruokojärven lintutornilla klo 9–12

9.5. Kevätmuuton seurantaa Varkauden Ruokojärven lintutornilla Tornien taiston yhteydessä klo 9–12

Tapahtumakalenteri päivittyy kevään edetessä, muutokset tapahtumiin mahdollisia. Tiedotamme tapahtumista koti- ja Facebook-sivujemme sekä sähköpostilistan ja WhatsApp-ryhmämme kautta.

Porvoon seutu

Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens Fågelförening rf (BNFF), psly@birdlife.fi. Pj. Jari Lehtinen, p. 050 379 4270. www.psly-bnff.com

Tapahtumat:

15.4. Lintuharrastepäivä Koddervikenin lintutornilla

18.4. Bosgårdin linturetki

25.4. Lintutapahtuma Pukkilan

Kanteleella

yhdeksänä eri päivänä, yleensä kolme lintukävelyä päivässä. Tänä talvena järjestettiin uudet lintukävelyt niille, jotka eivät päässeet ensimmäisellä kerralla mukaan. Nyt kahden talven aikana on tehty alakoululaisten lintukävelyjä 45 alakoululuokalle ja 750 oppilaalle!

Lintukävely on yleensä noin tunnin mittainen. Siihen kuuluu lyhyt alkuesittely, lintukävely koulun lähiluonnossa sekä loppuyhteenveto. Vetäjinä toimii kaksi PSLY:n opasta. Kävelyn tarkoitus on saada oppilaat huomaamaan, että lintuja on havaittavissa ihan oman koulun lähiympäristössä, talvellakin. Oppilaat havainnoivat lintuja itse. Yhdessä yritetään nähdä tuntomerkkejä ja tunnistaa lintuja. Yleensä vaikkapa varis ja harakka ovat tuttuja nimiä, mutta läheskään aina ei ole selvää, kumpi on kumpi.

9.5. Tornien taisto, yhdistystornina Pohjoisniityn torni (avoin vierailuille)

Viikoilla 16–21 torniopastuksia Ruskiksella

Tarkemmat tiedot PSLYn verkkosivuilla. Retkiä lisätään tapahtumakalenteriin kevään aikana.

Tiedotamme tapahtumista, retkistä ja muusta toiminnasta verkkosivuillamme www.psly-bnff.com, Corvus-verkossa, Instagramissa (psly_bnff) sekä Facebookissa (Porvoonseudun Lintuyhdistys ry). Ota meidät seurantaan!

Päijät-Häme

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY)/ BirdLife Päijät-Häme, phly@phly. fi. Pj. Tapani Saimovaara, p. 0400 972 421.

www.phly.fi

Tapahtumat:

19.4. Hanhi- ja petolinturetki

22.4. Muuttopäivystys Luhdanjoella

Toukokuu Sysmä–Hartola-retki

9.5. Tornien taisto

13.5. Lintukävely Kariniemessä

16.–17.5. Perinteinen toukokuun pinnaralli

20.5. Lasten lintukävely Mukkulassa Toukokuu Ulko-Tammion retki

Kesäkuu perinteinen yölaulajaretki

Retkeile Teemun ja Elinan kanssa! Teemu ja Elina päivystävät ympäri maakuntaa ja ilmoittelevat paikasta halukkaille, jotka voivat tulla mukaan havainnoimaan.

Rauman seutu

Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Petri Varjonen, p3.varjonen@gmail.com, p. 0500 112 267. www.rslh.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Satakunta

Porin Lintutieteellinen

Yhdistys PLY ry, ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Rane Olsen, rane.olsen@ gmail.com. www.satakunnanlinnut.fi

Kävelyllä keskustellaan, miksi monet lintulajit muuttavat etelään, miksi jotkin lajit jäävät talvehtimaan ja mistä linnut löytävät talvella ravintoa. Joskus on myös kysytty, miksi pikkuvarpuset ovat usein pensasaidan sisällä tai käpytikka rummuttaa valotolppaa. Luonnollisesti myös lintujen talviruokinnasta on ollut puhetta. Lintukävelyt eivät vaadi paljon materiaalia. Oppilailla ei ole kiikareita, mutta hyödyllisiksi osoittautuivat laminoidut kuvat tavallisimmista talvilinnuista. Meillä oli purkkeihin laitettuna erilaisia lintujen talviravinnon lähteitä (esim. siemeniä, marjoja, käpyjä, kaarnaa, jne.). Ekaluokkalaisille kävelyn lopussa pidetty lintuaiheinen juoksuleikki "saga eller sanning" oli myös hauska. Totta vai tarua: talvehtivat linnut syövät vuorokauden ympäri!

