Maitoa Suomesta 1/2026

MAITOA SUOMESTA

Hiilikannustin palkitsee tiloja

Kaustisen tilalla tehokas investointiprojekti

ARVO TR – ARVOA TULOKSIIN MYÖS TALVELLA

Täydennysrehun optimoitu koostumus tukee pötsin toimintaa ja tasaisen korkeaa maitotuotosta – myös talvikauden korkeamman energiatarpeen aikana.

ArvoTR:n ja muut maitotilojen rehut löydät osoitteesta:

REHUKONE.FI

KOTIMAISET TÄYSREHUT JA KIVENNÄISET A-REHULTA

ONKO JO KARKKIPÄIVÄ?

A-REHUN KIVENNÄISILLÄ JOKAINEN PÄIVÄ VOI

OLLA KARKKIPÄIVÄ!

Kun tilaat A-Rehun maistuvia kivennäisiä 9.3.–9.4.2026, saat kampanja-alennuksen 20 €/tn.

Tilaa kivennäiset

Tuottajapalvelusta: 020 472 7060 (pvm/mpm)

HYVIN IMEYTYVÄT HIVENAINEET

TAKAAVAT HYVÄN TERVEYDEN

JA KORKEAN TUOTOKSEN.

Kaikissa A-Rehun kivennäisissä sinkki ja kupari ovat hydroksimuodossa. Uuden sukupolven hivenaineet ovat tehokkaasti imeytyviä ja ne tukevat eläinten terveyttä ja lisäävät tuotantoa.

”Se joka tekee eniten, saa myös eniten” PÄÄKIRJOITUS

MAITOA SUOMESTA

Arla Suomi

-yhteistyöryhmän lehti

17. vuosikerta

PÄÄTOIMITTAJA:

Sami Kilpeläinen

Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com

Ulkoasu: Ville Alén

Postiosoite:

PL 33, 01151 Söderkulla

Puhelin: 050 3831755

Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com

Ilmoitukset ja tilaukset:

Ulla Roininen

Osk MS Tuottajapalvelut

Savarinväylä 5 84100 Ylivieska

JULKAISIJAT:

Arla Oy

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Kaustisen Osuusmeijeri

Laaksojen Maitokunta

Limingan Osuusmeijeri

Ruhan Meijeri Oy

PAINOPAIKKA:

Grano, Vaasa

KANNEN KUVA:

Tuomas Koivuniemi

SAMI KILPELÄINEN

Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja

Oikeusoppineet muistuttavat, ettei lainsäädäntö tunne ”hyviä kauppatapoja”. Sen minkä lainsäädäntö tuntee on laki ja asetus sekä osapuolten välinen sopimus. Hallitusohjelman mukaisesti eduskunnan tulisi valtioneuvoston esityksestä säätää nyt laki, tässä tapauksessa elintarvikemarkkinalaki, jolla luodaan edellytykset ketjun tasapainon toteutumisen varmistamiseen.

Hallitusohjelmassa on kirjattu, että ”hallitus sitoutuu Maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraporttiin ja aloittaa välittömät toimenpiteet esitysten toteuttamiseksi, jotta alkutuottajan asema ja koko elintarvikeketjun tasapaino kehittyvät nykyistä oikeuden mukaisempaan suuntaan. Keskeisimmät toimet ovat elintarvikemarkkina-, kilpailu- ja hankintalain tarkastelu ja muuttaminen sekä elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksien parantaminen.”

Tuottajajärjestöt MTK ja SLC sekä elintarviketeollisuusliitto ETL ovat tuoneet esille, että erityisesti tietojen luovutukseen ja omien tuotemerkkien kieltoon tarvitaan tehokasta lainsäädäntöä. ETL totesi joulukuussa antamassaan lausunnossa, että lausunnolla ollutta ”lakiluonnosta olisi muutettava neuvotteluvoiman tasapainottamiseksi esimerkiksi liikesalaisuuksien suojan vahvistamisen ja omien tuotemerkkien suosimisen kiellon osalta tai kuluttajakysyntätiedon avoimuuden lisäämisellä. Tiedon tasapuolisempi jakautuminen vahvistaisi heikomman sopijaosapuolen suojelua.”

EU:n maatalouskomissaari Christophe Hansen on tuomassa myös EU:ssa uudistuksia direktiiviin koskien ”epäoikeudenmukaisia kauppatapoja”. EU-lähteiden mukaan Suomen lakiesitystä tervehditään EU:n komissiossa erittäin positiivisesti ketjun tasapainon osalta ja siitä on tulossa myös hyvä esimerkki EU-direktiivin muutostyön pohjaksi.

Kun elintarvikemarkkinalaki säätelee jatkossa tarkemmin myös vastuullisuusdataa ja datasta maksettavia korvauksia, on myös meijereiden ja tuottajien välisissä sopimuksissa tämä tärkeää olla huomioituna. Arla ja ryhmän meijerit maksavat tiloille vastuullisuusteoista. Vuoden alussa otettu hiilikannustin (CO2 e-kannustin) on konkreettinen osoitus, kuinka tiloilla tehty työ hiilipäästöjen vähentämiseksi tuo sopimuspohjaisesti koko ketjusta lisää rahaa tuottajien kukkaroon. Siksi on tärkeää, että vastuullisuudessakin ”se joka tekee eniten, saa myös eniten”.

Tuottajamäärän aleneman myötä Arlassa uudistettiin maatalous-tiimiä. Aiemmin organisoituminen oli alueellinen, nyt toimintokohtainen. Maidonkeräilystä vastaa logistiikkapäällikkö Robert Sandström koko ryhmässä. Uusi vastuullinen maataloustiimi tukee tilojen tarpeita vastuullisuustyössä ja päästöjen vähentämisessä. Tilamäärän puolituttua 10 vuodessa tuottajakaupassa toimintatapoja uudistetaan ja rooleja vähennetään kaupallisissa toiminnoissa. Ranuan ja Kiteen myymälöiden aukioloaikoja supistettiin. Entistä suurempi osa tilauksista tulee jo nyt sähköisistä kanavista.

Haluamme kiittää Tuija Linjakumpua ja Jouni Tahvanaista sekä muitakin henkilöitä heidän tiimeissään merkittävistä rooleista Arla Suomi -yhteistyöryhmän palvelujen kehittämisessä viimeisen vuosikymmenen aikana. Tuija ja Jouni ovat päättäneet ottaa työurallaan uuden vaiheen kuluvan talven aikana. Kiitos vuosista Arlalla ja tuottajien eteen tehdystä työstä.

Vaihda nyt

V300sarjaan

Arvolan tila, Mika Uusi-Kauppila ja Tuija Vallinheimo:

“Vaikka VMS Classic-malli oli hyvä, uusi VMS V310 on ihan eri robotti”.

Lue lisää Karjaviestistä:

Enemmän ominaisuuksia ja kustannustehokkuutta

DeLaval VMS™ V300 etuja vrt. Classic -malliin:

Pienemmät käyttökustannukset

Säästää sähköä

Säästää vettä

Säästää vedinsuihketta

Lisää kapasiteettia ja toimintavarmuutta

Tee päätös nyt! Tarjous voimassa huhtikuun 2026 loppuun asti.

Kysy vaihtotarjous Aluemyyjältäsi: www.delaval.com/fi/yhteystiedot DeLaval ei väitä, että tässä esitetyt tulokset saavutetaan kaikilla käyttäjillä, eikä tämä tieto muodosta takuuta palvelusta tai suorituskyvystä. Todellinen, yksilöllinen suorituskyky ja parannus riippuvat useista tekijöistä, kuten lypsykäytännöistä, lehmien ominaisuuksista, tilan- ja karjanhoidon käytännöistä

DELAVAL TYÖHAALARI 7495

AL2150018348

Täydellinen valinta jokapäiväiseen käyttöön. Vahvistetut polvet ja joustava selkäosa. Unisex -malli, saatavilla koot XS-4XL.

JUOMAKUPPI S22

169,-

NORM. 209,00 | AL90602883 Ruostumaton juomakuppi korkeatuottoisille lehmille. Helppo pitää puhtaana, kupin yläreuna estää tehokkaasti roiskimisen. Veden virtaus 22 l/min (4 bar).

UIMURIKUPPI CF7

139,-

NORM. 179,00 | AL97282490

Kestävä uimurikuppi, joka pitää vedenpinnan tasaisena. Eläimille, jotka arastelevat putkiventtiiliä, kuten nuorkarja, hevoset, lampaat ja vuohet. Emaloitua valurautaa, ruostumaton suojalevy.

DRYMAXX™ KUIVIKELISÄ 22 KG

4495

NORM. 55,95/KPL | AL92067004 (2,04 €/KG)

Tehostaa uskomattomasti kuivikkeen tehoa. 100 % luonnontuote, pienirakeista piimaata. Imee jopa 140 % oman painonsa verran kosteutta!

KLIPPERI DELAVAL R2

589,-

NORM. 759,00 | AL2150007720

Akkukäyttöinen klipperi kahdella akulla. Hyvä liikkumavapaus ja ulottuvuus, tehokas ja ergonominen. Käyttöaika täydellä akulla jopa 120 min.

KLIPPERI CB35 AKKUKÄYTTÖINEN

399,-

NORM. 539,00 | AL94247100

Hiljainen ja kevyt klipperi kahdella akulla. Erityisesti utarekarvalle, soveltuu erinomaisesti myös hevosille ja lemmikeille sekä pienempiin yksityiskohtiin.

SISÄLTÖ

8

Arla otti käyttöön tilojen hiilijalanjälkeen sidotun kannustinmallin

– Arla haluaa olla luomassa maitoalan tulevaisuutta, sanoo toimitusjohtaja Pia Jormanainen.

12

”Ihanaa, että otettiin näyttelyosastolle töihin!”

Arla Huomisen Tekijät -ryhmässä mukana olevat liminkalaiset Hanna ja Pekka Luukinen olivat Sarkamessuilla ensimmäistä kertaa. Luukiset jakoivat messuosastolla kävijöille Arla-tuotteita.

12

24

Muut

3 Pääkirjoitus

6 Ajankohtaista

10 Jyrki Peltola tervehtii CO2ekannustinjärjestelmää ilolla.

16 Meijerien vuosi 2025.

18 Hämeenlinnan Osuusmeijeri juhli satavuotista taivaltaan.

22 Samu Kaunisto aloitti Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallituksen uutena jäsenenä.

24 Kaustisen tilan uusi navettainvestointi valmistui viidessä kuukaudessa.

28 Arla Foods saavutti vahvan tuloksen ennätysten vuonna.

30 Arla Suomi -ryhmä ja Vattenfall ovat tehneet energiayhteistyötä neljä vuotta.

34 Ari Hännisen mukaan tiloilla on hyvä tehdä varautumissuunnitelmat.

Vuoden 2027 jälkeisestä EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta esitykset kesällä, epäterveet kauppatavat syyniin

SAMI KILPELÄINEN

EU:n maatalousministerit keskustelivat maatalousja kalastusneuvostossa 23. helmikuuta vuoden 2027 jälkeisestä EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta, etenkin komission jäsenvaltioille antamista suosituksista. M inisterit keskustelivat myös kertomuksesta koskien ”hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä” -direktiivin arvioinnista. Kokouksessa Suomea edusti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah

Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti, että ”ministerit keskustelivat vuoden 2027 jälkeisestä yhteisestä maatalouspolitiikasta, etenkin komission jäsenvaltioille antamista suosituksista”.

