Vuosi lähenee loppuaan ja samalla on päättymässä nykyisen hallituksen toimikausi. Marraskuun liittokokouksessa valittiin Suomen Bioanalyytikoille uusi hallitus, jonka toimikausi alkaa vuoden alusta. On siis hyvä hetki peilata, mitä nykyinen hallitus on toimikautensa saanut aikaan ja edistänyt.
Hallitus uusiutui toimikauden alkaessa ja alku kului perehtyessä toimintatapoihin ja opetellessa uutta. Pienten alkukankeuksien jälkeen pääsimme vauhtiin. Liiton päivittäinen toiminta eteni omalla painollaan järjestösihteerin johdolla. Useita webinaareja ja koulutustilaisuuksia on järjestetty jäsenten toiveita kuunnellen. Olemme laatineet kannanottoja työhyvinvointiin panostamisesta, bioanalyytikoiden asiantuntijuuden tarpeesta terveydenhuollossa, kollegiaalisuudesta ja ammattihenkilölain kokonaisuudistuksesta.
Suomen Bioanalyytikoiden tärkein tehtävä on ammatillinen edunvalvonta. Koulutukseen vaikuttaminen on tärkeää, jotta meillä tulevaisuudessa on päteviä ammattilaisia. Sen lisäksi, että meillä on työelämän tarpeita vastaava tutkintokoulutus, on bioanalyytikoilla oltava myös riittävät jatkokoulutusmahdollisuudet. Kuluvalla hallituskaudella on tehty töitä näiden asioiden edistämiseksi.
Olemme tehneet paljon vaikuttamistyötä uudistuvan ammattihenkilölain eteen. Tavoitteenamme on saada vakiintunut bioanalyytikon tutkintonimike laillistetuksi ammattinimikkeeksi. Työ asian edistämiseksi jatkuu vahvasti tulevana vuonna.
Paljon on siis kuluvan hallituskauden aikana saatu asioita edistettyä ja liiton normaali toiminta on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Kaikkea ei kuitenkaan ole saatu valmiiksi, vaan asioiden edistäminen jatkuu tulevan hallituskauden aikana.
Oikein ihanaa joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta kaikille!
Året närmar sig sitt slut, och samtidigt avslutas mandatperioden för den nuvarande styrelsen. November månads förbundsmöte valdes en ny styrelse för Finlands Bioanalytiker, vars mandatperiod börjar vid årsskiftet. Det är alltså en bra tidpunkt att reflektera över vad den nuvarande styrelsen har åstadkommit och främjat under sin mandatperiod.
Styrelsen förnyades vid mandatperiodens början, och i början av perioden gick tiden åt till att sätta sig in i arbetssätten och lära sig nya saker. Efter lite inledande stelhet kom vi i gång ordentligt. Förbundets dagliga verksamhet fortskred smidigt under organisationssekreterarens ledning. Flera webbinarier och utbildningstillfällen har arrangerats utifrån medlemmarnas önskemål. Vi har utarbetat uttalanden om att satsa på arbetsvälmående, behovet av bioanalytikernas expertis inom hälso- och sjukvården, kollegialitet och en totalreform av lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården.
Finlands Bioanalytikers viktigaste uppgift är att bevaka de yrkesmässiga intressena. Det är viktigt att påverka utbildningen för att vi även i framtiden ska ha kompetenta yrkespersoner. Förutom att utbildningen ska motsvara arbetslivets behov måste bioanalytiker också ha tillräckliga möjligheter till vidareutbildning. Under den pågående mandatperioden har vi arbetat för att främja dessa frågor.
Vi har gjort mycket påverkansarbete för att stödja den förnyade lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården. Vårt mål är att få den etablerade examenstiteln bioanalytiker godkänd som en skyddad yrkesbeteckning. Arbetet för att främja detta fortsätter starkt under det kommande året.
Det är alltså mycket som har främjats under denna mandatperiod, och förbundets normala verksamhet har utvecklats enligt målsättningarna. Allt har dock inte blivit klart, utan arbetet med att driva dessa frågor vidare fortsätter under nästa styrelsens mandatperiod.
En riktigt god jul och ett gott nytt år till er alla!
03
06
Pääkirjoitus
Jenni Kalliomäki, Bioanalyytikoiden pj.
Sopenlehto Laboratoriolääketiedepäivät 2024: Laadukasta ohjelmaa ja uusia kohtaamisia
07
10
12
Paldanius
Tunnelmia Laboratoriolääketiedepäiviltä ja koulutuksen monimuotoisesta arjesta bioanalytiikan tutkinto-ohjelmista
Kalliomäki
Vuoden Bioanalyytikko 2024 - Päivi Laine
Vienonen et al. Kongressiterveiset Sevillasta – Sleep Europe 2024
20
Kalliomäki
Jennin matkakertomus: EPBS kongressi- ja kokousmatkalla Rotterdamissa 7.–9.11.2024
22
14
15
Paldanius
Tieteidenvälisen ja transtieteisen tutkimuksen konferessi (ITD24) Utrechtissa Hollannissa
Kaila & Elomaa
European Association of Biomedical Scientist, EPBS-kongressi 7.11.2024, Rotterdam
26
Sipilä et al. Euroopan Epilepsiakonferenssi Roomassa 7.–11.9.2024
Nordman et al. Bioanalyytikoiden kollegiaalisuusohjeet
Sopenlehto Oletko jo tutustunut uusiin nettisivuihin?
36
Lyhyet Ajankohtaista asiaa
Laboratoriolääketiedepäivät 2024: Laadukasta ohjelmaa ja uusia kohtaamisia
Laboratoriolääketiedepäivät järjestettiin jo 31. kertaa yhteistyössä Koulab Oy:n kanssa, ja tapahtuma kokosi jälleen laajasti alan asiantuntijoita, opiskelijoita ja yritysedustajia. Tämän vuoden ohjelmaa oli rakennettu huolella jo viime talvesta alkaen, ja sen suunnittelussa olivat mukana myös Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys, Kliinisen Fysiologian hoitajat ry, Kliiniset Mikrobiologit ry, Suomen Kliinisen Sytologian yhdistys, Sairaalakemistit ry sekä Suomen Kliinisen kemian yhdistys.
Kahden päivän aikana järjestettiin yhteensä 10 monipuolista sessiota ja noin 70 korkeatasoista luentoa, jotka tarjosivat uusia näkökulmia ja työkaluja alan ammattilaisille. Lisäksi tapahtuman yhteydessä järjestetyssä näyttelyssä 40 näytteilleasettajaa esitteli laboratorioalan uusimpia innovaatioita ja ratkaisuja. Torstai-illan Get together -tilaisuudessa päästiin nauttimaan ruuan, juoman ja verkostoitumisen lisäksi Mikko Laakson laulusta ja kitaroinista.
Perjantaiaamuna pääsimme palkitsemaan Vuoden
Bioanalyytikoksi 2024 Päivi Laineen Turusta. Lue Päivistä lisää sivulta 10.
Bioanalyytikoiden ja Tehyn yhteisellä ständillä kohtaamisia ja palkintoja
Bioanalyytikoiden ja Tehyn ständillä käytiin vilkkaita keskusteluja alan ajankohtaisista aiheista. Lisäksi järjestimme arvontoja ja pääpalkinnon, osallistumisen ensi vuoden tapahtumaan, voitti Iida Tampereelta. Onnittelut voittajalle!
Osallistujien palautteet puhuvat puolestaan
Tapahtumasta saadut palautteet olivat erittäin positiivisia, ja ne vahvistavat tapahtuman merkitystä niin ammatillisessa kehittymisessä kuin verkostoitumisessa.
Tervetuloa ensi vuoden tapahtumaan!
Laboratoriolääketiedepäivät järjestetään jälleen 2.–3.10.2025. Merkitse päivät kalenteriin ja tule mu-
kaan kehittämään osaamistasi, verkostoitumaan ja nauttimaan korkeatasoisesta ohjelmasta!
Osallistujilta kuultua:
Oli todella hyvä ja mieltä avaava luento. Tämä oli paras!
Silmiä avaava luento. Luennoitsija tiesi asiasta paljon ja osasi esittää sen erinomaisesti.
Erinomainen luento labrahoitajan työstä – käytännönläheistä ja inspiroivaa.
Kattava ja mielenkiintoinen kokonaisuus, joka tarjosi vinkkejä suoraan omaan työhön.
Parasta tapahtumassa?
Verkostoituminen ja kollegoiden tapaaminen.
Hyvät esiintyjät ja laadukkaat luennot.
Rentoa keskustelua näytteilleasettajien kanssa.
Sujuvat järjestelyt ja tekninen toimivuus.
Tunnelmia
Laboratoriolääketiedepäiviltä ja koulutuksen monimuotoisesta arjesta bioanalytiikan tutkinto-ohjelmista
TEKSTI
Mika Paldanius, kehittämispäällikkö, dosentti, Oamk
Lokakuun perinteisellä Laboratoriolääketiedepäivillä oli tuttuun tapaan monipuolisia ajankohtaisia bioanalytiikan asioita. Laboratorioammattilaisten arki oli huomioitu erinomaisesti tänäkin vuonna. Näyttely on merkittävä osa tapahtumaa ja nelisenkymmentä yritystä oli mukana Marina Congress Centerin ylä- ja alakerroksissa. Paljon oli taas tuttuja liikkeellä näytteilleasettajien ja osallistujien joukossa. Monipuolisessa ohjelmassa oli mm. tieteellisiä sessioita, tuoretta tietoa keskeisistä kansansairauksistamme sekä biopankkitoimintaa liittyviä tietoutta tekoälyä unohtamatta. Bioanalytiikan koulutuksen näkymiä käsiteltiin torstaina Turun, Novian ja Metropolian näkökulmista.