Tapahtumat:

8.4. klo 16 Perinteinen ulkoilmatapahtuma Porin Toukarilla (Jokisatamantie 118), mukana myös Foto Fennica. Kaikille avoin ja maksuton.

11.4. Hanhiretki yhdessä Porin kaupungin kanssa. Kaikille avoin ja maksuton.

12.4. klo 7 Lintukävely, Porin luotojen alue. Kokoontuminen Kirjurinluodon pysäköintialueella. Kaikille avoin ja maksuton.

18.4. klo 11–16 Lintulauantai yhdessä Luontotalo Arkin kanssa. Aamulla klo 7 opastettu Korttelimme linnut -kävely keskustassa. Pohjoispuisto 7.

25.4. Säpin jäsenretki, lähdöt klo 6 ja 7. Vain yhdistyksen jäsenille, pieni osallistumismaksu.

30.4.– 3.5. Nuorten lintuasemaleiri Säpissä 11–15 vuotiaille. TÄYNNÄ.

9.5. Tornien taisto. Yhdistystornina Toukari (Jokisatamantie 118). Lyhyt opastus lintujen maailmaan aloittelijoille klo 10 pysäköintialueella. Kaikille avoin ja maksuton.

9.5. klo 6 Lintukävely, Porin luotojen alue. Kokoontuminen Kirjurinluodon pysäköintialueella. Kaikille avoin ja maksuton.

6.6. klo 21 Yölaulajaretki Hannes Tiiran reitillä, Porin Toukarilla (Jokisatamantie 118). Kaikille avoin ja maksuton.

8.8. klo 6 Lintukävely Enäjärven ympäri. Kaikille avoin ja maksuton.

Suomenselkä

Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry (SSLTY). Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 1431. www.sslty.fi

Tapahtumat:

18.4. Kevätmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä klo 5–15 perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätiedot Kari Saarinen, p. 040 036 9468. 9.5. Tornien taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa.

6.–7.6. Ekomaraton eli Ekoralli. 24 h pinnakisa SSLTY:n toimialueella. Kulkuvälineenä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita. Oma "sähkösarja" sähköavusteista polkupyörää käyttäville.

Porkkalan lintuviikolla perehdytään herkkään

saaristoluontoon

Haluatko tutustua Porkkalanniemeen paremmin? Haluatko oppia tunnistamaan lintuja tai oletko jo aktiivinen lintuharrastaja?

Sofia Koistinen

Porkkalan lintuviikko on monipuolinen luontotapahtuma lintujen kevätmuuton aikaan. Sen järjestävät seitsemättä kertaa Kirkkonummen ympäristöyhdistys, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ja Borearctia. Tänä vuonna teemana on saaristoluonto, johon liittyvää ohjelmaa on tarjolla kaikenikäisille luonnosta kiinnostuneille. Luvassa on mm. saaristoekologi Panu Kuntun luento, retkiä Kirkkonummen saaristoon sekä Meikon luonnonsuojelualueelle.

Lintuviikon löydät Facebookista ja Instagramista @porkkalanlintuviikko. Koko ohjelma ja ilmoittautumiset retkille: porkkalanlintuviikko.fi.

Lisätiedot Jukka Koivisto, p. 050 597 5980.

5.9. Syystornikisa.Yhdistyksen oma lintutornikisa, jossa mitellään keväisen Tornien taiston säännöillä.

19.9. Syysmuuton yhteishavainnointi. Syksyn vilkkaimpaan lintusesonkiin ajoittuva muuttoja vaelluslintujen havainnointipäivä. Lisätiedot Kari Saarinen, p. 040 036 9468.

Lisätietoja SSLTY:n Facebook-sivulta, Suomenselän Linnut -lehdestä sekä yhdistyksen verkkosivuilta.

Suupohja

Suupohjan

Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440.

Lintuviikon

ohjelmaan voi tutustua osoitteessa www.porkkalanlintuviikko.fi.

www.suupohjanlinnut.fi/sply/

Tapahtumat:

9.5. Tornien taisto Siipyyn lintutornilla ja muilla torneilla Lisätietoja Suupohjan Facebook-sivulta ja yhdistyksen verkkosivuilta.