Komissaari Christophe Hansen totesi, että komission jäsenvaltioille antamat suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia, vaan jäsenvaltioiden suunnitelmien valmistelua ohjaavia elementtejä. Suositusten luonnosversioiden tulisi olla valmiita kesällä 2026, ja suositusten olisi määrä olla valmiita vuoden 2026 loppuun mennessä.

Keskustelussa jäsenvaltiot pitivät tärkeänä sitä, että suositukset

pysyvät strategisella tasolla ja jäsenvaltiot ovat tiiviisti mukana suositusten laatimisessa. Ministeri Essayah painotti, että ”suositusten ja tulevan yhteisen maatalouspolitiikan lainsäädännön tulee antaa jäsenmaille laaja liikkumavara päättää niistä toimenpiteistä, jotka ovat niille keskeisiä tulevalla kaudella”.

Hyvän kauppatavan vastaiset toimet syyniin

Maatalousministerit keskustelivat myös hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskevan direktiivin arvioinnista. Jäsenvaltiot pitivät direktiiviä hyvänä elementtinä hyvi -

en kauppatapojen vastaisiin käytäntöihin puuttumisessa sekä viljelijöiden ja pienten toimijoiden aseman vahvistamisessa. Jäsenmaat näkivät myös, että direktiiviä tulisi kehittää eteenpäin toimeenpanosta saatujen kokemusten sekä markkinoilla tapahtuneen kehityksen perusteella.

– Suomessa on tunnistettu kaupan omien merkkien aiheuttamaa epätasapainoa markkinoilla ja ne pyritään ratkaisemaan kansallisen elintarvikemarkkinalain muutoksilla. Yhtenäismarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi ja alkutuottajien aseman vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin myös EU-tasolla

tutkimusperusteista tietoa kaupan omien merkkien vaikutuksesta sekä nopeaa reagointia sääntelyn kautta, ministeri Essayah sanoi. Suomi yhdessä Latvian, Ruotsin, Liettuan ja Viron kanssa esittivät tiedotusasian EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmän valvontaan liittyen, erityisesti tarkastusten laajuuden ja rahoitusoikaisujen riskin osalta.

”Jäsenmaat jakoivat laajasti huolen valvonnan suhteettomuudesta ja toivat esiin, että komission tulisi rahoitusoikaisujen antamisen sijaan keskittyä ongelmien ennaltaehkäisyyn ja antaa jäsenvaltioille aikaa ongelmien korjaamiseen”.

Maidontuotannon pohjoinen tuki vuodelle 2025 vahvistettu

Maidontuotannolle maksettavaa pohjoista tukea korotetaan 0,2–0,5 senttiä litralta tukialueesta riippuen koko pohjoisen tuen alueella. Tukitaso asettuu tällöin 8,8–32,0 senttiin litralta tukialueesta riippuen.

Litrakohtaista tukea muutetaan tukialueittain porrastetusti siten, että maidontuotantoon varattu 171,2 miljoonan euron tukisumma tulisi mahdollisimman täysimääräisesti käytetyksi.

Vastaava tuen täydentäminen on tehty vuosittain siinä vaiheessa, kun koko vuoden aikana tuotetut maitomäärät pohjoisen tuen alueella ovat selvillä. Päätöksellä ei ole suoranaisia valtiontaloudellisia vaikutuksia.

Käytäntö tuen jälkierästä otettiin käyttöön vuoden 2006 alussa siinä yhteydessä, kun maa- ja metsätalousministeriö siirsi tuotantotuen maksatuksen meijereiltä valtionhallinnolle.

Tässä yhteydessä valtiolta poistui se riski, että tuotantomäärien ylittyessä valtion menot ylittäisivät budjetoidun ja toisaalta tuottajien kannalta varmistui, ettei tuotannon alentuessa määräraha jää käyttämättä, vaan se kohdennetaan tuen korotuksena alueittain. Vastaavalla menettelyllä on vuosittain korotettu Etelä-Suomen lypsylehmäpalkkiota eläinmäärän laskiessa.

Pohjoinen tuki on osa kokonaan kansallisesti maksettavia, EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan sovitettuja maatalouden tukimuotoja. Sillä täydennetään EU:n tukijärjestelmiä (EU:n suorat tuet, luonnonhaitta-, ympäristö-, luomu- ja eläinten hyvinvointikorvaukset) ja turvataan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä.

Arla

Arla otti käyttöön tilojen hiilijalanjälkeen sidotun kannustinmallin

TUOMAS KOIVUNIEMI

Arla otti kuluvan vuoden alussa Suomessa käyttöön CO2 e-kannustimen, joka maksetaan maidon tuottajahinnassa. Toimitusjohtaja Pia Jormanaisen mukaan meijeriyhtiö on maan toiseksi suurin meijeri, jolla on 330 tuottajaa eri puolilla maata ja tuotettu maitomäärä on 220 miljoonaa litraa. – Arla haluaa olla luomassa maitoalan tulevaisuutta. Tavoitteemme on olla Suomessa ykkönen kestävässä kehityksessä, innovaatioissa ja arvonluonnissa. Siksi teemme tekoja, joita kukaan muu ei ole täällä vielä tehnyt, hän linjaa. Eurooppalainen meijeriyhtiö korostaa vastuullisuusstrategiassaan hyvinvoivaa planeettaa ja hyvinvoivia ihmisiä, joten tavoitteena on vastuullisesti tuotettua ja terveellisempää ruokaa.

– Olemme sitoutuneet pienentämään hiilijalanjälkeä ja maidontuotannon päästöjä on tarkoitus vähentää kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä, hän sanoo.

Päästövähennystavoite

tietää lisälaskua tiloille

Hankintajohtaja Sami Kilpeläisen mukaan maatilojen päästöjen puolittaminen nykytasolta tietää 500 miljoonan euron vuosittaista lisälaskua. Kolmenkymmenen prosentin päästöjen vähennystavoite tarkoittaa maitolitraa kohti tiloille keskimäärin 3–4 sentin kustannusten kasvua.

– Arlan maitotiloilla on mitattu niiden hiilijalanjälki vuodesta 2019–20 lähtien. Mittaukset on tehty jokaisella tuotantotilalla.

Arla-ryhmän maitotiloilla päästöjen alentuma on ollut kahden prosentin luokkaa vuosittain.

Arla-maitotiloilla on toteutettu

kolmen vuoden ajan Kestävän kehityksen kannustinohjelmaa, missä tilat ovat saneet erilaisista vastuullisuus-, ympäristö- ja energiatoimista pisteitä. Maksimipistemäärä on ollut 81 kappaletta ja yhden pisteen arvo on ollut 0,03 sentti per maitolitra.

Kannustin kiihdyttää

Kilpeläisen mukaan CO2 e-kannustimen kautta meijeriyhtiön tarkoitus on kiihdyttää tähän mennessä maitotiloilla tapahtunutta päästövähennyskehitystä.

– Maidon hinta sidotaan hiilijalanjälkeen. Kannustin tukee tilojen investointeja ja käytännön toimia päästövähennysten aikaan saamiseksi.

Kilpeläisen mukaan vuoden alussa käyttöön otettua hiilijalanjälkeen perustuvaa kannustinmallia on kehitetty yhdessä Arlamaitotilojen kanssa.

– CO2 e-kannustin perustuu tietoon ja tieteeseen. Päästöjen vähentäminen ei ole vain maitotilojen, vaan koko ruokaketjun asia. Arla tekee oman osansa, mutta mukaan tarvitaan koko ruokaketju niin julkiset toimijat kuin kaupatkin. Maito on suomalaisen maaseudun ja maan huoltovarmuuden selkäranka, hän toteaa.

Viisiportainen

järjestelmä

CO2 e-kannustin on viisiportainen. Kilpeläisen mukaan jokainen kannustinmalliin mukaan lähtevä tila saa perustason summan per maitolitra. Maksimissaan tilalla on mahdollisuus saada kannustinrahaa kaksi senttiä maitolitralta.

– Kannustinraha on kytketty tilan hiilijalanjälkeen, joka verifioidaan säännöllisesti ulkopuolisen tahon toimesta. Keskimääräiselle maitotilalle tämä kannustin voi tuoda vuodessa lisäeuroja 20 000 euron verran, hän sanoo.

Kestävän kehityksen pisteytysjärjestelmän ja CO2 e-kannustimen myötä Arla-maitotiloilla on mahdollisuus kaikkien tähtien ollessa optimiasennossa saada maksimissaan lisärahaa 4,43 senttiä per maitolitra.

Jyrki Peltola tervehtii CO2e-kannustinjärjestelmää ilolla

TUOMAS KOIVUNIEMI

Maitotilayrittäjä Jyrki Peltola Mäntsälän Hautjärveltä tervehtii uutta CO2 e-kannustinjärjestelmää ilolla. Peltolan maitotilalla on toistasataa lypsävää ja maidon tuotantomäärä on ollut noin miljoona litraa vuodessa. Peltoa tilalla on käytössä 400 hehtaaria ja pellot ovat luomutuotannossa.

Kun Arla-ryhmässä aloitettiin kuutisen vuotta sitten tilojen hiilijalanjälkilaskenta, Peltola lähti ensimmäisten joukossa hankkeeseen mukaan.

– Yritän suhtautua kaikkiin asioihin ennakkoluulottomasti. Ajattelin, että on parempi olla mukana ensimmäisten joukossa, jolloin voi

”Hienoa, että tiloilta kerätty tieto on saatu kaupallistettua ja Arlaryhmä on tässä asiassa etunojassa.”

vaikuttaa esimerkiksi laskentametodeihin, hän sanoo.

Pientä nousua edellisvuoteen nähden

Mäntsäläläistilalla hiilijalanjälkiarvo on tällä hetkellä 1,11, missä on pieni nousu edellisvuoteen nähden. Peltolan mukaan peltojen oleminen luomussa ja se, ettei ti -

lalla ole haettu maksimaalista tehokkuutta vaikuttavat hiilijalanjälkiarvoon.

– Lehmät olivat aiemmin luomussa ja niiden tuotostaso on keskimääräistä alhaisempi, joten se vaikuttaa laskelmiin. Jokaisen maitotilan tilanne on erilainen. Joitain toimenpiteitä on suunnitteilla muun muassa lannankäsittelyn osalta ja joilla voidaan saada laskelmia parannettua, hän sanoo.

Maitotilalla on myös 20 kWh:n aurinkovoimala, joka vaikuttaa hiilijalanjälkeen positiivisesti ja tuottaa ”yhden kuukauden sähköt”.

”Kaikkien viljelijöiden etu”

Jyrki Peltolan mukaan tilojen hiilijalanjäljen laskenta koskettaa kaikkia viljelijöitä.

– Lihatalot ja viljanostajat kysy -

vät tiloilta tuotantotapoja. Eli jos myyt jotain tuotetta tilan ulkopuolelle, pitää hiilijalanjälki todistaa. Tämä on ajan henki ja siihen pitää sopeutua. Siksi on tärkeää, että asia tehdään jokaisella tilalla kunnolla ja oikein, sillä se on yhteinen etu ja fuulaaminen tällaisessa asiassa ei auta ketään.

