Hiilineutraali maidontuotanto vaatii koko ketjun yhteistyötä
Maailman maidontuotanto ennätykseen
Arla Huomisen Tekijät on vaikuttamisen väylä
Joonas Mattila:
VAHVA & ITSENÄINEN HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI
Hämeenlinnassa on pitkät maidon jalostamisen perinteet. Ensimmäinen meijerilaitos kaupunkiin perustettiin 1871, Tavastehus Mejeriaktiebolag. Hämeenlinnan Osuusmeijeri perustettiin vuonna 1926, kun paikalliset meijerit yhdistyivät.
Hämeenlinnan Osuusmeijeri on vahva ja itsenäinen, tuottajiensa omistama osuuskuntamuotoinen meijerilaitos. Yhdessä tuottajaomistajiemme ja Arlan Suomi -yhteistyöryhmän kanssa tarjoamme laadukkaita meijeripalveluita vuosikymmenten kokemuksella.
MAITOA SUOMESTA
Arla Suomi -yhteistyöryhmän lehti
16. vuosikerta
PÄÄTOIMITTAJA:
Sami Kilpeläinen
Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com
Ulkoasu: Ville Alén
Postiosoite:
PL 33, 01151 Söderkulla
Puhelin: 050 3831755
Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com
Ilmoitukset ja tilaukset: Ulla Roininen
Osk MS Tuottajapalvelut
Savarinväylä 5 84100 Ylivieska
JULKAISIJAT: Arla Oy
Hämeenlinnan Osuusmeijeri
Kaustisen Osuusmeijeri
Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri
Laaksojen Maitokunta
Limingan Osuusmeijeri
Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan
Meijeri
Ruhan Meijeri Oy
PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa
KANNEN KUVA:
Joonas ja Anu Mattila
PÄÄKIRJOITUS
SAMI KILPELÄINEN
Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja
Maitotilat pyörittävät isoa businesta – ja se vaatii
osaamista!
Suomalaisten Arla-ryhmän tilojen tukien kanssa laskettu liikevaihto kohoaa tänä vuonna jo keskimäärin noin puoleen miljoonaan euroon. Komea luku. Suurimmat tilat saavuttavat jo usean miljoonan euron liikevaihdon. Muutaman sadantuhannenkin euron liikevaihdosta kannattaa olla ylpeä. Jokainen euro pyörittää Suomen taloutta ja erityisen paljon myös paikallista taloutta. Useimmiten omistajina ovat yksittäiset perheet.
Keskimääräinen tilalta haettava maitomäärä on tällä hetkellä 3 700 litraa hakukerralta. Reilu kymmenen vuotta sitten se oli 1 500 litran luokkaa. Muutos on ollut nopea, vaikka maitotilojen kasvu on tapahtunut Suomessa maltillisesti.
Maidontuotanto on yrittäjyyttä. Siihen kuuluvat markkinatuottojen ohella kustannusten hallinta ja lainsäädäntöympäristö tukipolitiikan ehtoineen. Entistä isompaan rooliin ovat nousseet kestävän tuotannon ehdot. FarmAhead -työkalut tarjoavat suomalaisille tiloille ylivoimaiset välineet vastuullisuuden mittaamiseen ja palkitsemiseen. Jopa kauppaketjut eri puolilla Eurooppaa ovat ihastuneet FarmAheadiin.
Arla Huomisen Tekijät ovat vaikuttajaryhmä tuottajista, joilla on katse tulevaisuuteen. Tuottajien sanoin, yhteiset tapaamiset avaavat ymmärrystä, mistä Feed Life brändimatkassa ja FarmAhead -vastuullisuustyössä on kyse: Haluamme olla #1 Suomessa arvonluonnissa, vastuullisuudessa ja innovaatioissa. Suosittelen Arla Akatemiaa tuottajillemme. Talous- ja johtamistaitojen ohella sieltä saa valtavasti tietoa markkinoista, brändistä ja vastuullisuudesta, mutta myös eväitä tuotantoprosesseihin, ruokinnassa onnistumiseen tai kyberturvallisuuteen.
Kutakin aikakautta sävyttävät erilaiset megatrendit. Suomen itsenäistymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 108 vuotta. Tuo 108 vuotta on sama ajanjakso, jonka suomalaiset olivat Venäjän vallan alla 1809–1917. Koko tuon ajan Fennomania oli edistämässä suomalaisten ja Suomen kielen asiaa. Tänä päivänä kansainvälisyys on entistä kiinteämpi osa tilojen todellisuutta ja markkinoita. Think globally, act locally. Ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti. Siinä on meidän Arla Suomi -yhteistyöryhmän vahvuus, kun haluamme olla luomassa maitoalan tulevaisuutta, luonnollisesti.
Hyvää itsenäisyyspäivää ja Siunattua Joulun aikaa sekä maitoisaa vuotta 2026!
Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta
Menestys rakentuu yhteistyöstä. Kun osaaminen, luottamus ja tahto uudistua yhdistyvät, syntyy jotain suurempaa kuin yksittäiset teot – syntyy maailman parasta ruokaa, joka tuo turvaa suomalaisten ruokapöytiin myös tulevaisuudessa.
Kiitos tärkeästä työstäsi ja siitä, että olet mukana rakentamassa maailman parasta ruokaketjua – jatketaan hyvää työtä myös ensi vuonna.
Rauhallista joulua ja menestystä uuteen vuoteen 2026!
Kun ruokinta on kunnossa, arki sujuu myös ensi vuonna
A-Rehun ArvoTR-täydennysrehu tukee pötsin toimintaa ja tasaisen korkeaa maitotuotosta tuoden hallittavuutta ja varmuutta vuoden jokaiseen päivään. A-Rehun asiakkaana saat lisäksi:
Ruokintasuunnittelun ilman lisäkuluja
Asiantuntijan tuen tavoitteidesi tueksi
Kotimaiset, läpinäkyvästi valmistetut rehut, joiden alkuperän tunnet
Tutustu ArvoTR:ään ja muihin A-Rehun tuotteisiin osoitteessa REHUKONE.FI
SISÄLTÖ
16
Joonas Mattila näkee
Arla Huomisen Tekijät -verkoston vaikuttamisen väylänä
Tervakoskelainen Mattila on yksi syksyllä aloittaneen Arla Huomisen Tekijät -verkoston jäsenistä.
30
Teinit aamupalalle!
Arlan ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) yhdessä toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan
13–17-vuotiaista nuorista 44 prosenttia jättää aamupalan arkisin syömättä.
8
22
Muut
3 Pääkirjoitus
6 Ajankohtaista
8 Tohtori Kyösti Arovuori: ”Maidontuotannon hiilineutraali tulevaisuus vaatii investointeja, innovaatioita ja yhteistä tahtoa koko ketjulta”.
12 Saara Azbel korosti kestävyyden merkitystä PI-maitofoorumissa.
14 Ilmatieteen laitoksen Jari Liski: Hiilisyöte pelloille on huomattavasti nykyistä inventaaria suurempi.
22 Arla Huomisen Tekijät vierailivat Sipoossa ja Ruotsissa.
26 Maailman maidontuotanto ylitti miljardin maitotonnin rajan.
Arla
Nuorten aamupalatottumukset nousivat puheenaiheeksi
SIRPA RINNE
Ar la avasi keskustelun teinien aamupalatottumuksista järjestämällä marraskuussa mediaja sidosryhmätilaisuuden, jossa kerrottiin Suuren aamupalakyselyn tuloksista. Lähes puolet nuorista jättää arkisin aamupalan syömättä.
Arlan toimitusjohtaja Pia Jormanainen avasi tilaisuuden. – Kutsumme aikuiset, muut yritykset ja yhteiskunnan toimijat puhumaan aamupalasta positiivisesti ja etsimään yhdessä kanssamme keinoja aamupalan normalisoimiseksi nuorten arjessa. Tavoitteemme on, että tulevaisuudessa aamupala on osa nuorten arkea, Jormanainen totesi avauksessaan.
Yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa toteutetulla Suurella aamupalakyselyllä selvitettiin 13-17-vuotiaiden aamupalatottumuksia: kuinka moni syö arkisin aamupalaa, miksi ei syö, mikä saisi syömään ja miten aamupala vaikuttaa arkeen ja tyytyväisyyteen elämään. Tuloksista ja Arlan yhteistyöstä MLL:n kanssa kerrotaan tässä lehdessä sivuilla 30–31.
Suuren aamupalakyselyn hälyttävät tulokset saivat koko Suomen kattavan yleisön. MTV nosti aiheen kaikkiin päivän uutislähetyksiinsä, ja saman päivän aikana siitä uutisoivat myös Maaseudun Tulevaisuus ja Iltalehti.
TUTKIMUKSEN
AVAINLUKUJA
• 44 % nuorista ei syö päivittäin aamupalaa koulupäivinä.
• Nuorista, jotka syövät aamupalan päivittäin, 67 % syö myös kouluruoan päivittäin. Nuorista, jotka eivät syö aamupalaa päivittäin, kouluruoan syö päivittäin 42 %.
• 40 % pojista ja 47 % tytöistä ei syö päivittäin aamupalaa koulupäivinä.
• Viikonloppuisin kuitenkin 80 % nuorista syö aamupalan molempina päivinä.
• 64 % nuorista syö yleensä aamupalan yksin, 33 % perheenjäsenten kanssa ja 3 % kaverin tai jonkun muun kanssa.
Arlan toimitusjohtaja Pia Jormanainen puhui sidosryhmätilaisuudessa.
Ruokastrategia tähtää 30 miljoonan ruokkimiseen
Valtiosihteeri Päivi Nerg (kd) maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että valmisteilla oleva ruokastrategia pohjautuu siihen, että Suomessa olisi vuonna 2040 potentiaali tuottaa ruokaa 30 miljoonalle ihmiselle.
Nergin mukaan Suomesta viedään ulos lisäarvotuotteina elintarvikesektorilla jo nyt elintarvikkeita maitosektorilta, alkoholisektorilta ja marjasektorilta.
– Vientiä halutaan lisää.
Ministeriössä suunnitellaan yli hallituskausien toimivan ruokaneuvoston perustamista, vastaavasti kuin on jo olemassa metsäneuvosto.
Nerg puhui Vantaalla PellervoInstituutin maitoforumissa.
Kilpailulakiin
tarvitaan muutoksia
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja ex-maatalousministeri Antti Kurvinen näkee keskeisenä maatalouden imagotyön: – Arvostus luodaan maatalouteen jo ennen 16:tta ikävuotta, 9–10-vuotiaana, otetaanko tilan töihin ja mitä isä ja äitee puhuu omasta työstään.
Keskustalta on tulossa elintarvikemarkkinalaki 2.0:aan täysi tuki. – Olisi myös kilpailulakiakin tarve muuttaa, linjasi Kurvinen. – Uskon, että cap-rahoissa pärjätään EU:ssa, koska siellä kokkaavat isot maat kokevat menettävänsä liian paljon. Nettomaksuosuus kasvua ei ruokasektorin pidä vastustaa, muistutti Kurvinen.
”Maidontuotannon hiilineutraali tulevaisuus ei synny itsestään – se vaatii investointeja, innovaatioita ja yhteistä tahtoa koko ketjulta”
-maitofoorumi kokosi asiantuntijat keskustelemaan hiilipäästöjen vähentämisen kustannuksista maidontuotannossa marraskuussa Vantaalla. REINU Econ Oy:n esityksessä tohtori Kyösti Arovuori korosti, että päästöjen kustannuksista on olemassa
kattavaa tutkimustietoa, mutta niiden muuntaminen euroiksi ja käytännön toimenpiteiksi on keskeinen haaste.
– Laskelmien mukaan päästöjä voidaan vähentää merkittävästi ilman tuotannon laskua, mikä edellyttää investointeja ja pitkäjänteistä suunnittelua, Arovuori totesi esityksensä aluksi.
REINU Econ Oy:n esityksessä käytiin läpi taustaolettamuksia ja laskelmia, jotka perustuvat MTK:n vähähiilisyystiekarttaan sekä Luon -
– Koko ruokaketjun on lähdettävä tähän mukaan myös taloudellisesti, tohtori Kyösti Arovuori sanoo.
nonvarakeskuksen tutkimuksiin. Tavoitteena on 3,1 miljoonan tonnin CO₂-ekvivalenttipäästövähennys vuoteen 2035 mennessä.
– Näillä skenaarioilla maatalouden ilmastopäästöt pienenisivät 29 % vuoden 2018 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on 3,1 miljoonan tonnin CO₂ekvivalenttipäästövähennys, Arovuori summasi.
Kustannukset jakautuvat pitkälle aikavälille, mutta investointitarpeet voivat olla merkittäviä. Aro -
SAMI KILPELÄINEN
vuoren maitoforumissa esittämä kysymys kuului:
– Olennaista on kuinka paljon maitoketjun rahavirran on kasvettava, jotta hiilipäästöjen vähentämisen kustannukset saadaan katettua?
Hiilijalanjäljen pienentäminen vaatii investointeja – tutkimustieto ohjaa päätöksiä
Maatalouden hiilipäästöt ovat Suomessa 15 miljoonaa hiiliekvivalenttitonnia.
”Laskelmien mukaan päästöjä voidaan vähentää merkittävästi ilman tuotannon laskua, mikä edellyttää investointeja ja pitkäjänteistä suunnittelua.”
– Suomen maidontuotannon päästöt ovat arviolta 3,8 miljoonaa tonnia CO₂-ekvivalenttia vuodessa, ja tavoitteena on vähentää näitä päästöjä 10–50 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, kertasi Arovuori muista tutkimuksista koostamiaan laskelmia.
Arovuoren mukaan nämä päästöleikkaukset tarkoittaisivat mittavia taloudellisia panostuksia: 10 prosentin vähennys maksaisi 22–30 miljoonaa euroa vuodessa, kun taas 50 prosentin vähennys nousisi jopa 112–152 miljoonaan euroon vuosittain Suomen maitotiloille.
Päästövähennysten kustannukset tuotettua maitolitraa kohden olisivat Suomessa 4–7,5 senttiä litralta, jos tavoitteena on päästöjen puolittaminen.
Päästövähennysten toteuttaminen edellyttää seitsemää keskeistä toimenpidettä, kuten turvepeltojen nurmetusta, hiiliviljelyä, kosteikkoviljelyä ja biokaasun hyödyntämistä. Näiden yhteenlaskettu potentiaali on useita miljoonia tonneja CO₂-ekvivalenttia vuodessa. Maidolle sopivina analysoitiin neljää eri toimenpidettä.
– Maitotiloille kohdennetut toimenpiteet sisältävät muun muassa säätösalaojituksen (20–30 €/t CO₂-ekv), turvepeltojen nurmetuksen (40–100 €/t), hiiliviljelyn (50–100 €/t) ja biokaasun hyödyntämisen, joka on selvästi kallein vaihtoehto (210 €/t).
– Näiden toimien avulla voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä, mutta kustannukset vaihtelevat suuresti menetelmästä riippuen, Arovuori muistutti.
– Kustannukset jakautuvat pitkälle aikavälille, mutta investointitarpeet ovat merkittäviä. Ratkaisevaa on, kuinka maitoketjun rahavirta ja kannattavuus mukautuvat ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, Arovuori arvioi.
Keskimääräinen päästövähennyksen hinta on laskelmien mukaan 59–80 €/t CO₂-ekv, mikä on linjassa aiempien tutkimusten kanssa (73 €/t).
Tutkimustuloksista tiedossa oli myös Bovaerin eli 3NOPin kustan -
Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Sami Kilpeläinen
nukset, jotka ovat 70–80 euroa tonnilta.
