Issuu

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT NRO 123 · 9.12.2015

Rekkaralli

Pala saippuaa

Lähti lapasesta

Keräilijä Jaska

s.6

s. 11

s. 14

s. 19

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 16.12.2015

u rjo

i vo

. 10

- t TO ellei

i ois

. 12. . 3 a

s ma

-1 ainit

Jätä varaus tuoresuolatusta kinkusta meille! Valio

Hintapommi!

Vain perjantaina 11.12.

Meijerivoi

500 g (3,58/kg) normaalisuolainen rajoitus: 2 pkt/talous

Tuore kokonainen kirjolohi

179 pkt

Suomi -25 %

Ilman korttia 2,39 pkt (4,78/kg)

Kariniemen

Kananpojan minuuttipihvit

399

379

rajoitus: 2 kalaa/talous

330-390 g (10,23-12,09/kg)

Tuore ruodoton kirjolohifilee

vakuumi, Suomi/Ruotsi rajoitus: 2 pkt/talous

795

Ilman korttia 5,35 rs (13,72-16,21/kg)

-25 % a

Myllyn Paras

Piparitaikina

099

500 g (3,38/kg) pakaste

169

pkt

Conference

Päärynä Hollanti

Tuborg Green 4,5%

Taloussokeri 1 kg (0,59/kg)

rajoitus: 10 kg/talous

III-olut

24x0,33l/tlk (2,07/l) sis.pantin 3,60 voimassa 3.9.2015 alkaen

0,59

19,99

SUOSIKKI

Palvelemme ark. 7-21 la 7-18 su 12-21

24-pack

Asemakatu 22, 44200 Suolahti puh 014 443 3200

Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu+8,76 snt/min, Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu+23,1 snt/min.

Meidät löydät myös facebookista!

pack

123/2015

Seuraava ÄKS ilmestyy 16.12.2015

"Kun tilannetta ei voi muuttaa, voi silti aina muuttaa itseään. "

Maarit Herranen

Kari "Gabi" Hakanen

Onko kivempaa antaa lahja vai saada sellainen? Ei kai kukaan voi kieltää, etteikö ihanat joulupaketit ilahduttaisi, mutta kyllä antamisen ilo silti ehkä voittaa. Se on vilpittömämpää ja se kestää myös uutuuden viehätyksen hiipumisen. ÄKSän joulukeräys on käynnissä nyt toista kertaa. Ja toimituksen ovesta lappaakin sisään antamisen ilosta ymmyrkäisiä ihmisiä paketteineen ja pussukoineen. Alakerta alkaa hiljalleen täyttyä, vaikka keräystä on jäljellä vielä viikko. Lahjoitukset jaetaan joulun alla Ääneseudun vähävaraisille lapsiperheille, joilla ei ole varaa suuriin joululahjakasoihin ja koristeluihin. Keräykseen saa siis tuoda lahjoituksia, joiden uskot ilahduttavan pieniä lapsia ja heidän vanhempiaan. Varsinkin kaikenlaiset ehjät ja siistit lelut, kirjat ja pelit ovat haluttua kamaa joulun alla.

Mielikuvitusmatka Sibeliuksen kotiin Karhunlähteen päiväkodilla loihdittiin Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäivän kunniaksi huoneen kokoinen mini-Ainola. Siellä lapset tutustuivat kansallissäveltäjemme elämään ja ihastuivat Finlandiaan. TEKSTI JA KUVA: LAURA LILIENKAMPF

apset koputtavat oveen ja kysyvät Ainoa, Jean Sibeliuksen vaimoa. 4-vuotias pikku-Aino vastaa kaimansa puolesta Sibeliuksen perheen olevan kotona, joten ovi avataan ja siirrytään mielikuvituksen siivittämänä Äänekoskelta Ainolaan, Sibeliuksen kotiin. Huone on sisutettu vanhoilla huonekaluilla ja esineillä, jotka liittyvät kukin jollain lailla säveltäjän elämään. Lapset istuutuvat penkille valmiina kertomaan Suomen tunnetuimmasta säveltäjästä. KARHUNLÄHTEEN päiväkodin Kontiot-ryhmä on järjestänyt Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi kaksi viikkoa kestävän Sibelius-pajan, jossa koko päiväkoti on tutustunut säveltäjän elämään ja musiikkiin. Suuren suosion päiväkodissa saanut paja on ollut lasten, mutta myös vanhempien mieleen. – Sibelius-pajassa yhdistyvät hienolla tavalla musiikki, historia, kirjallisuus ja kuvataide. Ja lapset ovat olleet todella

Ä KS

| 12 3

· 2 0 15

innolla mukana, Kontiot-ryhmän vetäjä Meku Turunen sanoo ihastuneena. PÄIVÄKOTILAISET ovat maalanneet, laulaneet ja tanssineet säveltäjän kunniaksi. Nuoret Sibelius-fanittajat ovat luonnollisesti kuunnelleet myös säveltäjän musiikkia sekä lukeneet miehen elämästä. Sibeliuksesta kertovat lastenkirjat ovat olleet erityisen suosittuja päiväkodissa. Yhdelle nuorelle herralle eivät ole kuitenkaan lastenkirjat riittäneet: – Isi tilasi mulle Sibeliuksesta kertovan tietokirjan, 6-vuotias Roni sanoo. Roni kertoo myös, että hän on valistanut Suolahden uimahallin saunassa muita ihmisiä Sibeliuksesta. Hän näyttää seinällä olevaa kuvaa, jossa Sibelius istuu kotipihansa penkillä ja kertoo säveltäjän päiväkävelyllään usein istuneen ja mietiskelleen siinä. Jokainen Kontiotryhmäläinen osaa kertoa Sibeliuksesta tarinan tai pienen faktan. Kuten vaikkapa siitä, miten Sibelius pienenä poikana

makasi räsymaton päällä ja näki säveliä maton raidoissa. – Uskomattomia nämä lapset. Imevät kaiken tiedon, hämmästelee Turunen lasten Sibelius-tietoutta. MIELIKUVITUSMATKA Ainolaan on lopussa ja on aika palata takaisin Äänekoskelle. Turunen uskoo lasten olevan vielä pitkään innostuineita Sibeliuksesta, sillä kiinnostus säveltäjää kohtaan on ollut suurta ja vilpitöntä. Ryhmä haaveileekin ensi kesän matkasta Ainolaan Järvenpäähän. – Mä ainakin pääsen kesällä sinne Ainolaan, kun isi on luvannut, ryhmän Sibelius-tietäjä Roni kertoo.

Me toteutamme keräyksen yhdessä Jouluapua Ääneseudun alue Facebookryhmän kanssa. Facebookin kautta jouluapua voi tarjota myös yksittäisille perheille vaikka jouluruoan muodossa. Viime vuonna jouluapu tavoitti lukuisia vähävaraisia ja yksinäisiä ihmisiä. Antamisen ilosta kertoo se, että jouluapua on tänä vuonna tarjottu vähintäänkin yhtä paljon. Lahjoituksia voi tietenkin joulun alla tehdä muuallekin kuin ÄKSän keräykseen. On Joulun Lapsi-keräys, Hyvä Joulumieli-keräys, Joulupata-keräykset ja tietenkin seurakunnan joulun toivepuu ja ties mitä. Lehtemme lahjoittaa itsekin jouluna lahjakortteja vähävaraisille perheille. Pienikin muistaminen voi oikeasti tehdä joulun jollekin toiselle. Tärkeintä on, että antaa hyvästä sydämestään. Ai mitäkö voit tuoda ÄKSään lahjoitettavaksi? Tuo tavarat, joita itsekin haluaisit löytää joulupaketista. Milka Krogerus

Suomalaisen musiikin päivää vietetettiin eilen. Jean Sibeliuksen syntymämästä tuli kuluneeksi 150 vuotta.

Timo Harakka Ohimarssi, joka ei unohdu Kuva on ihan oikeasti postimerkin kokoinen. Kirjan sivulta erottaa juuri ja juuri, että kolmihenkinen perhe siinä ihailee valaistua joulukuusta. Etualalla olen minä, viisivuotiaana, valkoisessa paidassa ja skottiruudullisessa liivissä. Teos on Siirtokarjalaisten tie, osa IV, sivu 1585. Matrikkelikirja painaa 3,5 kiloa. Punnitsin sen. 140 000 pakolaisen kohtalot kansiin koottuina vaativat kokonaisuudessaan reilut 6000 sivua ja 14 kiloa. Isäni syntyi ja varttui Suojärvellä, Viipurin läänin koillisessa kolkassa. Välirauhan aikana kuuro ja jo iäkäs mies sijoitettiin Äänekoskelle. Muitakin tuli. Naapurimme Valtter Melasalmi oli saman pitäjän poikia, samoin hänen veljensä Vihtori. Molemmista tuli Huiman kantavia voimia, varsinkin hiihdossa, ja jalkapallossa toiseenkin polveen. Heidän poikiensa Kain ja Teron kanssa samaan ”kultaiseen sukupolveen”, vuoden 1983 I-divisioonan joukkueeseen, kuului myös Hapon Sakke. Hänen Mikko-isänsä tuli Salmista. Mitä olisi suomalainen jalkapallo ilman maahanmuuttajia? Luokkakavereistani siirtokarjalaisten lapsia olivat ainakin Saikkosen Simppa ja Ollikaisen Kimmo. Molempien isät olivat Sortavalasta, samoin kuin vuotta vanhemman Sarjan Hessun äiti. Alirannan Tuija kirjoitti koulumme parhaat ylioppilaspaperit, mutta hän olikin jo kolmannen polven siirtolainen, täysin kotoutunut. Kaiken tämän luen vasta matrikkelista. Lapsena ei koskaan tullut puhetta, mistä, mitä ja miksi vanhemmat olivat paenneet kotiseudultaan. Ei syynä ollut yksin se, että ”suomalaiset” oli jotenkin helppo sijoittaa. Kaikesta oli valtava pula, ja nyt tuli uusia syöjiä ennestään nälkäisten kupille. Maahanmuuttokriitikoita löytyi joka pirtistä. Tulokkaat peittivät jälkensä. Venäläiset sukunimet muutettiin suomalaisiksi. Isäni uskonto oli outo ja epäilyttävä, hän vaihtoi sen. Maahanmuuttajista tuli myös menestystarinoita. Kerttu Rantalainen rakastui Kanneljärven evakkoon Väinö Haviaan, perhe muutti Suolahteen ja Kertusta tuli Hotelli Keiteleen valtiatar. Laivanvarustaja Aarne Ilveksen vanhemmat tulivat Sortavalasta. Olavi Sonni ehti juuri saada ylioppilaslakin Viipurin lyseosta, kun rintama jo kutsui. Hänestä tuli Äänekosken selluloosateollisuuden johtaja ja rotarien napamies. ”Hän pelaa tennistä ja bridgeä sekä käy hirvimetsällä”, kertoo matrikkeli. ”Omista kokemuksistani riipaisevin oli ehkä siirtolaisten tulon seuraaminen kesällä 1944”, muisteli Erik Relander kirjassaan Äänekoskea ja äänekoskelaisia. Pikkupoika Erik näki Kotakennään sillalla, kuinka ”kauppalasta päin tuli kulkue, jonka ohimarssia en unohda koskaan.” ”Vanhat miehet, naiset ja lapset ajoivat lehmiä ja työntelivät rattaita, joihin mukaan saatu maallinen omaisuus oli kerätty. Ohimeneviä oli pikkupojan mielestä valtavan paljon, kun aikaakin tähän näytelmään kului pari kolme tuntia.”

Äänekosken lukion oppilaat lahjoittivat taksvärkkirahansa jälleen Äänekosken sosiaalitoimen kautta alueen vähävaraisille perheille. Huikea 2720 euron suuruinen lahjoitus tuo varmasti jou- Kuvitelkaa. Tai ei tarvitse pelkästään kuvitella. luiloa moniin perheisiin.

Timo Harakka kansanedustaja

Mitä mieltä Mämmen yksityiskouluhankkeesta?

Yksityiskoulun perustaminen nojaa julkiseen rahoitukseen, joten hanke on aika utopistinen mahdollisuus. Toki pitää kunnioittaa ihmisten halua olla "omiensa" puolella, mutta koko kunnan vetovoimaisuuden, tasapuolisen kehittämisen ja palvelujen tarjoamisen kanssa tällä ei ihmeitä tehdä. Meillä on mainio kouluverkosto, joka on tulevaisuudessa terveellinen ja turvallinen käyttäjilleen.

Mämmen koulu on toiminut useita vuosia Tekellä. Paikkaa ei ole suunniteltu koulutarkoitukseen ja se täytyy saada alkuperäiseen käyttöön. Yksityiskouluhanke Mämmelle tuli hieman yllättäen, mutta en näe sille mitään estettä, mikäli valtion taholta myönnetään lupa ja se on kustannustehokkaampi ja kokonaistaloudellisesti kannattavampi kuin kaupungin oma koulu.

Jos kylän kehittäminen auttaa koulun säilymiseen, niin Mämmellä yksityiskoulun rakentaminen auttaa kylän kehittymistä. Hanke on hyvä,mutta vaikeasti toteutettava esim. luvan saannin suhteen. Tarvitaan vanhempien ja kylän tuki sekä kaupungin päättäjiltä ja viranhaltijoilta rohkeutta rakentavaan yhteistyöhön.

Mämmen pienempi kyläkoulu vaikka yksityisenä voisi olla periaatteessa ihan hyvä juttu. Jos se jollain tavalla tarjoaisi lisäpointtia peruskoulun oppimistavoitteisiin. Itse en ole vielä kuullut mikä olisi koulun lisäosaamisen ydin, enkä muitakaan suunnitelmia. Paljon on vielä kysymyksiä avoinna.

Kaupunki on tehnyt omat linjaukset vuosi sitten Mämmen koulun osalta. Jos mämmeläiset suunnittelevat yksityiskoulua, se on taas heidän asia. Lupa- ja muut prosessit ei ole mikään yksinkertainen juttu.Vaikea on lähteä koko hankkeeseen ottamaan kantaa juuri mahdottomuutensa vuoksi.