Mäntsäläisviljelijän mukaan osa viljelijöistä voi ajatella, että kestävän kehityksen ja hiilijalanjälkilaskennan tavoitteet voivat olla mahdottomia saavuttaa.

– Kestävän kehityksen mallissa emme täällä välttämättä pärjää niin hyvin kuin Euroopassa, mutta hiilijalanjäljen alentamistavoitteessa on mahdollisuus pärjätä hyvinkin. Se on vain itsestä kiinni. Tiedän, että on tiloja, joissa on tavoitteen osalta päästy alle 0,75:n ja

ne, jotka näissä laskennoissa ovat pärjänneet, tuotanto on tehokasta ja tilat tekevät tulosta.

Maitoketjuun ”ulkopuolista” rahaa

Peltolan maitotilalle on CO2 e-kannustinrahaa maksettu tarjolla oleva minimi eli 0,02 senttiä. – CO2 e-kannustin on yleisesti ottaen myönteinen asia, sillä se tuo maitoketjuun uutta ja ”ulkopuolista” rahaa suoraan kaupalta. Hienoa, että tiloilta kerätty tieto on saatu kaupallistettua ja Arlaryhmä on tässä asiassa etunojassa, hän kiittelee.

Jyrki Peltolan tila työllistää yrittäjän itsensä lisäksi kuusi ulkopuolista työntekijää, minkä lisäksi työtä riittää parille kausityöntekijälle ja harjoittelijoillekin.

Uusi laitos Kiteellä. Tule tutustumaan!

55 kW - 2,5 MW

Vahva partneri

Yli 1000 toiminnassa olevaa laitosta

Saksalaista toimintavarmaa laatua! Suunnittelu, osat ja toteutus toivomillasi ominaisuuksillakaikki samasta paikasta. Nopea rakennusaika. Betonireaktorisäiliö valetaan paikanpäällä Formprotect® -tekniikalla Katso video: www.agrok. KOKONAISTOIMITUKSENA

Ainutlaatuiset EISELE pumput maatalous- ja biokaasukäyttöön!

GTWS lietesekoittimet

Maatalous ja biokaasumallit

Esim. 15kW GTWS 204, ohjauskeskuksella, takaisinpyöritys vakiona

8 400 , -

Eisele AT uppopumput

Murskaava pumppupesä, erikoismoottori vuotohälyllä, 8m kumikaapelilla

5 700 , -

Eisele VM pystypumput

Tehokas jäykälle lietteelle, imu pumppupesän päältä, pumppu valuterästa ja putket rosteria. Pakkosyöttöruuvi -> hiertävät repijäterät

Esim. 11 kW V1541, 3m kaivoon

Saatavana myös siirtoputkistot / venttiilit, komponentit biokaasulaitoksiin.

8 200 ,Esim. 7,5 kW AT104S

Kuivikeseparaattori

• Saksalainen toimintavalmis paketti!

• Patentoitu separaattorin ja pumpun yhdistelmä!

• Kuivikkeen ka. pitoisuus max. 35%

Moosbauer KKS3 V/P, 4 kW

• 2-4 m3/h lietteellä

Moosbauer KKS10 V/P

• 6-8m3/h lietteellä

Moosbauer KKS26, 5,5 kW

• 8-15m3/h lietteellä, autom. rasvaus, 50% pienemmät huoltokust.

Automaattikeskus ajastimella

21.500,-

27.900,-

• EISELE AT 74-S repivä, 5,5 kW uppopumppu

36.900,-

alv0 +rahti

SEPFLEX 400 Kuivikeseparaattori

Patentoitu, kuiva-aine max. 42%

Kysy myös muita malleja!

Pekka ja Hanna Luukinen ovat mukana Arlan Huomisen Tekijät -ryhmässä ja vierailu Sarkamessuilla oli heille ensimmäinen.

”Ihanaa, että otettiin näyttelyosastolle töihin!”

TUOMAS KOIVUNIEMI

Sarkamessut järjestettiin Seinäjoella tammikuun kahtena viimeisenä päivänä perjantaina ja lauantaina.

Myös Arla Suomi -ryhmä oli edustettuna Seinäjoki Areenalla messukansan parissa. Messuilla oli koolla lisäksi Arlan Huomisen Tekijät -verkostoryhmän jäseniä eri puolilta maata.

Huomisen Tekijät -ryhmässä mukana olevat liminkalaiset Hanna ja Pekka Luukinen olivat Sarkamessuilla ensimmäistä kertaa. Luukiset jakoivat messuosastolla kävijöille Arla-tuotteita.

– Ihanaa, että meidät otettiin messuosastolle töihin. Tämä on ollut todella hauskaa, Hanna Luukinen iloitsi.

Tulevaisuuden tekijät

Verkostoryhmän toiminta käynnistyi viime syksynä. Hanna kertoo innostuneensa asiasta ja saaneensa Pekan mukaan, sillä he uskovat,

Keskustelun lomassa maistui Arlan Luonto+ -jogurtti.

että ryhmän kautta pääsee osallistumaan kehittämistyöhön ja tuomaan tuottajien näkökulmaa Arla Jatkuu seuraavalla aukeamalla

Arla Itä-Suomessa pitkään hankintapäällikkönä toiminut Jouni Tahvanainen on jäämässä eläkkeelle pestistään. Sarkamessuilla hän oli työn touhussa.

Suomi -ryhmän toimintaan. – Olemme verkoston kautta saaneet infoa tulevasta ja kävimme Tukholmassa tutustumassa DeLavalin Hamran tilalla. Samalla ryhmän myötä on tullut uusia tuttavia muista tuottajista eri puolilta maata, he kertoivat.

Luukisten maitotila Limingassa on maatalousyhtymä, missä osakkaina ovat Hannan ja Pekan lisäksi Pekan sisko. Tila on ollut Pekan suvussa 1950-luvulta saakka.

– Vappuna tulee kuluneeksi 21 vuotta, kun aloitimme tilanpidon, joten emme ole enää uusia tuottajia, mutta uraa on vielä jäljellä ja tulevaisuuteen tähdätään edelleen, Hanna Luukinen sanoo.

Limingan Osuusmeijerin tuottajiin kuuluvalla tilalla on tulevaisuutta seuraavassa polvessa.

– Poika on maatalouskoulussa, joten toinen sukupolvi on kasvamassa. Molemmat lapsistamme ovat innokkaita jäämään kotitilalle, he kertoivat.

Luukisten mielestä kotimaisen maitotalouden tilanne näyttää tällä hetkellä myönteiseltä.

Osakeyhtiöiden sukupolvenvaihdokset

Jukka ja Sari Karhumaa Luohualta olivat tulleet Sarkamessuille jo heti perjantaiaamulla. Eri näyttelyosas -

tojen kiertämisen lisäksi pariskunnan tavoitteena oli päästä messuilla paikan päällä käyneen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) puheille.

– Tarkoitus on puhua ministerille siitä, että osakeyhtiöiden sukupol-

Messuväki kävi innokkaasti maistelemassa Arla-tuotteita.

venvaihdoksiin pitää saada järjestymään rahoitus. Tällä hetkellä sellaista ei ole saatavilla, Jukka Karhumaa sanoo.

Karhumaan mukaan sukupolvenvaihdos toteutetaan maatalousyhtymä-mallilla, on mahdollisuus saada korkotukilainaa 250 000 euroa per yrittäjä.

– Mutta jos on osakeyhtiö, niin korkotukilainaa ei saa ja pankistakaan ei saa lainaa, jos ei ole ulkopuolista vakuutta, sillä maatalousomaisuutta ei voida käyttää osakkeiden hankinnan vakuutena. Tämä pitäisi muuttaa, hän linjasi ja tästä aikoi ministerille puhua.

Samalla hän muistuttaa, että viimeisinä vuosina on useilla tiloilla siirrytty osakeyhtiö-malliin. Nyt niissä yrittäjät ovat saavuttamassa sukupolvenvaihdosiän.

Lastenlasten kanssa koneita katsomassa

Vimpeliläinen Aino Mannila kiersi messuilla yhdessä Ilmajoella asuvien lastenlasten Viljami ja Aapeli Rauhalan kanssa. Mannilan mukaan hän käynyt Sarkamessuilla joka vuosi.

– Nyt muutaman vuoden olen usein kiertänyt lastenlasten kanssa täällä. Pojat ovat erityisesti tykänneet katsella maatalouskoneita, Aino Mannila totesi.

Sari ja Jukka

Karhumaa nauttivat maistiaisista

Arla Suomi -ryhmän messuosastolla.

Sarkamessuilla

oltiin liikkeellä perhekunnittain.

tuotantoon

Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Ammattimaiseen vasikoiden kasvatukseen

Agri-Plastics-ryhmäiglu

���� Erittäin kestävä ryhmäiglu

���� Jopa 5 vasikalle

���� Takaosassa kätevä kuivitusaukko

���� Ulkomitat: pituus 249 cm, leveys 234 cm, korkeus 200 cm

���� Sisämitat: pituus 234 cm, leveys 207 cm, korkeus 191 cm

Karsina-aita, ruokintakaukalot ja nostokoukku lisävarusteina.

Agri-Plastics-vasikkaiglu

Laadukas iglu Pohjolan oloihin

���� Materiaali HDPE

���� Made in USA

���� Iglun mitat: korkeus 140 cm, leveys 124 cm ja pituus 221 cm

Aitaus ja lisävarusteet myydään erikseen.

���� Agri-aitaus (180 x 122 cm)

���� Agri HD -aitaus (183 x 122 cm)

���� SL Supreme aitaus renkailla (163 x 152 cm)

Agri-Plastics-vasikkakarsina

���� Modulaarinen rakenne

���� Materiaali HDPE

���� Made in USA

���� Sisältää: 2 kpl sankoja

���� Yhden karsinan mitat: Ulkomitat pituus 244 cm, leveys 127 cm ja korkeus 114 cm

Sisämitat pituus 208 cm, leveys 117 cm ja korkeus 114 cm

Lisävarusteina:

���� Grossbar (poista väliaitoja ja luo ryhmäkarsina)

���� Tuttipullon pidike ja tuttipullo

KYSY LISÄÄ MYYJILTÄMME

Marko Saastamoinen, 044 493 6179, marko.saastamoinen@finnlacto.fi

Emilia Vierikko, 044 493 9639, emilia.vierikko@finnlacto.fi

Tuomas Wilen, 050 541 3112, tuomas.wilen@finnlacto.fi

www.finnlacto.fi

Vuonna 2025 maitorasvan tuotanto kasvoi

Vuonna 2025 Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitomäärä oli lähes identtinen vuoteen 2024 verrattuna. Muutos tuotantomäärissä oli -0,3 %, vaikka edellisenä vuonna oli karkauspäivästä johtuen yksi päivä enemmän.

Maidontuotantomäärissä syntyi pientä kasvua, kun huomioidaan ns. maitoekvivalentti eli rasva- ja valkuaispitoisuuksilla korjattu maitomäärä. Pitoisuuksien nousun vaikutus maitomäärään oli +1,4 %. Rasvassa nousua oli Arla Suomi -yhteistyöryhmässä 4,39 %:sta 4,44 %:iin.

Arlan meijereissä kasvua Arlan hankintameijereissä Sipoon, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen osalta maitomäärät nousivat 79,4 miljoonaan litraan. Kasvua oli 3,9 prosenttia.