Maitoketjuun tarvittaisiin 4-6 prosenttia lisää rahavirtaa
Arovuori suhteutti päästöjen vähentämisen taloudellisia vaikutuksia päivittäistavarakaupalta tarvittavaan rahavirran kasvuun: – Hiilipäästöjen puolittaminen vuoteen 2035 mennessä maksaisi 112–152 miljoonaa euroa vuodessa. Vertailun vuoksi maitotuotteiden elintarvikemyynti päivittäistavarakaupassa oli vuonna 2024 yhteensä 2,576 miljardia euroa. Laskelmien perusteella kustannusten kattaminen edellyttäisi maitoketjun rahavirran kasvua noin 4–6 prosenttia.
Arovuori korosti, että päästövähennysten toteuttaminen ei ole pelkästään tekninen vaan myös taloudellinen haaste.
– Investointitarpeet liittyvät muun muassa säätösalaojitukseen, turvepeltojen nurmetukseen, hiiliviljelyyn ja biokaasun hyödyntämiseen. Näiden toimenpiteiden kustannukset vaihtelevat merkittävästi, mikä tekee koko -
”Nyt on äärimmäisen hyvä mahdollisuus ja tilaisuus itse tekemällä tehdä maitosektorille päästövähenemät mahdollisuudeksi.”
Tutkimustiedon tarkentuminen voi muuttaa eri toimenpiteiden arvioitua vaikuttavuutta ja kustannuksia. Logiikka kuitenkin säilyy: hiilipäästöjen vähentämisestä aiheutuu kustannuksia, jotka on pys -
tyttävä hinnoittelemaan markkinoilla. Tämä edellyttää koko maitoketjun sitoutumista ja yhteistyötä, jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa ilman, että tuotannon kannattavuus vaarantuu.
Pellervo-Instituutin perinteinen vuotuinen maitoforum kävi vilkkaan keskustelun Arovuoren esityksen jälkeen. Puheenvuoroissa nousi esiin tarve yhdistää tutkimustieto, taloudelliset laskelmat ja käytännön ratkaisut, jotta maitotalous voi vastata ilmastotavoitteisiin kustannustehokkaasti.
Tohtori Arovuori kiitti keskustelusta ja totesi, että ”maidontuotannon hiilineutraali tulevaisuus ei synny itsestään – se vaatii investointeja, innovaatioita ja yhteistä tahtoa koko ketjulta”.
– Nyt on äärimmäisen hyvä mahdollisuus ja tilaisuus itse tekemällä tehdä maitosektorille päästövähenemät mahdollisuudeksi. Sektori saa tästä good-williä. On parempi tehdä oma-aloitteisesti kuin pakottamalla. Koko ruokaketjun on lähdettävä tähän mukaan myös taloudellisesti. Ei pidä jäädä odottelemaan.
Arlan Saara Azbel korosti kestävyyden merkitystä PI-maitofoorumissa
SAMI KILPELÄINEN
PI
Saara Azbel
kymmentähenkiselle seminaari yleisölle yrityksen pitkän aikavälin kestävän kehityksen strate giaa ja konkreettisia tavoitteita, jotka ohjaavat maitoketjun vas tuullisuustyötä.
– Arla on jo vuosien ajan edistänyt kestä vyyttä määrätietoi sesti, esitteli Azbel kehityspolkua, joka alkoi 2010luvun alussa ja jatkuu kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.
Pitkäjänteinen työ ja selkeät tavoitteet
Arla on asettanut kunnianhimoisia välitavoitteita: vuoteen 2025 mennessä kaikki pakkaukset ovat kierrätettäviä ja Euroopan tuotannossa käytetään 100 % vihreää sähköä. Vuoteen 2030 mennessä hiilidioksidipäästöjä on tarkoitus vähentää 63 % omassa toiminnassa (Scope 1 ja 2) ja 30 % koko arvoketjussa (Scope 3). Lisäksi tavoitteena on poistaa fossiiliset muovit pakkauksista ja puolittaa ruokahävikki.
– Lopullinen päämäärä on hiilineutraali maitoketju vuoteen 2050 mennessä, Azbel kertoi.
Suurin haaste
Scope 3 -päästöt Azbelin esityksessä korostettiin, että
Arlan vastuullisuusjohtaja Saara Azbel.
”Päästövähennykset edellyttävät tiivistä yhteistyötä tuottajien, logistiikkakumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa.”
96 % Arla Foodsin päästöistä syntyy arvoketjun ulkopuolisista lähteistä ja maidontuotannosta, kuten raaka-aineiden tuotannosta ja kuljetuksista. Vain 4 % liittyy suoraan Arlan omaan toimintaan.
– Tämä tarkoittaa, että päästövähennykset edellyttävät tiivistä yhteistyötä tuottajien, logistiikkakumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
Azbel korosti Arla Foodsin FarmAhead TM -työkalujen olevan keskeisiä välineitä, joilla sekä mitataan että kompensoidaan tiloille tehdystä työstä. Myös asiakkaat ovat ottaneet hyödyn malleista jo monissa Euroopan maissa.
Saara Azbel kiitti, että kestävän kehityksen kannustinmallin kautta tilat ovat edistäneet merkittäviä päästövähennystoimia.
Suomessa tiloilla päästöjä on mitattu vuodesta 2020 ja neljässä vuodessa päästöt ovat vähentyneet kahdeksan prosenttia.
– Vuosien 2020–2023 aikana päästöt vähenivät 10 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttia.
Arlan uusien tieteeseen perustavien päästövähennystavoitteiden (Science based targets) mukaan tavoitteena on, että vuonna 2030
scope-päästöt alenevat vuoteen 2020 verrattuna raaka-aineissa 30,3 prosenttia.
Kestävyys on kokonaisvaltainen tavoite
Azbel painotti, että vastuullisuus ei rajoitu pelkästään ilmastoon.
– Arla haluaa varmistaa hyvinvoivan planeetan ja terveelliset ruokailutottumukset tuleville sukupolville. Tämä näkyy investoinneissa uusiutuvaan energiaan, ravitsemuksellisesti laadukkaisiin tuotteisiin ja ruokahävikin vähentämiseen.
Arlan strategia osoittaa Azbelin mukaan, että maitoketjun hiilineutraalius on saavutettavissa, mutta se vaatii laajaa yhteistyötä, innovaatioita ja merkittäviä investointeja.
Maitoforumin keskustelu osoitti vahvasti, että Arla on esimerkki meijerialan yrityksestä, jolla maailmanlaajuisen koonkin puolesta on kykyä kannustaa koko toimialaa ottamaan vastuullisuuden osaksi liiketoiminnan ydintä. Arlan toimilla on kansainvälistä mittakaavaa. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen ei ole enää valinta, vaan välttämättömyys.
Ilmatieteen laitoksen Jari Liski: Hiilisyöte pelloille on huomattavasti nykyistä inventaaria suurempi
SAMI KILPELÄINEN
IIlmatieteen laitoksen toimialajohtaja Jari Liski paljastaa, että uudet tutkimukset osoittavat maaperän ja kasvillisuuden hiilensidonnan merkittävästi suuremmaksi kuin mitä tällä hetkellä inventaareissa käytetään.
– Luonnonvarakeskus laskee lopulta hiilitaseet, mutta työkalu on Ilmatieteen laitoksen tekemät mittaukset. Nurmipelloilla hiilensidonta on uuden tutkimustiedon perusteella merkittävästi suurempaa kuin on tähän asti laskettu ja sillä on suuri merkitys maitoalan arvoketjulle, summasi Liski PIMaitofoorumissa.
Maaperän merkitys suuri
Maaperän hiilivarastot ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen hillinnässä, ja niiden merkitys korostuu erityisesti maataloudessa.
– Ilmatieteen laitos on tutkimuksen eturintamassa: satelliittidatan vastaanotto ja kalibrointi, suurteholaskenta sekä kenttämittaukset mahdollistavat tarkat arviot hiilen ja kasvihuonekaasujen vaihtelusta, taustoitti Liski.