Uusimaa

Helsingin Seudun

Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, toimisto@tringa.fi. Pj. Aleksi Mikola: puheenjohtaja@tringa.fi

Retkikoordinaattori Jaana Sarvala: opastukset@tringa.fi www.tringa.fi

Tapahtumat:

9.4. Aloittelevan lintuharrastajan Vuosaarenhuipun retki

11.4. Viikin kevätlinnut -retki 11.4. Inkoon Kirkkolahden retki

11.4. Meriretki Helsingin edustalle I

11.4. Torniopastus Hakalassa

11.4. Lasten lintuopastus Viikin

Hakalan katselulavalla

12.4. Torniopastus Laajalahdella

12.4. Meriretki Helsingin edustalle II

12.4. Valokuvausretki

Lammassaareen

12.4. Santahaminan retki

14.4. Lammassaaren retki

14.4. Torniopastus Lammassaaressa

15.4. Kivinokan retki

16.4. Paloheinän retki

18.4. Torniopastus Hakalassa

18.4. Aloittelevan lintuharrastajan Viikin retki

18.4. Isosaaren retki

18.4. Porkkalan retki

18.4. Viikin kevätlinnut -retki

18.4. Porkkalan lintuviiko lintulauantai Kirkkonummen Fyyrissä

19.4. Nuorten retki Santahaminaan

19.4. Torniopastus Laajalahdella

19.4. Porkkalan lintuviikon Haahka-lavapäivystys

20.4. Haltialan retki

21.4. Kallvikin retki

21.4. Aloittelevan lintuharrastajan keskuspuiston retki

22.4. Porkkalan lintuviikon pyöräretki Meikoon

22.–24.4. Örön retki

23.4. Torniopastus Lammassaaressa

25.4. Torniopastus Hakalassa

25.4. Viikin retki

25.4. Suomenojan lintuharrastuspäivä Espoon Suomenojalla

25.4. Porkkalan lintuviikon lintulauantai Porkkalan kansakoululla

25.4. Nuuksion retki

25.4. Porkkalan lintuviikon retki Räfsön saarelle

26.4. Torniopastus Laajalahdella

26.4. Torniopastus Vanjärvellä

26.4. Porkkalan lintuviikon Queer-retki Porkkalanniemellä

26.4. Hanikan luontopolun retki

26.4. Porkkalan lintuviikon retki Rönnskärin lintuasemalle

27.4. Aloittelevan lintuharrastajan Kallvikin retki

28.4. Sammalistonsuon ja Ridasjärven retki

29.4. Aloittelevan lintuharrastajan Suomenojan retki

2.5. Viikin kevätlinnut -retki

2.5. Torniopastus Hakalassa

3.5. Hangon retki

3.5. Aloittelevan lintuharrastajan Puustellinmetsän retki

3.5. Pähkinärinteen retki

3.5. Lasten lintuopastus Viikin Hakalan katselulavalla

5.5. Suomenojan valokuvausretki

6.5. Kivinokan retki

6.5. Torniopastus Lammassaaressa

7.5. Torniopastus Suomenojalla

8.5. Lammassaaren retki

9.5. Viikin kevätlinnut -retki

9.5. Torniopastus Vuosaarenhuipulla

9.5. Torniopastus Hakalassa

9.5. Suomenojan valokuvausretki

9.5. Tuomarinkartanon retki

10.5. Retki Hangon lintuasemalle

11.5. Talosaaren retki

12.5. Aloittelevan lintuharrastajan Suomenojan retki

14.–16.5. Virolahden retki

16.5. Viikin kevätlinnut -retki

16.5. Gåsgrundin veneretki

17.5. Torniopastus Laajalahdella

18.5. Puotilan Juorumäen retki

19.5. Torniopastus Lammassaaressa

20.5. Valkmusan kansallispuiston retki

21.5. Sipoonkorven kansallispuiston Fiskträskin retki

23.5. Meriretki purjealus Svanhildilla

23.5. Aloittelevan lintuharrastajan Keskuspuiston retki

23.5. Viikin kevätlinnut -retki

24.5. Lammaslammen retki

24.5. Hvitträskin retki

24.5. Kallvikin retki

25.5. Pihlajasaaren retki

1.6. Porvarinlahden yölaulajat

3.6. Pornaistenniemen yölaulajat

4.6. Iso Huopalahden yölaulajat

4.–7.6. Kökarin retki

5.6. Vallisaaren retki

6.6. Salmenkallion yölaulajat

9.6. Kaunissaaren retki

15.8. Lintumessupäivän opastetut kävelyretket Viikissä

Tarkista ajantasaiset retkitiedot tapahtumakalenteristamme: tringa. fi/tapahtumat/ Lintukursseja:

Opi lisää linnuista ja lintuharrastuksesta Tringan kursseilla! Järjestämme lintukursseja jäsenillemme, katso kurssitarjonta verkosta: tringa. fi/lintukurssit/