Vuoden aikana uudistettiin keräilyreittejä ja saatiin myös alennettua keräilykustannuksia reittiuudistusten myötä. Viime vuonna otettiin käyttöön toinen nesteytetyllä kaasulla kulkeva keräilyyhdistelmä ja alkuvuodesta otetaan käyttöön paineistetulla kaasulla kulkeva ajoneuvoyhdistelmä.

Logistiikkapäällikkönä Arlalla ja Arla Suomi -yhteistyöryhmässä toimii Robert Sandström , joka toi -

mii Arlalla Sipoon toimipisteessä. Arlalla on yhteensä 136 sopimustuottajaa ympäri Suomen.

Arlan Pohjois-Suomen alueella oli viime vuoden korkein E-luokan osuus, peräti 99,1 %. Sipoon alueella osuus oli 97,91 % ja Itä-Suomessa 97,6 %.

Hämeenlinnassa tilakoko kasvaa

Hämeenlinnan Osuusmeijerin maitomäärä oli vuonna 2025 yli 50 miljoonaa litraa ja maitoa meijerille tuotti vuoden lopussa 65 tuottajaa.

Hämeenlinnan osuusmeijerissä tuottajien keskikoko nousi vuoden lopulla (Suomen meijerimaidon keskituotoksella mitaten) 83 lehmään tilaa kohden.

Hämeenlinnan tuotannosta merkittävä osa on myös luomutuotantoa ja erillään pidettävää ja verifioitua Vapaan ja Laiduntavan Lehmän maitoa.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski johtaa myös Arla Suomi -yhteistyöryhmän johtajistoa.

Ruhan ja Kaustisen keskilehmäluku yli 90

Ruhan Meijeri Oy:n toimitusjohtajana toimii Jorma Oesch . Sopimustuottajia meijerillä oli vuoden lopussa yhteensä 33.

Oeschin johtamassa Ruhan mei -

jerissä vuonna 2025 maitomäärät olivat 2,3 prosentin kasvussa ja maitoa tuotettiin yhteensä 29,4 miljoonaa litraa.

Tilakoko oli ryhmän suurin ja vuoden lopussa se oli jo 96 lehmää. Se ylittää valtakunnallisen koko Suomen keskiarvon 34 lehmällä, koko Suomen keskiarvon ollessa viime vuonna 62 lehmää.

Arla-ryhmän keskikoko oli viime vuoden lopulla 73 lehmää tilaa kohden. Kaustisen Osuusmeijerillä keskikoko on noussut jo 90 lehmään.

Kaustisen Osuusmeijerin maidosta 98,83 % oli E-luokassa ja se oli ryhmän toiseksi korkein lukema. Ruhan Meijeri Oy:llä korkeimmassa E-luokassa maidosta oli 98,77 %.

Kaustisen Osuusmeijerin maitomäärä jatkoi vakaata kasvua ja maitoa tuotettiin 31,8 miljoonaa litraa. Tiloja vuoden lopussa oli 38.

Kaustisen Osuusmeijerin toimitusjohtajana toimii Peter Prest .

Pohjois-Pohjanmaalla pitoisuudet nousussa

Limingan Osuusmeijerin tuottajien rasvapitoisuudet oli ryhmän korkeimmat, nousten 4,62 prosenttiin koko vuoden osalta.

Limingan maitomäärä kasvoi 2,7 prosentilla 6,3 miljoonaan litraan. Meijeri neuvotteli vuoden aikana myös vanhojen meijerikiinteistöjen myynnin Limingan kunnalle toimitusjohtaja Maarit Rehulan johdolla.

Vuoden lopussa Limingassa oli 16 maidontuottajaa.

Laaksojen Maitokunnan maitomäärä oli yli 26 miljoonaa litraa ja tuottajia oli yhteensä 42 vuoden lopussa.

Ylivieskassa kotipaikkaansa pitävän meijerin toimitusjohtajana on Ulla Roininen

Laaksojen Maitokunnan tilojen tuottaman maidon rasvapitoisuus nousi 4,49:een, missä kasvua oli melkein kymmenyksen verran edellisestä vuodesta.

Myös maidon E-luokka oli Laaksojen Maitokunnan tiloilla korkealla, kun 98,57 % maidosta oli korkeimmassa laatuluokassa.

ARLA POHJOIS-SUOMI

• 33 672 315 litraa

• Muutos vrt. 2024: 1,0 %

• Tuottajia: 55

• Maitoa meijeriin*: 534 695

• Keskilehmäluku**: 66

LIMINGAN OSUUSMEIJERI

• 6 265 647 litraa

• Muutos vrt. 2024: 2,7 %

• Tuottajia: 16

• Maitoa meijeriin*: 391 603

• Keskilehmäluku**: 42

LAAKSOJEN MAITOKUNTA

• 26 116 121 litraa

• Muutos vrt. 2024: -6 %

• Tuottajia: 42

• Maitoa meijeriin*: 801 722

• Keskilehmäluku**: 67

KAUSTISEN OSUUSMEIJERI

• 31 780 802 litraa

• Muutos vrt. 2024: 2,1 %

• Tuottajia: 38

• Maitoa meijeriin*: 687 266

• Keskilehmäluku**: 90

MAITOMÄÄRÄT

2025

ARLA OY

ITÄ-SUOMI

• 15 047 616 litraa

• Muutos vrt. 2024: 16,5 %

• Tuottajia: 28

• Maitoa meijeriin*: 537 415

• Keskilehmäluku**: 58

RUHAN

MEIJERI OY

• 29 408 198 litraa

• Muutos vrt. 2024: 2,8 %

• Tuottajia: 33

• Maitoa meijeriin*: 963 055

• Keskilehmäluku**: 96

HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI

• 50 184 831 litraa

• Muutos vrt. 2024: -0,2 %

• Tuottajia: 65

• Maitoa meijeriin*: 772 074

• Keskilehmäluku**: 83

ARLA OY

• 30 715 681 litraa

• Muutos vrt. 2024: 1,6 %

• Tuottajia: 53

• Maitoa meijeriin*: 579 541

• Keskilehmäluku**: 63

YHTEENSÄ

• 223 191 211 litraa

• Muutos vrt. 2024: -0,3 %

• Tuottajia: 330

• Maitoa meijeriin*: 676 337

• Keskilehmäluku**: 73

* tuottajakohtainen keskiarvo ** vuoden lopun tilanteessa koko Suomen meijerimaidon keskituotoksella mitattuna

Hämeenlinnan Osuusmeijeri juhli tammikuussa satavuotista taivaltaan

TUOMAS KOIVUNIEMI

Hämeenlinnan Osuusmeijerin 100-vuotisjuhlaan Verkatehtaalla osallistui noin 250 juhlavierasta.

Toimitusjohtaja

Risto Kosken mielestä keskeisiä tekijöitä siinä, että Hämeenlinnan Osuusmeijeri on selviytynyt maito- ja maatalouden murrosvaiheista ovat olleet vahva ja yksimielinen jäsenistö sekä hallinto ja johto, jotka ovat huolehtineet meijerin eduista ja menestymisestä.

– Huomiotta ei voi jättää sitoutunutta ja ammattitaitoista henki -

lökuntaa. Meijerissä on ollut ja on edelleen pitkiä työsuhteita, jotka tuovat toimintaan pitkäjänteisyyttä, osaamista ja paljon puhuttua sisäistä yrittäjyyttä. Myös vahva ja luotettava yhteistyökumppani on ollut ja on tärkeä tekijä menestyksen kannalta, hän sanoo viitaten Arlaan.

Historian saranakohdat

Kosken mukaan tärkeitä saranakohtia satavuotisella taipaleella perustamisen jälkeen ovat ol-

Risto Koski

leet meijerituotannon siirtäminen 1960-luvun lopulla Hämeenlinnan keskustasta nykyiselle paikalle Kaurialaan. Seuraava taitekohta sijoittuu 1980-luvulle, jolloin meijerissä tehtiin toimenpiteitä ja päätöksiä sen säilyttämisestä itsenäisenä.

– Merkittävä askel oli 1990-luvulla käynnistynyt yhteistyö Ingman Foodsin kanssa, Koski sanoo.

Meijerin hallituksen puheenjohtajan Janne Näsin mukaan Ingman-yhteistyön aloittaminen

toi ”buustin” toimintaan ja siitä alkoi nousu.

– Arlan ostaessa Ingmanin oli pohdinnan paikka, pysytäänkö mukana yhteistyössä vai ei. Arlaratkaisu on osoittautunut hyväksi, se on tuonut pysyvyyttä ja jatkuvuutta.

Muita merkittäviä saranakohtia meijerin historian varrella ovat olleet Hämeen seudun lähiosuuskuntien fuusioitumiset ja liittymiset Hämeenlinnan Osuusmeijerin yhteyteen.

”Henkilökunta on erittäin sitoutunut ja osaava sekä hallinto määrätietoinen ja vahva.”

Myönteinen tulevaisuus

Maidontuotannon nykytila ja tulevaisuus näyttävät myönteiseltä. Risto Kosken mukaan maidontuotanto on maassa vahvoissa kantimissa.

– Puhdas luonto, puhtaat vedet ja nurmiviljely luovat vahvan perustan maidontuotannolle. Myös vastuullisuus ja siihen liittyvät toimet ovat nousseet merkittävään rooliin maidontuotannon menesJatkuu seuraavalla aukeamalla

HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI

tymisen kannalta. On selvää, että ilman näitä toimia emme voi puolustaa maidon ja maitotuotteiden säilymistä ja menestymistä elintarvikemarkkinoilla, hän sanoo.

Myös Hämeenlinnan Osuusmeijerin näkökulmasta tulevaisuus on hyvä. Kosken ja Näsin mukaan meijerin sijainti lähellä suuria kulutuskeskuksia on erinomainen ja tuo logistista etua. Meijerin tuotantoteknologia on toimitusjohtajan mukaan nykyaikainen ja hyvässä iskussa.

– Henkilökunta on erittäin sitoutunut ja osaava sekä hallinto määrätietoinen ja vahva. Arlan kanssa yhteistyö on jatkunut vuosikymmenet, ja toiminta on osoittautunut vahvaksi ja luotettavaksi, näin on myös jatkossa. Tulevaisuus on meidän käsissämme, hän toteaa.

Osuuskunnan me-henki

Mitkä ovat osuuskuntapohjalta toimivan yrityksen edut verrattuna

Hallituksen puheenjohtaja Janne Näsi kertoi juhlapuheessaan Hämeenlinnan Osuusmeijerin historiasta.

esimerkiksi osakeyhtiö-muotoiseen meijeriyritykseen? Risto Kosken mielestä osuuskunnassa noudatettava ”jäsen per ääni” on keskeinen tasavertaisuusperiaate.

– Tämä luo pohjan yhtenäisyydelle ja me-hengelle. Samalla se

tuo toimintaan pitkäjänteisyyttä ja kestävyyttä.

Investoinnit ja henkilökunta Hämeenlinnan Osuusmeijerillä on tulevaisuutta mietitty strategian kautta ja se on päivitetty viime

Latvala / Marie & Johannes

vuoden lopulla. Strategiassa on pohdittu myös investointisuunnitelmia tuleville vuosille.