Tärkeitä huomioita koulutukseen liittyen tuli ilmi bioanalytiikan koulutuksen sessiossa. Bioanalytiikan koulutusta toteuttavat ammattikorkeakoulut ovat hakeneet merkittävästi lisäaloituspaikkoja varten rahoitusta ministeriöltä. Yhteensä valtakunnallisesti myönnettiin 160 bioanalyytikon koulutukseen rahoitusta vuosille 2024–2025. Opettajien kokemusten kautta on opiskelijoiden valmiuksissa ja koulutuksen läpäisyssä huomattu kahtiajakautumista. Bioanalytiikan tutkintoon tullaan erinomaisin tiedon ja taidoin, mutta toisaalta toinen puoli opiskelijoista tarvitsee pal-
jon yksilöllistä tukea sekä ohjausta. Kansainvälisyys näkyy bioanalytiikan tutkinto-ohjelmissa. Novia on aloittanut vuonna 2023 englanninkielisen tutkinto-ohjelman. Vuoden 2024 keväällä Vaasassa oli 25 opiskelijaa 11 eri maasta. Jatkossa myös muissa ammattikorkeakouluissa aloitetaan englanninkielisiä bioanalytiikan koulutuksia.
Ulkomailla tutkintoja suorittaneiden polkuja työmarkkinoille on helpotettu mm. erilaisten hankkeiden kautta. Pätevöitymispolkuihin liittyvissä hankkeissa Metropolian ammattikorkeakoululla on ollut erittäin tärkeä rooli mm. Sote-silta-hankkeessa, jossa laadittiin täydennyskoulutusmalli. Parhaillaan on menossa terveysalan ammattilaisten pätevöitymispolku-hanke, jossa ulkomailla bachelor-tutkinnon suorittaneet pääsevät opiskelemaan pätevöitymisen opintoja. Täydentävien opintojen jälkeen ulkomailla tutkinnon suorittaneet voivat hakea ammatinharjoittamisoikeutta.
Koulutuspäivien ohjelma ja torstain iltatilaisuus oli rakennettu niin, että iloisia kohtaamisia sekä uusia verkostoja syntyi luontevasti. Oli hienoa tavata ex-puheenjohtajia ja nykyisiä toimijoita sekä muistella menneitä että suunnitella tulevia yhteistyökuvioita laboratorioalan ammattilaisten kanssa.
VUODEN BIOANALYYTIKKO 2024 PÄIVI LAINE
TEKSTI ja KUVA
Jenni Kalliomäki
Suomen Bioanalyytikot ry on valinnut Vuoden Bioanalyytikoksi 2024 Päivi Laineen Turusta. Valinta julkistettiin 3.–4.10.2024 järjestetyssä Laboratoriolääketiedepäivät 2024 -tapahtumassa Helsingissä.
Vuoden Bioanalyytikko valitaan vuosittain hakemusten perusteella. Ehdotuksia voivat tehdä liiton jäsenet, työyhteisöt, taustayhteisöt tai alueyhdistys. Valinnan tekee hakemusten perusteella liiton hallitus.
Päiviä ehdotti Vuoden Bioanalyytikoksi Varsinais-Suomen Bioanalyytikot. Päivi on valmistunut bioanalyytikoksi (AMK) 2000 ja suorittanut Kliininen asiantuntija -ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2023. Tällä hetkellä hän työskentelee Tyks Laboratorioiden näytelogistiikkakeskuksessa vastuuhoitajana.
Päivi on työuransa aikana työskennellyt Tyks Laboratorioiden eri yksiköissä mm. päivystys- ja automaatiolaboratoriossa, erikoiskemialla ja näytteiden käsittelyssä. Koko näytelogistiikkakeskuksen vastuuhoitaja hänestä tuli vuonna 2021. Työnkuvaan kuuluu toimia Näytelogistiikkakeskuksen yhteyshenkilönä, vastata henkilöstön perehdytyksestä, laatia toimintaohjeita ja ylläpitää niitä sekä olla mukana näytekuljetusten kilpailutuksessa ja tehdä yhteenvetoja kuljetusten lämpötilaseurantojen poikkeamista ja reagoida niihin.
Päivi on mukana preanalytiikkatyöryhmässä, Tyks Laboratorioiden johtoryhmässä sekä Tyks Laboratorioiden yhteistyöryhmässä. Päivin osaamista voi luonnehtia myös ”yleisenä tietopankkina”, joka myös selvittää ja ratkaisee ongelmakysymyksiä.
Varsinais-Suomen Bioanalyytikot kuvaavat Päiviä ystävälliseksi ja erittäin osaavaksi. Hän tekee jatkuvaa kehitystyötä ja puolustaa bioanalyytikoita ja heidän
osaamistaan erilaisissa muutostilanteissa. Hän tekee tärkeää työtä preanalytiikassa. Päivi korostaa ja tuo esille omassa työssään preanalytiikan asiantuntijuutta. Tästä syystä Päivi ansaitsee olla Vuoden Bioanalyytikko!
Saimme syyskuussa mahdollisuuden osallistua European Sleep Research Societyn (ESRS) järjestämään Sleep Europe 2024 kongressiin, joka järjestettiin Sevillassa 23.–27.9.2024. Sleep Europe -kongressi kokoaa yhteen unitutkimuksen ja unilääketieteen ammattilaisia sekä opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Turusta Tyksin Kliinisen neurofysiologian osastolta kongressiin osallistui tänä vuonna kolme bioanalyytikkoa.
Sleep Europe-kongressi järjestetään kahden vuoden välein ja tänä vuonna sitä isännöi Spanish Sleep Society (Sociedad Española de Sueño). Euroopan unitutkimusjärjestö ESRS on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tavoitteena on edistää unitutkimusta ja -lääketiedettä, parantaa uniongelmista kärsivien hoitoa ja helpottaa unitutkimukseen ja -lääketieteeseen liittyvän tiedon jakamista. ESRS on aloittanut toimintansa vuonna 1971 ja siihen kuuluu 33 seuraa eri puolilta Eurooppaa. Yksi jäsenjärjestöistä on Suomen unitutkimusseura.
Mielenkiintoinen ja runsas kattaus aiheita
Tänä vuonna Sleep Europe -kongressin osallistujia oli lähes 3700. Uni on kokonaisuutena laaja alue ja aihetta käsiteltiin monelta kantilta. Luennot oli jaettu seitsemään eri osa-alueeseen, joita olivat mm. unenaikainen hengitys, neurologia, pediatria sekä mielenterveys.
Päivien ohjelma oli tiivis. Rinnakkaisia luentokokonaisuuksia oli useita ja suullisia esityksiä yli 600. Lisäksi esillä oli yli 1500 posteria. Välillä olikin vaikeuksia tehdä valintoja mielenkiintoisten aiheiden välillä. Useimmat luennoista onneksi tallennettiin. On siis mahdollista näin jälkikäteenkin kuunnella osa luennoista, joille ei päällekkäisen ohjelman takia päässyt osallistumaan.
Kongressissa oli paljon asiaa erilaisista unihäiriöistä ja unitutkimuksista sekä ajankohtaista tietoa unihäiriöiden hoidosta. Kiinnostavia aihekokonaisuuksia olivat mm. unihäiriöt naisilla, lasten unenaikaiset liikehäiriöt, sentraalisen uniapnean hoito sekä REM-unen aikainen uniapnea. Mieleen jäi myös symposium, jossa armenialainen, ukrainalainen ja israelilainen luennoitsija kertoivat unitutkimuksista sotaolosuhteissa.
Luentojen sekä posteriesitysten lisäksi mukana oli runsaasti laite-edustajia ja olikin mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan unitutkimukset ja -rekisteröintilaitteet ovat kehittymässä. Nyt pinnalla tuntuivat olevan erityisesti tekoälyn mahdollisuudet tulevaisuudessa sekä kotona tehtävät rekisteröinnit.
Bioanalyytikko ja unitutkimukset Kliinisen neurofysiologian osastolla osa työtämme on erilaisten uneen sekä vireyteen liittyvien tutkimusten tekeminen. Niiden avulla selvitetään esimerkiksi unenai-
kaisia hengityshäiriöitä (uniapneaa), poikkeavaa päiväväsymystä, pitkään jatkunutta unettomuutta sekä erilaisia kohtauksellisia unenaikaisia oireita.
Laajemmat yön aikana tehtävät unipolygrafiatutkimukset (PSG) tehdään osastollamme videovalvonnassa. Osassa unitutkimuksia (yöpolygrafia, ambulatorinen unipolygrafia) laitteisto asennetaan osastollamme ja tutkittava palaa sen kanssa kotiinsa nukkumaan. Päivisin teemme hereilläpysymis- ja nukahtamisviivetutkimuksia (MWT ja MSLT) sekä lapsille päiväunen aikaisia PSG-tutkimuksia. Lisäksi osastollamme tehdään aktigrafiatutkimuksia, joilla seurataan tutkittavan uni-valverytmiä pidemmällä aikavälillä.
Kiinnostavia aihekokonaisuuksia olivat mm. unihäiriöt naisilla, lasten unenaikaiset liikehäiriöt, sentraalisen uniapnean hoito sekä REM-unen aikainen uniapnea.
Mietteitä kongressimatkasta Kongressin järjestelyt olivat onnistuneet ja kaikki tuntui varsin sujuvalta. Omaan puhelimeen oli mahdollista ladata kätevä sovellus, josta löytyivät mm. aikataulut, tiivistelmät osasta luentoja sekä esimerkiksi kartat kongressialueesta. Matkustaminen kongressikeskukseen oli vaivatonta, sillä hotellimme sijaitsi mukavasti sinne vievän bussilinjan varrella.