Nuorten linturyhmä: Nuorten linturyhmän retkiä suunnitellaan ja lintuhavaintoja vaihdetaan omassa WhatsApp-ryhmässä. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ovat aina tervetulleita mukaan! Kysy lisää ryhmän yhteyshenkilöiltä Ollilta ja Juholta, katso yhteystiedot: tringa.fi/nuorten-linturyhma/

Tringan nuoret löydät myös Instagramista: @tringa.nuoret Raaseporin paikallisjaosto Lullula:

Tringan paikallisjaosto Raaseporin lintuharrastajat Lullula järjestää retkiä ja lintuaiheista ohjelmaa Raaseporin alueella. Kysy lisätietoja toiminnasta pj Kimmo Virralta: ko.virta@gmail.com

Arla, Finnature, Finnglass, Lintukuva.fi, Suomen Lintuvaruste ja Ylläksen Yöpuu.

TIMALI-tornin uusi loisto

Ilkka Laiho

Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksen Halikonlahdelle vuonna 1985/86 rakennuttama lintutorni TIMALI kunnostettiin viime syksynä. Tornin etelänpuoleiset puuosat olivat jo kärsineet 40-vuotisista sääoloista samoin kuin alatasolle johtavat portaat. Samalla uusittiin myös alatason lattialaudoitus ja kaiteisto sekä ylätason portaat.

Tornin kunnostukseen ryhdyttiin, kun kävi ilmi, että alueelle kaavaillun uuden lintulavan rakentaminen viivästyy rahoituksen ja vastuukysymysten vuoksi. Asiaan vaikutti lisäksi alatason portaissa sattunut paikallisen lintuharrastajan loukkaantuminen, kun porras petti hänen altaan.

Torni on siis nyt täysin kunnossa ja käytettävissä. Sieltä on laajat näkymät ympäri Halikonlahden sekä erityisesti viereiselle Viurilanlahdelle, joka luokiteltiin jo valtioneuvoston vuonna 1982 hyväksymässä valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa kansainvälisen tason suojelukohteeksi.

VarsinaisSuomi

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj. Suvi Riihiluoma, puheenjohtaja@tly.fi.

www.tly.fi.

Tapahtumat:

11.4. Lintukävely Ruissalossa klo 7–10. Lähtö kasvitieteellisen puutarhan isolta parkkipaikalta. 13.4.–28.5. Arki-iltojen lintutorniopastukset alueen lintutorneilla. Lisätietoja ja tarkempi aikataulu TLY:n kotisivuilla.

18.4. Muutontarkkailua Rihtniemessä Rauman eteläpuolella. Lähtö Turun tuomiokirkolta klo 5 ja paluu samaan paikkaan klo 15 mennessä. Retki on tarkoitettu TLY:n jäsenille ja sen hinta on 30 €/ hlö. Ilmoittautumiset retket@tly.fi. 25.4. Lintuvaellusretki Teijon kansallispuistoon. Teijoon kuljetaan kimppakyydeillä, retken hinta on 20 €. Retkellä

Halikonlahden torni on saanut nimensä tornin rakennusvaiheessa paikalla kahdesti havaituista viiksitimaleista. Ne olivat Suomen 3. ja 4. timalihavainto.

kävellään 13 km vaihtelevassa maastossa enimmäkseen polkuja pitkin. Lisätietoja löytyy TLY:n kotisivujen retkikalenterista. Ilmoittautumiset retket@tly.fi.

2.5. Lintukävely Ruissalossa klo 7–10. Lähtö kasvitieteellisen puutarhan isolta parkkipaikalta.

9.5. Tornien taisto klo 5–13. TLY:n edustusjoukkue taistelee ja opastaa yleisöä Järvelän kosteikon lintulavalla Littoisissa.

16.5. Retki Porkkalaan. Seuraa ilmoittelua TLY:n kotisivuilla, Ukuliverkossa, Facebookissa ja Instagramissa.

23.5. Lintukävely Ruissalossa klo 5–8. Lähtö Ruissalon telakalta Rantapromenadin ja Hevoskarintien risteyksestä.

29.5. Yölaulajakävely Aurajokirannassa. Lähtö Tuomaansillan Raunistulan puoleisesta päästä klo 22.30.

6.6. Lintukävely Ruissalossa klo 5–8. Lähtö Ruissalon telakalta

Rantapromenadin ja Hevoskarintien risteyksestä.

3.–4.7. Kesäralli. Seuraa ilmoittelua TLY:n kotisivuilla, Ukuliverkossa, Facebookissa ja Instagramissa. 11.7. Kahlaajaretki Poriin klo 4–16. Seuraa ilmoittelua TLY:n kotisivuilla, Ukuliverkossa, Facebookissa ja Instagramissa.