– Suunnitelmissa on kiinteistöön, tuotantoteknologiaan ja kestävään kehitykseen liittyviä investointeja. Korvausinvestointe-

ja tehdään tasaiseen tahtiin, jotta meijeri pysyy kilpailukykyisenä ja että pystymme olemaan kustannustehokkaita, Näsi sanoo.

Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja korostavat molemmat henkilöstön merkitystä meijerin aiemmalle, nykyiselle ja tulevalle menestykselle. Näsin mukaan henkilökunnassa näkyy sisäisen yrittäjyyden henki vahvana.

– Olemme pieni yritys ja henkilöstö kokee sen omakseen. Kun on ollut joitain lakkoja, ei henkilökunta ole niihin osallistunut, vaan he ovat halunneet pitää meijerin pyörimässä. Ihmiset ovat olleet hyvin uskollista väkeä, hän kiittelee.

Yli 35 vuotta meijeriä ensin tuotantopäällikkönä ja sittemmin toimitusjohtajana palvellut Risto Koski toteaa, että henkilökunnan merkitys menestymisen kannalta on hyvin keskeinen.

– Voi sanoa, että ilman osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa yritys ei voi menestyä.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin tärkeät

vuosiluvut

• 1871 Hämeenlinnassa perustettiin ensimmäinen meijeri eli Hämeenlinnan Meijeri Oy.

• 1919 Hämeenlinnan Ympäristön Maidon y.m. maataloustuotteiden myyntiosuuskunta perustettiin.

• 1924 Myyntiosuuskunta päätti, että kaupunkiin rakennetaan uusi meijeri.

• 7.1.1926 Myyntiosuuskunta ja Hämeenlinnan Meijeri Oy kokosivat voimansa yhteen ja pidettiin Hämeenlinnan Osuusmeijerin perustava kokous ja samana vuonna nousi uusi meijeri kaupungin keskustaan.

• 1945 Hattulan Osuusmeijeri fuusioitui Hämeenlinnan Osuusmeijeriin.

• 1946 Meijeri liittyi Valion jäseneksi.

• 1950 Hämeenlinnan Osuusmeijerissä otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön edustajisto korkeimpana päättävänä elimenä osuuskuntakokouksen sijaan.

• 1950-luku Eteläisten, Rengon ja Tuuloksen Osuusmeijerit fuusioituivat Hämeenlinnan Osuusmeijeriin.

• 1966 Osuusmeijerin uusi tuotantolaitos valmistui Kaurialan kaupunginosaan.

• 1970-luku Turengin ja Iittalan meijerien tuottajat siirtyivät Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajiksi.

• 1980-luku Fuusioneuvottelut ja -hanke riihimäkeläisen Tuottajain Maidon kanssa. Meijerin hallitus siirsi fuusiopäätöksen hallintoneuvostolle, jossa se meni niukasti läpi, mutta edustajistossa fuusio kaatui selvällä äänten enemmistöllä.

• 1994 Meijeri irtaantui Valio-yhteistyöstä ja aloitti yhteistyön Ingman Foodsin kanssa.

• 1990-luku Tuottajamäärä kasvoi, kun Etelän Maitokunnasta siirtyi tuottajia Hämeenlinnan ja Mouhijärven Osuusmeijerin konkurssin myötä sen tuottajat saivat uuden kodin Hämeestä.

• 2007 Kaurialan tuotantotilojen laajennus valmistui.

• 2007 ja 2009 Arla-yhteistyö, kun se hankki omistukseensa Ingman Foodsin.

• 2014 Hämeenlinnan Osuusmeijerin ESLlinja otettiin käyttöön.

• 2026 Meijeriyhtiö saavutti sadan vuoden iän.

Osuuskunnassa tuottajien

ÄÄNI KUULUU

Sastamalainen

Samu Kaunisto aloitti Hämeenlinnan

Osuusmeijerin hallituksen uutena jäsenenä tämän vuoden alussa.

Pirkanmaalla Sastamalan Mouhijärvellä asuva maatalousyrittäjä Samu Kaunisto, 50, aloitti Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallituksen jäsenenä tämän vuoden alussa. Meijerin hallinnosta miehellä on aiempaa kokemusta edustajistosta, missä hän oli jäsenenä neljä vuotta ennen hallituspestiin nousemista.

Kaunisto on syntyisin Tammelasta Kanta-Hämeestä. Kotona oli maitotila, joten maatalouden ja lypsykarjatilan työt tulivat hänelle tutuiksi jo lapsuus- ja nuoruusvuosina.

– Kotitilalla tuli tehtyä käytännön töitä silloin, hän muistelee. Myöhemmin hän kouluttautui auto- ja työkoneinsinööriksi velipojan jatkaessa kotitilan pitoa. – Viisitoista vuotta työskentelin Hankkijalla tuoteryhmä- ja huoltopäällikkönä maatalouskonepuolella. Työssä olin paljon tekemisissä viljelijöiden kanssa eri puolilla Suomea. Työssä näki monenlaisia tapoja hoitaa tilojen tuotantoa, hän kertoo.

Veri veti maatalousyrittäjäksi

Kaunisto näki työssään sen, että vaikka maataloudessa ajat olivat

olleet ja ovat haastavia, voi tilaa pyörittää kannattavasti.

– Kun näki näitä esimerkkejä, se loi itselle maauskoa. Maalaispojan sydämessä oli kaipuu siihen elämäntapaan, jota jo nuoruudessa näki ja sitten tuli Mouhijärvellä vastaan saneerauksessa ollut maitotila yhdeksän vuotta sitten.

Kaunisto osti tilan yhdessä vaimonsa Essi Tenkanen-Kauniston ja vanhan opiskelukaverinsa Juha Sipilän kanssa. Maitotila toimii osakeyhtiöpohjalta.

– Meillä on kahden robotin navetta, missä on noin 135 lypsävää ja päälle on nuorkarja eli yhteensä eläimiä on 260–270, hän sanoo.

Edustajistosta hallitukseen Mouhijärveläistila oli kuulunut Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuotantotiloihin, joten uudet omistajat jatkoivat samalla ladulla. Kauniston mukaan meijerin kanssa oli helppo jatkaa toimintaa. Mies aloitti muutaman vuoden kuluttua meijerin edustajistossa, kunnes tuli valituksi

– Osuuskunnan toimintamalli on tasapuolinen kaikkia kohtaan, Samu Kaunisto sanoo.

osuuskunnan hallitukseen. – Hallitustyöhön suhtaudun mielenkiinnolla. Nyt on vasta ollut pari hallituksen kokousta eli ollaan sisäänajovaiheessa.

Tuottajat pääsevät vaikuttamaan

Meijeriosuuskunnan etuna Kaunisto pitää sitä, että toimintamalli on tuottajaa lähellä. Meijerin hallinnon kautta tuottajilla on mahdollisuus saada oma äänensä kuuluviin ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

– Osuuskunnan toimintamalli on tasapuolinen kaikkia kohtaan. Se on ihmisläheisempi ja inhimillisempi tässä kvartaalitaloutta ja kylmää talouskulmaa korostavassa maailmassa, hän sanoo.

Kaunisto näkee kuitenkin, että meijerin on pystyttävä sopeutumaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

– Toimintaympäristö ja kilpailu luo meille tietyt reunaehdot, joten siihen pitää pystyä adaptoitumaan.

MEIDÄN MEIJERI

TUOTTAJIENSA OMISTAMA HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI

VAHVA & ITSENÄINEN HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI

Hämeenlinnassa on pitkät maidon jalostamisen perinteet. Ensimmäinen meijerilaitos kaupunkiin perustettiin 1871, Tavastehus Mejeriaktiebolag. Hämeenlinnan Osuusmeijeri perustettiin vuonna 1926, kun paikalliset meijerit yhdistyivät.

Hämeenlinnan Osuusmeijeri on vahva ja itsenäinen, tuottajiensa omistama osuuskuntamuotoinen meijerilaitos. Yhdessä tuottajaomistajiemme ja Arlan Suomi -yhteistyöryhmän kanssa tarjoamme laadukkaita meijeripalveluita vuosikymmenten kokemuksella.

» puhelin 03 657 51 » https://osuusmeijeri.fi

Kaustisen tilan uusi navettainvestointi valmistui viidessä kuukaudessa

TUOMAS KOIVUNIEMI

Jouni ja Päivi Kaustisen maitotilalla Kaustisilla vietettiin marraskuun lopulla uuden navetan avajaisia ja käyttöön se otettiin 9. joulukuuta. Kahden robotin navetassa on elintilaa 120 lypsävälle ja lisäksi siellä on poikima- ja sairaskarsinat. – Nyt on meneillään vanhan parsinavetan remontointi pihatoksi, mihin sijoittuu nuorkarja. Kaikkiaan tilan kokonaispääluku on 250 eläintä, joista lypsäviä 144, Päivi Kaustinen kertoo.

Uusi navetta on ollut tilalla suunnitelmissa muutaman vuoden ajan. – Uutta navettaa on suunniteltu koko 2020-luku, mutta maail -

Jouni ja Päivi Kaustinen.

man- ja EU-politiikan muutokset ovat sitä aina siirtäneet. Ensin Ukrainan sodan aiheuttama kustannuskriisi ja sitten metsäkatoasetus aiheuttivat sen, että pankit lopettivat hetkeksi aikaa maatalouden rahoittamisen, Päivi Kaustinen kertoo.

Lähtölaukaus viime vuoden helmikuussa

Uutta navettahanketta lähdettiin viemään eteenpäin vuosi sitten helmikuussa. Investointiin liittyvä luparuljanssi saatiin myönteiseen päätökseen toukokuussa. Rakentaminen aloitettiin viime heinäkuun alussa. Huhtikuussa oli jo tehty rehukenttä valmiiksi.

– Jouni rakensi navettaa itse

”Navetan alkuperäinen kustannusarvio oli

1,5 miljoonaa euroa ja toteutuneet kustannukset olivat lopulta

1,7

miljoonaa euroa.”

Kaustisten tilan uuden navetan avajaisissa vieraili toista tuhatta vierasta.

yhdessä paikallisen luottokirvesmiehen kanssa. Veteliläiseltä betoni- ja navettarakentamiseen erikoistuneelta Priima Pohjanmaa Oy:ltä oli kaksi miestä töissä. Lisäksi yksi mies sai olla koko ajan kaivinkonehommissa. Eli viisi miestä teki töitä heinäkuusta lähtien marraskuuhun saakka. Viime syksy oli hyvää aikaa rakentaa, kun oli lämmintä pitkän aikaa. Rakentaminen eteni nopeasti, Päivi Kaustinen sanoo.

Uuden navetan lypsyrobotit, rehunsiirtäjä, lannanpoistojärjestelmä ja viilennyspuhaltimet hankittiin kaikki DeLavalilta. Talon emäntä huolehti hankkeeseen liittyvistä paperitöistä ja huolehti maksuliikenteestä. – Navetan alkuperäinen kustannusarvio oli 1,5 miljoonaa euroa ja toteutuneet kustannukset olivat lopulta 1,7 miljoonaa euroa. Pohjatyöt nostivat hintaa, kun täyttöä jouduttiin tekemään kaavailtua enemmän.

Vinkkejä investointia suunnitteleville

Millaisia vinkkejä keskipohjalaisilla on antaa navettainvestointia suunnitteleville? Päivi Kaustisen mukaan rahoittaja eli pankki on saa -

Jatkuu seuraavalla aukeamalla

tava puhuttua heti alussa mukaan. Pankille pitää osata tuoda esiin oma osaaminen ja esittää punnittu hankesuunnitelma.