Matka oli antoisa ja tarjosi runsaasti uutta opittavaa. Vaikka on aiemminkin tiennyt unen olevan laaja kenttä, oli mielenkiintoista nähdä, miten monesta kulmasta aihetta on mahdollista lähestyä. Sevilla oli kiehtova kaupunki, johon olisi mukava tutustua paremminkin. Tiiviistä ohjelmasta huolimatta ehdimme onneksi myös nauttia iltaisin vanhan kaupungin tunnelmasta.
TEKSTI ja KUVA Mika Paldanius, kehittämispäällikkö, dosentti, Oamk
TIETEIDENVÄLISEN JA TRANSTIETEISEN TUTKIMUKSEN KONFERENSSI (ITD24) UTRECHTISSA HOLLANNISSA
Kansainvälinen tieteidenvälinen ja transtieteiden tutkijaverkosto (ITD Allicance) palvelee monipuolista, hajautettua verkostoa, johon kuuluu laitoksia ja henkilöitä yli tieteenalojen ja maantieteellisten rajojen. Allianssin jäsenten yhteisenä tavoitteena on pohtia ja tutkia monimutkaisia ongelmia sekä yhteiskunnallisia tarpeita, jotka ovat yhteisiä tieteidenvälisille yhteisöille globaalisti.
Kansainvälisen tutkijaverkoston kautta tarjotaan teoriatason ja käytännön tietoa, välineitä ja tekniikoita, jotka tukevat, ohjaavat ja edistävät maailmanlaajuista monitieteistä ja monialaista yhteistyötä. Verkoston toiminta on kontekstilähtöistä, jossa tunnustetaan kokemusten, tietämyksen, toiminnan ja olemisen tapojen, arvojen ja menetelmien moninaisuudet. Yhdistämällä tai integroimalla erilaisia näkökulmia edistetään innovointia ja rakennetaan kansainvälistä yhteisöä, jonka avulla voidaan vastata merkittäviin yhteiskunnallisiin tarpeisiin tieteenaloja ja rajoja ylittävillä tutkimuksilla.
Monitieteisyys (MT) sisältää resursseja useamman kuin yhden tieteenalan alueelta. Tieteidenvälisyys (TV) sisältää tiedollisia resursseja useamman kuin yhden tieteenalan alueelta. Vastaavasti transtieteisyys (TT) pyr-
kii ylittämään tieteenalakohtaisen tiedon rajoja. Se voi sisältää ei-akateemisia toimijoita, esimerkiksi yhteisöjä ja teollisuutta.
Marraskuun Hollannin Utrechtin ITD24 konferenssin osallistui noin 400 tutkijaa ja eri alojen asiantuntijaa ympäri maailmaa. Marraskuun neljän päivän konferenssiohjelma (4.–8.11.2024) sisälsi runsaasti luentoja, postereita ja työpajoja. Tieteidenvälisellä ja transtieteisyyteen pohjautuvilla pienryhmätyöskentelyillä voitiin pureutua monimuotoisiin ilmiöihin. Konferenssi järjestettiin Utrechtin rautatiemuseossa.
Osallistuin konferenssissa useisiin työpajoihin, joissa pohdimme yhdessä erilaisiin teemoihin liittyviä asioita. Olin erityisesti kiinnostunut koulutukseen liittyvistä teemoista. Kävimme esimerkiksi yhdessä työpajassa läpi Utrechtin yliopiston visioita ja terminologiaa läpi sekä sitä, miten opiskelijoiden oppimisprosesseja edistetään ja kuinka tiimiopettajuus toimii tieteidenvälisissä koulutusohjelmissa.
Oulun yliopiston sekä sveitsiläisten ja amerikkalaisten tutkijoiden yhteisessä työpajassa pohdimme yliopistojen tieteidenvälisen ja monitieteisen tutkimus- ja koulutuskulttuurin edistämistä ja sitä, millä tavoin asioita
on kehitetty ja kehitetään mm. Oulun yliopiston tohtorintutkimusohjelmissa.
Matkustin yhdessä ITD24-konferenssiin Oulun yliopiston kolmen tutkijan/asiantuntijan kanssa. Mainostimme ja teimme PR-työtä kesällä 2025 Oulussa järjestettävästä AIS2025-konferenssista. 47th Association for Interdisciplinary Studies Conference järjestetään Linnanmaalla Oulussa kesällä 4.–6.6.2025 yhdessä Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa.
Työryhmissä keskityttiin työkalupakkeihin ja menetelmiin, joilla tuetaan tieteidenvälisiä, transtieteellisiä tai poikkitieteellisiä prosesseja tutkimuksessa, käytännössä tai koulutuksessa. Työpajojen tarkoituksena oli tukea erilaisten työkalupakkien ja menetelmien onnistunutta käyttöä, syventää työkaluja, menetelmiä ja metodologiaa koskevaa keskustelua ja parantaa metodologisen tutkimuksen standardeja. Työpajojen kautta rakensimme yhdessä siltoja yhteisöjen välille ja verkostoiduimme kansainvälisesti. Keskustelut ja pienryhmätyöskentelyt tarjosivat foorumin henkilökohtaiselle ja ammatilliselle kehitykselle työkalujen, menetelmien, metodologian ja työkalupakettien osalta.
Kesällä 2025 Oulussa järjestetään Association for Interdisciplinary Studies -konferenssi.
TEKSTI ja KUVAT
Eija Kaila, TtM, bioanalyytikko AMK, liiton KV-työryhmä ja Anu Elomaa, bionalyytikko YAMK, preanalytiikan vastuuyksikön päällikkö, HUS-Diagnostiikkakeskus
European Association of Biomedical Scientist, EPBS-kongressi 7.11.2024,
Rotterdam
EPBS järjestää yleensä paikallisen liiton kanssa vuosikokouksen yhteydessä kongressin. Tämän vuoden kongressi järjestettiin Alankomaiden liiton kanssa. EPBS on Euroopan alueen kattojärjestö bioanalyytikoiden kansallisille liitoille, joka edustaa bioanalyytikoita 21 eri maasta Euroopassa. Maista 17 on EU-jäsenmaita. Vuosi 2024 on EPBS:n 25-vuotisjuhlavuosi. EPBS perustettiin Alankomaiden Haagissa toukokuussa 1999. Toimintaa ohjaa Belgian laki.
Osallistuin kongressiin liiton edustajana ja kongressin ohjelmatyöryhmäläisenä. Koulutuspäivän ohjelma oli ajankohtainen. Anu osallistui kutsuttuna luennoitsijana tapahtumaan. Kerromme Anun kanssa kongressipäivän luentojen sisällöstä lyhyesti.
Fernando Mendes, EPBS:n puheenjohtaja ja Jennefer van de Luitgaarden Alankomaiden liitosta toivottivat koulutuspäivälle osallistuvat noin 200 henkilöä tervetulleiksi.
Ensimmäisessä sessioissa Yvonne van Duijnhoven, Alankomaiden ja Rotterdamin seudun kansanterveyslaitoksen johtaja, kertoi paikallisesta terveydenhuollosta. Terveydenhuolto Alankomaissa on järjestetty hyvin sa-
mankaltaisesti kuin meillä. Sitä säätelee kansallinen, eurooppalainen ja kansainvälinen lainsäädäntö.
HUS Diagnostiikkakeskuksesta Anu Elomaa piti erinomaisen luennon otsakkeella ”Laboratory Pandemic Preparedness” bioanalyytikoiden ja omasta koordinaattorin roolistaan koronaviruspandemian aikana. Hän kertoi, miten valmiustilasta nolla luotiin laboratorioprosessi koronavirusta varten. Luennossaan Anu korosti bioanalyytikoiden osaamista, laboratorioprosessien hallintaa, asiantuntijuutta ja joustavuutta uuden edessä, kun yhdessä valmisteltiin turvallisia näytteenottopisteitä ympäri HUS-aluetta sekä näytteiden kuljetusta tutkittavaksi. Bioanalyytikoiden ammattitaito ja näytteenottoprosessin hallinta helpottivat projektin etenemistä. Esityksessään Anu toi esille ajatuksen siitä, että näitä valmiuksia ja osaamista olisi hyvä opettaa jo bioanalytiikan koulutuksessa. Luento kiinnosti osallistujia ja keskustelua sekä kysymyksiä riitti aiheesta koulutuspäivän aikana.
Apulaisprofessori Saskia Haitjema Alankomaiden keskuslaboratoriosta luennoi aiheesta ”Data analytics for integrated diagnostics: from data to value”. Lu-
ento herätti ajatuksia laboratoriotulosten tarkasteluun. Haitjema korosti luennossaan suhtautumaan tutkimuksissa pelkästään arvona annettuun tulokseen kriittisesti, koska pelkkä arvo ei anna oikeaa kuvaa siitä, minkälaisessa tilassa asiakas/potilas on ollut näytteenottohetkellä. Esimerkkinä hän antoi dataan merkityn arvon ”7,0”, joka ei suoraan kerro mitä arvo kuvaa –kuvaako se verensokeria vai kaliumia, jolloin arvoon suhtautumineen on erilainen sekä aiheuttaa erilaisia jatkotoimenpiteitä. Painopisteen tulee olla datan syöttämisessä, mihin dataa käytetään ja mitä sillä halutaan selvittää. Pelkkä numeraalinen arvo ei kerro mistä tutkimuksesta on kyse.