Mikä ettei Mämmen ky- Lupia myönnetään harlälle omaa yksityistä ky- voin. Pitää olla erityinen läkoulua. Itse näkisin täs- tehtävä, rahoitus vahva sä mahdollisuuden tarjota vuosiksi. Oppilasmäärän kristillisen koulun paik- on pysyttävä vakiona. Pekakunnallemme. Mäm- rusopetus ei saa maksaa men asukkailta ja koulu- perheille, valtionosuus laisilta vaaditaan hyvää kunnan puolellakaan ei ja voimakasta tahtoa läh- riitä, perheet saavat päätteä viemään omaa visiota tää lapsensa koulupaikaseteenpäin. Koulu on usein ta. Yhdistykselle tulevat kylän toimintakeskus ja se kuljetuskustannukset ovat olisi hyväksi myös Mäm- suuret, koska alue on laamenkylälle. ja. Viehättävä ajatus, mutta ei realistinen.

Hannu Penttinen

Matti Tiusanen

Marke Tuominen

Sinikka Rautiainen

Martti Isoviita

Marja Kolari

Jaana Tani

123 · 20 15

| Ä KS

Tästä huoneesta löytyy kaikki tieto pöytäkirjoista tontinvuokriin. Riskit minimoidaan pitämällä tiedot verkon palvelimilla kahdessa erillisessä tilassa ja järjestelmässä. Varalaitteiden lisäksi myös sähkönsyöttö on varmennettu.

Paperinivaska vaihtuu biteiksi Kehittyvä teknologia muuttaa sekä kunnan arjen pyörittämistä ja sähköistää kuntalaisille tarjottavia palveluita. TEKSTI JA KUVA: TAIJA KOLEHMAINEN

aperit pyörivät yhä harvemmin niin sekä kunnan virkamiesten ja päättäjien että peruspalveluja käyttävien asukkaiden käsissä. Äänekoskelaiset huoltajat kommunikoivat koulujen kanssa Wilma-ympäristössä ja ensi vuoden alusta päivähoitohakemukset voidaan tehdä netissä verkkopankkitunnuksilla. Potilas puolestaan selaa Medinet-palvelun kautta terveystietojaan, täyttää kyselyitä, varaa vastaanottoaikoja ja pyytää uusimaan reseptinsä kotoa käsin. Reseptitkin syötetään valtakunnalliseen tietokantaan, jonka kautta ne päätyvät suoraan apteekkeihin. Haasteena on pitää kirjavaksi kasvava IT-järjestelmien ja -palveluiden kokonaisuus yksinkertaisena ja yhteensopivana sekä varmistaa suuren tietomassan turvallisuus. Teknologiset muutokset tapahtuvat ripeää tahtia, mutta kaupungin tietohallintopäällikkö Juha Kärkkäisen mukaan mahdollisimman laajasti käyttöön otetut sähköiset palvelut eivät ole itseisarvo. – Pyrimme jatkuvasti myös yksinkertaistamaan tarjontaa. Jokaisen kaupungille hankittavan uuden palvelun tai järjestelmän kohdalla on pystyttävä selvästi osoittamaan sillä saavutettavat hyödyt tai kustannussäästöt, Kärkkäinen toteaa.

TEKNOLOGISIA uudissuuntia omaksuvana kaupunkina Äänekoski on toiminut kiitettävästi. Vuonna 2013 käyttöön otettu Medinet oli ensimmäinen kunnallisen terveydenhuollon sähköinen asiointipalvelu KeskiSuomessa. Se oli pitkän suunnittelun ja usean kädenväännön lopputulos. – Uudistuksia tehdessä kriteerien on oltavakin tiukkoja ja ne tulevat kovenemaan entisestään. Silti sähköinen asiointi tulee varmasti lisääntymään lähes kaikilla osa-alueilla, se on tulevaisuuden suunta, tietohallintopäällikkö arvioi. Internetpohjaisten pilvipalveluiden yleistymisestä povataan vauhdittajaa myös kuntatoimintojen digitalisoitumiseen. Äänekosken kaupungin sähköposti uudistettiin helposti mahdollistavaksi pilvipalveluksi viime vuonna. Askeleet otetaan kuitenkin tarkasti, sillä vaikka nettiin hajautetun tiedon palvelut ovat halvempia ja käytössä joustavampia kuin kiinteästi palvelimille hankittavat tuotteet, ovat ne tietoturvan kannalta monimutkaisempia hallittavia. – Ylipäätään kunnan toimintojen sähköisen tiedonhallinnan lisääntyminen tarkoittaa, että tiedon turvallisuuden ja eheyden varmistaminen on yhä tärkeämpi osa työtämme, Kärkkäinen sanoo.

VANHAT TIETOTEKNISET haamut kummittelevat edelleen vuoden 2007 kuntaliitoksen ajoilta. Päällekkäisiä toimintatapoja on kunnan sisällä yhä useita. – Ohjelmistot ovat niin laajoja, että kokonaisuuden virtaviivaistaminen tehdään ajan kanssa. Nykyiset ohjelmistot pyritään käyttämään niiden elinkaaren loppuun. Tietoteknisen arsenaalinsa kehittämisessä Äänekoski seuraa muun muassa Kuntien Tieran, Kuntaliiton sekä Valtiovarainministeriön SADe- eli sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa. Tietotekniikkaan panostamalla kuntien toimintaan haetaan tehokkuutta, kustannussäästöjä sekä työn ja asioinnin helpottamista. Aihe on niin tärkeä, että tulevaisuudessa kunnille jopa saatetaan luoda yhteiset pelisäännöt ja määritellä yhtenäisesti käytettävät ohjelmat. Suurimmat muutokset ovat tietohallintopäällikkö Juha Kärkkäisen arvailujen mukaan vasta edessäpäin, sillä esimerkiksi parhaillaan rakenteilla oleva sote-ratkaisu muuttaa isosti kunnan roolia palvelujentuottajana. – Pitkälle tulevaisuuteen on kuitenkin mahdotonta arvailla, sillä tällä alalla viisi vuotta on todella pitkä aika ja kehitys

nopeaa, hän huomauttaa.

TiesiX? Demokratiaa teknologialla? Demokratiaa teknologialla? SADe-ohjelman tavoite on edistää sähköisillä palveluilla asiakasvuorovaikutusta ja demokratiaa. Äänekoskella on ollut käytössä ohjelman suosittelema Kuntalaisaloite.fi-palvelu syksystä 2013 lähtien. Sen lisäksi, että palvelu mahdollistaa aloitteen tekemisen mistä ja milloin vain, helpottaa se äänten keräämistä ja muiden kuntien aloitteiden selaamisen yhdestä paikasta. Teknologian kehittyminen mahdollistaa myös uudenlaista tiedon välittämistä. Pari vuotta sitten Äänekosken kaupunki selvitti sähköisen kokousjärjestelmän hankintaa. Korkean hinnan ei kuitenkaan silloin nähty palvelevan tarkoitusta. Tulevaisuudessa vastaavien ratkaisujen halventuminen voi tarjota kuntalaisille mahdollisuuden seurata kokouksia ja äänestystuloksia reaaliaikaisesti tai esimerkiksi määritellä hakusanoja niin, että järjestelmä ilmoittaa sähköpostilla, jos aihepiiri esiintyy jossakin esityslistassa.

Hämäläinen kirstun vartijaksi Kaupunginvaltuusto valitsi yksimielisesti Tapani Hämäläisen talousjohtajan virkaan. Töitä on tehtävä, sillä velvollisuudet alijäämän kattamiseen ovat edessä. – Linja on ollut nyt hyvä, ja samaa rataa mennään. Meillä on tiukka talouskuri vastaisuudessakin. Hämäläinen näkee Äänekosken tulevaisuuden hyvänä. Ä KS

| 12 3

· 2 0 15

– Kolmen vuoden päästä Äänekoski on saatu jaloilleen ja täällä on liuta uusia yrittäjiäkin ja meillä on hyvä pöhinä päällä. Verotulot tulee kasvamaan jatkossa, yrittäjähenki on kasvussa ja kuntalaiset näkevät, että taloutta viedään eteenpäin.

Hämäläinen uskoo, että vuoden 2019 tilinpäätös tulee olemaan ylijäämäinen. – Tähän tähdätään, Hämäläinen sanoo napakasti.

Taajamateiden rekkaralli Biotuotetehtaan runsas liikenne pakottaa tarkastelemaan taajama-alueiden teiden turvallisuutta uudesta näkökulmasta. TEKSTI: TAIJA KOLEHMAINEN KUVA: MARJO STEFFANSSON

iotuotetehtaalle ajetaan tavaraa tällä hetkellä jopa 500 ajoneuvon vuorokausivauhtia. Laiteasennusten alkaessa ensi vuonna tieliikenteen lukumäärät tippuvat mutta kuljetusten koot kasvavat. Raskaan liikenteen lisääntyminen Äänekosken taajamien läheisyydessä ja aivan ydinkeskustan tuntumassa ei kaupungin katupäällikön mukaan kuitenkaan merkittävästi huononna liikenneturvallisuutta. – Tietysti se lisää osaltaan riskejä mutta teemme Metsä Fibren kanssa säännöllisesti yhteistyötä, jotta haitat ovat mahdollisimman pienet, katupäällikkö Jukka Karppinen vakuuttaa. Tulevan talven aikana kaupunki panostaa erityisesti teiden kunnossapitoon. Teiden rakenteelliset muutokset valmis-

tuvat portaittain. Kehitystyö on jatkuvasti käynnissä. HELMIKUUSSA valmistuvaksi arvioitu, Fibren rakentama Piilolanniemen silta ohjaa osan raskaasta liikenteestä pois Äänekosken ydinkeskustasta. – Alkuvuodesta valmistuneen liikenneselvityksen mukaan Viiskulman liikennevalot ovat kuitenkin aikansa eläneet, niiden liikenteen välityskyky merkittiin heikoksi. Runsasliikenteisten keskustan tiepätkien pullonkaulat ratkaistaan kahdella kiertoliittymällä. Viiskulmaan rakennettavan kiertoliittymän rakennustyöt valmistuvat keväällä ja ensi syksynä liikennevalot ovat historiaa. Tehtaankadun risteyksen kiertoliittymä valmistuu vasta vuonna 2017, jot-

ta rakennustyöt eivät hankaloita raskaita erikoiskuljetuksia. Erikoiskuljetusten määrä lisääntyy merkittävästi ensi vuoden puolella laiteasennusvaiheen käynnistyessä. TURVALLISUUTTA lisätään myös pienemmillä muutoksilla. – Voimme parantaa suojateiden valaistusta tai selvityksen ehdotuksen mukaan laskea nopeusrajoitusta Kotakennääntiellä Hirvimäestä keskustaan, Karppinen listaa. Risteysalueita kehitetään muun muassa yhdistämällä Kotakennääntien ja Lönnrotinkadun sekä Snellmaninkadun liittymät. Äänekoskentiellä puolestaan mietitään ratkaisua Ääneniemen risteykseen. Lisäksi Kotakennääntien kantavuut-

ta parannetaan nykyisestä vuonna 2018. Tehtaan valmistuttua Pukkimäen läpi kulkeva liikenne laittaa asfaltin koville, sillä aiempi liikennemäärä kasvaa yhdellä uudella kuljetuksella neljän minuutin välein. Raskaiden ajoneuvojen lisääntymisestä huolimatta katupäällikkö Karppinen uskoo, että kaikki liikkujat mahtuvat Äänekosken teille ongelmitta, kun liikenteessä käyttäydytään sinne soveliaalla tavalla.

NET Lue osoitteesta www.äks.fi, kuinka parhaimmillaan 70-tonniset betonielementit matkaavat tehtaalle.

Bio- ja juustopäivät Äänekoskelle! Pekka Häyhä suunnittelee Äänekoskelle uutta uskomatonta kesätapahtumaa. TEKSTI: MILKA KROGERUS

deanikkari Pekka Häyhä tuli pohdiskelleeksi viime kesänä, että Äänekoski kaipaa alkukesälle koko seudun yhteistä tapahtumaa. Eikä siinä kauaa nokka tuhissut, kun käyntiin lähti suuret suunnitelmat Äänekosken Bio -ja juustopäivistä. – Kaikki tapahtumat keskittyvät yleensä loppukesään ja syksyyn. Ajattelin, että tällainen monipuolinen tapahtuma toisi alkukesään hyvää meininkiä, Häyhä kertoo. KESÄKUUN 9.–12. järjestettävä tapahtuma on tarkoitettu moniosaiseksi, monipäiväiseksi ja monipuoliseksi. Luvassa on messutapahtumaa Liikkarilla, liikuntaspektaakkeleita ympäri Äänekoskea ja kulttuuripläjäyksiä pitkin viikonloppua. – Perjantaille olisi tarkoitus saada kello viiden aikaan esityksiä kauppoihin, huoltoasemille ja kaduille. Että ih-

misten ei tarvitse erikseen lähteä mihinkään vaan siellä tapahtuu missä ihmiset jo valmiiksi ovat. Isoimmat yhteistyökumppanit ovat, nimestäkin päätellen, Metsä Fibre ja Valio. Uusi biotuotetehdas ja Valio tuodaan esiin ainakin suuressa messutapahtumassa. Ja miksei Valion juustot voisi olla esillä myös ravintoloiden ruokalistoissa. – Siellähän voisi olla tarjolla vaikka aurajuustokeittoa, Häyhä pohtii. MUSIIKILLISTA antia on tietenkin luvassa paikallisten muusikoiden tuomana, mutta myös kansallisen tason esiintyjiä houkutellaan mukaan. Liikunnan osalta on tarkoitus järjestää sekä juoksu-, että soututapahtuma Suolahdesta Äänekoskelle. – Homenokat ry on jutellut kirkkoveneharrastajille, ja ilmeisesti sieltä on tulossa jo toistakymmentä kirkkovenettä mukaan ympäri Suomea.