Maapallon keskilämpötila on Liskin mukaan noussut jyrkästi 1850-luvulta vuoteen 2025, mikä alleviivaa kiireellisiä toimia päästöjen vähentämiseksi ja hiilensidonnan tehostamiseksi.
– Tutkimuksen ja käytännön yhteistyön merkitys korostuvat kestävän ruokaketjun rakentamisessa.
Nielut sitovat osan
Vuosina 2014–2023 ihmisen aiheuttamat CO₂-päästöt olivat 35,6 GtCO₂ vuodessa, joista 90 % tuli fossiilisista polttoaineista ja 10 % eli 4,1 GtCO₂:ta maankäytön muutoksista. Luonnon nielut sitovat vain osan: ilmakehä 48 % (19,2 GtCO₂), maaperä, kasvillisuus ja metsät 29 % (11,7 GtCO₂) sekä meret 26 % (10,5 GtCO₂).
– Lämpeneminen muuttaa kosteustasapainoa: +1,5 °C nostaa
haihduntaa ja vähentää maaperän kosteutta monilla alueilla. Suomessa kasvukausi pitenee ja lämpenee merkittävästi vuosisadan loppuun mennessä, mikä vaikuttaa viljelyyn ja ekosysteemeihin. Muutokset vaativat sopeutumista ja päästöjen vähentämistä, Liski arvioi.
Ruokajärjestelmällä iso merkitys
Ruokajärjestelmä on merkittävä päästölähde: kolmannes maailman kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ruoasta, joista kaksi kolmasosaa viljelystä ja maankäytöstä.
Ruokajärjestelmän päästöistä eri ketjun vaiheissa syntyy peräti 29 % ruokahävikistä. Tiloilla sen sijaan ei synny Liskin esittämän tilaston mukaan ruokahävikkiä.
Tutkimuksissa ratkaisuksi on kasvinviljelyn hiilensidonnan lisäämiseksi pelloilla esitetty aluskasvien lisäämistä.
– Aluskasvien avulla voidaan kasvattaa maaperän hiilisyötettä jopa 0,5 tonnia hehtaaria kohden syksyn aikana. Näiden toimien avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja turvata kestävää ruoantuotantoa, kuvasi Liski yhtä konkreettista toimenpidettä.
Lämpenevä ilmasto pidentää kasvukautta, mutta lisää myös sään ääri-ilmiöitä, talvien lauhtumista ja sateita.
– Tuholaisten ja kasvitautien riski kasvaa, mikä haastaa viljelyn.
”Tuholaisten ja kasvitautien riski kasvaa, mikä haastaa viljelyn. Sopeutuminen edellyttää viljelyn monipuolistamista, maaperän kasvukunnon parantamista sekä tietopohjan ja viljelijöiden osaamisen vahvistamista.”
Sopeutuminen edellyttää viljelyn monipuolistamista, maaperän kasvukunnon parantamista sekä tietopohjan ja viljelijöiden osaamisen vahvistamista, peräänkulutti Liski.
Uudistava maanviljely ja hiilensidonnan potentiaali Ilmatieteen laitoksen ja Carbon Action -hankkeen esityksissä korostettiin uudistavan maanviljelyn merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Uudistava viljely perustuu kolmeen periaatteeseen: maksimoidaan yhteytys, mikrobit ja suoja. Tämä tarkoittaa jatkuvaa kasvipeitettä, tasapainoista ravinteiden käyttöä ja korkeaa lehtialaa, mikä
tehostaa fotosynteesiä ja hiilen sitoutumista maaperään.
– Lisäksi vähennetään muokkausta ja torjunta-aineita, ylläpidetään kestävää mururakennetta ja lisätään mikrobien määrää erityisesti heikkokuntoisilla mailla. Näin parannetaan maaperän kasvukuntoa ja ekosysteemin toimintaa.
Liski esitteli maitoforumissa Ilmatieteen laitoksen FMI:n MRVjärjestelmän, joka yhdistää satelliittidatan, ilmastotiedot ja kenttähavainnot tarkkoihin hiilivarantojen arvioihin.
– Tämä mahdollistaa viljelijöille reaaliaikaisen tiedon hiilen sidonnasta ja tukee päätöksentekoa.
Hiilensidonta kasvaa merkittävästi
Vertailututkimus osoitti, että hiilisyöte pelloille oli huomattavasti suurempi kuin Suomen nykyisissä inventaarioissa.
– Esimerkiksi ohra lisäsi hiiltä aiempaan inventaariin verrattuna 40 %, vehnä 10 %, kesanto 60 % ja nurmi jopa 160 %. Aluskasvien käyttö voi tuoda 0,5 tonnia hiiltä hehtaarille syksyn aikana, mikä vastaa noin 10 % vuosittaisesta lisäpanoksesta, kertoi Liski.
– Näiden tulosten perusteella uudistava viljely ja tarkka seuranta voivat moninkertaistaa hiilensidonnan, tarjoten tehokkaan keinon ilmastonmuutoksen hillintään ja maatalouden kestävyyden parantamiseen.
Joonas Mattila näkee
Arla Huomisen Tekijät -verkoston vaikuttamisen väylänä
Tervakoskelainen agrologi ja maitotilayrittäjä Joonas Mattila , 32, on yksi Arla-ryhmän syksyllä aloittaneen Arla Huomisen Tekijät -verkoston jäsenistä.
Haastattelua tehtäessä verkostolla on takana Teams-tutustumispalaveri ja edessä tutustumisvierailu DeLavalin Hamran toimipisteelle ja koenavetalle Ruotsiin.
– Teams-palaverissa tutustuttiin muihin verkoston jäseniin ja käytiin läpi, mikä on verkoston tarkoitus. Vastuullisuus ja kestävän kehityksen teemat ovat vahvasti läsnä ohjelmassa, kuten esimerkiksi sometyökin, hän kertoo.
Mattilan mukaan verkostossa on mukana eteenpäin pyrkiviä ja nuoria tuottajia eri puolilta maata, jotka ”varmasti ottavat vastuullisuusteemat huomioon toiminnassaan”.
– Odotan innolla sitä, mitä verkoston toiminta tulee olemaan. Koen jo nyt, että pääsen eturivissä osallistumaan ryhmän vastuullisuustyöhön sekä saan tietoa siitä, missä kestävän kehityksen teemoissa mennään.
Mies pitää tärkeänä myös sitä, että verkoston kautta pääsee tutustumaan toisiin tuottajiin ja eri instansseihin ryhmässä.
– Huomisen tekijät on yksi väylä siihen, että pääsee itse suoraan vaikuttamaan siihen, miten toimin -
”Koen
jo
nyt, että
pääsen eturivissä osallistumaan ryhmän vastuullisuus-
työhön sekä saan tietoa siitä, missä kestävän kehityksen teemoissa mennään.”
taa tulevaisuudessa ryhmässä kehitetään, hän sanoo.
”Maatalous on minun juttuni”
Joonas Mattila on isännöinyt sukutilaa tammikuusta 2023 lähtien, jolloin tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Maitotilan työt tulivat tutuksi jo lapsuudessa ja nuoruudes -
tila on kuulunut Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuotantotiloihin 1960-luvulta lähtien.
sa, mutta hänelle kotitilan jatkaminen ei ollut itsestään selvyys.
Nuorimies oli armeijan jälkeen ollut kotitilalla töissä isä- Jussin palkkaamana ja se työ maistui. Hän oli kuitenkin hakenut opiskelupaikkaa toiselta alalta.
– Lukion jälkeen hain opiskelemaan konetekniikkaa ammattikorkeakouluun, missä viihdyin puoli vuotta. Pneumatiikkalaskelmat menivät yli hilseen ja silloin lopullisesti tajusin, että maatalous on minun juttuni.
Uusi investointi käsillä
Mattilan tilalla on tällä hetkellä vuonna 2012 valmistunut yhden robotin navetta, missä on 65 lehmää. Tilalla on omaa peltoa 125 hehtaarin verran ja parikymmentä hehtaaria vuokralla. Tulevaisuuden kasvusuunnitelmat ovat selvät.