Seuraavat kaksi luentoa käsittelivät tekoälyä. Aihe onkin tänä päivänä paljon esillä eri yhteyksissä ja tulee vääjäämättä suurempaan rooliin myös laboratorioissa. Ensimmäisen luennon aiheesta piti bioanalyytikko Marco Pereira, joka työskentelee digitaalisen patologian alueella Portugalissa. Luennon aihe oli ”Biomedical Scientist - An Emerging Profile in an AI World?” Tekoälyä kehitettäessä laboratorioympäristöön pitäisi huomioida arvot, sovellukset, teknologia, vastuullisuus ja etiikka. Toisena luennoi Alankomaista apulaisprofessori Banu Buruk aiheesta ”The paradigm shifts for research ethics review of Biomedical Research assisted with AI Technology”. Hän toi luennossaan esille tekoälyyn perustuvien päätösten eettisyyden ja sen, ovatko kerätyt verrokkinäytteet käytettävyydeltään luotettavia. Hän
korosti seuraavaa verrokkinäytteiden käytöstä: Jos tekoälymallissa käytetyt näytteet eivät täysin edusta tutkimuksen populaatiota, ne voivat tuottaa vääristyneitä tuloksia epäedustavien taustanäytteiden takia. Tämä taas voi vaikuttaa joihinkin potilasryhmiin ja lisätä epätasa-arvoa huonommassa asemassa oleviin potilaisiin.
Kolmas sessio käsitteli siirtymistä vihreämpään laboratorioon ja kestävää kehitystä.
Sheri Scott Isosta-Britanniasta luennoi aiheesta ”Achieving greener pathology practice”. Scott työskentelee Nothing Trent -yliopistossa. Luennossaan hän korosti, kuinka patologian laboratoriossa tulisi tavoitella toimintaa vihreiden arvojen kautta. Patologian näkökulmasta hän otti esiin formaliinin käytön ja kertoi, kuinka joissakin maissa on tutkittu, voitaisiinko formaliini korvata luonnontuotteella esim. hunajalla. Ongelmaksi nousi se, että hunaja ei ole etanolipohjainen. Lisäksi on mietitty, voitaisiinko näytteet pakata vakuumiin, jolloin kuljetuksissa ei tarvitsisi formaliinia. Toki tässä vaihtoehdossa pitäisi miettiä pakkausmateriaali ja turhaa muovin käyttöä tulisi välttää. Lisäksi mielenkiintoista oli, että Michiganin yliopistossa eläinlääketieteellinen laboratorio on pystynyt siirtymään ksyleenittömään työskentelyyn.
“Green labs - A new direction can foster change” -luennossa Solveig Mo Norjan Haukelandin yliopistollisesta sairaalasta kertoi laboratorioyksikkönsä projektista saada laboratoriolle EFLM:n (Eurooppalaisen
kliinisen kemian ja laboratoriolääketieteen kansallisten jäsenjärjestöjen liitto) Green Lab eli vihreän laboratorion merkin. Green Lab on ELFMn kärkihanke, jossa mikä tahansa laboratorio voi alkaa muuttamaan toimintaansa vihreämpään suuntaan. Ohjeistukset löytyvät ELFM:n sivuilta. Haukelandin yliopiston projektissa Green Lab -merkki jäi saamatta laboratorion suuren veden käytön takia, vaikka muuten tavoitteet saavutettiin. Luennossa tuli esiin aihealueita, joita voimme toteuttaa jo nyt laboratoriossa esimerkiksi vähentämällä kertakäyttöisiä pakkaustarpeita ja tulostamista, säilyttää data digitaalisessa muodossa paperiversioiden sijaan sekä tyhjentää tietokoneet turhista sähköposteista. Tehostetaan kierrätystä ja vaalitaan kestävää kehitystä, joihin meillä kaikilla on jo valmiuksia.
Session viimeisen luennon piti Kelly Nijhof, kestävän kehityksen koordinaattori Alankomaista. Luennon aiheena oli “The relationship between ISO15189, 14001 and the Green Deal”. Luennoitsija halusi herätellä yleisöä ajattelemaan, mitä kaikkea ISO15189 standardissa on sellaista, jota voisi ottaa käytäntöön huomioiden vihreitä arvoja. Luennosta jäi mieleemme tutkimusnäytteiden säilytyslämpötila ja laitteiden huoltaminen. Syväjääkaapit ovat nyt säädetty -80 asteeseen. Voisiko lämpötila olla -70 astetta, jolloin energiankulutusta saataisiin pienemmäksi? Lisäksi Nijhof nosti esiin kylmälaitteiden huollot, joiden tekemättä jättäminen nostaa energian kulutusta ja voi vaikuttaa näytteiden säilyvyyteen.
Marie Culliton, IFBLS:n ja EPBS:n entinen puheenjohtaja rohkaisi esityksellään tuomaan esille bioanalyytikon erityisosaamista koko terveydenhuollon saralla. Meidän tulisi ammattikuntana tulla esiin ja rohkeasti ottaa vastuuta osaamisestamme esimerkiksi mikrobiologian asiantuntijuudella. Hänen mukaansa on tutkittu, että noin 80 % kaikista diagnooseista tehdään laboratoriotutkimusten perusteella. Ammattimme näkyvyyttä tulisi lisätä.
Lopuksi Fernando Mendes puhui aiheesta ”Specialize or not to Specialize, that is the question”. Mendes esitteli uusia näkemyksiä bioanalyytikon ammatilliseen kehittymiseen. Joissakin maissa bioanalyytikoilla on mahdollisuus jatkaa opintoja maisterintutkintoon asti ja tehdä oman alan väitöskirja, mutta edelleen on maita, joissa ei ole mahdollisuutta suorittaa maiserintutkintoa tai ei ole selkeää ammatillista kehittymismahdollisuutta. Jatkokouluttautumisen tarve on tärkeää, jotta ammattimme voi kehittyä. Euroopan alueelle on toiveena
saada yhteinen maisteritutkinto. Mendez esitteli Portugalissa alkavia bioanalyytikon erikoistumisopintoja, jossa bioanalyytikot voivat erikoistua esimerkiksi hematologiaan, verensiirtoihin, mikrobiologiaan ja patologiaan, jolloin heistä tulee osaamisalueeseensa erikoistuneita bioanalyytikoita.
Luennon jälkeen käytiin mielenkiintoista keskustelua siitä, lisäisikö jatkokouluttautuminen riskiä siitä, että kaikki bioanalyytikot erikoistuisivat yhteen ja samaan erikoisalaan. Keskustelun lopuksi todettiin, että perustyöntekijöitä laboratorioihin aina löytyy. Kaikki eivät halua erikoistua tai jatkokouluttautua. Tärkeää olisi että niille, jotka haluavat jatkaa opintojaan mahdollistetaan jatkokouluttautuminen. Lopussa vielä äänestimme, olisimmeko valmiita erikoistumisopintoihin. Vastaajista 89 % oli erikoistumisopintojen puolesta ja 11 % opintoja vastaan.
EPBS KONGRESSI- JA KOKOUSMATKALLA ROTTERDAMISSA
7.–9.11.2024
TEKSTI ja KUVA Jenni Kalliomäki
European Association of Biomedical Scientists (EPBS) juhlii tänä vuonna 25 vuotista taivaltaan. EPBS perustettiin toukokuussa 1999 Haagissa, Hollannissa. Vuoden 2023 EPBS:n kokouksesssa päätettiin järjestää juhlavuoden kokous Hollannissa ja kohteeksi oli valikoitunut Rotterdam. Osanottajina olivat puheenjohtaja Jenni Kalliomäki ja hallituksen jäsen Eija Kaila. Pitkästä aikaa mukana oli myös opiskelijajäsen, Kristjan Rätsep, joka osallistui kokouksen aikana Student Forumiin.
Ennen kokousta järjestettiin juhlavuoden kongressi ”Biomedical Scientists Unleashed: Shaping Sustainable Healtcare!”. Kongressissa oli noin 150 osanottajaa. Kongressin aiheet käsittelivät kestävää kehitystä terveydenhuollossa.
Kongressissa kuultiin myös puheenvuoro Suomesta. Anu Elomaa piti puheenvuoron varautumisesta pandemian aikana. Lisäksi kuulimme äärimmäisen mielenkiintoisia puheenvuoroja tekoälyn ja digitalisaation
hyödyntämisestä tulevaisuudessa. Laboratoriot tuottavat valtavan määrän vuosittain jätettä. Puheenvuoroissa pohdittiin, kuinka laboratorioissa voitaisiin tehdä tulevaisuudessa vastuullisempia valintoja. Tämä olisi myös jokaisen hyvä pohtia omalta osaltaan, kuinka vähentää ja järkevöittää jätteen määrää omassa työssä. Pienilläkin valinnoilla on suuri merkitys.
Viimeisenä aiheena puhuttiin koulutuksesta ja jatkokoulutusmahdollisuuksien tarpeesta myös bioanalyytikoille. Eurooppalaisessa vertailussa eri maiden välillä on jonkin verran eroa niin perustutkintokoulutuksessa kuin jatkokoulutusmahdollisuuksien välillä. Tarve on sekä akateemiselle että työelämälähtöiselle jatkokoulutukselle. Työelämässä kehittyneelle osaamiselle tarvitaan myös tunnustusta.
EPBS:n sääntömääräinen kokous oli kaksipäiväinen. Kokouksessa hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja, tilinpäätös, talousarvio ja toimintasuunnitelma. Kuulimme ajankohtaisista asioista ja työryhmistä, joissa EPBS on ollut mukana. Merkittävä saavutus kuluneen vuoden aikana oli, kun ESCO eli eurooppalainen monikielinen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokitusjärjestelmä tunnisti bioanalyytikot terveydenhuollon ammattihenkilöiksi. Suomessa meidät luokitellaan terveydenhuollon ammattihenkilöiksi, mutta näin ei ole
koko Euroopan laajuisesti. Ammatin tunnettavuuden kannalta tämä on merkittävä asia.