Vaikka tarkoituksena on saada mukaan julmetun iso määrä erilaisia ”alijärjestäjiä” pitää Häyhä kuitenkin lankoja käsissään. Yhteistyöhön on lähtenyt mukaan jo kasa äänekoskelaisia yrittäjiä, Ääneseudun Kehitys Oy ja tietenkin Äänekosken kaupunki. – Minä olen tällainen armoton ideoija, ja organisoija ja yhteen hiileen puhaltamisen ihminen. Mutta tarkoitus olisi vähän herätellä kaikkia paikallisia toimijoita mukaan tapahtumaan, jottei kenellekään ei jäisi liikaa hommaa. Vaikka tapahtuma saattaa vetää kaupunkiin myös reilusti turisteja, on tapahtuman ajatus kuitenkin tarjota tietoa, viihdettä ja yhdessäoloa seutukuntalaisille. – Seudun matkailuyrittäjät voivat tulla tapahtumiin kertomaan toiminnastaan. Näin paikalliset saattavat löytää hienoja matkailukohteita ihan lähialueilta, eikä tarvitse aina mennä tuhansi-

en kilometrien päähän. SUNNUNTAILLE Häyhä suunnittelee koko perheen pikniktapahtumaa uudistettuun rantapuistoon. Ja jatkuvasti tulee uusia ideoita. Vaikka tapahtuman järjestäminen on vielä kesken, on Häyhä erittäin innoissaan ja positiivisella mielellä. Järkkäämisessä tähdätään korkealle, eikä jäädä vaan hissuttelemaan. – Onhan tässä vaikka minkälaista ideaa nyt. Mutta jos tästä kaikesta edes 60 prosenttia onnistuu, niin kyllä tästä tulee hieno tapahtuma. Kiinnostaako yhdistystäsi tai yritystäsi lähteä mukaan upeaan kesätapahtumaan. Ota yhteyttä Pekka Häyhään peki.hayha@gmail.com / puh. 044 054 7160

123 · 20 15

| Ä KS

A K U U P L P U O J MarkkinaSirkus A

www.kokonpuutarha.fi

Avaamme tänään 9.12. joulukukkamyymälän Torikatu 4, Telecenterin ja Äksän välissä Avajaistarjouksena valkoinen amaryllis

95 Tarjous voimassa 9.-13.12.

Avoinna: ma-pe 9-17 la 9-15 • su 12-15

Upeat

Öljy

Joulupostikortit

Hautakynttilä Paloaika 60h

0,30€ 1,50€ kpl

Myymälässä ihania joulutuotteita, lyhtyjä, kynttilöitä ym. ym.

2kpl/pkt

Torikatu 1, ent. Tiimari Avoinna ark 10-17.30 la 9-14

su 13.12. ja su 20.12 klo 12-16

Tervetuloa! Tärttämäentie 322, Äänekoski puh. 040 511 9131

Puutarha avoinna 9.12. alkaen ma-pe 8-16 La-su suljettu

PITKOS

Joulun valmisteluun tai lahjaksi! Imuri

· E-lux USORIGINDB · 1800w · HEPA-suodatin

Imuri

· Philips FC8322

Imuri

· Philips FC8729

Pölypussit mukaan!

Yleiskone

· OBH Nordica 6684

Yleiskone

· Wilfa 1500

95,-

· Philips HR7627

Kahvinkeitin

AAMU Design Kirsti Doukas riipus 129,rintakoru 115,korvakorut 119,-

· OBH Nordica 2310

129,- 169,Kirkasvalo Innolux Aurora himmentimellä

kaulakoru 155,rannekoru 115,kalvosinnapit tai solmioneula 95,-

Monitoimikone

· Kenwood major 335 · Philips termos HD7478 · Moccamaster KB855

59,-

· Innolux Rondo· Led

· ZB3001

399,- 79,-

Yleiskone

Pieni Kahvinkeitin HD7566 Kahvinkeitin ·· Philips autom. virrankatkaisu

Kirkasvalo

Varsi-imuri

Design Tiina Arkko

Vatkain · Philips 1560

Vatkain kulholla

Sauvasekoitin · Philips HR1600

Ledtunnelmaa!

· Wilfa KMB400

Jouluiset aukioloajat: ark. klo 9-17, la 12.12. klo 9-15, su 13.12. klo 12-16 ark. 14.12. alkaen klo 9-18

a aloj un v a Joul tokorist pois

www.kelloliiketammelin.fi Kauppakatu 13, 44100 Äänekoski · Puh. (014) 522 150

Kauneimmat joululaulut to 10.12. klo 18 Köyhyyden kylässä pe 11.12. klo 18 Laajaniemen leirikeskuksen saunatuvassa su 13.12. klo 15 Konginkankaan kirkossa (huom. aika!) su 13.12. klo 15 Suolahden srk-talossa Lasten Kauneimmat joululaulut klo 18 Suolahden kirkossa Kauneimmat joululaulut su 13.12. klo 16 Äänekosken kirkossa klo 18 Äänekosken kirkossa su 13.12. klo 18 Sumiaisten kirkossa to 17.12. klo 18 Hietaman kirkossa Marie Finne-Bray, La Kala Ooppera TOP 3 - joululaulut 1. Heinillä härkien kaukalon 2. Lumi on jo peittänyt (Kotilaisen alkuperäinen nuotinnos 'Varpunen Jouluaamuna) 3. Maa on kaunis

■■ Ilmoitus Suomalainen-lehdessä 15. joulukuuta 1905.

Värttinä konsertoi Äänekoskella Allerginen joululauluille? Löytyy lukemattomien joulukonserttien seasta sentään muutakin tarjontaa. TEKSTI: PENTTI RONKANEN

■■ Joku saattaa toki olla allerginen myös Värttinän ”korkealta ja kovvoo” –laulutyylille, mutta myös iso määrä faneja yhtyeellä on riittänyt aina siitä saakka kun Oi Dai –albumi nosti ryhmän hillittömään suosioon rock-festivaaleja myöten. Oi Daista tulee kohtsillään kuluneeksi 25 vuotta. Värttinän meno on tasoittunut, ja suunta on ollut kohti pienempiä esiintyjäryhmiä. Isoimmillaan Värttinä oli alkuaikoinaan, kun se oli vielä lasten runonlausuntaryhmä Rääkkylässä. Suurimman suosion aikana, silloin kun Värttinä tunki itsensä maailmanmusiikin listoille Euroopassa ja Amerikassa, kolmen laulajan taustalla oli yleensä kuusimiehinen kombo. Äänekoskelle Värttinä saapuu kolmen naisen voimin. Laulajat Mari Kaasinen, Susan Aho ja Karoliina Kantelinen säestävät itseään mm. kanteleilla, haitarilla ja pitkähuilulla. Värttinän tuoreimmat kappaleet ammentavat yhtyeen viime vuonna tekemältä matkalta Vienan Karjalan runokyliin. Värttinällä oli onni tavata vielä viimeisiä elossa olevia runonlaulajia, eläviä linkkejä monituhatvuotiseen kulttuuriin, joka on synnyttänyt mm. kalevalaisen runouden. Club Painiksen keikalla Värttinää lämmittelee jyväskyläläinen Mandolin Mountain. Jouni Koskimäen johtama ryhmä on Suomen suurin ja elinvoimaisin mandoliiniorkesteri. Ryhmä soittaa mandoliineilla ihan mitä vaan klassisesta mustalaisjazziin, klezmeristä polskiin, brasilialaisesta chorosta Beatlesiin, suomalaisesta kansanmusiikista irlantilaisiin reeleihin ja jigeihin. Ryhmän hurtti huumori ja hulvaton svengi takaavat mahtavan mandoliinielämyksen Äänekoskellakin. Club Painis 16.12.2015 klo 19 Lippu 15 € + palvelumaksut, ennakkomyynti Tiketti ja Äänekosken kulttuuritoimisto, p. 0206323259 Painotalo, Kalevankatu2, Äänekoski Mandolin Mountain 19.00-19.30 Väliaika Värttinä 19.40-20.30 Kahvio koko illan.

Värttinä haki uudelle levylleen inspiraatiota Vienan runokylistä.

RAKENTAJA, REMONTOIJA!

Seuraava

ANNA

SÄHKÖTYÖT OMALTA KYLÄLTÄ! Kysy myös tarjous: ● Ilmalämpöpumpuista ● Varasähköjärjestelmistä

Lounas arkisin 11 - 14

Sähköpalvelu Mäntymaa Oy  040 563 0763 ● 0400 636 694  info@spmantymaa.fi

Caf

JOULULOUNAS 17.12 - 18.12 kello 11:00 - 17:00. Yritykset voivat myös tilata joululounaan henkilökunnalleen muina aikoina.

Tilauksesta myös joululeivonnaiset.

ilmestyy 16.12. 123 · 20 15

| Ä KS

Musiikki

Liikunta

To 10.12. ■■ klo 18.00 Pieni iltakonsertti Hoikkassalissa. Äänekosken Naiskuoro, Timo Laakso laulu, säestää Jenni Kupari-Soidinmäki. Vapaa pääsy! Kesto n. 30 min.

La 12.12. ■■ klo 14 D2 lohkon jääkiekko-ottelu Suolahden jäähallilla. Urho -01 – Kiva

Pe 11.12. ■■ klo 19.00 Äänekosken Laitakaupungin Orkesterin joulukonsertti Suolahtisalissa. Solisteina Teija Junikka ja Jari Haapamäki, kapellimestarina Timo Hytönen. Kesto n. 1 tunti, ei väliaikaa. Liput 10 euroa. Su 13.12. ■■ klo 15.00 Tunnelmaa joulukonsertti, Suvi Karjula, laulu ja Jukka-Pekka Berg, kitara Suolahtisalissa. Väliajalla kahvio. Liput 10 euroa ovelta. Ke 16.12. ■■ klo 19.00 Club Painis: Värttinä, Painotalolla. Lämppärinä Mandolin Mountain. Liput 15 euroa, tuntia ennen ovelta. Ennakkomyynti: Äänekosken kulttuuritoimisto Näyttelyt

7.-12.12. ■■ klo 12-16 Taidepirtin näyttelyavajaiset Taidepirtti, Pölkinkatu 18 C 29, Suolahti. Vapaa sisäänpääsy! Järj. Kosken Taide yhdistys ry 3.–30.12. ■■ Sirpa Hasan ja Eero Mikkosen, Joulurauhaa -näyttely Hoikkassalissa. Maalauksia, batikkia ja käsitetaidetta. Avoinna ma–pe 12–19, la 10-14. Vapaa pääsy!

■■ klo 16 Naisten SM koripallo-ottelu Liikuntatalolla. Huima - Peka Muut Pe 11.12. ■■ klo 10-17 Joulumyyjäiset Kongin Kulumalla Konginkankaalla. ■■ Klo 17 Joulutori Sumiaisten Koulun alueella. Ohjelmassa ratsastusta, poniajelua, kuorolaulua, riisipuuroa, glögiä ja pipareita. La 12.12. ■■ klo 10-15 Joulumarkkinat Painotalon isossa salissa. Järj. Äänekosken Perinne ry. Elokuvat Valkoinen raivo, ikäraja: K12 ■■ 9.12. klo 19, 10.12. klo 19 Tyttökuningas, ikäraja: Ei ■■ 11.12. klo 17:15, 12.12. klo 15:15, 13.12. klo 18 Black Mass, ikäraja: K16 ■■ 11.12. klo 19:45, 12.12. klo 18, 15.12. klo 18:30 Star Wars: The Force Awakens 3D, ikäraja: Ei ■■ 16.12. klo 19

Kuka Kymenlaaksossa syntynyt julkkis mokasi pahasti Kaliforniassa noin 30 vuotta sitten, mutta pisti myöhemmin ravintolan pystyyn Äänekoskelle?

Posti ei mennyt lakkoon eli joulukortit kulkevat perille – toivottavasti. Mutta kuka osaa postinumerot ja ns. postitoimipaikat yhtä hyvin kuin alan ammattilaiset?

Vastaus ÄKSän toimitukseen tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi viimeistään maanantaina 30. marraskuuta. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 15 euron lahjakortti Pirjon Burgeriin.

1. Kuinka monta eri postinumeroa Äänekosken alueella on käytössä? 2. Mikä on ainoa aiemmin itsenäinen nykyisen Äänekosken alueen kunta, jolla ei ole postitoimipaikkaa omalla nimellä? 3. Kuinka moni postitoimipaikka kantaa jonkun kylän eli muun kuin aiemmin itsenäisen kunnan nimeä? 4. Mikä on entisen Sumiaisten kunnan alueella ainoa kylä, jolla on oma postunumero? 5. Konginkankaan kylistä kolmella on oma postinumero, millä? 6. Äänekoskella on talouksia, joiden postitoimipaikka on Äänekosken ulkopuolella. Luettele kaikki kolme tällaista postitoimipaikkaa? 7. Äänekoskella on yksi englanninkielinenkin ns. postitoimipaikka, numeroltaan 44105, mikä? 8. Vain yhden postitoimipaikan numero ei ala kahdella nelosella (44), minkä? 9. Millä näistä kylistä ei ole omaa postinumeroa/postitoimipaikkaa: a) Hietama, b) Huutomäki, c) Mämme, d) Parantala? 10. Kuinka monta postilokero-osoitteiden numeroon 1 päättyvää postinumeroa Äänekoskella on?

X122 kysyi, mikä on tämä 60-lukulainen, nyt tiensä päässä oleva pytinki? Siellä on sivistetty kansaa, mutta sitä kutsutaan myös nimellä, joka viittaa hiustenhoitoon? Heleppo ku mikä! Kyseessä on tietysti 60-luvun puolivälin maissa valmistunut Äänekosken lukion päärakennus, joka tunnetaan muotonsa vuoksi kampakouluna. Sisäilmaongelmien vuoksi mökki vetelee viimeisiään. Oikeaan osui 4 vastaajaa. Jos Pirjon Burgerilla ei ole kampaviinereitä, niin Marja-Leena Turunen voi mennä ja nauttia vaikkapa jostain home- eli aurajuustoherkusta. TAVATAAN TORILLA

Oikeat vastaukset sivulla 22.

Ilmoita tapahtuma: kalenteri@aksa.fi

Tanssi&Teatteria Ke 9.12. ■■ klo 18 Joulumatinea Painotalolla. Vapaa pääsy! Järj. Koskelan Tanssi La 12.12. ■■ klo 20.00 Hurma ja The Vincents Kartano Kievarilla. Liput 15 euroa. Alakerran karaokeen vapaa pääsy

Meiltä lahjakortit ja tuotelahjat jouluksi

Uutuutena vartalohoidot! Kauneushoitola Adeleine tmi Elina Viik p. 040 147 6191 Asemakatu 8 Suolahti

www.adeleine.fi

Irinan Ilopilkku Hermoratahierontaa

Lahjakortit pukinkonttiin! Torikatu 1 (Sammonkadun puoli)p. 040 415 9175 / Irina Kraft

• Avoinna sop. mukaan •

Ä KS

| 12 3

· 2 0 15

Herkut • Lahjat • Hoitolahjakortit

Joulumyymälä palvelee ark. 10-18 la 10-13

Oma hetki 57€

• Intialainen päähieronta • Käsiparafiini • Kosteuttava jalkanaamio Torikatu 5 Äänekoski

Lisää hoitopaketteja www.laitilat.com

Café Jasmiinan

Itse tehty lahja on saajalle mieluinen! · Jouluiset kankaat · Neulelangat · Paperinauhat ja -narut · Trikookuteet · Kynttiläntekotarvikkeet ym ym...