Joonas Mattila on saanut ympäristöluvan uudisrakennukselle, minkä myötä lypsyrobotteja on kaksi ja lehmämäärä nousee 150 päähän. Hanke odottaa investointitukipäätöstä. Isännän mukaan investointi ei ”hirvitä” ja siihen on tervakoskelaistilalla valmistauduttu jo yli vuosikymmenen ajan. – Kun isän aikana vuonna 2012 investoitiin nykyiseen navettaan, on siitä lähtien valmistauduttu tähän laajennukseen, ostettu peltoa ja karjaa jalostettu koko ajan.
Jatkuu seuraavalla aukeamalla
TUOMAS KOIVUNIEMI
Mattiloiden kotialbumi
Mattilan
Agrologi Joonas Mattila on isännöinyt kotitilaansa tammikuusta 2023 lähtien.
”Saamme
biodiversiteettilisää, kun täyttää sen ehdot eli viljely ja maan muokkaus tilalla on monimuotoista, hyönteisille on tarjolla hyviä elinympäristöjä ja pihamaalla on riittävästi marjapensaita.”
Nyt tila työllistää minut, puolisoni Anun ja isäkin on tässä töissä. Jatkossa pystytään palkkaamaan yksi ulkopuolinen tilan töihin, hän kertoo.
Mattilan mukaan investointiin on valmistau duttu myös siten, että tilalle on rakennettu komponenttivarasto ja asfalttikenttää rehun varastointia varten. Omasta väestä löytyy asiantuntemusta karjanjalostuksen saralla, sillä Joonaksen puoliso Anu on koulutukseltaan seminologi ja työskennellyt karjanjalostusasiantuntijana. – Uusi navettainvestointi mahdollistaa eläintein laidunnuksen ja jaloittelun, hän kertoo.
otettiin käyttöön vuosi sitten. Lypsyrobotti laskee maidon solupitoisuudet ja se on helpottanut laadun tarkkailua.
– Robotti mittaa solut maidosta ja järjestelmän tiedot pitävät entistä paremmin paikkaansa. Laatu pysyy hyvänä, vaikka lypsy ja ruokinta hoidetaan koneellisesti. Olennaista on pitää navetassa paikat puhtaana ja huolehtia rehun laadukkuudesta ja tasalaatuisuudesta, hän sanoo.
Hiililaskelmat ja biodiversiteetti
Mattilan tilalla on tehty hiililaskelmat ja täytetään kestävän kehityksen pisteytysjärjestelmää.
Laatumaitoa jo 31 vuotta Tervakoskelaisella maitotilalla on tuotettu E-luokan maitoa 31 vuotta putkeen. Mattila sanoo, että maidon laadunvalvonta on entisestään parantunut, kun uusi lypsyrobotti
– Saamme biodiversiteettilisää, kun täyttää sen ehdot eli viljely ja maan muokkaus tilalla on monimuotoista, hyönteisille on tarjolla hyviä elinympäristöjä ja pihamaalla on riittävästi marjapensaita.
ARLA HUOMISEN TEKIJÄT
Äiti-Anun sylissä oleva Luukas syntyi kesällä. IsäJoonas toteaa, että poika on tuonut lisää motivaatiota oman tilan kehittämiseen ja omaan tekemiseen. Luukas saa kuitenkin aikanaan valita itse oman tulevaisuuden polkunsa.
Mattilan tilalla on tällä hetkellä 65 lypsävää, mutta uusi navettainvestointi on jo liikkeellä.
Pelloilla viljellään tällä hetkellä säilörehua, minkä ala tulee eläinmäärän lisääntymisen myötä kasvamaan.
– Rehuohraa ja -vehnää viljellään omiksi tarpeiksi, minkä lisäksi pelloilla on viljelty elintarvikekelpoista kauraa. Aiemmin viljeltiin myös hernettä ja maissia, mutta niistä on luovuttu.
Joonas Mattilan mukaan maissi oli hyvää rehuksi, mutta kun se piti kylvää kalvon alle, kustannukset nousivat eksponentiaalisesti. – Maissin korjuussa jouduttiin turvautumaan urakoitsijoihin. Nurmiviljelyyn panostaminen on kannattavampaa, hän sanoo.
Mattila pitää tilojen kestävän kehityksen mittareita tärkeinä tuotannon läpinäkyvyyden kannalta. – Kaupoilla on vastuullisuusmittareilla iso merkitys, joten sitä kautta ne on tärkeitä meijereille ja tuottajille. Toivoisin kuitenkin, ettei pisteytysjärjestelmä liikaa vaikuttaisi yksittäisen tuottajan maidontuotantotapoihin. Suomessa meillä on korkealaatuista toimintaa koko ketjussa ja maito on korkealaatuinen huipputuote. Onko
Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Mattiloiden kotialbumi
Mattiloiden kotialbumi
ARLA HUOMISEN TEKIJÄT
”Jos kylmäketjut saadaan toimimaan hyvin, puhtaalle ja eettisesti tuotetuille maitotuotteille on kysyntää kaukana Aasiassakin.”
silloin marjapensaiden määrällä merkitystä?
Porkkana edistää tavoitteita keppiä paremmin
Maitotilayrittäjän mielestä vastuullisuuden edistämisessä hyvä asia on se, että tuottajia ohjataan porkkanalla, eikä kepillä.
– Jokainen ymmärtää, että pienillä teoilla voidaan vaikuttaa laatuun ja eläinten hyvinvointiin, kun on järjestelmä, joka ohjaa ja palkitsee.
Onko tilalla mietitty investointeja aurinkoenergiaan? Joonas Mattila toteaa, että energiainvestointi on ollut koko ajan seurannassa ja mielessä, mutta isommat ja akuutimmat investointipanostukset ovat ajaneet edelle.
– Olen seurannut aurinkopaneelien hintoja. Nyt se on tullut entistä houkuttelevammaksi, kun paneelien hinnat ovat tipahtaneet ja vaikka energiatuen määrä onkin pudonnut, hän sanoo.
Tulevaisuutta seuraavassakin polvessa Joonaksen ja Anun perheeseen syntyi kesällä pieni Luukas -poika. Tuoreehko isä toteaa, että pieni poika on tuonut lisää motivaatiota oman tilan kehittämiseen ja omaan tekemiseen.
– Ajatus siitä, että tilalla on tulevaisuutta seuraavassakin polvessa, tuo lisää motivaatiota. Ei tarvitse näin nuorena miehenä ajatella tilan alasajoa, vaan kun yöllä navetalla korjaa lantaraappaa, tietää,
Arla Huomisen Tekijät -verkosto kokoontuu niin verkossa kuin fyysisestikin.
ARLA HUOMISEN TEKIJÄT
ettei tätä pelkästään itselleen tee. Luukas saa kuitenkin itse oman polkunsa valita, hän sanoo.
Maan suurimpiin valtaväyliin kuuluvan kolmostien varrella sijaitsevalla tilalla tuotetaan Joonas Mattilan mukaan maitoa vielä kymmenen vuoden kuluttuakin ja siitä eteenpäin.
– Mattilan ukot ovat olleet sitkeitä. Maidontuotanto on meidän juttu ja varmasti tällaisella strategialla mennään silloinkin – kehitetään tilaa ja katsotaan eteenpäin.
”Meijerillä hyvä porukka”
Tervakoskelta maitoa on lähetetty Hämeenlinnan Osuusmeijeriin 1960-luvulta saakka. Joonaksen isoäiti Aulikki Mattila toimi aikoinaan meijerin hallituksessakin. IsäJussi taas oli hallintoneuvostossa ja poika-Joonas toimii tällä hetkellä meijerin edustajistossa.
– Hämeenlinnan meijerissä on tehty vuosien varrella hyviä pää -
töksiä niin, että se on pysynyt itsenäisenä maidonjalostajana. Meijerillä on hyvä porukka, mistä kertoo sekin, että on paljon tiloja, jotka ovat olleet vuosikymmeniä sen tuottajia.