– Kun pankki lähtee hankkeeseen mukaan, Ely-keskuskin on investoinnissa mukana.

Toiseksi investointia suunnitellessa pitää tietää, mitä haluaa.

– Myyjien tehtävänä on myydä, joten tuottajan pitää itse tietää, mitä haluaa, eikä langeta myyntipuheisiin. Kannattaa investointia suunnitellessa kysellä toisilta tuottajilta vinkkejä ja kokemuksia, mitkä asiat toimivat, hän neuvoo.

Alhainen hiilijalanjälki

Jouni ja Päivi Kaustisen maitotilan hiilijalanjälkilaskennan tulos on 0,82 kg CO2 per maitokilo eli tulos on kova. Maitotilan karjan EKMtuotos on 13 300 kiloa, mikä on selkeästi korkeampi verrattuna koko ryhmän keskituotokseen.

– Alhaiseen hiilijalanjälkeen vaikuttaa korkeatuotoksinen karja ja tehokas tuotanto. Meillä on paljon peltoa, joten rehuntuotannossa olemme aika omavaraisia eli ostorehuja käytetään vähän. Satotaso on hyvä ja lisäksi lehmät laiduntavat, hän luettelee.

Maitotilalle ollaan kevään aikana asentamassa aurinkopaneeleja uuden navetan lähelle, joten aurinkovoiman myötäkin hiilijalanjälki alenee.

”Alhaiseen hiilijalanjälkeen vaikuttaa korkeatuotoksinen karja ja tehokas tuotanto. Meillä on paljon peltoa, joten rehuntuotannossa olemme aika omavaraisia.”

 Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen, Kaustisen Osuusmeijerin toimitusjohtaja Peter Prest ja kuljetusyrittäjä Jani Myllymäki keskustelivat tyytyväisinä uuden pihattonavetan avajaisissa.

 Päivi Kaustinen kertoo, että tilalla ei ole uusia rakennussuunnitelmia.

– Paneelit asennetaan maatelineisiin, mikä lisää niiden vuosittaista käyttöaikaa parin kuukauden verran.

Päivi Kaustinen on tyytyväinen siihen, että Arla-ryhmässä hiilijalanjälki- ja muut vastuullisuustoimet näkyvät nyt maksettavassa maidon hinnassa.

– Hienoa, että tiloille maksetaan korvausta kerätystä tiedosta.

”Hetken vedetään henkeä” Kaustisen Osuusmeijerin tuottajiin kuuluvalla tilalla ei ole uusia investointi- ja rakennussuunnitelmia.

– Meillä on viimeisten kymmenen vuoden aikana joka vuosi rakennettu tai remontoitu jotakin. Nyt vedetään hetken henkeä. Uskon, että pankkikin on samaa mieltä, Päivi Kaustinen naurahtaa.

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI!

KALSIUM-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Pakkaus 4 x 390 g uusi pakkauskoko: 24 x 390 g

Sisältää myös lukuisten tutkimusten mukaan tehokasta kalsiumkloridia.

KETOOSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g

pH-Pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.

Pakkaus 4 x 430 g

HIILI-pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Pakkaus 4 x 335 g

Toimittaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

PÖTSI-pasta

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g

FOSFORI-pasta

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 370 g

MAGNESIUM-pasta

Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 390 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 360 g

Valmistaja www.finncow.fi

Arla Foods saavutti vahvan tuloksen

ennätysten vuonna

SIRPA RINNE

Vuonna 2025 Arla-konsernin kokonaisliikevaihto nousi ennätyksellisen 15,1 miljardiin euroon. Kasvua vauhdittivat ennätyksellinen 14,3 miljardin kilon maidon vastaanottomäärä, vuoden alkupuoliskon korkeat raaka-aineiden markkinahinnat ja ainesosaliiketoiminnan poikkeuksellinen kasvu. Arlan nettotulos kohosi 415 miljoonaan euroon.

– Historiallinen tuloksemme osoittaa, että strategiamme toimii. Olemme vahvistaneet markkina-asemaamme, tuottaneet ennätyksellistä arvoa tuottajaomistajillemme ja ottaneet tärkeitä askeleita kohti kestävämpää tulevaisuutta, Arla Foodsin konsernijohtaja Peder Tuborgh sanoo.

Tulos saavutettiin kahdessa hyvin erilaisessa markkinatilanteessa. Vuosi alkoi vahvalla kysynnällä ja tasapainoisella tarjonnalla, mutta tilanne muuttui rajusti vuoden jälkipuoliskolla. Poikkeukselliset sääolosuhteet ja onnistuneet rehusadot eri puolilla Eurooppaa käynnistivät nopean maidon tuotantomäärän kasvun.

– Siirryimme niukasta maidon tarjonnasta äkilliseen runsauteen, mikä luonnollisesti tuo painetta markkinaan. Maidontuottajana tunnen luottamusta nähdessäni, miten osuuskunta toimii markkinoiden voimakkaissa vaihteluissa ja osoittaa jälleen olevansa vahva ja kilpailukykyinen koti maidollemme, Arla Foodsin hallituksen puheenjohtaja Jan Toft Nørgaard sanoo.

Luonnollinen markkinakorjaus

Vuoden 2025 jälkipuoliskoa kohti mentäessä maidon tarjonta kasvoi merkittävästi eri puolilla Eurooppaa mukaan lukien Arlan keskeiset markkinat (2025 +7,7 % vs. 2024 +3,6 %). Tämä äkillinen poikkeuksellisen suuri kasvu käynnisti klassisen muutoksen markkinadynamiikassa: ylitarjonta painoi maailmanlaajuiset kauppahinnat alas ja loi painetta maidon arvoon koko toimialalla.

Arlan monipuolinen liiketoimintarakenne varmisti, että paineesta huolimatta koko vuoden tuloksesta tuli vakaa. Hyödyntämällä menestyvää ainesosaliiketoimintaa, vahvaa asemaa vähittäiskaupassa ja foodservicessä sekä toteuttamalla odotuksia suuremmat 158 miljoonan euron tehokkuusparannukset osuuskunta läpäisi onnistuneesti globaalien markkinahintojen laskun.

– Juuri tällaisina volatiileina aikoina strategiamme todella osoittaa arvonsa. Kohtaamme luonnollisen markkinasyklin, jossa runsas maidontuotanto laskee koko alan hintoja. Äkillinen tilanne tuo haasteita, mutta liiketoimintamme on vahvalla pohjalla. Brändiemme,

AVAINLUVUT VUONNA 2025

• Konsernin liikevaihto: 15,1 mrd. € (2024: 13,8)

• Vastaanotetun maidon määrä: 14,2 mrd. kg (2024: 13,7)

• Liiketulos liikevaihdosta: 2,8 % (2024: 2,9 %)

• Nettotehokkuus: 158 milj. € (2024: 131)

• Strategisten brändien volyymivetoinen liikevaihdon kasvu: 0,2 % sisältäen tuotemerkit Lurpak®, Arla®, Puck®, Castello® ja Starbucks® (2024: 3,7 %).

KESTÄVÄ KEHITYS

• Scope 1+2-päästöjen kehitys: -5 %-yks. (2024: -4 %-yks.)

• Scope 3 päästöjen kehitys (kg CO2 e/kg maitoa ja heraa): -0.4%-yks. (2024: -1%-yks.)

• Scope 3 FLAG kehitys: 4 %-yks.* Huom. Arla on päivittänyt Scope 3 -päästötavoitteensa vastaamaan Science Based Targets -aloitteen (SBTi) uutta Forest, Land and Agriculture (FLAG) -ohjeistusta. Uusi tavoite on Scope 3 FLAG -päästöjen absoluuttinen 30,3 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 lähtötasoon verrattuna.

*Konsernin luvut eivät sisällä Arlan maidontuottajien päästövähennyksiä Suomessa

tehokkuutemme ja ainesosaliiketoiminnan erinomaisen vuoden yhdistelmä mahdollisti kilpailukykyisen tuloksen tuottajaomistajillemme, Peder Tuborgh toteaa.

Ainesosaliiketoiminta vauhdittaa arvonluontia Vuoden vahvan tuloksen avaintekijä oli Arla Foods Ingredientsin (AFI) poikkeuksellinen suoritus. Tytäryhtiön liikevaihto kasvoi 43,1 prosenttia ja nousi 1 452 miljoonaan euroon. Vahvaa kehitystä vauhdittivat maailmanlaajuinen lisäarvoproteiinien kysyntä sekä Volacilta hankitun Whey Nutrition liiketoiminnan onnistunut integrointi (nykyisin AFI Felinfach).

Investointeja tulevaisuuden kasvuun

Haastavasta markkinaympäristöstä huolimatta Arla jatkoi investointeja muutoshankkeisiin vuonna 2025. Osuuskunta sitoutui 731 miljoonan euron investointitasoon kasvattaakseen kapasiteettia vahvan kasvun kategorioissa.

Keskeisiin strategisiin investointipäätöksiin sisältyivät UHT Centre of Excellencen perustaminen Lockerbiehen Skotlantiin vastaamaan pitkään säilyvän maidon kasvavaan kysyntään sekä Tanskassa sijaitsevan Holstebron meijerin merkittävä laajennus, joka kasvattaa tuorejuustokapasiteettia 16 000 tonnilla. Arla

näytti vihreää valoa myös Puck®-brändin laajennuksille Bahrainissa sekä Ruotsissa Linköpingin meijerin Skyr-tuotantolinjan rakentamiselle, joka mahdollistaa valikoiman laajentamisen ydinmarkkinoilla. – Samalla kun toimimme vallitsevissa markkinamuutoksissa, katseemme on tiukasti tulevaisuudessa. Investoimalla keskeisiin kasvun ajureihin annamme selkeän viestin: uskomme maidon tulevaisuuteen. Varmistamme, että ravitsevia ja kestävästi tuotettuja maitotuotteita on saatavilla ympäri maailmaa, ja rakennamme kapasiteettia johtamaan tätä kehitystä, Peder Tuborgh sanoo.

Samanaikaisesti Arla etenee suunnitellun DMK Group fuusion valmistelussa. Molempien osuuskuntien edustajistot hyväksyivät fuusion kesäkuussa 2025. Tavoitteena on yhdistää kaksi Euroopan johtavaa meijeriosuuskuntaa vahvistamaan resilienssiä ja innovaatioita. Fuusion viranomaiskäsittelyn odotetaan valmistuvan vuoden 2026 alkupuoliskolla.

Vahvaa arvonluontia ja kasvun palautuminen Arlan strategiset brändit loivat merkittävästi arvoa vuonna 2025. Brändiliikevaihto kasvoi 6,9 prosenttia ja nousi 7 029 miljoonaan euroon, mikä heijastaa osuuskunnan kykyä ylläpitää perusteltua hintatasoa inflaatioympäristössä.

Vaikka hintataso vaikutti volyymeihin vuoden alkupuoliskolla, kysyntä säilyi vahvana. Kun ostovoima vahvistui, kuluttajat palasivat luottamiinsa tuotteisiin. Hyvä kehitys jatkui vuoden edetessä: vuoden alkupuoliskolla volyymikasvu oli 1,8 prosenttia, mikä nosti koko vuoden volyymikasvun 0,2 prosenttiin.