Perinteinen

JOULULOUNAS

Pe 11.12. klo 10-14 Hinta 15€

LOUNASRAVINTOLA PITOPALVELU A-OIKEUDET

Kauppakatu 5, Äänekoski p. 014-512 727

Tule ja hae omasi!

Palveleva kangaskauppa

Palvelemme ma-pe 9-17 la 10-14 Ostoskeskus, Äänekoski (014) 542 449

Perjantaina 11.12.2015 alkaen klo 17.00 Sumiaisten koulun alue -

•Kirkonkylän kyläyhdistys valmistaa ja jakaa riisipuuroa.

•Talutusratsastusta ja poniajelua pientä korvausta vastaan.

•Koulun 6. luokan ja Tiitelän päiväkodin myyntipöydät, sekä muut myyjät tarjoavat mahdollisuuden ostoksiin.

•Tarjolla POP-pankki Konneveden Osuuspankin lämmintä glögiä ja pipareita.

•Joulupukkikin on luvannut saapua paikalle!

•Myyntipaikat ovat kaikille ilmaisia, toivomme myyjien ottavan oman pöydän mukaan. Lisätietoja: 040 522 9927 (18-22)

•Äänekosken Naiskuoro esiintymässä.

•Vanhan kaupan kirppis avoinna (Koulutien risteys)

Kiittäen asiakkaitamme toivotamme kaikille HYVÄÄ JOULUA JA ONNEA VUODELLE 2016! Anjan Kädet / Onnenlähde Anja Hämäläinen Esa-Mat Oy Fysioterapeutti Päivi Närhi

Metsätyöpalvelut Timo Boman M-Suhari kauppias Harri Hänninen

POP Pankki Konneveden Osuuspankki Rantamäkelän tila Johanna Korhonen Sumergia

Hiuskulma Hanna Kouhia Lions Club Sumiainen Luontoloma Lepänjuuri Aino ja Risto lepänjuuri

Ortopedinen osteopaatti/ urheiluhieroja Katri Tuomaala Pirjon Kodin Juhlat Pirjo Haimakainen

Sumiaisten Kappeliseurakunta Lauri Pietikäinen Sumiaisten Maamiesseura ry

Sumirak Oy Taloushallintopalvelu Lepun Laskin Leila Harjulampi Tonttukontti Ky Vanharouva Raili Lindén Vihijärven tila Pasi Pellinen Viitakylän Konekorjaamo Pekka Blå

Saippuamaakarit

Sohlmanit hurahtivat saippuaan.

TEKSTI JA KUVA: MILKA KROGERUS

uokapöydällä on leikkuulauta, jonka päällä on epämääräisen muotoisia tummia kökkäreitä, ja sen vieressä kasa vaaleaa rouhetta. Nämä ovat Sohlmanien saippua-askartelun jämäpaloja. – Tuo tumma satsi meni pilalle, kun laitoin siihen liikaa kaakaota. Minä haluan voimakkaan tuoksun, niin tuli liikaa, kun en laskenut tarpeeksi tarkkaan, Nora Sohlman myöntää. – Tuosta laventelisaippuan silpusta ajattelin tehdä suihkugeeliä, Nana Sohlman kertoo.

voi tilata netistä helppokäyttöisenä rakeena ja muut tarvikkeet voi melkeinpä ostaa ruokakaupasta. Saippuaan voi lisätä eteerisiä öljyjä ja väriaineita oman mielensä mukaan. Sohlmanit haluaavat pitää saippuansa mahdollisimman luonnonmukaisina, joten värjäämiseenkin käytetään ennemmin luonnonmateriaaleja, kuten kaakaota tai punaista savea. – Mä olen tällainen hippi ja tykkään kaikesta luonnonmukaisesta. Äiti pakkaa saippuat muoviin, mutta mä käytän pakkauksessakin enemmin paperia ja narua, Nora kertoo.

NORA JA NANA tehtailevat saippuoita omassa keittiössä. Harrastus sai alkunsa kesällä, kun pihkavoidetta vuosia tehnyt Nana päätti kokeilla onneaan uuden puuhan parissa. – Aika pitkään hirvitti, että uskaltaako alkaa lipeän kanssa pelaamaan, mutta lopulta tää olikin tosi helppoa. Ensimmäiset kaksi satsia meni kyllä pilalle, Nana tunnustaa. Nora innostui saippuoista hieman jälkikäteen. Nykyään keittiössä puuhataan saippuaa yhdessä, vaikka molemmilla onkin omanlaisensa tyyli. – Mä aloin miettimään kaikkia tuoksuja ja värejä. Että vähän olisi kiva päättää minkä värisen ja tuoksuisen tekisi, ja tuo sopis ton kanssa ja tuo ton. Sitten piti tietenkin tehdä itse. Saippuan tekoon ei tarvitse erikoisia välineitä tai kalliita materiaaleja. Lipeää

OHJEITA JA IDEOITA löytää netistä ja harrastekirjoista. Tutkimalla muiden tuotoksia saa itse lisää ideoita. Netistä löytyy myös niin sanottu lipeälaskuri, joka helpottaa lipeän ja rasvan oikean suhteen määrittämistä. Lipeä sekoitetaan kylmään veteen, seos jäähdytetään ja sitten rasva sekoitetaan lipeän joukkoon. – Lipeä on vaarallinen aine, eli pitää muistaa sekoittaa lipeä veteen ulkona. Ja kyllä muovihanskat ja suojalasitkin on hyvä olla, ettei vaan satu mitään. Saippuan tekeminen on monivaiheista, eikä itsetehtyä saippuaa pääse kokeilemaan kuin vasta kuukauden päästä sen valmistamisesta, kun lipeä on kokonaan muuttunut saippuaksi. – Ei se ole se itse tehdyn saippuan käyttäminen joka on kivaa. Vaan se kun saa ottaa saippuat muotista seuraavana päivänä, Nora sanoo.

Ä KS

| 12 3

· 2 0 15

– Se on ihanaa. On kun lapsi jouluaamuna, kun pääsee katsomaan onko onnistunut, Nana lisää. SAIPPUASATSEJA on Sohlmaneilla syntynyt jo useita kymmeniä. Jossain vaiheessa kaikki pöydät alkoivat pursuta saippuaa. Nana ajatteli, että jos myisi ystäville muutaman, niin olisi tilaa uusille. – Laitoin pari kuvaa facebookiin ja homma lähti vähän käsistä. Ihmiset innostu niin, että meille ei lopulta jäänyt itselle mitään! Nana nauraa. Nyt Sohlmanit ovat ihan hurahtaneet saippuoihin. Talossa valmistuu jatkuvasti uusia kokeiluja. Tänä jouluna monet ystävät ja sukulaiset saavatkin hyväntuoksuisen paketin. – Kun on sellaista porukkaa, jotka ei ikinä halua mitään joululahjaksi, niin tällainen pieni itse tehty juttu ilahduttaa kuitenkin. – Eikä nämä jää nurkkiin pölyttymään. Koska jokainen ihminen kuitenkin peseytyy, Nora lisää. Sohlmaneilla ei ole kuukausiin ostettu saippuaa, suihkugeeliä tai shampoota. Mikäli tulevat kokeilut onnistuvat, jää ostoslistalta pois kohta mahdollisesti kynttilät ja partageelitkin. – Kynttilöitä olisi kiva tehdä kanssa. Ja näin ohjeen miesten parranajosaippuasta, sitä pitäisi kans kokeilla! Nana selittää innoissaan.

Kastilian saippua Kastilian saippua sopii kaikille ihotyypeille vauvasta vaariin ja se on yksinkertaista tehdä. 500g oliiviöljyä 150g vettä 64 g lipeää Lipeärakeet kipataan (mielellään ulkona, koska höyryt on myrkyllisiä) kylmään veteen, annetaan jäähtyä n. 40-asteiseksi ja kaadetaan öljyn sekaan. Sitten vaan hämmennetään tehosekoittimella niin kauan että seos on kiisselimäistä ja kaadetaan muotteihin. Muotit voi olla muovia, paperia, pahvia, silikonia tai sitten voi vuorata elmukelmulla vaikka puulaatikon. Teflonia, alumiinia tai puuta ei saa käyttää vuoraamatta, koska ensimmäisten kanssa lipeä reagoi ja puun se pistää pilalle. Annetaan kovettua yön yli, jonka jälkeen saippuan voi leikata paloiksi. Saippua on valmiina käyttöön noin kuukauden kuluttua.

Maarit Herranen s. joulukuu 1964 - asuu omakotitalossa Palokassa - perheeseen kuuluu aikuinen poika - Äänekosken Energia Oy:n toimitusjohtaja - harrastaa suunnistusta, lukemista, hiihto, lenkkeilyä ja kuntosalia

X+1 Rakastaa: Aktiivisuutta Inhoaa: Passiivisuutta Ruoka: Kala Juoma: Vesi Musiikki: Joulumusiikki Elokuva: Lumiukko Henkilö: Joulupukki Kirja: Ihan kaikki Eläin: Koira Paikka: Keski-Suomi Motto: Todellinen onnistuminen on epäonnistumisen pelon voittamista

123 · 20 15

| Ä KS

Maarit Herranen

Väärinpäin kääntynyt insinööri Maarit Herranen ei pelkää haasteita, vaan etsii jokaisesta yllättävästäkin käänteestä uuden suunnan. TEKSTI: MILKA KROGERUS KUVAT: MAX STEFFANSSON

läasteelainen Maarit pistää jalkaansa sukset. Aikaisemmin suunnistuksesta innostunut nuori nainen on talven tullen ajautunut seuran hiihtoharjoituksiin ladulle. – Valmentaja sanoi, että mitä jos tavataan taas keväällä suunnistamassa, ei sinusta ole hiihtämään. Ajattelin, etten minä oikeasti voi olla tässä näin huono. Sitten alkoi harjoittelu ja voitin kolmen vuoden päästä hiihtosuunnistuksessa SM-kultaa. Pärjäämisen uho ei kohdistunut valmentajaan, vaan omaan itseen. Hiihtämisen opettelemisesta tuli vain yksi niistä haasteista ja päämääristä, jotka Maarit Herranen on elämässään ottanut voitettavakseen. Jyväskylässä syntynyt Maarit sai kotoa hyvät eväät. Vanhemmat kannustivat oppimaan ja tekemään työtä. – Ei kotona pakotettu kotitöihin, se vaan ikäänkuin kuului asiaan. Itsekin olen johtanut ennemmin porkkanalla kuin kepillä, ja se asenne taitaa olla peräisin jo kotoa. PÄÄMÄÄRÄTIETOISUUS on ollut Maaritille yleinen käytäntö pienestä asti. Koulussakin loogiset ja ongelmanratkaisua vaativat aineet kuten matematiikka ja fysiikka olivat aina ne kiinnostavimmat. – Opiskelu oli aina kivaa ja helppoa, jos vaan tiesi, mitä halusi ja osasi asettaa itselleen jotain tavoitteita. Vaikka tykkäsin historiasta ja psykologiastakin, niin kyllä teknisyys ja numerot on aina tuntunut omimmilta. Ylä-asteelta lähtenyt urheiluinto kantoi naisen pitkälle. Ensimmäinen urheilurakkaus oli suunnistus. – Siinäkin oli aina uusi tehtävä ja uusi suunta edessä. Urheilussa on myös mukana tiettyä nöyryyttä. Siinä pitää oppia käsittelemään pettymyksiä sekä onnistumisia ja tekemään töitä pitkäjänteisesti. Suunnistus muuttui lopulta hiihtosuunnistukseksi. Hiihtosuunnistajana Maarit onkin tehnyt varsin kunnioitettavan uran. – Voitin Suomen mestaruuden vuonna -83, ja joukkueen kanssa voitettiin Pohjoismaiden mestaruus vuonna -84. Se oli sellainen opiskeluajan laji. LUKION JÄLKEEN Maarit haki Lappeenrantaan diplomi-insinöörikoulutukseen. Vaikka ala ei tuntunut helpolta, se tuntui silti kiinnostavalta. – En minä tiennyt siitä mitään. Tyk-