Ensimmäisen päivän iltapäivä vierähti keskustellen World cafe -hengessä ajankohtaisista aiheista. Meillä oli neljä eri aihetta, jotka käsittelivät bioanalyytikoiden erikoistumista, kestävää kehitystä, EU-tason vaikuttamista ja tekoälyä. Keskustelujen lopputulemaa käsiteltiin toisena kokouspäivänä ja keskustelujen pohjalta tullaan perustamaan työryhmiä, joissa asioita viedään eteenpäin.
Useamman vuoden tauon jälkeen mukanamme oli myös opiskelija, joka otti osaa Student Forumiin kokouksen aikana. Student Forumissa oli yhdeksän opiskelijaa eri maista. Student Forumin aiheena oli ”Unveiling the Laboratory Lens: The Pivotal Role of Biomedical Scientists in Shaping Research Frontiers”. Student Forumin osanottajat esittelivät myös postereita. Kristjan sijoittui toiseksi Martin Nicholson Award -posterikilpailussa.
Matka oli erittäin antoisa. Paljon hyvää keskustelua eurooppalaisten kollegojen kanssa. Erityisen iloisia olemme, että saimme mukaamme myös opiskelijan ja hänen menestyksestään. Toivottavasti saamme jatkossakin opiskelijan mukaan.
TEKSTI ja KUVAT
Mari Sipilä, Elina Linnavuori, Noora Oksa ja Juha Järvinen
Tyks Kliininen neurofysiologia
Meille tarjoutui mahdollisuus päästä osallistumaan jo 15. kertaa järjestettävään Euroopan Epilepsiakonferenssiin (15th European Epilepsy Congress) Italiassa, Roomassa 7.–11.9.2024. Euroopan Epilepsiakonferenssi järjestetään joka toinen vuosi ja se on arvostettu kansainvälinen konferenssi myös kliinisen neurofysiologian alalla. Kliinisellä neurofysiologialla onkin merkittävä rooli epilepsian laadukkaassa diagnostiikassa sekä hoidon seurannassa. Konferenssiin osallistuminen oli mahdollista Suomen Bioanalyytikot ry:ltä saamiemme henkilökohtaisten apurahojen avulla. Apuraha mahdollisti neljän pohjakoulutukseltaan bioanalyytikon osallistumisen konferenssiin Turun yliopistollisen keskussairaalan Kliinisen neurofysiologian yksiköstä.
Konferenssin järjestämisestä vastasi ILAE (International League Against Epilepsy), joka on vuonna 1909 perustettu kansainvälinen epilepsia järjestö. ILAE:n tehtävänä on varmistaa, että terveydenhuollon ammattilaisilla, potilailla, heidän hoitonsa tarjoajilla ja hallituksella on maailmanlaajuisesti riittävät resurssit koulutukseen ja tutkimukseen, mitkä ovat välttämättömiä epilepsiapotilaiden ymmärtämisessä, epilepsian diagnosoinnissa ja hoidossa. ILAE:n tavoitteena onkin maailma, jossa epilepsia ei enää rajoittaisi kenenkään elämää.
Viisipäiväisen Epilepsiakonferenssin kattaus oli laaja ja se keräsikin yhteen 3600 osallistujaa yli 100 eri maasta. Konferenssi sisälsi yli 130 luentoa ja opetuskurssia, jotka lisäsivät ymmärrystä epilepsiasta eri näkökulmista. Luennot keskittyivät mm. epilepsian perusteisiin, kliiniseen neurofysiologiaan, neurokuvantamiseen, neuropsykologiaan, epilepsian liitännäissairauksiin, lääkehoitoon, neurokirurgiaan ja genetiikkaan sekä tekoälyn käyttöön epilepsian diagnosoinnissa ja hoidossa.
Suullisten esityksien lisäksi konferenssissa oli esillä yli tuhat posteria. Esitysten erittäin laaja kirjo takasi sen, että jokaisella ammattiryhmästä riippumatta oli tarjolla omaa työtä ja osaamisen kehittymistä tukevaa koulutusta. Osa mielenkiintoisimmista luennoista olivatkin niin suosittuja, että kaikki halukkaat eivät mahtuneet kuulolle luentotilojen rajallisen koon vuoksi.
Konferenssin luennot oli jaettu aihealueittain luentokokonaisuuksiin. Jokainen luentokokonaisuus sisälsi vähintään neljä pienempää luentoa, joiden esittäjät olivat oman aihealueensa asiantuntijoita eri puolilta maailmaa. Yhtenä luentokokonaisuutena oli kunnianosoitus edesmenneen Ettore Beghin saavutuksista vuosikymmenten aikana. Oli silmiä avaavaa, kuinka paljon yksi
Mari Sipilä, Elina Linnavuori, Noora Oksa ja Juha Järvinen Tyksin Kliiniseltä neurofysiologialta osallistuivat 15:nteen Euroopan Epilepsiakonferenssiin Roomassa.
ihminen voi tehdä elämänsä aikana uraauurtavaa tutkimusta epilepsiasta yksin ja erilaisten työryhmien kanssa. Konferenssi käynnistyi osaltamme lauantaina iltapäivällä, jota ennen ehdimme käydä yhdessä maailman tunnetuimmassa paikassa, Vatikaanissa. Vatikaani on väkiluvultaan maailman pienin valtio ja sen muurien sisään kätkeytyy paljon historiaa. Upeat maalaukset, vaikuttavat freskot sekä pysäyttävät veistokset saivat meidät käymään aikamatkalla monien vuosisatojen taakse. Vatikaanilla ja omalla erikoisalallamme kliinisellä neurofysiologialla on jotakin yhteistä. Molemmat niistä ovat omalla tavallaan salaperäisiä. Niiden sisään kätkeytyy jotakin ainutlaatuista, johon haluaa tutustua aina vain enemmän, saatuaan niistä ensiraapaisun. Nii-
den ymmärtäminen vaatii aikaa ja keskittymistä. Mitä kauemmin niitä tarkastelee, huomaa, kuinka vähän niistä vielä tietääkään ja halu oppia lisää vain kasvaa.
Konferenssista avaimia ammatilliseen kehittymiseen Tarkka ja oikea-aikainen epilepsiadiagnoosi potilaan hyvän hoidon edellytyksenä nousi meille yhdeksi merkittävimmistä teemoista konferenssissa. Konferenssin laaja luentovalikoima antoi vahvistusta sille, että EEG eli elektroenkefalografiatutkimus on edelleen tärkeässä osassa epileptisten kohtausten tunnistamisessa, kohtausten ja syndroomien luokittelussa ja diagnoosin tekemisessä. Myös EEG-tutkimusta tekevän hoitajan rooli on tärkeä. Hoitajan tekemät huomiot rekisteröinnin aikana
Forum Romanum ja Piazza Venezia
kohtauksenaikaisista oireista sekä potilaan testaaminen antavat tärkeää lisätietoa lääkärille epilepsian luokittelun onnistumiseksi. Kohtauskuvauksen avulla tuetaan tutkimuksen lausunnosta vastaavan lääkärin tekemiä johtopäätöksiä EEG-signaalista. Hoitajan ammattitaito, tarkkaavaisuus sekä potilaan voinnista huolehtiminen ovat osa laadukkaan rekisteröinnin lopputulosta, oikeaa diagnoosia ja hoitoa. Siksi koemmekin tärkeänä, että kliinisellä neurofysiologialla työskentelevä bioanalyytikko tietää riittävästi myös epilepsiasta sairautena ja tyypillisimmistä kohtausoireista.
Intensiivisten konferenssipäivien jälkeen oli mukava jakaa ajatuksia omien tuttujen työkavereiden kesken. Hyviä pohdintoja nousi esiin muun muassa siitä, miten tärkeää on työssämme tuntea potilaan kokonaisvaltainen tilanne. Konferenssissa luennoilla tulikin esiin myös yhä epilepsiaan sairautena liittyvä stigma, mihin myös terveydenhuollon ammattilaisten tulisi omassa toiminnassaan kiinnittää huomiota. Saatamme usein kohdata henkilöitä, jotka ovat saapuneet vastaanotollemme epäilys mukanaan. Usein kysymyksiä on paljon liittyen tulevaisuuteen ja siihen, mitä eri asiat tarkoittavat ja miten niitä hoidetaan. Tavallamme kohdata potilaita voimme vaikuttaa jännittyneen tilanteen rauhoittumiseen ja mahdollisesti myös laadukkaamman tutkimustuloksen saamiseen.
Konferenssipäivät kuluivat kuin siivillä. Kesäisistä Rooman maisemista paluu Turkuun tuntui mielekkäältä, kun mukaan oli tarttunut paljon uutta ajateltavaa ja käteen sai kupin suomalaista kahvia. Olemme jatkaneet ajatusten jakoa konferenssista myös työyhteisössämme reissun jälkeen. Tiedon jakaminen sekä ajankohtaisten käytänteiden ja suositusten noudattaminen ovat työssämme tärkeitä. Kansainvälisiin alamme konferensseihin osallistuminen tarjoaa laajan näkökulman kliinisen neurofysiologiaan ja sen kehitykseen. Osallistuminen konferensseihin antaa loistavan mahdollisuuden kuulla uusimmista tutkimuksista ja mahdollistaa tutkitun tiedon tuomisen osaksi yksikkömme käytäntöjä.
Meidän bioanalyytikoiden osaaminen ja sen tärkeys diagnostisessa prosessissa on tehtävä näkyväksi. Kuten ILAE:n myös meidän tavoitteenamme on yhdessä edistää ja innovoida. 16:s Euroopan Epilepsiakonferenssi järjestetäänkin Kreikan Ateenassa vuonna 2026. Silloin on seuraava madollisuus hypätä jälleen syvemmälle epilepsian maailmaan ILAE:n avustamana.
Kuvassa oikealla Vatikaanin mykistävän upea fresko.