– Brändimme osoittivat voimansa vaikuttavilla liikevaihtoluvuilla. Volyymien vahva palautuminen toisella vuosipuoliskolla vahvistaa, että brändimme ovat erittäin relevantteja. Vuoden päättyminen volyymikasvuun vahvan liikevaihtokehityksen rinnalla kertoo portfoliomme kestävyydestä, Peder Tuborgh sanoo.

Kestävyystehokkuus parani

Arla vähensi omassa toiminnassaan Scope 1 ja 2 -päästöjä 5,6 prosenttiyksikköä saavuttaen yhteensä 43,6 prosentin vähennyksen verrattuna vuoden 2015 lähtötasoon. Tähän päästiin jatkamalla energiatehokkuustoimia ja siirtymällä määrätietoisesti vihreään sähköön. Vuoden loppuun mennessä kaikilla Arlan tuotantolaitoksilla Euroopassa käytettiin 100-prosenttisesti uusiutuvaa sähköä.

Maitotiloilta koottu data kertoo, että tuottajaomistajien maidontuotanto on entistä tehokkaampaa. FarmAhead™-kannustepisteiden keskiarvo nousi 53:sta 55:een, ja maidon päästöintensiteetti kiloa kohden laski 0,4 prosenttiyksikköä. Viiden viime vuoden aikana Arla on saavuttanut 9,9 prosentin päästövähennyksen tuotettua maitokiloa kohden verrattuna vuoden 2020 lähtötasoon.*

Vaikka tehokkuus parani maitokiloa kohden, osuuskunnan vastaanottaman maitomäärän merkittävä kasvu johti absoluuttisten kokonaispäästöjen pieneen 4,4 prosentin nousuun.

Näkymät 2026

Arla arvioi, että volatiili markkinatilanne jatkuu myös vuoden 2026 puolella. Vuoden viimeisellä neljänneksellä nähty maidon tarjontapiikki vaikuttaa markkinaan maailmanlaajuisesti vuoden 2026 alkupuolella. Arla odottaa tilanteen osittaista normalisoitumista myöhemmin vuoden aikana, kun kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat.

Arla ennakoi paluuta vahvempaan kasvuun strategisissa brändeissään, ja brändien volyymivetoisen liikevaihdon kasvun odotetaan asettuvan 3,0–4,0 prosentin vaihteluväliin.

Konsernin liikevaihdon vuonna 2026 odotetaan olevan 13,3–14,1 miljardia euroa. Nettotuloksen odotetaan pysyvän 2,8–3,2 prosentin tavoitteessa.

Arla jatkaa järjestelmällistä keskittymistä kustannuksiin ja tavoittelee 90–110 miljoonan euron tehokkuusparannuksia (Fund our Future).

– Aloitamme vuoden 2026 hyvin valmistautuneina vallitseviin markkinaolosuhteisiin. Korkeiden maitomäärien aiheuttama paine leimaa vuoden alkupuolta, mutta näemme myös sen tuomat mahdollisuudet. Hintojen sopeutuessa odotamme kuluttajien palaavan maitohyllyille vahvistuneella ostovoimalla, mikä vauhdittaa strategisten brändiemme kasvua. Olemme valmiit vastaamaan kysyntään samalla kun pidämme kiinni tehokkuus- ja tulostavoitteistamme, Peder Tuborgh toteaa.

Maidon laatu:

• Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta

• Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille

• Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto

Taloudellisuus:

• Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integ kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta

• Kysy lisätiedot myyjältä

HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY

Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172

Tomi Mustasalo 041 440 1176

Halsua: Taneli Kunelius 041 440 1175

Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177

Forssa: Jarkko Kunnaskari 050 325 1881

Mikkeli: Juha Mikkonen 040 450 1020

Jyväskylä: Ari Viitala 040 905 2552

Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756

Tampere: Pete Lamppu 041 440 1174

Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

Arla Suomi -ryhmä ja Vattenfall ovat tehneet energiayhteistyötä neljä vuotta

Arla S uomi -ryhmä ja Vattenfall Oy aloittivat yhteistyön energiaasioissa huhtikuussa 2022.

Energiayhtiö aloitti tuolloin räätälöityjen ja fossiilivapaiden sähkösopimusten tarjoamisen Arla-ryhmän maitotiloille.

– Toki jo ennen varsinaisen yhteistyön aloittamista

Vattenfallilla on ollut kymmeniä vuosia tyytyväisiä Arlan maitotilal lisia asiakkaina, sähkömarkkina-asiantuntija Peter Strandberg  Vattenfallilta kertoo.

jälkikäteen tarjoukseen ei voinut enää päästä mukaan, koska energian tarjoushinta perustui tuon ajankohdan markkinatilanteeseen ja hankintakustannuksiin.

Vattenfallin maitotiloille myymä sähkö on tuotettu joko tuulivoimalla tai vesivoimalla.

Kustannussäästöjä optimoinnilla

Tammikuussa ennakkoon ilmoittautuneiden maitotilojen oli mahdollisuus tarttua Arla-sähkötarjoukseen. Strandbergin mukaan

– Hankintakustannukset ovat voineet muuttua, emmekä voi tällöin hankkia sähköä samaan hintaan markkinoilta. Juuri tämän hinta- ja volyymiriskin takia erikoistarjoukset ovat voimassa vain rajoitetun ajan. Maitotiloilla sähkö on yksi merkittävistä menoeristä, joten käytön optimoinnilla voidaan saada kustannushyötyjä. Sähkönkäyttöä voi optimoida usealla tavalla.

– Maitotilan sähkönsäästö perustuu kolmeen pääperiaatteeseen: kulutuksen ymmärtämiseen, kulutuksen ajoittamiseen ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin.

Vattenfallin sähkömarkkinaasiantuntija kehottaa seuraamaan sähkönkulutusta ja tunnistamaan suurimmat energiankuluttajat, joita ovat esimerkiksi lypsyjärjes -

– Maitotilan sähkönsäästö perustuu kolmeen pääperiaatteeseen: kulutuksen ymmärtämiseen, kulutuksen ajoittamiseen ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin, Vattenfallin sähkömarkkinaasiantuntija Peter Stranderg sanoo.

telmä, jäähdytys, lämmin vesi, ilmanvaihto ja valaistus.

– Käytä tuntiseurantaa tehopiikkien löytämiseen. Usein pelkkä näkyvyys kulutukseen tuo 5–10 prosentin säästön.

Kulutuksen ajoitus ja lämmöntalteenotto

Seuraava optimointiaskel on kulutuksen ajoitus ja hintavaihteluiden hyödyntäminen. Jos sähkönkulutuksen ajankohtaa voidaan siirtää, silloin pörssisähkö on hyvä valinta. – Ajoita jäähdytys, pesut ja lämminvesivaraajan lämmitys edullisille tunneille. Hieman edistyneempi tapa on lämmöntalteenotto, joka tarjoaa ilmaista lämpöä prosesseista. Esimerkiksi maidonjäädytyksen hukkalämmöllä voidaan tuottaa pesuvettä ja lämmitystä. Mies ottaa esimerkin lämmöntalteenottojärjestelmäinvestoinnin tuomasta säästöstä.

– Maidonjäähdytyksen lämmöntalteenotolla voidaan säästää noin 3 600 euroa vuodessa noin 15 000 euron investoinnilla. Takaisinmaksuaika on noin 4 vuotta eli tämä on yksi parhaista energiatehokkuusinvestoinneista maitotilalle, hän toteaa.

Strandbergin mukaan lämmön talteenotto vähentää lämpimän veden sähkönkulutusta jopa 50–70 prosenttia.

– Lisäksi energiatehokkailla laitteilla ja valaistuksella saadaan aikaan säästöjä. Uudemmat kompressorit, pumput ja lypsyrobotit kuluttavat vähemmän sähköä. LED-valaistus ja automaattinen ohjaus tuovat nekin merkittäviä säästöjä, hän sanoo.

Ihminen energiansäästön tärkein lenkki

Maitotiloilla kannattaa harkita myös omaa energiantuotantoa.

”Maidonjäähdytyksen lämmöntalteenotolla voidaan säästää noin 3 600 euroa vuodessa noin 15 000 euron investoinnilla.”

Vattenfallin asiantuntijan mukaan aurinkosähkö sopii erityisen hyvin maitotiloille, koska kulutus painottuu päiväsaikaan. Oma tuotanto säästää ostosähköä ja suojaa hinnanvaihteluilta.

– Tietenkin on syytä myös optimoida tilan sähkösopimus. Pörssisähkö pienentää kustannuksia aktiivisella ohjauksella. Tehomaksujen osalta tärkeää on välttää sa -

manaikaisia suuria kuormia. Ihminen on hänen mukaansa lopulta energiansäästössä tärkein lenkki.

– Eli on tärkeää ohjeistaa koko henkilöstö oikeisiin käyttötapoihin ja tarkistaa pesuohjelmat, huoltaa laitteet sekä korjata mahdolliset vuodot nopeasti, hän toteaa.

Aurinkoenergia maitotiloille järkevä investointi

Suomessakin useilla maa- ja maitotiloilla on panostettu aurinkoenergiaan eli rakennusten katoille ja seinille on istutettu aurinkopaneeleja. Parin viime vuoden aikana niin yrityksille ja maatiloille kuin yksityisillekin on tarjottu akkuvarastoja.

Strandbergin mukaan aurinkosähkö on tilojen kannalta kannattava investointi.

Jatkuu seuraavalla aukeamalla

– Suuntaa antava esimerkki: 50 kilowattipiikin (kWp) järjestelmä tuottaa sähköä noin 42 500 kWh vuodesta, josta noin 80 % voidaan käyttää suoraan tilalla. Säästöä syntyy noin 4 080 euroa vuodessa ja takaisinmaksuaika noin 12 vuotta. Investointi on siis erittäin järkevä, ilman akkua.

Akkuvarasto ei tuo maitotilalle merkittävää hyötyä aurinkosähköjärjestelmän yhteydessä. Markkinaasiantuntijan mukaan 50 kWh:n akku nostaa oman aurinkosähkön käyttöastetta vain vähän – 80 prosentista 90 prosenttiin.

– Lisähyöty jää noin 510 euroon vuodessa, mutta investointi on 30 000 euroa. Takaisinmaksuaika kohoaa lähes 60 vuoteen eli akkuvarasto on käytännössä kannattamaton investointi, ellei sähkökatkoihin varautuminen ole poikkeuksellisen tärkeää tai rahallinen tuki merkittävä.

Pörssisähkö vai

kiinteähintainen sopimus

Energian hinnan vaihdellessa rajustikin on Suomessa ollut paljon keskustelua pörssisähkö- ja kiinteähintaisten sähkösopimusten hyödyistä ja haitoista.

Vattenfallin asiantuntijan mukaan pörssisähkö on pitkällä aikavälillä usein edullisin vaihtoehto. Pörssisähkön haitoiksi voi laskea hintojen voimakkaat vaihtelut joinain tunteina tai vuorokausina eli se vaatii talouden joustavuutta. – Pörssisähkö sopii moderneille tiloille, joissa on aurinkosähköä, lämmöntalteenotto ja mahdollisuus ajoittaa ja siirtää kulutusta. On hyvä muistaa, että pörssisähkön hyödyt toteutuvat parhaiten, kun sen käyttöä ohjataan aktiivisesti, hän huomauttaa.