Ä KS

| 12 3

· 2 0 15

käsin opiskella, vaikka se oli miehisellä alalla haastavaakin. Urheilun kanssa piti välillä tasapainotella, kun kilpailut tekivät kouluviikoista kolmipäiväisiä. Pärjäsin kuitenkin ihan hyvin. Opiskelun ja kilpaurheilun kanssa taiteileva Maarit lopulta loukkaantui ja joutui jättämään kilpaladut pitkäksi aikaa. Moni intohimoinen urheilija olisi voinut pettyä itseensä tai masentua. Maarit löysi tilanteesta onneksi jälleen uuden haasteen. – Ajattelin, että käytän tilaisuuden hyväksi ja opiskelen. Kilpaillessa opiskelu jäi välillä vähälle, ja loukkaantumisen jälkeen sain uppoutua opintoihin enemmän. Valmistuin lopulta ihan ajallaan. Kun rajun loukkaantumisen jälkeinen toipumisaika oli ohi, halusi Maarit taas näyttää. Ei vieläkään muille, vaan itselleen. Hän palasi kilpailemaan. – Olin aina tiennyt, etten jatka kilpaurheilua valmistumisen jälkeen. Olin päättänyt mennä töihin. Kilpailin vähän aikaa ja lopetin. Oli helpompaa lopettaa, kun tiesi, että olisi voinut jatkaa. Maarit oli kesätöissä Äänekoskella. Metsä Botnian tehtaalta aukesi lopulta myös ensimmäinen oman alan työpaikka. Äänekoskella nainen löysi uutta opittavaa ja itsessään kehitettävää. – Asuin Äänekoskella lopulta kymmenen vuotta. Poikanikin on syntynyt täällä. Äänekoski on hieno kaupunki, johon oli helppo lopulta palata vuosienkin jälkeen. Työnsä ohella Maarit suoritti tutkinnon englantilaiseen yliopistoon. Tällä kertaa laji ei liittynyt numeroihin eikä tekniikkaan. Nyt käteen jäi koko elämänlaatuun vaikuttava oppi johtamisen psykologiasta. – Siinä ryhmässä oli kasa psykologeja ja minä. Uskon, että niistä opinnoista on ollut apua erilaisissa työtehtävissä sen jälkeen. Mä olen aina ollut tosi kiinnostunut psykologiasta. Olenkin sanonut, että olen vähän väärinpäin kääntynyt insinööri. PSYKOLOGIAN opinnoista on ollut hyötyä myös henkilökohtaisessa elämässä, jossa Maaritilla – kuten kaikilla – on tullut silloin tällöin huonojakin hetkiä. Lyhyt psykologian koulutus antoi Maaritille työkaluja vaikeidenkin haasteiden kohtaamiseen. – Vaikka elämässä on tullut eteen kaikenlaista, en vaihtaisi päivääkään pois. Muutokset ovat aina niin hyviä mahdol-

lisuuksia. Vaikka on haastavaa, niin silti voi miettiä miten siihen itse suhtautuu. Kun tilannetta ei voi muuttaa, voi silti aina muuttaa itseään. Henkilökohtaisen elämän kiemurat, erilaisten ihmisten kohtaaminen ja erilaiset työtehtävät ovat antaneet elintärkeää oppia, joka kantaa yhä. – Vaikka olisi jotain negatiivistakin, niin asia pitäisi pystyä kääntämään voitoksi. Olisi hyvä yrittää nähdä jonkin loppu aina uuden alkuna. Pitää miettiä, mihin asti saa velloa alamaissa, tai että antaako homman mennä ollenkaan siihen asti. HIEMAN ENNEN vuosituhannen vaihdetta suunta muuttui jälleen. Uusi työpaikka löytyi Kemistä, jossa Maaritista tuli yksi harvoista naisista, joille uskottiin tehtaanjohtajan titteli. Työyhteisö toi omia haasteita, oppimisen paikkoja, välillä eteen ihan koomisiakin tilanteita. – Minä hankin silloin jopa metsästyskortin ja kuulun metsästysseuraan. Se vaan tuli siinä ohessa. Joskus vaan tulee eteen asioita, jotka pitää hoitaa. Enkä minä ole koskaan pelännyt sellaisia tilanteita. Lapsen kasvaessa Maarit löysi uuden tavan olla mukana urheilussa: huoltajan roolin. – Olen ollut mukana täyttämässä vesipulloja, keittämässä kahvia ja hoitanut raha-asioita, kun poika pelasi jääkiekkoa. Kun lähtee mukaan lapsen harrastukseen, saa helposti yhteistä aikaa. Ja aina löytyy jotain johon vanhempi voi osallistua. Olen tehnyt paljon työtä nuorten urheilun parissa muun muassa Rasti E4:n kanssa täällä Äänekoskella. Vuonna 2003 elämä toi maantieteellisesti lähemmäs alkupistettä. Maarit muutti poikansa kanssa takaisin Jyväskylään ja tutuksi tulivat teknologiatehtävät. Henkilöstö- ja liiketoimintajohtamisen oppipaikkana oli kansainvälisesti kasvava jyväskyläläinen Moventas, joka on tuulivoiman edelläkävijä. – Tuulivoima ei vielä ollut iso juttu Suomessa, eli toiminta oli pitkälti kansainvälistä. Vaikka olen ollut hyvin erilaisissa yrityksissä töissä, ja tehtävä on vaihtunut parin vuoden välein, olen pystynyt hyödyntämään omaa osaamista aina jollain tavalla.

muun muassa se, että Jyväskylässä asuva nainen suunnistaa yhä äänekoskelaisen Rasti E4:n varusteissa. Urheiluinto ei ole laantunut, vaikka kilpaileminen onkin jäänyt. – Minulla on niin kova kilpailuvietti, etten voi enää lähteä siihen hommaan. Vertaisin itseäni liikaa entiseen itseeni, eikä sen kanssa voi enää kilpailla. Suunnistaminen ei kuitenkaan ole jäänyt. Kun yritysmaailman tuulet taas tyyntyivät, oli taas aika etsiä uutta työtä. Vuonna 2014 aukesi paikka Äänekosken Energian toimitusjohtajalle. Eikä Maarit pelännyt hakea paikkaa. – Tehtävässä oli jotain tuttua, ja niin oli kaupungissakin. Minulle työpaikat ovat olleet auki oikeaan aikaan. On ollut hyvä paikka muutokselle. Äänekosken Energian toimitusjohtajan paikka oli taas uusi hyppäys uralla. Tehtävässä pystyi hyödyntämään jo aiemmin saatuja vahvuuksia. – Kaikkia työtehtäviä on sitonut yhteistyö ja kehittäminen. Yhteistyössä on se voima, joka vie eteenpäin. Mä olen aina ajatellut, että kyllä kaikki työ pitää tehdä ihmisten kautta. UUSIMMAN TYÖNSÄ kanssa Maarit on taas menossa kohti uusia haasteita. Äänekosken uusi biotuotetehdas vaikuttaa myös energiayhtiön toimintaan. Toimitusjohtajan työssä saa oppia uutta ja päästä haastamaan itseään ja työyhteisöä uudelleen ja uudelleen. – Yhtiö on koko ajan kasvanut, ja edessä on jatkuvasti uutta. Tulossa on mielenkiintoiset vuodet. Eikä ainoastaan energiayhtiön, vaan koko Äänekosken kannalta. Toivon, että jokainen äänekoskelainen olisi nyt ylpeä kaupungistaan ja sen vahvuuksista. Koska jokainen asukas on Äänekosken lähettiläs. Äänekoskella on siis paljon syitä olla ylpeitä. Maaritin tavoin, Äänekosken pitäisi ottaa kaikki irti uudesta tilanteesta, ja nähdä se positiivisena. – Kun aloittaa jotain uutta, niin saa olla vaikka vähän tyhmäkin. Sitten vaan pitää etsiä se juttu mitä haluaa oppia ja tavoitella sitä.

KESKI-SUOMI on aina ollut Maaritille koti. Äänekoskellakin on naisen sydämessä erityinen paikka. Siitä kertoo

Piparinen Taj Mahal

Piparitalon teko saattaa olla vaikeaa tai erittäin vaikeaa. Se voi olla myös supervaikeaa. Tässä projektissa oli ripaus viimeksi mainittua. TEKSTI JA KUVAT: MARJO STEFFANSSON

eille ei tule joulua jos ei piparkakkutaloa rakenneta omin käsin. Tässä on yksi niistä lukuisista itse aiheutetuista stressin aiheista, joista ei voi tinkiä. Jouluun kuuluu hössötys ja perinteet. Molemmat sanat liittyvät vankasti piparkakkutalon valmistusprosessiin. Mainita täytyy, että myös piparkakut leivotaan itse., Tyyne-mummovainaan taikinareseptillä tietenkin. Piparkakkutaloon kelpuutetaan ostotaikina, sillä Tyynen piparit ovat niin murenevaisia, ettei niistä kummoista taloa saisi pykätyksikään. TALON RAKENTAMINEN on ollut perheen naisväen heiniä, piirustuksista ja perustuksista lähtien. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat tyttäret innostuneet koristelusta ja kokoamisesta. Viimeistään tässä vaiheessa on homma alkanut lähteä niin sanotusti lapasesta. Talon ympärille on rakennet-

tu on aita. Sitten pari puuta. Ulkovessa. Viime vuosina myös koirankoppi ja perheen kettuterrieri Affe. Talon takaa löytyy Ebba-koiran hautakivi. Pihassa seisoo koko viisihenkinen perhe. Talolle ei ole riittänyt pieni tarjotin, vaan se on vaatinut alleen jo suuremman kokoluokan systeemit. Viime joulun alla homma suorastaan riistäytyi käsistä, kun mukaan rakennusprojektiin tuli pari miniää. Aivoriihen ja pienen pienen glögikupposen jälkeen projektin luonne selvisi: nyt ollaan ison asian äärellä. Taikinaa ostettiin kolme kiloa, lisäksi muovikassillinen strösseleitä, hopeakuulia sun muuta hörselöä. KUN ON nuorta lempeä ilmassa, niin mikä onkaan parempi idea kuin rakentaa piparinen Taj Mahal, tuo ikuisen rakkauden symboli. Heti oli selvää, että pytinki koristellaan esikuvansa mukaan hienostuneilla kuvioilla. Visio oli selvä ja väri-

maailma sen myötä: hillittyä valkoista ja hopeaa. Minareetitkin tehdään, ilman muuta! Sipulikupolien teko piparitaikinasta askarrutti vain hetken, kun joku keksi oikotien: näyttävät kupolit valmistetaan marengista. – Tehdäänkö Prinsessa Diana istumaan penkille pää kallellaan? Tuo idea ei saanut kannatusta. Kaavojen tekoon, taikinat sulamaan, uuni päälle ja hommiin. Onneksi on iso pöytä. Eipä mennyt kuin hetki, kun seinät oli jo paistettu. Vatkain huusi ja joululaulut soi. Glögiä meni. Rakennelmaa kasatessa kunnioitettiin perinteitä ja poltettiin sormet tulikuumassa sokerisulassa. Koristelu oli tarkkaa ja aikaa vievää puuhaa. Koko projekti vei aikaa seitsemän tuntia. Tekijöitä oli mukana viisi. Ei ollut heikkohermoisen ja hätäisen puuhaa, täytyy myöntää.

JA NÄIN TULI joulun perinteeseen lisästressiä, ja pahoin pelkään, että piparitaloon satsataan tulevaisuudessa aina ja yhä enemmän. Miksi tyytyä vähempään, sillä stressi ja kiire tulee ilman komean talon rakentamistakin? On perustettu oma WhatsApp ryhmäkin tälle projektille, jossa on kätevä vaihtaa ajatuksia ja (hulluja) ideoita. Tämän joulun silmäniloksi olemme päättäneet valmistaa Notre Damen. Taikinaa varataan ainakin viisi kiloa, ihan varuilta. Odotan jo innolla, milloin talo täyttyy jauhon pölläkästä ja iloisesta meiningistä. Lähtikö sinulta tai kaveriltasi joku asia niin sanotusti lapasesta? Pitikö tehdä vain pihaan vain pieni perennapenkki ja nyt siellä on japanilainen puutarha? Pitikö maalata vain yksi seinä ja nyt puretaan jo lattioita ja tehdään laajennusta? Vinkkaa tai kerro osoitteeseen toimitus@aksa.fi

123 · 20 15

| Ä KS

Kahvi ja joulutor

Led KIRSIKKAPUU • 200 lediä

00 (39,90)

Finnlumor KORISTEVALOPUU • 130 cm • 40 lediä • Valkoinen

00 (39,00)

0 • 120 cm • 180 oksaa

LED-KUUSENKYNTTILÄT •16 lamppua •Sisäkäyttöön •Kääntyvät kiinnikkeet, joilla kynttilät on helppo suoristaa •Johto 5m, vihreä

2390

Minkä tahansa jouluvalosarjan ostajalle kiinnityssarja kaupan päälle!

(25,90)

PÖYTÄKYNTTILÄ •7x12 cm •Eri värejä!

MEILTÄ MYÖS Meteor PUIKKO LED-VALOSARJA JOULUKUKAT! • 10 puikkoa

• yht. 300 lediä, liikkuva valo

1495 JOULUKUUSI

ttu

(34,95)

Omaishoitajat tukevat toisiaan Omaishoitajat ry juhlisti 15-vuotista taivaltaan Äänekosken kaupungintalolla laulaen, jutellen ja toisiaan tukien.

15-vuotias Ääneseudun omaishoitajat ry perustuu toinen toisensa auttamiseen. TEKSTI JA KUVA: MILKA KROGERUS

maishoitajat tekevät arvokasta työtä. Ääneseudun omaishoitajat ovat pitäneet yhtä jo vuodesta 1992, jolloin perustettiin ensimmäinen omaishoitajien keskustelukerho. – Meillä on takana jo pitempi taival, vaikka tänä vuonna juhlitaankin vasta 15-vuotiasta yhdistystä, puheenjohtaja Kirsi Uusitalo-Leppänen sanoo. VUOSIEN ja vuosikymmenien aikana Ääneseudun omaishoitajat ovat laajentaneet toimintaa jatkuvasti ja tuoneet kullanarvoista tukea ja virkistystä toinen toisilleen. Kolmannen sektorin toimijoiden arvostus ja tarpeellisuus on jatkuvasti nousussa, varsinkin tässä tilanteessa, kun valtion ja kunnan resurssit ovat tiukilla. – Olemme saaneet hyvää jalansijaa alueella ja kokoajan on tarkoitus laajen-

taa toimintaa. Äänekosken kaupunkikin on tukenut meitä todella hienosta, ja selvästi osaa arvostaa meitä kolmannen sektorin toimijoita, Uusitalo-Leppänen sanoo. Äänekosken kaupunki aloitti syksyllä omaishoitajien terveystarkastukset. Tarkastusten tarkoitus on kaavailla kuntoutusmahdollisuuksia ja arvioida omaishoitajan omaa jaksamista. – Todella hienoa, että tällaista on nyt ryhdytty tekemään. Omaishoitajien terveystarkastukset eivät nimittäin ole mikään itsestäänselvyys. ÄÄNESEUDUN omaishoitajat ry saa rahallista tukea myös muun muassa RAY:ltä ja Ragnar Ekbergin Säätiöltä. – Rahallinen tuki on tärkeää, sillä esimerkiksi yhteisen virkistystoiminnan järjestäminen maksaa. Ja paikalli-

set Lions Clubit ovat antaneet kallisarvoista tukea muun muassa kuskaamalla jäseniä tapahtumiin, Uusitalo-Leppänen kiittelee. Uusitalo-Leppänen ja muut yhdistyksen johtokunnan jäsenet omaavat paljon kokemusta omaishoitajuudesta ja sosiaali-ja terveysalasta. Omaishoitajien asiat ovat siis varmoissa ja kokeneissa käsissä. – Meillä on tosi aktiivinen ydinryhmä ja olemme saaneet mahdottoman paljon kiitosta. OMAISHOITAJIEN kerhoissa ja virkistystapahtumissa ihminen saa hetken hengähtää. Vaikka omaishoitaja saisi tukea kotijoukoilta, on samassa tilanteessa olevien omaishoitajien tuki erittäin tärkeää. – Välillä on todella raakoja ja väsyttäviäkin asioita, joista on hyvä päästä

puhumaan. Kerhossa pääsee näkemään sen, että ei ole asian kanssa yksin ja pääsee jakamaan kokemuksiaan. Auta lähimmäistä lahjoituksella! Keski-Suomen muistiyhdistys kerää rahaa vuokrattaviin paikanninlaitteisiin. Henkilökohtaisia paikanninlaitteita halutaan kaupungin eri toimipisteisiin vapaasti lainattaviksi, jotta niiden käyttöön ja toimivuuteen pääsee tutustumaan vapaasti ja pienin kustannuksin. Paikanninlaite voi olla elintärkeä esimerkiksi eksyneelle, muistisairaalle tai vaikeasti vammaiselle henkilölle. Lisätietoja keräyksestä osoitteessa www.ksmuistiyhdistys.fi

Tämän pöydän ääressä loihditaan joulukoristeita hyvässä yhteishengessä.