TEKSTI
Sina Nordman, Janika Koskenvuori, Riitta Lumme, Eija Kaila, Kati Koivisto ja Outi Rowe
KUVA AdobeStock
Bioanalyytikoiden kollegiaalisuusohjeet
Bioanalyytikoilla on koulutuksensa ja osaamisensa myötä erityinen asema ammattiinsa liittyvien tehtävien hoitamiseen sekä oma ammatillinen ja eettinen ohjeistus. Tällaisen ammattikunnan jäsenten toimintaan kuuluu kollegiaalisuus, jolla tarkoitetaan saman ammattiryhmän jäsenten välistä suhdetta ja toimintaa. Se perustuu keskinäiseen luottamukseen ja avoimeen vuorovaikutukseen. Kollegiaalisuus on ammattitoverin kunnioittamista ja auttamista.
Bioanalyytikoilla ei ole aikaisemmin ollut omia kollegiaalisuusohjeita, toisin kuin osalla terveydenhuollon ammattilaisia. Suomen Bioanalyytikot ry:n liittokokous päätti Seinäjoella 19.11.2023 kollegiaalisuusohjeiden laatimisesta. Ohjeiden tarkoituksena on parantaa ammattikunnan sisäistä yhtenäisyyttä ja yhteiskunnallista asemaa. Kollegiaalisuudessa korostetaan ammattikunnan edustajien välisen kanssakäymisen asiallisuutta ja hyviä tapoja. Siihen kuuluu myös puuttuminen tilanteisiin, joissa käyttäytyminen tai toiminta on virheellistä tai ammattikunnalle haitallista.
Kollegiaalisuusohjeet koskevat kaikkia ammatin edustajia riippumatta heidän asemastaan työelämässä ja työelämästä pois siirtymisen jälkeen. Hyvässä kollegiaalisessa työyhteisössä vuorovaikutus on kohteliasta ja avointa. Kollegiaalisuudella on myönteinen vaikutus pitovoimaan ja työhyvinvointiin, se vähentää koettua stressiä, vaikuttaa jaksamiseen ja sisäiseen motivaatioon.
Kollegiaalisuusohjeita sovelletaan kaikessa toiminnassa. Bioanalyytikon eettisissä ohjeissa korostuvat bioanalyytikon velvollisuudet ammattikuntaa ja yhteiskuntaa kohtaan sekä tavoite säilyttää ammatin luottamusta herättävä maine. Kollegiaalisuuden perustana toimivat eettiset ohjeet ja kollegiaalisuus on edellytys bioanalyytikon eettiselle toiminnalle.
Bioanalyytikoiden kollegiaalisuusohjeiden laatimiseksi perustettiin vuoden 2024 alussa työryhmä, joka laati tutkittuun tietoon perustuen ohjeet. Työ perustuu työryhmän asiantuntijajäsenen, TtM Janika Koskenvuoren pro gradu -tutkielman tuloksiin, jossa laadittiin käsitteellinen malli bioanalyytikoiden kollegiaalisuudesta. Käsitteellinen malli muokattiin yksittäisiksi väittämiksi.
Aineiston keruu ja analysointi
Suomen Bioanalyytikot ry:n varsinaisista jäsenistä koostuva asiantuntijaraati arvioi kollegiaalisuusväittämät. Asiantuntijaraatiin ilmoittautui 38 työelämässä toimivaa bioanalyytikkoa, jotka antoivat suostumuksensa
vastaustensa käyttämiseen anonyymisti. Tavoitteena oli saada bioanalyytikoilta tietoa kollegiaalisuudesta sekä työelämässä olevista käytännöistä ja kokemuksista.
Asiantuntijaraati arvioi kollegiaalisuusväittämät kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti. Menetelmänä hyödynnettiin Delphi-menetelmää, jota käytetään tutkimuksissa, joiden tavoitteena on osoittaa mielipide-eroja tai saada palautetta. Menetelmä on iteratiivinen eli toistuva prosessi, jossa tietyllä asiantuntijajoukolla testataan samanlaisia kysymyksiä sykleissä.
Aineiston keruu toteutettiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijaraati arvioi kollegiaalisuusväittämien paikkansapitävyyttä kirjallisesti. Asiantuntijaraadin kirjallisessa arvioinnissa oli bioanalyytikoiden kollegiaalisuutta kuvaavia väittämiä 45 kappaletta 12 kategoriassa. Kategoriat olivat ammattiyhteisön arvo, luottamus, sitoutuneisuus, suvaitsevaisuus, arvostus, rohkeus, kunnioitus, yhteistyö, myötätunto, tasa-arvo, vastuullisuus ja vuorovaikutus. Kirjallisten arvioiden perusteella työryhmä muokkasi väittämiä sisällöltään ja lopputuloksena syntyi 47 väittämää, jotka kuvaavat bioanalyytikoiden kollegiaalisuutta.
Toisessa vaiheessa raati arvioi muokattujen väittämien merkitystä asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoitti ei lainkaan ja 5 erittäin tärkeää bioanalyytikoiden kollegiaalisuuden kannalta. Arvioitavia väittämiä oli 12 kategoriassa yhteensä 47.
Väittämien numeerisen arvioinnin perusteella valittiin kollegiaalisuusohjeisiin mukaan ne väittämät, jotka täyttivät vähintään yhden kolmesta sisäänottokriteeristä, joita olivat: keskiarvo yli 4,4 tai vahvasti samaa mieltä väittämästä 50% tai yli tai samaa mieltä asiasta yli 95%. Sisäänottokriteerit täyttäviä väittämiä oli 30.
Lopulliset kategoriat ja väittämät muodostettiin tiivistämällä sisällöllisesti samankaltaiset kategoriat ja väittämät. Valmiit kollegiaalisuusohjeet sisältävät 16 väittämää neljässä kategoriassa.
Tulokset
Kvalitatiivisessa osuudessa vastauksia saatiin 28, vastaajien keskimääräinen ikä oli 45,7 vuotta ja keskimääräinen työkokemus 17,9 vuotta. Kvantitatiivisessa osuudessa vastauksia saatiin 29, vastaajien keskimääräinen ikä oli 43,8 vuotta ja keskimääräinen työkokemus 16,4 vuotta. Asiantuntijaraadin jäsenten ikä ja työkokemusvuodet on kuvattu taulukossa 1.
Taulukko 1. Asiantuntijaraadin jäsenten ikä ja työkokemusvuodet.
Suomen Bioanalyytikot ry:n nimetty kollegiaalisuustyöryhmä toimitti valmistellut ohjeet liiton hallitukselle, joka hyväksyi ohjeistuksen kokouksessaan 24.11.2024.
Taulukossa 2 on kuvattuna Bioanalyytikoiden kollegiaalisuusohjeet kategorioittain.
Bioanalyytikoiden kollegiaalisuusohjeet ovat luettavissa
Bioanalyytikot ry:n nettisivuilla
Pohdinta
Bioanalyytikoiden kollegiaalisuusohjeet tukevat bioanalyytikoita työssään sekä vahvistavat ammattikunnan sisäistä yhteenkuuluvuutta, velvoittavat bioanalyytikoita arvostavaan, kunnioittavaan ja luottamukselliseen toimintaan sekä rakentavaan vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Bioanalyytikoita kannustetaan olemaan ammatillisesti vastuullisia, rohkeita ja sitoutuneita sekä vaalimaan työssään tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta.
Bioanalyytikoiden kollegiaalisuusohjeiden tavoitteena on lisätä ammattikunnan tietoisuutta kollegiaalisuudesta, mikä edellyttää tiedon leviämistä ohjeista.
Suomen Bioanalyytikot ry tiedottaa jäsenistöä ja yhteistyötahoja ohjeista. Suomessa laboratorioalan tapahtumissa ja koulutuksissa tiedon jakaminen bioanalyytikoiden kollegiaalisuusohjeista on tärkeää. Ammatilliset verkkokeskustelut aiheesta ovat tervetulleita. Kollegiaalisuusohjeet soveltuvat myös bioanalyytikoiden koulutukseen esimerkiksi ammattietiikkaa käsitteleville opintojaksoille. Valmistuville bioanalyytikoille tarjotaan tietoa kollegiaalisuusohjeista. Ohjeista on tarkoitus julkaista vertaisarvioitu artikkeli ja esitellä niitä bioanalyytikoiden konferensseissa.
Siitä on jo 52 vuotta aloittaessamme opiskelumme laboratoriohoitajiksi Turun sairaanhoito-oppilaitoksen laboratoriohoitajajaostossa kurssilla numero 33 ja joulukuussa 2024 tulee kuluneeksi 50 vuotta valmistumisestamme. Näinä kuluneina viitenä vuosikymmenenä työskentely kliinisissä laboratorioissa ja laboratoriohoitajan työnkuva ovat muuttuneet valtavasti. Me vuonna 1974 valmistuneet laboratoriohoitajat olemme kokeneet tuon muutoksen ja olleet mukana tuossa prosessissa.
Pasteurin pipetin prototyyppi
Aloitimme 50-vuotisjuhlatapaamisemme keskellä Turun historiaa. Söimme lounaan kauniissa vuonna 1832 rakennetussa empiretyylisessä rakennuksessa, jossa aikojen alussa on työskennellyt lääkäreitä ja tutkijoita. Siellä sijaitsee nykyään ravintola Grädda. Sieltä jatkoimme matkaamme Ett Hem -museoon, joka oli perustettu sata vuotta myöhemmin kuin lounaspaikkamme eli vuonna 1932. Museossa olimme mukana mahtavassa draamaesityksessä talossa aikojen alussa asuneen Helene-rouvan kanssa. Ihailimme seinillä olevaa taidetta. Yhdessä taulussa näkyi meillekin tuttu esine. Siinä oli kuvattuna Louis Pasteurin apulainen pipetti kädessään. Se lienee ollut vielä nykyäänkin käytössä olevan Pasteur-pipetin ensimmäinen versio.