Kiinteähintaisen sähkösopimuksen parhaita puolia ovat ennustettavuus ja suoja hintapiikeiltä, eikä se vaadi käytön seurantaa tai optimointia. Usein kiinteähintainen sopimus on kalliimpi, koska sen mukana on riskipreemio. Sen myötä ei myöskään pääse hyötymään sähkömarkkinoiden halvoista tunneista, eikä kyseinen malli tue aurinkosähkön hyötyjä yhtä hyvin kuin pörssisähkösopimus.

– Kiinteähintainen sopimus sopii tiloille, jotka eivät halua seurata markkinoita ja arvostavat maksimaalista ennustettavuutta. Kannattaa myös miettiä yhdistelmää eli kiinteähintaista sopimusta talveksi ja pörssisähköä kesälle, jolla mahdollisesti voi hyötyä joinakin vuosina eniten, Strandberg opastaa.

Sähköpula Suomessa epätodennäköistä

Suomessa on viime aikoina noussut keskustelua energian riittävyydestä. Sähköpulasta puhuttaessa on nostettu esiin, että energian riittävyyden takaamiseksi voitaisiin ottaa käyttöön niin sanotut kiertävät sähkökatkot.

Peter Stranderg uskoo, että sähkön hintavaihtelut ovat myös tulevaisuudessa pysyvä osa markkinaa.

Peter Strandbergin mukaan Suomen sähköjärjestelmä on pääosin vakaa ja riittävä myös talvella. – Sähköpulan riski nousee vain, jos useat epäsuotuisat tekijät, kuten erittäin kylmä sää, tuulettomuus, merkittävä voimalaitosvika tai tuontirajoitukset osuvat kaikki samaan aikaan. Mahdollisessa sähköpulassa käytettäisiin kiertäviä lyhyitä (1–2 h) alueellisia katkoja viimeisenä keinona, mutta niiden todennäköisyys on hyvin matala. Maatiloille sähkökatkot eivät hänen mukaansa yleensä osu ensimmäisenä, mutta varautuminen varavoiman ja kriittisten laitteiden priorisoinnin avulla on silti järkevää, koska lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa tuotannollisia ongelmia. – Sähkön hinnan vaihtelu on todennäköisempi riski kuin itse sähköpula. Toisin sanoen sähköä riittää lähes varmasti ja sähköpulat ovat epätodennäköisiä. Mutta häiriöihin ja hinnan vaihteluun on hyvä varautua.

Suomen energiamarkkinoiden tulevaisuus

Vattenfallissa nähdään, että Suomen energiajärjestelmä on siirtymässä kohti täysin fossiilivapaata, sähköistynyttä ja sääriippuvaista kokonaisuutta. Sähkön kulutus kasvaa seuraavan vuosikymmenen aikana teollisuuden, datakeskusten, vedyn ja lämmityksen sähköistymisen vuoksi. Energian tuotantomuotojen osalta tuulivoiman merkitys tulee kasvamaan. Strandbergin mukaan vuoteen 2030 mennessä tuulivoima kasvaa suurimmaksi tuotanto -

muodoksi eli yli 50 prosenttiin sähköntuotannosta.

– Aurinkovoima lisääntyy nopeasti, mutta jää tuulivoiman taakse. Ydinvoima säilyy perusvoimana ja vesivoima puolestaan tärkeimpänä säätövoimana.

Sähköä tulee vuositasolla olemaan riittävästi, mutta tuntitasolla sähkövajetta voi esiintyä varsinkin talvipakkasten aikaan. Hinta pysyy edullisena, mutta vaihtelu kasvaa ja hintapiikkejä esiintyy talvisin.

Strandberg kertoo, että kantaverkkoyhtiö Fingridin ennusteiden mukaan vuoteen 2035 mennessä maan sähkönkulutus tulee kaksinkertaistumaan nykyisestä, jopa 104–159 terawattituntiin.

– Tuuli- ja merituuli- sekä aurinkovoima dominoivat energiantuotantoa. Pienydinvoima (SMR) voi tulla markkinalle, mutta ei vielä ratkaisevana tekijänä. Varastointi eli akut, lämpö ja vety sekä kulutusjousto muuttuvat välttämättö -

miksi, hän sanoo.

Asiantuntijan mielestä sähkön hintavaihtelut ovat siis myös tulevaisuudessa pysyvä osa markkinaa.

– Riskinä ei ole sähkön loppuminen, vaan joustamattomuus ja hintapiikit. Joustava sähkönkäyttäjä, kuten moderni maatila, on selkeä voittaja.

Pohjoismaat Euroopan vihreä voimalaitos

Euroopassa ja Pohjois-Euroopassa energianmarkkinoiden kehitys tulee Vattenfallin näkemyksen mukaan olemaan samanlainen kuin Suomessa. Sähköistyminen lisääntyy, uusiutuvan energian määrä kasvaa ja fossiilisia energiatuotantomuotoja ajetaan alas. Euroopan eri alueiden välillä tulee olemaan ”selviä eroja hinnassa, riskissä ja markkinadynamiikassa”.

– Pohjoismaissa on Euroopan puhtain sähköjärjestelmä eli paljon

tuuli- ja vesivoimaa sekä ydinvoimaa peruskuormana.

Pohjoismaissa sähköä on riittävästi vuositasolla ja hinta halpa, mutta talvisin on tuntitasolla vajeita ja hintavaihteluja esiintyy vuoden aikana.

– Keski- ja Etelä-Euroopassa kehitys on epätasaisempaa. Aurinkoenergian määrä kasvaa etelässä ja merituulivoima Pohjanmerellä. Sähkön hinta on keskimäärin selvästi kalliimpi kuin Pohjoismaissa.

Strandbergin mukaan Keski- ja Etelä-Euroopan suurempi riippuvuus maakaasusta ja CO₂-hinnoista aiheuttaa enemmän hintapiikkejä.

– Sähkön saatavuus on heikompaa ja vaihtelevampaa ilman merkittävää varastoinnin lisäystä. Näin ollen Pohjoismaat ovat jatkossa entistä selvemmin koko Euroopan ”vihreä voimalaitos”. Suomi hyötyy edullisen sähkön kilpailuedusta, mutta hintariskien hallinta korostuu, hän sanoo.

Ari Hännisen mukaan tiloilla on hyvä tehdä varautumissuunnitelmat

Suomessa viime vuoden lopulla riehunut Hannes-myrsky nosti esiin sähkökatkoksiin ja muihin erityistilanteisiin varautumisen tarpeen niin yksityiskansalaisten kuin yritysten ja maatilojen osalta.

Kiteeläisen Maitosuoni Oy:n kahden robotin navetassa sähkökatkoihin on varauduttu automaattisella aggrekaatilla. Laite hankittiin jo neljätoista vuotta sitten, kun navettaa rakennettiin.

– Investointi- ja tukiehdoissa oli vaatimuksena, että tilalla pitää olla varavoimaa. Meillä oltaisiin pärjätty traktorikäyttöisellä aggrekaatilla, mutta halusimme automaattiaggrekaatin uutta navettaa varten. Traktorikäyttöistä olisi pitänyt aina siirrellä uuden ja vanhan navetan välillä, jotta se olisi tehokkaasti toiminut, Maitosuoni Oy:n tuottajayrittäjiin kuuluva Ari Hänninen sanoo.

Navetan kahdessa lypsyrobotissa on lisäksi UPS-laitteet, jotka sähkökatkon iskiessä antavat niille virtaa 45 minuutin ajan. Traktorikäyttöiselle aggrekaatille tehtävää löytyy,

sillä se tuottaa tarpeen vaatiessa energiaa vanhan navetan puolelle.

Hanhet aiheuttavat räpsysähköä

Hännisen mukaan vuodenvaihteen Hannes-myrsky ei Itä-Suomessa aiheuttanut hankaluuksia tai ongelmia. Itä-Suomessa suurin syy sähkökatkoille ovat valkoposkihanhet, jotka lentävät päin sähkölinjoja. Hanhet aiheuttavat linjoihin osuessaan sähkökatkoksia eli räpsyjä. Se tarkoittaa sitä, että sähköt katkeavat hetkeksi oikosulun vuoksi, mutta sähkövirta palautuu pian ennalleen.

– Räpsyt aiheuttavat lypsyroboteille ongelmia, joten siksi UPSlaitteet ovat tarpeen. Sähköyhtiöt ovat onneksi tehneet maakaapelointia, joten hanhien aiheuttamat sähkökatkot ovat vähentyneet, Hänninen toteaa.

Maitosuoni Oy:lle automaattiaggrekaatti oli aikoinaan noin 15 000 euron investointi. Aggrekaatille on ollut vuosien saatossa tarvetta viidenkymmenen tunnin verran.

– Käyttö on ollut onneksi vähäistä, mutta sitä on säännöllisesti ja tiheästi huollettu, jotta se pysyy kunnossa.

 Maitosuoni Oy:n navetassa on varavoimalähteenä automaattiaggrekaatti.

 UPS-laitteet antavat sähkökatkon iskiessä lypsyroboteille virtaa tarvittaessa 45 minuutin ajan.

 Ari Hännisen mukaan jokaisella tilalla on hyvä varautua sähkökatkoksiin ja poikkeustilanteisiin

Varautumissuunnitelma tehtiin Arla-akatemiassa Ari Hänninen on ollut mukana Arla-akatemian koulutuksissa. Mies kertoo, että akatemian tehtäviin liittyen hän teki tilalle ensimmäisen varautumissuunnitelman.

– Jokaisella tilalla on hyvä varautua sähkökatkoksiin ja poikkeustilanteisiin. Varavoima on tarpeellinen jokaiselle tilalle. Jos vaikka myrsky iskee, kannattaa varavoimalähde olla itsellä, sillä maatilojen määrä on harventunut ja välttämättä ei ole lähellä naapuria, jolta varavoimalähdettä voisi saada lainaan, hän opastaa.

Puhdas vesi myös tärkeää tiloille

Hänninen nostaa maitotilojen kannalta esiin toisen tärkeän raakaaineen eli puhtaan veden.

– Meillekin tulee navettaan kunnallinen vesijohto, mutta pitäisi olla suunnitelma siitä, jos se ei ole käytettävissä, kun maailman mullistusten vaikutuksista ei aina tiedä, mitä tapahtuu.

Kiteeläistilalla on olemassa porakaivo, joka on ollut pitkään käyttämättömänä. Hännisen mukaan suunnitelmissa on porakaivon kunnostus vuoden parin sisällä.

– Käytännössä se vaatii vesipumpun uusimisen ja uusien vesijohtojen vetämisen uuden navetan puolelle. Investoinnin hinta on noin 10 000–15 000 euroa, hän sanoo.

GEA-robotit ovat olleet todella toimivia. Esimerkiksi viime vuonna oli yksi ainoa huoltokäynnin vaativa vika.”

Ari ja Katariina Kangas

Kankaan Maito Oy, Kauhajoki

Kaksi GEA-robottia

vuodesta 2019

GEA-robotin ostajalle kahden hengen

kutsumatka

EuroTieriin

Lue lisää www.ftekniikka.fi

GEA – eläinystävällinen, taloudellinen ja tulevaisuudessakin ylläpidettävä.