Starttipajan tonttuja Äänekosken työpajan Starttipajalla puuhataan joulukoristeita nuorten kesken TEKSTI JA KUVA: MILKA KROGERUS

uolahden teollisuusalueella sijaitsee pieni paja, jossa valmistuu hauskoja joulukoristeita ja kynttilöitä nuorten äänekoskelaisten käsissä. Starttipaja tarjoaa alle 29-vuotiaille äänekoskelaisille nuorille tekemistä, mikäli vielä ei ole löytynyt sopivaa työtai opiskelupaikkaa. Loppusyksystä pajalla puuhataan jouluaiheisia koristeita. – Starttipaja antaa tekemistä ja arkirutiinia, jos ei ole vielä esimerkiksi koulupaikkaa. Muun puuhaamisen ohessa yhdessä kartoitetaan sitä omaa suuntaa ja ohjeistetaan työn –ja opiskelupaikan hakuun, ohjaaja Oona Laiho kertoo.

STARTTIPAJALLA opetellaan myös arkisia taitoja kuten ruoanlaittoa ja pyykkäämistä. Kaikki valmistaa tulevaisuuteen ja omillaan pärjäämiseen. Mutta aikaa löytyy myös yhteiselle virkistystoiminnalle ja yhdessäololle. – Lyhyesti sanottuna, tämä on hyvä ponnahduslauta, Laiho sanoo. Tiistaisin nuoret rakentavat puusta erilaisia koristeita. Pajalla on valmistunut muun muassa puisia naulakoita. Muutama viikko ennen joulua liimaillaan puupalikkaan tonttuja. Huopahattujen liimaaminen ei ehkä onnistu heti ensimmäisellä kerralla, ja joku tarvike saattaa vielä puuttuakin. Mutta se ei

haittaa, vaan nuoret naureskelevat keskenään työpöydän ääressä. – Ei se ole niin tarkkaa. Käsin tekemisessä on se pointti, että kaikki saa tehdä just sen näköisiä kun niistä tulee. Ei niiden ole tarkoituskaan näyttää tehtaasta tulleilta, kannustaa puupuolen apuohjaaja Jani Hytönen. SEPPO PARTANEN viihtyy pajalla neljänä päivänä viikossa. Vaikka joulukoristeiden väsääminen ei ehkä ole sitä ominta hommaa, tuo se kuitenkin mukavaa vaihtelua. – Ennemmin sitä täällä on, kun makaa kotona. Enimmäkseen tulee rassail-

tuja vanhoja autoja, niin kyllä askartelu tuo siihen vähän vaihtelua, Partanen sanoo. Nuorten käsin tekemiä koristeita ja lahjoja myydään 14. joulukuuta asti Äänekosken kaupungintalolla ja tietenkin koko ajan myös Starttipajan omassa puodissa. Jos siis omat taidot eivät riitä esimerkiksi käsintehtyjen syttyruusujen luomiseen, voi sen ostaa täältä. Samalla tukee starttipajan toimintaa. – Me ollaan askarreltu myös betonista. Kokeillaan aina kaikkea uutta. Vaikka ei aina onnistuisikaan, niin ainakin ollaan kokeiltu, Laiho naurahtaa.

123 · 20 15

| Ä KS

Hinnat voimassa TO–LA 10.–12.12., ellei toisin mainita.

Palvelemme sunnuntaisin klo 21 asti.

PAIKAN PÄÄLLÄ JAUHETTU ON PARASTA! LIHAMESTARIN

SUOMALAINEN TUORE KOKONAINEN

ERÄ BEN&JERRY’S

-49-50 %

COSTARICA KAHVI 500g myös tumma paahto raj. 1erä / talous

-28 %

4. 3 0 5 0 10.-

KIRJOLOHI NA ATTU R E F I LE

99 KG

IDA RED OMENA Puola

SHOKKIHINTAAN!!! HK JA ATRIA MESTARIN JUHLAKINKKU AIDOT ERÄ

UUNILENKKI 400g (1,25kg) raj. 1 satsi / talous

POTKALLA pakaste N. 7KG

1.- 3 2

pkt

MA–PE 8–21 LA 8–18, SU 12-21

JÄÄTELÖT

NAUDAN JAUHELIHA OLVI TAI POSSUN ULKOFILEE VIRKKARIT palana

KARJALANPAISTILIHAT

0,95l (0,83l) sis. pantin 0,20€

K - MENU

OMASTA GRILLISTÄ TUNTURIPUROJEN HERKULLINEN RAIKKAUTTA

JUUREKSET

2kg ps porkkana, punajuuri tai lanttu (0,50KG) JA

GRILLIBROILERI LAPINKULTA III-OLUT 24-pack 0,33tlk (2,06l) Voim. 27.8.2015 alkaen. Sis. pantit

PUNASIPULI

1.- 5

1kg ps (1€ kg)

99 kg

500ml ja mini mix 4 x 100ml raj. 1 erä / talous

ps/kg

Hinta ilman K-Plussa-korttia 6,55-6,75 kpl (13,50-16,38 l)

99 kg

ÄÄNEKOSKI

92 24pack

3 kpl

Hinta ilman K-Plussa-korttia 2,79 pkt (5,58kg)

pkt

CITTARISSA TAPAHTUU

KE-PE Palvimestareiden lihaisat ja maistuvat tuotteet Tuulalta KAHVIOSTAMME PE Pyymäen Leipomon TUORE suositut uuniKAHVI JA tuoreet herkut MINISUKLAAPE Herkkutilan Parhaat - juustot KAKKU klo 11-12 satsi VAIN MA Alkuviikkoon uunituoretta Pyymäen Leipomolta

1.-

Työskintie 3, puh. 010 538 2500

k-ruokakauppa.fi

Valitse paras väline joulumarkkinointiin

Kerro lahjaideasi edullisesti seudun jokaiseen kotiin! Äksän jouluiset teemalehdet ilmestyvät: 16.12. Joulun lahjat 23.12. Viimehetken lahjavihjeet ja joulutervehdykset

Laittamalla joulutervehdyksesi ÄKSään tuotat samalla jouluiloa seutumme vähävaraisille lapsiperheille. Soita ja varaa Pirjo puh. 040 565 0941 Marjut puh. 040 730 4234

assa mm. Ice istelupäivän ohjelm -lu ur To g in at Sk ä-luiste Kokoperheen Ice HokkariKisa, Äss , sa ki bo m Li , ic si Apina . us Ap s Disco ja DJ M enossa mukana myö M . u el st ui ol nt luvalssit ja Ku perheen luisteluilta. istelu ja illalla koko Päivällä koululaislu Luisteluliitto ry Pääjärjestäjä: Suomen atingtour.fi esk w.ic ww : oja tiet Lisä

AIKATAULU: 10.12. 2015 klo 18.00 – 20.00 Äänekoski tekojäärata 11.12. 2015 klo 17.00 – 18.45 Suolahti jäähalli MENOSSA MUKANA:

Pääyhteistyökumppanina

www.äks.fi

Vapaaika-toimi

Rakennustyöt - Remontit - Kiinteistönhuollot

044 289 3500

· Kattotyöt / sadevesijärjestelmät · Rakennuspellitykset / asennukset · Teollisuuden kunnossapito · Rautarakennetyöt · Ilmastointityöt

Haapakorventie 18, Suolahti www.tmi-aritoikkanen.com

• Öljykattilahuollot ja korjaukset, myös kiinteistöautomatiikka • Kaikki LVI-työt ja huollot • Ilma- ja maalämpöpumput • Käyttövesien ja lämpöjohtojen pintaputkitukset MEILTÄ MYÖS ILMASTOINTIKONEIDEN JA KESKUSPÖLYNIMUREIDEN SUODATTIMET

RATAKUJA 2, SUOLAHTI puh. (014) 541 249 ● www.lvirossi.fi lvi.rossi@co.inet.fi ● myymälä avoinna ma-pe 7-16

”Onko rakenteiden kannalta parempi jättää kesäpaikan pellit talveksi auki vai kiinni? Ilmanvaihtoluukkuja ei ole. Lämpö ei ole päällä. Entä saunamökin luukut ja pellit?” kysyy Erkki. ”Hirsimökissä on lämmitykseen käytetty ainoastaan kamiinaa, jossa ei ole peltiä. Epäilemme, että kamiina ottaa korvausilman avotakasta, jota emme ole käyttäneet. ”Makuusyvennyksen korvausilma tulee katonrajasta pienestä raitisilmaventtiilistä, jota pidetään aina auki. Tuulisella säällä tuntuu vetoa. ”Irtopattereiden ansiosta mökin lämpötila on pysynyt lauhoilla keleillä yli 10 asteessa. Jos mökissä on peruslämpö, kannattaako venttiilit pitää auki ainakin puolittain? Entä

talvipakkasilla, jos emme pidä pattereita päällä? ”Olisiko syytä pakkasaikaan tiivistää ikkunoita ja ovia? Mitä mieltä olet ns. kuivanapitolämmityksestä? Miten pitkään mökkiä olisi hyvä lämmittää? Ilman kosteusprosentti suunnilleen? Pitääkö aitoissa ja saunoissa pitää venttiilit auki vai kiinni?” tiedustelee Hillevi M.

teus on lähellä sataa prosenttia - olisi hyvä käydä lämmittämässä mökkiä silloin tällöin, mutta pakkaskaudeksi voi perinteisen talon jättää kylmilleen. Hirsipintaiset, eristämättömät, välillä rajustikin kastuvat pihasaunat selviävät Suomen talvista yhtä kevyesti kuin lumessa kierivät saunojat. Raittiin ilman saanti riippuu hyvin paljon mökin tiiviydestä. Yleensä asumalla huomaa, tarvitaanko ilmaa lisää. Yksi raitisilmaventtiili pitäisi joka tapauksessa aina olla tulisijallisessa tilassa. Silloin kun mökissä tuntuu selvää vetoa tuulisella säällä, on ilmansaanti riittävä. Kamiina ahmii nurkista ja ovenraoista riittävästi korvausilmaa. Kamiinassa kannattaisi kuitenkin olla pelti. Lämmittämisen jälkeen avoimeksi jäävä hormi muodostuu tehoimuriksi, joka tupruttaa lämmön taivaalle ja imee kylmää sisälle. Lattianrajassa vetää niin että sukat pyörivät jaloissa.

Kylmillään olevan rakennuksen sisälämpötila on muutaman edellisen vuorokauden keskilämpö. Kosteus reagoi ulkoilman kosteuteen hieman hitaammin. Rakenteiden ja esineiden kannalta on hyvä että muutokset ovat hitaita. Tuulettumista kuitenkin tarvitaan. Koska on vaikea käydä availemassa ja sulkemassa peltejä sään vaihtelun mukaan, on varminta jättää ne talveksi auki. Kylmillään olevassa mökissä ei myöskään kannata tiivistää ikkunoita talveksi. Aitassa ja pihasaunassa seinäventtiilin tai luukun voi sulkea pakkasten alettua. Kuivanapitolämmitykseksi riittää, että sisällä on muutama aste ulkoilmaa lämpimämpää. Ellei automatiikkaa ole, on sitäkin vaikea säätää. Kosteilla syyssäillä – siis kun ilman kos-

Kysy rakentamisesta ja remonteista: Talotohtori(a)tietola.fi Panu Kaila

KODIN JA RAKENTAJAN PALVELUPALSTA Asiakaslähtöisyys · Rehellisyys · Selkeä hinnoittelu

MINKÄ LUPAAMME, SEN PIDÄMME! • Keittiöremontit • Kylpyhuone- ja saunaremontit • Kalusteasennukset • Huoneistoremontit • Laatoitukset • Maalaus- ja tapetointityöt • Vedeneristys (sertifikaatti) • Keittiökalusteet ja liukuovikomerot

040 745 4756 info@remonttikolmikko.fi www.remonttikolmikko.fi Oli remontin tarpeesi iso tai pieni, ota rohkeasti yhteyttä!

LVI-TYÖT AMMATTITAIDOLLA

· LVI-alan asennukset, huollot, kunnostukset, mittaukset ja säädöt · Käytössämme myös viemärikamera, lämpökamera sekä ilmastointikanavien puhdistuslaitteisto · Tarviketoimitukset

KYSY LVI-TARJOUS PAIKALLISELTA! • Käyttövesi- ja lämmitysverkkojen saneeraukset laatutarvikkeilla. Myös uudisrakennukset! • Verkostojen sykehuuhtelut • Öljypoltinasennukset ja -huollot MUISTA MYÖS KOTITALOUSVÄHENNYS! Teollisuuskatu 48, 44150 Äänekoski • 0207 343 190 • Jarkko 040 630 0323 • Teemu 040 630 0251 • www.lvimopet.fi

PALVELEVA PAIKALLINEN KUMPPANI • Siivous • Isännöinti • Aluekunnossapito

• Turvapalvelut • Kiinteistönhoito ja huolto · Vaihde 020 632 2870 · Päivystys Äänekoski 0400 640 904 · Päivystys Suolahti 0400 175 140

WWW.AANEKOSKENKIINTEISTONHOITO.FI

Paikallista osaamista! Meiltä asennukset laadukkailla tarvikkeilla

• Lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtoasennukset Paikallista osaamista! sekä -huolto • • Tarviketoimitukset

Meiltä asennuksetmittaukset laadukkaillajatarvikkeilla Ilmanvaihdon -säätö

x Lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtoasennukset sekä -huolto x Ilmanvaihdon mittaukset ja -säätö Käyttövesiputkistojen x Tarviketoimitukset

Kysy rohkeasti tarjous! uusijalle Grohe-

Kysy rohkeasti tarjous!

keittiökaarihana Muista kotitalousvähennys. veloituksetta.