8.8. Lintukävely Ruissalossa klo 8–11. Lähtö kasvitieteellisen puutarhan isolta parkkipaikalta.

10.8.–10.9. Arki-iltojen lintutorniopastukset alueen lintutorneilla. Lisätietoja ja tarkempi aikataulu TLY:n kotisivuilla.

Åland –Ahvenanmaa

Ålands fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), alandsfagelskyddsforening@ yahoo.com. Ordf. Johan Ekholm, jekholm78@yahoo.se t. 040 588 1478. www.alandsfagelskyddsforening.com

Aktiviteter:

Måndags guidningar: 30.3 Första måndags guidningen för säsongen. Samling 17.15 på Notgrundet bredvid Sviby viken. Kikare och kläder efter väder. Övriga datum för måndags guidningarna är: 6.4, 13.4, 20.4, 27.4, 4.5, 11.5, 18.5, 25.5 och 1.6.

10.–12.4. Hackspettssafari på Brändö. Vi åker till Brändö och letar efter hackspettar. Preliminärt åker vi på fredag kväll från Hummelvik och kommer tillbaka endera på lördagkväll eller söndag eftermiddag. Vi bor på Brändö bike and bed. Anmälningar till Johan via mejl, messenger eller kommentarsfältet på Facebook.

26.4. Dagsutflykt till Sälskär. Bindande anmälningar till Johan fram till den 12 april. Mer detaljerad information kommer senare.

1.5. Vår traditionella utflykt. Samling kl. 5 på Notgrundet. Vi besöker träsken i Finström, Boda fjärden, Hammarudda och Torpfjärden mm. Kläder efter väder, matsäck och kikare är bra att ha med sig. Vi är tillbaka runt 12-tiden.

9.5. Tornens kamp. Vi deltar med så många torn som vi får bemannade. Tävlingstid kl. 5–13. 14.5. (Kristi Himmelsfärdsdagen) Dagsutflykt till Lågskär Start 05.30 från Mariehamn, tillbaka vid cirka 15- tiden. Begränsat antal platser. Anmälningar till Johan via mejl, messenger. 14.–17.5. Långhelg på Lågskär. Det finns möjlighet för 5 personer att stanna kvar fram till söndagen på Lågskär.

14.6. Nattsångarutflykt. Mera information kommer senare. Det kan tillkomma andra aktiviteter under våren på kort varsel. Håll utkik efter dem på vår Facebook sida.

Nro 2, 31. vuosikerta

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Jukka Hintikka jukka.hintikka@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu Seppo Alanko

Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu, 2026

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 050 592 2722 juha.halminen@mediaosasto.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos

37 600 kpl

Ilmestyminen

BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2026 kolmena numerona: 16.1., 8.4. ja 9.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen

BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

Verkkolehti issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30:n maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on yhteensä 31 000 jäsentä ja tukijaa.

Henkilöstö

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Viestintäpäällikkö, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori Inka Plit

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Suojeluasiantuntija Aapo Salmela Lintuvesiasiantuntija Jari Ullakko

Viestintäasiantuntija Jukka Hintikka

Ohjelmistoasiantuntija

Antti J. Lind

Taloussihteeri

Merja Taiminen-Vähätalo

Toimistoassistentti

Niko Jokinen (sijaisena Tomas Swahn)

Puheenjohtaja Mika Asikainen

TSN-99 LAAJA JA KRISTALLIN KIRKAS

Nature will never look the same again. Consider the game changed.

Huippuluokan luontokokemus Kowan kanssa!

TSN-99 Prominar on Kowan ensimmäinen 99 mm tarkkailukaukoputki, jossa on käytetty sekä kuperaa XD-linssiä että puhdasta fluoriittikidelinssiä. Suuren etulinssinsä ansiosta saat erinomaisen optisen suorituskyvyn myös heikossa valaistuksessa. Laadukas optinen rakenne mahdollistaa yksityiskohtaisen ja terävän kuvan ilman värivirheitä.

• Suuri 99 mm etulinssi ylivoimaiseen suorituskykyyn heikossa valaistuksessa

• Parannetut optiset pinnoitteet sekä likaa ja tahroja hylkivä KR-pinnoite

• Kowan ensimmäinen kaukoputki XD-linssillä ja fluoriittikidelinssillä

TE-80XW 40x Laajakulmaokulaari

Uuden kaukoputken kanssa julkaistaan myös uusi 40x laajakulmaokulaari, jossa on markkinoiden laajin näkökenttä!