Unohtunut kaakeliuuni
Jatkoimme edelleen aikavaellusta ja saavuimme Turun Akatemiantalolle, jossa opiskelimme vuonna 1972–1974. Rakennus luovutettiin vuonna 1830 mm. Turun hovioikeudelle. Siellä 1800-luvun alussa rakennetussa talossa opiskelimme tulevaa ammattiamme keskellä Turun historiaa. Tutustuimme Akatemiantalon juhlasalin kauniisiin reliefeihin ja ihmettelimme hovioikeu-
den tuomareiden kokoussalin pitkää punaisella liinalla koristeltua pöytää. Sykähdyttävintä oli kuitenkin se, kun pääsimme tutustumaan pikaisesti silloisiin opiskelutiloihimme. Erilaisia muistoja nousi mieleemme. Joku tokaisi: ”Tuollahan me tutkimme omia verinäytteitämme”. Mieleeni muistui tehtävä, joka kuului ”järjestäjille”. Järjestäjät jäivät verinäytteiden tutkimisen jälkeen tiskaamaan tutkimuksessa käytetyt koeputket. Niitä huuhdeltiin mielestäni ainakin ”tuhat” kertaa tislatulla vedellä. Joku kertoi syöneensä eväitä ruoka-
Louis Pasteurin apulainen pipetti kädessään.
Turun Akatemiantalon portailta. Kuvassa alarivissä vasemmalta Tuija, Hannele ja Sirpa. Keskellä vasemmalta Sirpa, Tuija-Riitta ja Hanna-Maarit. Ylhäällä vasemmalta Leila, Terttu ja Erja.
tauolla Akatemiantalon sisäpihalla. Eräs meistä alkoi luetella silloisten luennoitsijoittemme nimiä. Ihmetystä meissä kaikissa herätti nykyaikaistetussa luentosalissa oleva kaakeliuuni. Kukaan meistä ei muistanut nähneensä sellaista silloisessa luokassamme. Opas kuitenkin kertoi sen olleen siellä aikojen alusta asti. Emme silloin kaiketi ymmärtäneet tai huomanneet, miten historiallisessa ympäristössä saimme opiskella.
Mustetahratestejä ja pikriinihappoa suuhun
Ei tapaamisemme saanut olla pelkkää historiaa, joten lähdimme kohti vuonna 2018 valmistunutta Medisiina
D:tä. Siellä koulutetaan tänä päivänä bioanalyytikkoja. Eräs meistä, joka on ollut jo vuosikymmeniä ulko-
mailla, ihmeteli ääneen, että mikä se sellainen bioanalyytikkokoulutus on. Eipä ollut Eurooppaan asti vieläkään kiirinyt tietoa tutkintonimikkeemme muutoksesta, vaikka laboratoriohoitajan nimeke muuttui jo vuonna 1998 bioanalyytikoksi.
Uudessa rakennuksessa lehtorit Heidi Kalve ja Seija Kirkko-Jaakkola kertoivat meille bioanalyytikkokoulutuksen nykytilanteesta. Kuulimme tietoa hakijamääristä, keskeytyksen syistä, pääsykokeista ja paljon muustakin koulutukseen liittyvästä. Enää opiskelijoiksi pyrkivien ei tarvinnut kertoa, mitä he näkevät Rorschachin mustetahrakuviossa tai miettiä, mihin suuntaan hammaspyörät pyörivät tai etsiä sähkökatkoksen paikkaa. Näinhän meitä silloin testattiin.
Tämän jälkeen tutustuimme Medisiina D:n bioanalyytikkokoulutuksen upouusiin laboratoriotiloihin. Hienoa, että automaatio on vallannut harjoitusluokat. Enää ei pesty Beckman B spektrofotometrin kyvettejä tai pipetoitu suulla vahvoja liuoksia, kuten me teimme muinoin. Eräs meistä kertoi pipetoineensa pikriinihappoa suuhunsa ja muitakin nesteitä oli pipetoidessa monen suussa käynyt silloin ”vanhaan hyvään aikaan”. Onneksi Heidi Kalvella oli vielä näyttää ”historialli-
Lehtorit Seija Kirkko-Jaakkola ja Heidi Kalve.
nen pumpetti”, jolla pipetin täyttäminen olisi ollut aikanamme turvallisempaa. Ainahan töissä oli olevinaan kiire, eikä ”ehtinyt tai viitsinyt” sitä tuolloin käyttää.
”Senkkatelinettäkään” ei enää löytynyt, mutta ”staasi” säilyttää luultavasti vielä pitkään asemansa. Siitä vaaleanharmaasta metallisoljin varustetusta kiristyssiteestä on tullut vuosien myötä kauniin värisiä ja muovisolkikin aukeaa irrottaen kiristyssiteen asiakkaan kädestä. Lapsillekin on omat kuviolliset ”staasit”.
Kierroksemme lopuksi totesimme ykskantaan, että 1970-luvulla laboratoriohoitajan ammatti-identiteetti muodostui laskutikusta ja Carlsbergin pipetistä rintataskussa. Onneksi taskulaskimet tulivat pian uramme alussa poistaen laskutikun taskustamme näytteiden tulosten laskemisessa. Olipa hienoa tutustua koulutuksen nykypäivään.
Polvisukat jalassa ja rusetit hiuksissa Illallisen söimme yhdessä menneitä muistellen ja nykyhetkeä ja tulevaisuutta miettien. Jokainen meistä oli tuonut mukanaan kuvia työuraltaan. Niistä kuvastui työyhteisöissä vallinnut ilon ja yhteenkuuluvuuden tunne. Työpaikoilla henkilökunta vietti yhdessä kevätja joulujuhlia, syntymäpäiviä ja eläkkeellelähtöjä. Erityisesti mieleeni jäi kuva, jossa erään työpaikan laboratoriohoitajat olivat pukeneet toukokuussa ylleen polvisukat jalkaan ja laittaneet valkoisen rusetin hiuksiinsa huumorin pilke silmäkulmassa. Itselleni tuli kuvasta muisto lapsuudesta ja koulujen kevätjuhlista, jolloin oli pakko saada pukea polvisukat jalkaan, oli miten kylmä ilma tahansa. Osataanko tai uskalletaanko enää työpaikoilla hassutella?
Oli mukavaa viettää päivä niiden ihmisten seurassa, joihin oli tutustunut jo vuosikymmeniä sitten ja olihan tämä jo 6. tapaamiskertamme. Meillä kaikilla on jonkin verran ikää, joten päätimme tavata tästä eteenpäin joka kolmas vuosi. Palaan vielä siihen kaakeliuunijuttuun! Eräällä meistä oli illalla mukana kuva luokkahuoneestamme 52 vuoden takaa. Toden totta, uskokaa tai älkää, siellä luokkahuoneessahan se kaakeliuuni törrötti samalla paikalla, kuten nykyäänkin. Silloisia parikymppisiä nuoria naisia eivät tuolloin kaakeliuunit paljoakaan kiinnostaneet. Tarinan lopuksi voin yhteenvetona todeta, että olemme osa kliinisen laboratoriohoitajan työn historiaa. Tuskin monikaan ammatti on muuttunut näin paljon ajan saatossa kuin oma työkuvamme. Olimme kaikki iloisia ja ylpeitä siitä, että olimme saaneet olla mukana tässä historiallisessa muutoksen ketjussa.
KESÄKUUN KYSELYMME TULOKSISTA
TEKSTI Satu Taskinen, varapuheenjohtaja
Suomen Bioanalyytikot teetti kyselyn kesäkuussa 2024. Kysely lähetettiin kaikille laboratoriohoitajille / bioanalyytikoille; varsinaisille, opiskelijoille, eläkeläisille sekä ei jäsenille, yhteensä 2 400 henkilölle. Kyselyyn vastasi 345 henkilöä. Vastaajista 71 % oli varsinaisia jäseniä, opiskelijajäseniä 14 % sekä eläkejäseniä 8 %. Vastaajista 6 % ei ollut jäseniä.
Kyselyyn vastanneista alle 25 vuotiaita oli 6 %, 25–34 vuotiaita 18 %, 35–44 vuotiaita 27 %, 45–54 vuotiaita 20 %, 55–64 vuotiaita 21 % sekä yli 64 vuotiaita 8 %.
Vastaajista päivätyössä on 54 %, kaksivuorotyötä tekee 13 %, kolmivuorotyötä 16 %, keikkatyössä olevia 6 % ja 10 % ei ole työelämässä (opiskelija, eläkeläinen, perhevapaa tmv.).
Vakituisessa kokoaikaisessa työsuhteessa vastaajista on 68 %, vakituisessa osa-aikaisessa työsuhteessa 6 %, määräaikaisessa kokoaikaisessa työsuhteessa 8 %, määräaikaisessa osa-aikaisessa työsuhteessa 2 %, keikkatyöläisenä / freelancerina 7 %, yrittäjänä ei toiminut kukaan ja 9 % (33 henkilöä) vastaajista ei ollut vastannut kysymykseen.
vissä 1 %, asiantuntijatehtävissä laboratorion ulkopuolella 3 % ja muussa työssä 6 %. Muun työpaikan ilmoittaneet työskentelevät yliopistolla, tutkimuslaboratoriossa tai valtiolla. Viisi prosenttia vastaajista ei vastannut kysymykseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että valtaosa laboratoriohoitajista / bioanalyytikoissa työskentelee vakituisessa kokoaikaisessa työsuhteessa päivätyössä hyvinvointialueella eli julkisella sektorilla.