Puhtaalle tuotteelle kysyntää Suomessa on viime aikoina puhuttu muun muassa viljanviljelijöiden kriisitilanteesta. Millaisena tervakoskelainen tuottaja näkee maan maitotalouden aseman tällä hetkellä? Mattilan mukaan tilanteet eri tuotantosuuntien välillä heilahtelevat, välillä jollain toisella on hyvä hetki ja välillä taas toisella. – Maidontuottajilla on nyt pari parempaa vuotta alla. Uskon, että maailman puhtaimmalle maidolle on jatkossa entistä enemmän tarvetta. Ja jos kylmäketjut saadaan toimimaan hyvin, puhtaalle ja eettisesti tuotetuille maitotuotteille on kysyntää kaukana Aasiassakin saakka, hän toteaa.
Maidon laatu:
• Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta
• Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille
• Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto
Taloudellisuus:
• Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integ kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta
• Kysy lisätiedot myyjältä
HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY
Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172
Tomi Mustasalo 041 440 1176
Halsua: Taneli Kunelius 041 440 1175
Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177
Forssa: Jarkko Kunnaskari 050 325 1881
Mikkeli: Juha Mikkonen 040 450 1020
Jyväskylä: Ari Viitala 040 905 2552
Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756
Tampere: Pete Lamppu 041 440 1174
Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748
Arla Huomisen Tekijät vierailivat Sipoossa ja Ruotsissa
SAMI KILPELÄINEN
Arla Huomisen Tekijät -vaikuttajaryhmän toiminta on lähtenyt liikkeelle vauhdikkaasti. Syksyllä Teams-tapaamiseen osallistui 15 tulevaisuusorientoitunutta maitotilayrittäjää.
Marraskuun 18.–19. päivä kymmenen maitotilallista aloitti ensimmäisen tapaamisen kasvotusten Sipoossa, josta matka jatkui Tukholmaan laivalla.
Feed Lifea Sipoossa
Arla Huomisen Tekijöiden toimintaa koordinoimassa on Ella Huttunen Arla Itä-Suomesta ja Esa Yrjölä Hämeenlinnasta. Molemmat olivat mukana Sipoossa ja Ruotsin Tumbassa.
Arla Huomisen Tekijät ovat keskeisessä roolissa luomassa myös positiivista mielikuvaa maitoalasta ja Arlasta.
Mukaan Sipoon ja Tukholman turneelle lähti väkeä Ranualta, Pudasjärveltä, Limingasta, Kurikasta, Sastamalasta, Hämeenlinnasta, Ylöjärveltä, Janakkalasta, Hattulasta ja Kiteeltä.
Sipoon meijerille vierailu ajoittui tosi hyvään hetkeen, kun juuri samana aamuna Arla oli järjestämässä yhdessä Mannerheimin lastensuojeluliitto MLL:n kanssa tiedotustilaisuutta koululaisten aamiais- ja ruokailukyselyn tuloksista.
Viestintäjohtaja Sirpa Rinne avasi aamun tiedotustilaisuuden antia osana Feed Life -lanseerausta.
Markkinoinnin vastuullisuus- ja brändipäälliköt Linda Lukkarinen
ja Betina Karvinen tapasivat myös Arla Huomisen Tekijöitä.
FarmAheadista kertoi vastuullisuusjohtaja Saara Azbel . Laboratoriopalveluja esitteli laboratoriopäällikkö Vera Martomaa . Otto Näsi Hämeenlinnasta kommentoi päivän antia hyväksi ja haastoi, että markkinoinnin ja viestinnän väki voisivat lähteä pariksi päiväksi mukaan tuottajien kanssa reissuun, niin puolin ja toisin tulisi vielä lisää ymmärrystä niin navetta-asioista kuin sitten markkinoinnista ja vastuullisuudesta.
Laivalla Tukholmaan
Arlalle ruoka ja hyvä juoma on keskeisessä roolissa. Laivalla olikin tuottajilla hyvin aikaa tutustua toi -
Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon
Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa
Rinnakkaistuotteet robottilypsyyn
ROBO Blue
Pesuaineet ja kulutustarvikkeet
VMS-robottiin ja Lely-robottiin. ROBO Red
RoboRed- ja RoboBlue-tuotteet käytössä jo sadoilla tiloilla.
Muista myös yhteensopiva RBT-vedinhoitosarja
lypsyroboteille ja lypsylaitteille
KYSY LISÄÄ MYYJILTÄMME
Marko Saastamoinen, 044 493 6179, marko.saastamoinen@finnlacto.fi
Tuomas Wilen, 050 541 3112, tuomas.wilen@finnlacto.fi
www.finnlacto.fi
Sami Kilpeläinen
siinsa yhteisen ruokailun yhteydessä.
Sinikka Lakkinen Sastamalasta piti hyvänä, että laivamatkalla ennätti tutustua vaikuttajaryhmän kollegoihin.
Marjo Niemelä Ranualta piti erittäin tärkeänä osana ryhmän toimintaa, että saa olla yhdessä eri puolelta olevien tuottajien kanssa.
– Se on tämän Arla Huomisen Tekijöiden suuri vahvuus, totesi Marjo Niemelä.
Hamra Gårdissa
Arlan Feed Lifen ja FarmAheadin ohella yhteistyötä tehtiin matkan järjestelyissä DeLavalin kanssa.
Vajaan tunnin ajomatkan päässä sijaitsevalla Hamran tilalla Tumbassa Arla Huomisen Tekijät pääsivät tutustumaan DeLavalin kehittämistilaan ja tehtaaseen.
Tila tuottaa maitoa Arlalle Ruotsissa ja siten siellä on käytössä
myös sama FarmAhead -työkalu ja hiililaskennat.
DeLavalin puolelta vaikuttajaryhmää emännöi päällikkö Jenny Salmela .
– DeLaval tunnistaa toimialan trendeinä ja suuntauksina isojen makrotalouden trendien kuten kysynnän ja tarjonnan vaihteluiden ohella kestävän kehityksen, digitalisaation, tilojen rakennemuutoksen sekä työvoiman ja automatisaation kehityksen, Salmela avasi Arla Huomisen Tekijöille.
Tilavierailulla tuottajilla oli mah -
dollista nähdä uusimpien innovaatioiden käyttö normaalissa tuotantoympäristössä tavallisessa robottipihatossa. Pihatto valmistui tänä kesänä.
Kimmo Jussila Pudasjärveltä kiitteli Sipoon tapaamisten ja Hamran tilan antia.
– Kaikki nämä puheenvuorot ovat avanneet vastuullisuustyön merkitystä maitotuotemarkkinoilla ja tulevaisuudessa, kiitteli Jussila, jonka tila on Niemelöiden ohella yksi Ranualla sijaitsevan PohjoisSuomen biokaasun osakkaista.
ARLA AKATEMIA 2026 – ARLA HUOMISEN TEKIJÄT
Maidontuottajien valmennusohjelma
Arla Akatemia järjestää maidontuottajien talousjohtamiseen ja vastuulliseen maidontuotantoon pohjautuvan valmennuksen.
Käytännönläheinen opintopolku koostuu lähipäivistä ja oman tilan toiminnan kehittämisestä. Ryhmän vertaistuki ja toisilta tuottajilta oppiminen ovat tärkeä osa oman osaamisen kehittämistä.
Koulutuksen aihealueita ovat kokonaisvaltainen tilan talousjohtaminen, tuottavuus ja erityisesti yhteinen kasvumatka Arlan Feed LifeTM bränditekojen kautta sekä vastuullisuusohjelma: FarmAheadTM ja siihen liittyvät toimenpiteet.
Miten pienennän hiilijalanjälkeä? Mitä on ruokinnan tehokkuus? Miksi kannattaa tehdä ympäristötoimenpiteitä? Minkä hyödyn saan?
Akatemiassa voit suorittaa myös tutkinnon tai sen osia. Valmennus pidetään Hämeenlinnan Osuusmeijerillä. Tarvitset oman kannettavan tietokoneen ja Office365ohjelmiston sekä paljon halua oppia uutta.