Muista kotitalousvähennys.

LVI Oksanen & Hartikka Oy p. 050 502 8495

p. 040 417 2883

lvimoksanen@gmail.com lvishartikka@gmail.com

www.lvi-oh.fi | www.putkisaneeraukset.fi www.lvi-oh.fi | www.putkisaneeraukset.fi

“Se mukavasti erilainen kiinteistönvälitys” Asiakaslähtöistä, suoraselkäistä toimintaa tavoitettavuustakuulla jokaisena päivänä. Välityspalkkiot 3.9% (sis. alv 24%) tai sopimuksen mukaan, minimipalkkio 2500€. Ei kauppaa, ei kuluja. Ota yhteyttä!

WWW.VIAVESTA.FI | 045 136 1356 | Kauppakatu 15

Ei turhaa hifistelyä

Jaskan levyt ovat hyvässä tallessa seinänvierustalla. Onpahan keräilijä ehtinyt haalia itselleen vähän kitaroitakin.

Valtava levykokoelma on enemmän kuin osiensa summa. Se on osa Liimataisen Jaskan persoonaa. TEKSTI JA KUVA: MILKA KROGERUS

iimataisen Jaskan levyhyllyssä on yli 1800 levyä. Osa niistä nököttää Äänekosken kirjaston vanhoissa levyhyllyissä. – Se varmaan kertoo tästä määrästä jotain, että nämä ei mahdu näihin. Mulla on siis enemmän levyjä kun Äänekosken kirjastolla oli aikanaan, Jaska nauraa. Levykokoelman ensimmäiset lätyt on ostettu vuonna 1982. Ensimmäiset levyt olivat Hassisen koneen Rumat Sävelet ja Harsoinen teräs. – Ne on mulla vieläkin.

niin julkaistiin kokoelma, missä oli nekin biisit. Levyjen keräily on iso osa Jaskaa. Harvinaisen levyn löytyminen yllättäen on parempaa, kuin ajatus siitä, että omistaa hirveän määrän musiikkia. Jatkuva etsiminen tuo pientä jännitystä. – Kyllä minä olen mieluummin keräilijä, kuin omistaja. Kyllä siinä katoaisi jotain omasta minästä, jos myisi nämä kaikki. Ja varmasti valvoisin ihan yhtä monta yötä kuin on levyjäkin, mikäli ikinä erehtyisin myymään.

KERÄILYURAN aikana muutamaa levyä on tullut ikään kuin metsästettyä. – Daven Crazy Moon -ep:tä mä etsin jonkun 20 vuotta. Siitä on tosi pieni painos, eikä meinannut löytyä mistään. Kun mä löysin sen, meni joku kaksi vuotta,

VAIKKA FYYSINEN musiikkikokoelma on huikea, ja pelkkiä vinyyleitä on 900 ei Jaska kuitenkaan ole mikään hifistelijä. – En mä ole koskaan ajatellut, että vinyyli jotenkin soisi paremmin. Vinyy-

li on kyllä hienompi, mutta cd:ltä biisit kuulostaa paremmalta ja kyllä mä kuuntelen musaa Spotifynkin kautta. Joskus saattaa olla niin, että mä kuuntelen levyä cd:ltä ja pyörittelen kädessäni vinyyliä. Ihan koska mä voin. Osa levyistä löytyy siis hyllystä tuplana, eli vinyylinä ja cd:nä. Ja joku levy saattaa olla vielä muoveissaankin täysin kuuntelemattomana. – Sielun Veljien Nukkuva Hirviö on vielä avaamaton, vaikka siinä on biisejä joita en ole koskaan kuullutkaan. En avaa sitä ihan periaatteesta, ja myyn sen joskus miljoonilla, Jaska nauraa. LEVYJEN MYYMINEN ei kuitenkaan kiinnosta. Jossain vaiheessa mies kuitenkin erehtyi myymään kymmenisen levyä levykauppaan.

– Mä muistan elävästi, kun mä ojensin ne levyt sille jätkälle. Oon miettinyt monesti, että jos jonkun päivän saisi takaisin, niin sen ottasin. Musiikkia tulee ostettua nykyään hyvin paljon netistä. Vaikka internetin mukanaan tuoma helppous viekin keräilemiseltä jotain hohtoa. – Onhan se ihan eri asia löytää se pikku levykauppa jostain hevonperseestä ja sieltä se harvinainen levy, kun vain mennä nettiin ja vaan tilata sen kotiin. Keräiletkö sinä jotain? Sormustimia, limutölkkejä, kengännauhoja tai mustekyniä? Ilmianna itsesi tai kaverisi, ja saatat päästä mukaan ÄKSän Keräilijä-sarjaan.

Tervalammen särkikaunotar Klanipääksi ajeltu pikkupoika astuu Myllysen kellosepänliikkeeseen. Poika on avojaloin vain uimahousut jalassaan. Oven merkkikello kilahtaa. Itse kelloseppä tulee takahuoneesta; hän on pukeutunut tyylikkääseen siniharmaaseen pukuun, valkoiseen paitaan ja tummaan kravattiin. Myllynen tietää, mitä poika haluaa ja kaivaa lasiselle pöydälle kullanvärisiä ongenkoukkuja. Henkilöt keskustelevat asiantuntevan oloisesti koukkujen koosta. He pääsevät yhteisymmärrykseen: viisi koukkua solahtaa pieneen paperipussiin. Kelloseppä taittelee huolellisesti pussin suun. Pussi ja muutama kolikko vaihtavat omistajaa. Vanha kelloseppä suhtautuu arvokkaasti nuoreen asiakkaaseensa. Hymy karehtii miehen kasvoilla ja silmälasit välkehtivät. Myllysen liike on kuin oma maailmansa: pöydät kiiltävät, laatikostot kätkevät sisäänsä salaperäisiä kelloja, koruja, sormuksia, seinäkellot kilkattavat ja kolkuttavat aikaa; kaikki tuntuu olevan juuri oikealla paikallaan, Myllynen itse on kuin liikkuva kaluste, ilman häntä kellot ja aika pysähtyisivät. Klanipää ja arvokas kelloseppä hymyilevät toisilleen.

Ä KS

| 12 3

· 2 0 15

Käkikellon ostajat saavat odotella, kun keskustellaan onkimisen salaisuuksista. Markku tarttui teräväpiikkiseen talikkoon ja käänteli tunkiota. Löyhkäävistä paakuista riippui punaisia lieroja ja pistelin niitä kahteen peltipurkkiin. Punaiset vikkelät madot olivat ahventen mieliruokaa, mutta niitä sai olla yhtenään pujottamassa koukkuun. Markku otti lapion ja siirryimme perunapellon laitaan. Syvä viilto peltoon toi esiin valkoisia paksuja matoja, savikkaita. Ne kestivät koukussa kovaakin syöntiä, pidimme savikkaita erityisesti särkien ja lahnojen herkkuna. Kihnutimme polkupyörillä Sumiaistentietä, käännyimme Jurvon kohdalla vasemmalle, jätimme pyörämme Niittylän talon lähelle, löysimme polun ja merkkinä olleen ison muurahaispesän, kiipesimme mäelle ja kuusten lomasta välkähteli Pitkä-Kumpusen lumpeinen lahdukka. Kiersimme onkien pitkänomaisen lammen, pussit pullottivat pikku ahvenista. Tulimme Kumpusilta ja päätimme käydä Tervalammella, se oli vielä kokeilematon paikka. Koikkelehdimme mättäitä ja kiviä kierrellen lammen rantaan.

Heti nappasi; tuli pieniä synkänmustia ahvenia. Sitten korkki meni uppeluksiin ja vedestä nousi vaaksanmittainen solakka kala. Se lepäsi vihreällä sammalmättäällä. Katsoin tarkemmin: tumma pyrstö, mustat kylkievät, välkehtivä tumma suomupinta, punaiset silmät. Markku juoksahti katsomaan: särki se oli! Lippalakkipäät polvistuivat kostealle sammalmatolle tutkimaan tummaa särkikaunotarta. Rahkasammaleen ja suon huumaava lemu tunki nenään. Mitä mahtoi yläpuolella kaarteleva tuulihaukka ajatella? Vihreässä sammalikossa pyristelevä sorea särki herkisti pojan mielen. Kala oli kuin suloinen nätti tyttö. Irrotin hellästi koukun, otin tytön käteeni, kyykistyin, pistin käteni veteen, avasin varovasti kourani: kala katosi parilla pyrstönheilautuksella pimeyteen, särkikaunotar oli vapaa. Onkeni kolahti seinänvarteen. Kuin taikaiskusta Tiina-kissamme mourusi jalkojani puskien. Hihkaisin äidille ikkunasta ja talsin perkuupaikalle naukuva katti perässäni. Isä oli kantanut vettä korvoon, kaksi vatia oli paikallaan, sa-

moin puukko ja liippa. Hieraisin pari kertaa puukon terää liippaan. Heitin kissalle pari ahventa ja aloin kuin liukuhihnalla suomustaa, puhkoa ja suolistaa ahvenia ja huljauttelin peratut kalat vedessä. Kissalla oli kissan päivät; puhuin sille kuin kaverille ja pyysin odottelemaan. Huuhtelin vielä kerran kalat ja asettelin ne kauniisti puhtaaseen vatiin; toisen vadin pesaisin ja laitoin kumolleen. Puukon huuhtelin hyvin ja pistin vadin viereen. Köpöttelin sisälle illan hämyssä. Tiina-kissa viipotteli edelläni vähän väliä taakseen vilkuillen. Vein kalat äidille, isäkin tuli vilkaisemaan: ”No jopas!” Saippuoin ja pesin käteni; väsynyttä onkijaa odotti maukas ruoka, äidin tekemä. Kari Perälä

Pää räjähti Suolahdessa FAKTA Kari ”Gabi” Hakanen – s. 3.11.1962 Jyväskylän maalaiskunnassa, asuu Helsingissä – Naimisissa Merja Hakasen kanssa, kaksi poikaa Leo ja Roi – Äänilevytuottaja, muusikko, äänittäjä. Sony Music Finlandin tuotantojohtaja, Head of A&R – Yritykset, joissa osakkaana; Inkfish Oy, GH Music Production Oy, Haloo Music Group Oy – Musiikinedistämissäätiön äänitejaoston puheenjohtaja – Haloo Helsinki! -yhtyeen kitaristi Leo Hakasen isä – Palkittu vuoden tuottajana Emma –palkinnolla 2004 – Vastaavana tuottajana julkaistuja albumeita yli 300 kpl – Tärkeimmät artistit, joiden kanssa työskennellyt: Haloo Helsinki!, CMX, Neljä Ruusua, Yö, Sir Elwoodin hiljaiset värit, Maj Karma, Herra Ylppö & Ihmiset, Tuomari Nurmio, Kauko Röyhkä, Agents, Tiktak, Irina, Happoradio, Hector, Topi Sorsakoski ja Ile Kallio

NOPEAT Katvela vai keskusta? – Veri veti keskustaan. Slade vai David Bowie? – Slade on pala Suolahden aikaista historiaa. Suojärven vai Lempukan uimaranta? – Suokin ranta ja kuumat kesäpäivät. Röyhkä vai Nurmio? – Henkilökohtaisiin syihin vedoten Röyhkä. Soitanto vai tuotanto? – Tuotanto. En ole koskaan ollut tarpeeksi hyvä soittaja.

1970-luvun Suolahti oli jokaisen pojan unelmapaikka. Vuodet pikkukauppalassa jättivät lähtemättömän kaipuun Kari ”Gabi” Hakaselle. Sosialidemokratian ja osuustoiminnan kyllästämä ilmapiiri vallitsi ja elo oli kuin suoraan sunnuntai-iltapäivän koko perheen elokuvasta. TEKSTI: MARJO STEFFANSSON

uutimme Jyväskylästä Penttiisän työn perässä lokakuussa 1970 Katvelankatu 16:een. Rakennuksen alakerrassa oli elintarvikeja sekatavarakauppa Mäki-Matti ja yläkerrassa kahdelle perheelle asuintilat. Isä tuli paikkakunnalle tavaratalopäälliköksi Asemakadulla sijainneeseen E-markettiin ja Helena-äiti kävi töissä myymälässä. Vuonna 1974 muutimme Kirkkokadulle, nykyiselle Lastaajankadulle. Syyslukukausi oli jo käynnissä, kun astelin Kerttu Isosalon luokkaan. Hän on vanhempieni ohella yksi elämäni suurista vaikuttajista. Luokka otti minut avosylin vastaan. Sain heti kavereita ja lempinimekseni Kusti. Koulua käytiin myös lauantaisin ja englannin opetus alkoi. Istumajärjestys oli tarkkaan harkittu tyttöpoika-tyttö-poika. Viitattiin ja noustiin pulpetin viereen vastaamaan. Jälkeenpäin olen pohtinut, että tapa kasvatti esiintymisvarmuutta. Teimme luokassa omia näytelmiä ja sain kerran Peppi Pitkätossunkin roolin. Kerttu-ope kannusti taiteellisuuteen ja kuvaamataidon tunneilla hän jaksoi ihastella tuherruksiani. Hän löysi aina jotain hyvää töistämme. Hän oli sanan mukaisesti visualisti, joka esimerkillään avitti meitä rakentamaan hyvää itsetuntoa. MÄKI-MATIN piha oli hyvä tukikohta. Kavereita oli aivan hirveästi ja meille sai aina tulla. Olen tavattoman kiitollinen, kun sain varttua kannustavassa ilmapiirissä. Viikkorahat piti ansaita perjantaisin imuroimalla, mattoja tamppaamalla ja lattian pesulla. Leikit oli kohtalaisen rämäpäisiä ja liikunnallisia, ne olivat koko tekemisen keskipiste. Tytöt eivät vielä tässä vaiheessa liiemmin kiinnostaneet, joten koin viimeiset poikavuosien huolettomat ja neitseelliset vuodet Suolahdessa. Kiivettiin Tiitisen hyppyrimäen huipulle ihailemaan maisemaa ja olihan se ihme,