Kysyimme, mikä on saanut henkilön liittymään jäseneksi. Tärkeimpänä koettiin ammatillisen edunvalvonnan tukeminen (166 vastaajaa), seuraavaksi koulutustapahtumat (117) ja Bioanalyytikko-lehti (116). Muina syinä mahdollisuus verkostoitumiseen (97), alueyhdistyksen toiminta (93), jäsenedut (69), kollegan suositus (38), sosiaalisen median sisällöt ja kannanotot (26) ja liittymislahja (9). Vastaaja pystyi valitsemaan useita vaihtoehtoja. 38 vastaajaa ei osannut sanoa syytä liittymiseen.
Ammatillinen edunvalvonta koettiin kyselyssä tärkeimmäksi asiaksi liittymisessä. Ammatillinen edunvalvonta kattaa koulutuksen ja ammatin kehittämisen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Miten se näkyy toiminnassamme – teemme muun muassa yhteistyötä työelämän ja koulutuksen kanssa, pidämme yhteyttä päätöksiä tekeviin viranomaisiin, teemme kannanottoja ja lausuntoja. Ensi vuoden aikana terveydenhuollon ammattihenkilölaki on uudistumassa ja vaikutamme siihen, että Bioanalyytikko-tutkintonimike saadaan ammattihenkilölakiin. Koulutustapahtumia järjestetään vuosittain ja ensi vuonna järjestämme #BOOP25-koulutuspäivän opiskelijoille 8.2.2025, koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivän 5.9.2025 sekä Laboratoriolääketiedepäivät 2.–3.10.2025. Lisäksi tulemme järjestämään webinaareja. Webinaarit on koonneet jäseniä runsaasti linjoille viime vuosien aikana.
Verkostoituminen koettiin tärkeänä ja se toteutuu sekä Suomen Bioanalyytikoiden että alueyhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa. Tämä lisää yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä.
Jäsenetuja vastaajista on hyödyntänyt vain 22 %. Tästä voisi tehdä oman kyselyn, ovatko jäsenetumme tunnettuja ja osaammeko markkinoida niitä tarpeeksi. Täytyy kuitenkin muistaa, että Suo-
men Bioanalyytikot on pieni toimija, jolla on rajalliset mahdollisuudet toteuttaa jäsenetuja.
Mikä saisi liittymään jäseneksi? Bioanalyytikon ammatin ja työpaikkojen puolustaminen näkyvästi nousi vastauksissa suurimmaksi syyksi liittymiselle. Myös alhaisempi jäsenmaksu sekä alueyhdistyksen näkyvämpi toiminta, myös laajoilla alueilla, nousi esille.
Ammattimme tuli hyvin tunnetuksi muutama vuosi, kun korona valtasi maailman. Olimme hyvin näkyvillä ja työmme tärkeys nousi uudelle tasolle. Vuonna 2023 hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Ne ovat säästöpaineissaan joutuneet hyvinkin tiukkaan paikkaan: arvioimaan sitä, missä työtä tehdään ja millä resursseilla sitä tehdään. Suomen Bioanalyytikot seuraa tilannetta, mitä alueilla tapahtuu. Valitettavasti päätökset tekevät työnantajan edustajat eli hyvinvointialueet. Hyvinvointialueiden säästöpaineet vaikuttavat välillisesti myös yksityiselle sektorille.
Vastauksista ilmenee, että vastaajat ovat sekä samaan aikaan tyytyväisiä että tyytymättömiä samoihin asioihin. Eli esimerkkinä nousi mm. jäsenmaksu – osa on tyytyväinen nykyiseen jäsenmaksuun, osa haluaisi sen olevan matalampi, mutta osa myös olisi valmis maksamaan enemmän. Myös sähköinen lehti jakoi mielipiteitä eli osa on erittäin tyytyväinen, osa haluaa paperisen lehden takaisin.
Jatkotyöstämme toiveitanne Suomen Bioanalyytikoiden ja alueyhdistysten toimintaan.
Oletko jo tutustunut uusiin nettisivuihin
TEKSTI Kaija Sopenlehto
HOLIDAY CLUB KATINKULLAN
VIIKKO-OSAKKEET
Suomen Bioanalyytikot ry tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna Holiday Club Katinkullan Golfharjun lomaviikkoja jäsenhintaan 365 € tai 415 €/viikko. Liitolla on käytössä jäsenille viikot 12, 26, 27, 31, 38 ja 43. Huoneistot ovat neljälle henkilölle.
Viikoille haetaan liiton jäsensivuilla olevalla hakulomakkeella. Valinnat suoritetaan arpomalla.
Hakuaika
Viikko 12: 1.1.–31.1.2025
Viikot 26, 27, 31, 38, 43: 1.1.–31.3.2025
Hyödynnä mainio jäsenetu ja lähde lomalle!
Kaikissa Golfharjun huoneistoissa on yksi makuuhuone (kaksi makuupaikkaa), olohuone (vuodesohva), keittiö, sauna, parveke tai terassi. Huoneistot ovat täysin varusteltuja.
Katinkullan Kylpylän käyttö ei sisälly hintaan. Vaihtopäivä on aina maanantai.
• Lisätietoja huoneistoista, alueesta jne: Holiday Club Katinkulta, p. 030 686 3000, www.holidayclubresorts.com/fi/Kohteet/Katinkulta/
ONNEA
Onneksi olkoon valmistuva bioanalyytikko ja tervetuloa ammattilaisten joukkoon! Suomen Bioanalyytikot on ammatillinen järjestösi. Mikäli olet ollut opiskelijajäsenenä, muuttuu jäsenyys automaattisesti varsinaiseksi jäsenyydeksi tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Kuulumalla Bioanalyytikoihin
• saat Bioanalyytikko-lehden neljä kertaa vuodessa e-lehtenä sähköpostiisi
• pääset mukaan alueelliseen toimintaan
• voit osallistua koulutuksiin
• saat tukea ammatillisissa asioissa
• pääset hyödyntämään myös monia muita jäsenetuja.
Meidät löytää somesta!
• www.facebook.com/bioanalyytikot
• Instagram @bioanalyytikot
• X @bioanalyytikot
Jaa valmistujaiskuvasi Instagramissa #bioanalyytikko2024 ja @bioanalyytikot!
Mikäli et ole vielä jäsen, nyt kannattaa liittyä. Täytä hakemus nettisivuillamme www.bioanalyytikot.fi
Muista hakea ammatinkehittämisapurahaa!
Ammatinkehittämisapurahan hakuaika päättyy 31.1.2025, joten toimi pian! Lisätietoja www.bioanalyytikot.fi
Ovathan jäsentietosi ajan tasalla?
Nyt kiiruusti https://bit.ly/jasentiedotkunnossa -osoitteeseen päivittämään mahdolliset muutokset yhteystiedoissasi! Arvomme kaikkien tietonsa päivittäneiden kesken yllätyksiä!
LIITTOKOKOUKSESSA 2024 PÄÄTETTYÄ
Suomen Bioanalyytikoiden liittokokous kokoontui Kuopiossa 24.11.2024.
Liittokokousedustajat valitsivat uuden hallituksen kaudelle 2025–2026. Puheenjohtajaksi valittiin Jenni Kalliomäki (Tampere) ja varapuheenjohtajaksi Satu Taskinen (Teuva). Kokous valitsi seitsemän hallituksen jäsentä: Jenni Hänninen (Pirkkala), Marja Kaski-Honkanen (Kaarina), Kati Koivisto (Tampere), Mirkka Lahtinen (Riihimäki), Jaanika Saloranta (Hyvinkää), Kaisa Säippä (Upinniemi) ja Taru Turunen (Pieksämäki). Lisäksi valittiin neljä varajäsentä: Tero Hongisto (Kuopio), Maija-Kaisa Laitinen (Seinäjoki), Iida Matilainen (Tampere) ja Sirpa Saari (Harjavalta).
Liittokokous vahvisti vuoden 2023 tilinpäätöksen ja hyväksyi talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2025 sekä strategian vuosille 2025–2027. Kokouksessa päätettiin varsinaisten jäsenten jäsenmaksuksi 39 € vuodelle 2025.
Onnittelut uuteen hallitukseen valituille. Uusi hallitus esittäytyy seuraavassa Bioanalyytikko-lehdessä.
Kiitos hallituskauden päättävälle hallitukselle!
Kukitetut puheenjohtaja Jenni Kalliomäki ja varapuheenjohtaja Satu Taskinen.
Anna palautetta lehdestä!
Mikä kosketti, mikä tökki?
Anna palautetta lehdestä ja vaikuta siihen, mitä luet :)
Lehden 3, 2024 paras juttu
Kiitos palautekyselyyn vastanneille! Äänestitte lehden 3, 2024 parhaiksi sisällöiksi Hyvä työyhteisö -kampanja-artikkelit.
50-ÅRS KURSTRÄFF I VASA
TEXT Sirpa Metsola, Pensionär, Laboratorieskötare
FOTO Kerstin Alho, Pensionär, Laboratorieskötare
Vi var 12 laboratorieskötare, som blev färdiga från den första 2,5-årig kursen från Österbottens Centralyrkeskola den 19.12.1973.
Tisdagen den 3 september träffades vi vid Vasa Centralsjukhus i H-husets aula. Österbottens välfärdsområdets säkerhets- och beredskapschef Terhi Metsola förde oss runt i H-huset och berättade hur sjukhuset funge-
rar till. ex. vid en katastrof. På sjukhusets cafeteria tog vi en kaffepaus innan vi fortsatte till laboratoriet där vi blev guidade av Fimlabs laboratoriearbetsledare Solveig Nykvist. Laboratoriet var i tre våningar och det var mycket att titta på. Dagen slutade vi på restaurang Strampen och lovade att träffas igen.