Valmennuksen ohjelma:
10.–11.2.2026 Talous ja yritystoiminta
• Maitotilan strateginen johtaminen
• Talouden perusteet, budjetointi ja verotus
• Rahoitus, juridiikka ja Oy:n johtaminen
• Markkinat ja brändit: Feed LifeTM
17.–18.3.2026 Maitotilan prosessit, talous ja investoinnit
• Maidontuotannon prosessit ja niiden tehokkuus
• Hyvä säilörehu ja mitä se saa maksaa?
• Maitoa tuottavan lehmän ruokinta
• Mittaaminen; miten parannan tuloksia?
• Investoinnit ja talous
• Vastuullisuus Arlalla; FarmAhead
Seuraavissa jaksoissa:
• Jalostus
• Kyberturva, tekoäly ja riskienhallinta maitotilalla
• Henkilöstöjohtaminen
• Tutkinnon suoritusmahdollisuus
Tervetuloa mukaan!
Lisätietoja: Antti Lintala koulutuskoordinaattori
Arla Suomi Yhteistyöryhmä puh. 0400 366 929 antti.lintala@hmlosuusmeijeri.fi
Suomen suosituin lypsylaitteiston emäs-jauhepesuaine, joka puhdistaa sekä desin oi, kuluttamatta kumiosia. Tehokas ratkaisu, vain ammattikäyttöön!
JA ESIKÄSITTELE: PUREFLOW™-lypsy +
JOUSTAVAMPI
KARSINA NOPEAMPI JA HELLÄVARAISEMPI FLOW-RESPONSIVE™ LYPSY
3 KPL
DRYMAXX™ KUIVIKELISÄ 22 KG 100,-
NORM. 54,95/KPL | AL92067004 (1,52 €/KG) Tehostaa uskomattomasti kuivikkeen tehoa. 100 % luonnontuote, pienirakeista piimaata. Imee jopa 140 % oman painonsa verran kosteutta!
alk. 807,-
NORM. 1037,00 | AL2150045667/AL2150045668/AL97291881 Lämmitettävä juomakuppi 180 W lämmitysvastuksella. Pysyy sulana jopa -30 ˚C asteessa. Merkkivalo kertoo vastuksen toiminnasta. Vesiliitäntä 3/4 ". Saatavana kahdella erikorkuisella eristetyllä jalalla, 40 cm ja 60 cm. Jalat ja muuntaja myydään erikseen.
KEVYT PU TURVASAAPAS
NORM. 129,00 | AL85208637 Kevyet ja kestävät turvasaappaat. Materiaali eristää lämpöä ja vaimentaa iskuja. Pohja liukusuojattu, kärkiosa ja keskipohja vahvistettu.
SOFTCEL 500 ARKKIA 6 RLL 6895
NORM. 90,95 | AL2150026889 Monikäyttöinen pehmeä, mutta vahva ja imukykyinen paperiliina; mm. vetimien puhdistukseen, korjaamo- tai kotitalouskäyttöön.
Maailman maidontuotanto ylitti miljardin maitotonnin rajan
Maidontuotannon globaali merkitys on kasvanut valtavaksi. Vuonna 2024 maailmanlaajuinen tuotanto ylitti jo miljardin tonnin rajan. Tuotannon kasvu on kuitenkin viime vuosina selvästi hidastunut. IFCN:n (International Farm Comparison Network) tuoreiden tietojen mukaan globaalin maidontuotannon kasvu oli +1,6 %, kun edellisellä vuosikymmenellä keskimääräinen vuosikasvu oli yli 2,6 %. Ilman Intian ja Pakistanin osuutta kasvua olisi ol-
lut alle prosentin. Muutos selittyy rakenteellisilla haasteilla perinteisillä tuotantoalueilla ja toisaalta kehittyvien markkinoiden merkityksen kasvulla.
Vuonna 2024 maidon maailmanmarkkinahinta nousi 11 % ja pysyi korkeammalla tasolla kuin ennen vuotta 2023. Hintojen nousua tuki vahva kysyntä ja pääosin kohtuulliset tuotantokustannukset, erityisesti rehujen halpeneminen.
Tämä paransi tilojen kannattavuutta: esimerkiksi Pohjois-Amerikassa yrittäjätulot nousivat merkittävästi, kun sekä maidon että lihakarjan hinnat kohosivat ja kus -
Kirjoittaja Olli Niskanen on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija.
tannukset laskivat. Tuotantomäärän reagointia erittäin hyvään tuotannon katteeseen hillitsivät paikalliset haasteet, kuten melko laajaksi levinnyt nautatilojen lintuinfluenssaepidemia, joka heikensi tuotannon kasvattamisen mahdollisuuksia.
Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa yrittäjätulon taso oli Pohjois-Amerikkaa maltillisempi, mutta silti positiivinen.
Perinteisillä vahvoilla tuottajilla – Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Oseania – vahvistunut kannattavuus ei johtanut vielä vuonna 2024 tuotannon räjähtävään kasvuun.
OLLI NISKANEN
Arla
Maidon hinta
Eläinten ja lihan myynti
Tuet
Muut tulot
IFCN arvioi tämän johtuvan paikallisista kuivuus- ja muista ilmastohaasteista, työvoimapulasta, ikääntyvästä viljelijäväestöstä sekä kiristyneestä sääntelystä. Sen sijaan Aasia ja Afrikka kasvattivat
Rehukustannukset (ostorehut, lannoitteet, siemenet ja kasvinsuojelu)
Koneet (huolto, poisto ja urakointi)
Rakennukset (huolto ja poisto)
Muut juoksevat rahamenot
tuotantoaan, vetureina kotimainen kysyntä, parantunut eläinaines ja tuotantoteknologian kehitys.
IFCN:n mukaan maidon kysyntä kasvoi globaalisti 1,6 %, josta 1 % tuli väestönkasvusta ja 0,6 % kulu-
Yrittäjätulo (korvaus omalle työlle ja pääomalle)
tuksen lisääntymisestä. Esimerkiksi Intiassa kysyntä nousi kuitenkin yli 3 %, kun kaupungistuminen ja tulotaso kohosivat.
Jokainen suupala merkitsee!
Kun maaperä voi hyvin, rehu on ravitsevaa ja sisältää eläimelle välttämättömät ravinteet hyvin sulavassa muodossa!
Jatkuu seuraavalla aukeamalla
MAIDONTUOTANTO
IFCN:n mukaan maidon kysyntä kasvoi globaalisti 1,6 %, josta 1 % tuli väestönkasvusta ja 0,6 % kulutuksen lisääntymisestä.
Euroopassa tuotannon kasvu hidasta
IFCN:n mukaan EU:n maidontuotanto kasvoi vuosina 2020–2024 keskimäärin vain 0,4 % vuodessa, ja joissakin maissa tuotanto jopa laski.
EU:n maitomarginaalit olivat vuonna 2024 suhteellisen hyvät, samoin Suomessa maidontuotannon kannattavuus oli monilla tiloilla huippuluokkaa. Vuonna 2024 IFCN-vertailutilojen yrittäjätulo oli kuitenkin EU-verrokkimailla hieman Suomea korkeammalla tasolla. Tulos selittyy pääasiassa toki Suomen korkealla kustannustasolla, mutta osittain myös hieman eritahtisilla markkinasykleillä. Edellisvuonna 2023 maidon tuottajahinta Suomessa oli huomattavasti EU-keskiarvoa korkeammalla tasolla, kun taas vuonna 2024 EUmaiden hinnat kohosivat Suomen tuottajahintoja korkeammalle tasolle.
Suomen suurempi 155 lehmän tyyppitila ylsi nyt hieman parempaan tulokseen kuin keskiarvoa edustava 70 lehmän tila, hieman pienempien tuotantokustannusten ja toisaalta myös hieman vahvemman tulopuolen kautta.
Lähitulevaisuuden näkymät
Vuoden 2025 aikana tuotannon kannattavuus sekä Euroopassa että Suomessa on jatkanut kohoamista ja päässyt takavuosiin verrattuna varsin hyviin lukemiin kilpai -
lukykyisen maidon hinnan ja edullisten rehujen siivittämänä. Euroopassa, samoin kuin Suomessakin rakennemuutos on kuitenkin sen verran rajua, ettei hyväkään kannattavuus johda enää tuotannon määrän räjähdysmäiseen kasvuun. Toki reagointia kuitenkin on nähtävissä ja tuotanto on ollut loppuvuodesta 2025 selvästi edellisvuotta korkeammalla. Tuotantomäärä on tämän vuoden aikana kasvanut myös muilla keskeisillä vientiin tuottavilla alueilla. Maailmanmarkkinahintojen huippulukemat kääntyivätkin laskuun jo kesällä 2025, joten hintojen uskotaan nyt tasoittuvan.
IFCN:n pitkän aikavälin ennuste vuoteen 2035 kertoo, että maidon tuotanto ja kulutus jatkavat edelleen kasvuaan, vaikka kasvun vauhti pikkuhiljaa hidastuukin. Koko maailmassa maitoa tuotetaan ja kulutetaan vuonna 2035 arvion mukaan 15 % nykyistä enemmän, vaikka tilojen määrä vähenee 19 miljoonalla ja lehmien määrä 29 miljoonalla. Kasvusta 25 % perustuu tuottavuuden nousuun ja teknologisiin innovaatioihin etenkin kehittyvissä maissa Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä, joissa väestönkasvu ja ruokavalion muutos lisäävät kysyntää. Kehittyneissä maissa kasvu on hidasta ja tuotanto voi jopa pienentyä. Tuotannon arvo voi silti kasvaa, sikäli kun brändi- ja lisäarvotuotteille löytyy kysyntää.
Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI!
KALSIUM-pasta
Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.
Pakkaus 4 x 390 g uusi pakkauskoko: 24 x 390 g
Sisältää myös lukuisten tutkimusten mukaan tehokasta kalsiumkloridia.
KETOOSI-pasta
Kun lehmä ei syö!
Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g
pH-Pasta
Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen. Pakkaus 4 x 430 g
HIILI-pasta
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Pakkaus 4 x 335 g
Toimittaja
PÖTSI-pasta
Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!
Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g
FOSFORI-pasta
Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.
Pakkaus 4 x 370 g
MAGNESIUM-pasta
Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.
Pakkaus 4 x 390 g
Vasikan HIILI-geeli
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa. Pakkaus 4 x 360 g
Valmistaja
UUSI PAKKAUSKOKO
UUSI PAKKAUSKOKO
UUSI PAKKAUSKOKO
TEINIT AAMUPALALLE!
Hyvä päivä alkaa aamupalasta. Se auttaa jaksamisessa, keskittymisessä ja oppimisessa. Kuitenkin yhä useampi nuori jättää aamupalan väliin. Arlan ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) yhdessä tänä syksynä toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan 13–17-vuotiaista nuorista 44 prosenttia jättää aamupalan arkisin syömättä.
Tähän Arla haluaa muutoksen.
Tavoitteena on, että tulevaisuudessa aamupala on osa kaikkien nuorten arkea ja sen myötä nuo-
ret voivat paremmin koulussa ja vapaa-ajalla.
Keinot ovat monet, mutta ytimessä on yhteistyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kanssa. Yhteinen projekti käynnistyi marraskuussa aamupalatutkimuksella, joka selvitti nuorten ruokailutottumuksia ja syitä niiden taustalla. Sitten vuorossa oli kaikille vanhemmille ja nuorten läheisille avoin verkkovanhempainilta, jossa Arlan ja MLL:n asiantuntijat puhuivat nuorten arjen pul-
mista ja hyvän ateriarytmin merkityksestä. Tarjolla oli myös käytännön keinoja nuorten hyvinvoinnin tueksi.
Seuraavaksi mennään kouluihin, Arlan markkinointijohtaja Kati Janhunen kertoo. Arla ja MLL tekevät kouluille minipodcasteja hyvinvoinnista, ja tarjoavat ensi vuonna pilottikouluissa aamupalaa oppilaille. Nuorten, vanhempien ja opettajien kokemukset aamupalan vaikutuksesta kiinnostavat.
– Olemme tehneet työtä hyvinvoinnin eteen eri tavoin pitkään. Teinien aamupalan syömättömyyteen tarttumi -
HANNA PEHKONEN
nen tekee työstä konkreettisempaa. Haastamme aikuiset, muut yritykset ja lukuisat yhteiskunnan toimijat puhumaan aamupalasta positiivisesti ja etsimään keinoja
nuorten aamupalan normalisoimiseksi, Janhunen sanoo.
Hän toivoo, että työn tulokset alkaisivat näkyä THL:n joka toinen vuosi tekemässä kouluterveyskyselyssä ja Arlan ja MLL:n vuosittaisessa aamupalakyselyssä.
– Toivottavasti kymmenen vuoden päästä nähdään, että tällä on ollut vaikutusta.
Hyvät ruokavalinnat tekevät elämästä parempaa
Nuorten aamupalan syömisen eteen työskentely on osa Arlan Feed Life -ajattelutapaa. Se tiivistää Arlan ajatukset vastuullisuudesta, siitä että yritys on olemassa luodakseen hyvinvointia ihmisille samalla kun se tekee hyvää planeetallemme.
– Näemme hyvän ruoan fyysistä ja henkistä hyvinvointia ruokkivana voimana.
Perusta, jolle Feed Life rakentuu, on huolenpito ja yhdessä tekeminen.
– Työntekijät ja tuottajat ovat meille tosi tärkeitä.
Janhunen toivoo myös maidontuottajien ottavan myönteisen aamupalapuheen omakseen. On luontevaa, että tuottajat vievät aamupalan ilosanomaa eteenpäin, sillä kaikki lähtee tiloilta.
– Arlan kaiken toiminnan alku on raaka-aine.
Sitä, missä, mitä ja miten aamuisin pitäisi syödä, Arla ei halua määritellä. Kunhan jokainen, erityisesti nuori, löytäisi itselleen luontevan tavan syödä aamupalaa. Sillä aamupala on asenne.
Melkein puolet teineistä lähtee kouluun ilman aamupalaa – ja se näkyy
Arla ja MLL järjestivät 13.11. kaikille avoimen verkkovanhempainillan, josta kerrottiin myös Maaseudun Tulevaisuuden lukijoille.
Arlan ja MLL:n yhdessä toteuttaman kyselyn mukaan 47 prosenttia 13–17-vuotiaista tytöistä ei syö joka arkiaamu aamupalaa. Pojilla vastaava luku on 40 prosenttia.
Yhteys säännöllisten ruokailutottumusten ja elämään tyytyväisyyden välillä on selkeä: niistä nuorista, jotka syövät päivittäin sekä aamupalan että kouluruoan, 80 prosenttia antaa elämästään kouluarvosanan 8–10. Niillä, joilla aamupalan ja koululounaan syöminen ei ole jokapäiväistä, vastaavan arvosanan antaa alle puolet.
Suurimmat syyt siihen, että aamupala jätetään väliin, ovat se, ettei aamulla ole nälkä ja se, että nuori haluaa nukkua mahdollisimman pitkään. Yli puolet heistä, jotka eivät syö arkisin aamupalaa, arvioi, että älylaitteiden käyttö vaikuttaa siihen, ehtiikö aamuisin syödä.
Vanhempien esimerkki on tärkeä: niistä nuorista, joiden vanhempi syö aamupalaa, reilut 60 prosenttia syö jokaisena kouluaamuna.
Nuoret huomaavat aamupalan positiiviset vaikutukset: paremman jaksamisen, keskittymisen ja fyysisen olon, monet myös paremman mielialan ja sen, että virtaa riittää liikuntaan. Nuoret, jotka syövät joka aamu, ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin ne, jotka eivät syö.
Lähde: Suuri Aamupalakysely, marraskuu 2025, Tutkimustoimisto Vastakaiku Oy