ettei sieltä kukaan pudonnut. Meillä oli Vesitorninmäellä myös oma hyppyrimäki, johon saimme kymmenen metriä korkeuseroa rakentamamme tornin avulla. Minä toin kotoa valonlähteeksi kaksi petromaxia jotka asetettiin nokalle ja alusen notkoon. Lyhensimme suksia ja asensimme siteet lähemmäksi kärkiä. Onnettomuuksilta ei vältytty. Kerran lyötyäni sukset jäiseen latuun, en huomannut, että siteet pongahtivat auki. Kun tulin nokalle ja ponnistin, niin sukset kimposivat jalasta ja päädyin takapuoli edellä kannon päälle. Lääkärireissuhan siitä tuli. Nikkaroimme mäkiautoja ja viiletimme katuja alas jääkiekkokypärät päässä. Pelasimme pihapelejä ja talvisin ”Kuka pelkää mustaa miestä?” –leikkiä koulun suurella luistinradalla musiikin pauhatessa ämyreistä. MEILLE TULI putkitekniikalla varustettu Salora -merkkinen väritelkkari, jota kaverit tulivat joukolla tapittamaan. Suomi pelasi valkoisissa paidoissa ja Neuvostoliitto punaisissa. Punaiset voitti aina. Siitä juontaa mielleyhtymä, että ryhdyin punapaitaisen IFK:n kannattajaksi, ja olen sitä edelleen. Esikuvat olivat leikkien perustana. Kun Lasse Viren voitti Münchenissa kultaa vuonna 1972 me pojat ryhdyimme juoksemaan kilpaa. Juoksimme laumassa pitkin katuja toisiamme vastaan ja nostimme kansallista identiteettiä. Paras kaverini oli Jari Luotonen. Diggasimme musiikkia ja kuuntelimme Luotosten olohuoneessa laajaa levyvalikoimaa. Soitimme Mudia, Uriah Heepiä ja Sladea harjanvarsilla. Meidän kotona oli Luxor-merkkinen radio josta nauhoitin mikrofonilla kelanauhurille nuorten sävellahjasta biisejä. Perheen piti olla hiirenhiljaa, ettei nauhalle tullut hölinöitä. Myöhemmin Din –piuha mullisti kotikutoisen äänitystuotannon, kun sai nauhoittaa kasetilta kasetille ilman

hälyääniä. Äiti tilasi minulle Suosikin ja Intron. Kun muut osti pennin nalleja matkahuollon baarista minä kuuntelin levyautomaatista Juicen Marilyniä. Sitten tuli Jyrki Boy ja Hurriganesin Tallahassee Lassie. Tuhlasin rahani levyautomaattiin ja C-kasetteihin. Kuuntelin lyriikat tarkkaan jo tuolloin. Kirkan Varrella virran, jonka luulin pitkään olevan kotimaista tuotantoa, yhteiskunnallinen sanoma valkeni minulle - pikkupojalle. Lopullisesti minulta hajosi pää ja antauduin musiikin vietäväksi vuonna 1974, kun Hurriganesin Roadrunner julkaistiin. Silloin tiesin mitä tulen elämässäni tekemään! KASVATIN PITKÄÄ tukkaa ja otin kaksi minivoguea, eli pojille markkinoitua permanettia. Vaikka minulla oli heikko hiuslaatu ja pyöreät kasvot, kuvittelin, että permanentin avulla saan loihdittua itselleni lookin kuin Uriah Heepin basisti Gary Thainilla. Äiti ompeli vaatteeni. Toivon lappuhaalaria, ja sellaiset sain. Minulla oli myös farkkushortsit ja –rotsi. Ne oli kuumaa kamaa. Äiti surautti farkut ja niiden lahkeisiin punaiset jalanjäljet. Ne oli kuumat, kunnes sain ensimäiset Beaversit. Samanlaiset kuin Ganesin jätkillä! Kävin katsomassa kaikki mahdolliset elokuvat, spagettiwesternit sun muut. Easy Rider oli jotain uskomatonta, makeat pyörät ja musana Born To Wild. Elokuvan innoittamana polkupyörääni teetätettiin järjettömän iso etustonga. Kun pyöräilin pitkin Asemakatua niin olo oli kuin kuninkaalla, keuloja vedellen. Voitte vain kuvitella murheeni määrän, kun muutimme Imatralle isän työn perässä vuonna 1975. Olin 13 ja kaverit tärkeitä. Suolahti avasi minulle ensimmäiset ovet musiikin maailmaan, ja olen ikuisesti kiitollinen siitä.

123 · 20 15

| Ä KS

Sana sinulle

ILMOITUS

ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA

Adventtivirren äärellä

”A

vaja porttis, ovesi, käy Herraas vastaan nöyrästi, kun itse taivaan kuningas sun tahtoo olla vierahas.” Näin alkaa virsi 2, jossa tiivistyy adventin sanoma. Virttä on laulettu Suomessa jo yli kaksisataa vuotta, sillä se tuli virsikirjaan vuonna 1701.

Virsi on syntynyt psalmin 24 viimeisten jakeiden pohjalta, joissa riemuitaan Kirkkauden kuninkaan saapumisesta. Psalmissa kysytään: ”Kuka on kirkkauden kuningas? Hän on Herra, väkevä ja voimallinen. Hän on Herra, voiton sankari.”

Pysähdy seimellä

Tällaisen Kuninkaan saapumiseen adventti meitä valmistaa. Virsi keskittyy erityisesti siihen, mitä Jeesus tuo tullessaan: hyvyyden, armon, rauhan, rakkauden, uuden toivon ja uskalluksen. Ne Hän tuo yksittäiselle ihmiselle, mutta myöskin ”autuas kansa, kaupunki, kun Jeesus saapuu Herraksi”. Ihmisen osa on ottaa vastaan, valvoa ja odottaa. Virren säkeistöt päättyvät: ”Nyt olkoon kiitos Jeesuksen, hän saapuu luokse syntisen.” Vaikka tämä maailman aika näyttäisi miltä, on

iankaikkinen Jumala, joka tulee luoksemme.

Äänekoski:

Martta Maria Linna 88 v. Ellen Elisabet Kainua 69 v. Hannu Lauri Kautto 66 v. Sulo Seppo Niiranen 60 v.Henry Pentti Kalervo Huupponen 59 v.

Suolahti:

Martti Olavi Liimatainen 82 v Aki Markus Särkkä 34 v.

La 12.12. klo 10 Naisten aamiainen Metsä Woodilla, ”Metsästä on moneksi”. Kokoontuminen Metsä Woodin parkkipaikalla. Pirjo Kunnari, Timo Pynnönen Erika Puro. Ke 16.12. klo 13.30 ”Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus lapsi syntyy uudelleen!” Äänekosken seurakunnan ja Vammaispalvelusäätiön yhteinen joululaulukirkko Suolahden kirkossa. To 17.12. klo 19 Kirkkovaltuuston kokous Äänekosken srk-keskuksessa. Asialista nähtävänä viikkoa ennen kirkkoherranvirastossa ja srk:n kotisivuilla. To 17.12. klo 19 Leif Lindemanin joulukonsertti Konginkankaan kirkossa, järj. Syöpäyhdistys Hyväntekeväisyyshuutokauppa tuotti 1324,40€. Kiitos kaikille mukanaolleille ja lahjoittajille!

TAPAHTUMAT ÄÄNEKOSKEN KIRKKOPIIRISSÄ Kirkon Olkkarissa esillä 2.-18.12 Seija Tammelinin ”Syksystä kevääseen” tauluteoksia. Ke 9.12. klo 9.30-11.30 perhekerho seurakuntakeskuksessa, pikkukirkko 9.40. Ke 9.12 klo 12 Kirkon Olkkarissa virsituokio, Aho. To 10.12. klo 13 Kirkon Olkkarissa kuulolähipalvelua, Anja P. To 10.12. klo 14 näkövammaisten kerho Suolahden seurakuntatalolla. Pe 11.12. klo 18 Adventtijuhla ja myyjäiset Koiviston rukoushuoneella, Petri Harju. Pe 11.12. klo 18 Kauneimmat Joululaulut Laajaniemen saunarakennuksessa, Janhonen. Pe 11.12. klo 18.30 Rauhanyhdistyksen seurat, Lantelantie 32. La 12.12. Klo 16 alkaen Kaiken kansan joulujuhla Äänekosken seurakuntakeskuksessa; ensin kirkossa esiintyy joulukonsertissa Maisa & Original sound ja sen jälkeen ruokailua ja muuta ohjelmaa. Vapaa pääsy! Su 13.12. klo 10 sanajumalanpalvelus kirkossa, Tukiryhmä: saarna ja rukoukset: Hannu Lehmonen, Esko Kinnunen, Raija Manninen, laulu: Antti Mäntynen, Jaana Tani, kanttori: Pasi Vuoti. Vastaanottamassa Johanna Paatelainen.

Konginkankaan seimi

Konginkankaan ja Sumiaisten kanttori

Jimi Casper Kauppinen Jalo Veikko Ilmari Sällinen Lenni Pekka Matias Luotola Vilho Akseli Markuksenpoika Saarinen

Yhteiset tapahtumat

Seimiasetelmat nähtävillä Reimarin tuvan edessä Konginkankaalla ja Äänekoskella kirkon etukatoksessa.

Vivi-Ann Janhonen

Äänekoski: Konginkangas: Suolahti: Sumiainen:

Su 13.12. 3. adventtisunnuntai – Tehkää tie Kuninkaalle Ps. 85:9-14; Jer. 3:21-25. 1. Kor. 4:1-5; Matt. 11:2-10

- vaikka iltakävelyllä

Kuulutetut Äänekoski: Raimo Tapani Tuominen ja Marja-Terttu Friman

Su 13.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut kirkossa, Aho. Su 13.12. klo 17 Joulujuhla, RY. Lantelantie 32. Su 13.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut kirkossa, Aho. Ti 15.12. klo 12-15 Kirkon Olkkarissa joululaulukaraoke, yhteislaulua ja myyjäiset. Ti 15.12. klo 18 Lasten joulukirkko kirkossa. Ke 16.12. klo 12-14 Hietaman Kahvitupa Tuulenpuiskussa, Aho. To 17.12. klo 9 Hyvää huomenta- eläkeläismiehet joulupuuro seurakuntakeskuksessa. Pe 18.12. klo 11-13 Sapuskaperjantai Kirkon Olkkarissa. Vapaaehtoismaksuun perustuva joulupuuro. Pe 18.12. klo 18.30 joululauluilta ja seurat, RY. Lantelantie 32. Pe 18.12. klo 18 Naistenpiiri Kirkon Olkkarissa. La 19.12. klo 16 Naisten lähetyspiiri srk-keskuksen nuorisotilassa. HUOM! aika. Su 20.12. klo 10 messu kirkossa, Vuojus, Aho. Ma 21.12 klo 12 Palvelupäivän puurojuhla srk-keskuksessa. Srk:n tarjoama joulupuuro, ohjelmaa ja torttukahvit. Ti 21.12. klo 13 viikkomessu Kuhnamon Palvelutalossa, Vuojus, Turtiainen. Ke 23.12. klo 14.30 hartaushetki Tukipuussa, Vuojus. To 24.12. klo 13 sanajumalanpalvelus Hietaman kirkossa, Mertanen, Vuoti. To 24.12. klo 14 sanajumalanpalvelus kirkossa, Tourunen, Aho. To 24.12. klo 16 sanajumalanpalvelus kirkossa, Tourunen, Aho. Pe 25.12. klo 8 sanajumalanpalvelus kirkossa, Salvi, Aho, kirkkokuoro. La 26.12. klo 10 sanajumalanpalvelus kirkossa, Pekka Uljas, Juha Summala, Aho. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Su 27.12. klo 10 sanajumalanpalvelus kirkossa, pastori Timo Kuutti, Aho.

Äänekosken seimi

Pe 11.12. klo 18 Kauneimmat Joululaulut Laajaniemen saunarakennuksessa, Janhonen. Su 13.12. klo 13 sanajumalanpalvelus Konginkankaan palvelutalolla, Tukiryhmä, Janhonen. Su 13.12. klo 15 Kauneimmat joululaulut kirkossa, Janhonen. Päivi Leppänen, Pauli Honkonen, viulu, To 17.12. klo 19 Leif Lindemanin joulukonsertti kirkossa, järj. Syöpäyhdistys. To 17.12. klo 10-13 Joulun Palvelupäivä seurakuntakodilla. Ruoka ja kahvit 8 €. Su 20.12. klo 13 messu kirkossa, Vuojus, Aho. To 24.12. klo 15 Jouluaaton perhehartaus kirkossa, Salvi, Vuoti. Betlehemin väkeä. Pe 25.12. klo 8 sanajumalanpalvelus kirkossa, Mertanen, Nuuhkarinen.

TAPAHTUMAT SUMIAISTEN KAPPELISEURAKUNNASSA Ke 9.12. klo 16 Kirkkokuoro srk-kodissa. To 10.12. klo 9-12 perhekerho srk-kodilla. Muskari. Viimeinen kerta ennen joulua. To 10.12. klo 18 Kauneimmat Joululaulut Köyhyydenkylässä, Päiviö Turtiainen. Su 13.12. klo 13 Messu kirkossa, Tourunen, Aho. Ehtoollisavustajana Soile Tourunen. Su 13.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut kirkossa. Ma 14.12. klo 9 Aamurukous kotipesässä. Ke 16.12. klo 15 Ehtoollishartaus Sumiaiskodilla. Ke 16.12. klo 17-18 Myyjäiset lähetyksen ja diakonian hyväksi. Ke 16.12. klo 18 Kaiken kansan joulujuhla ja joulupuuro. To 17.12. klo 13 Sotaveteraanien ja -invalidien joulujuhla srk-kodilla. To 17.12 klo 18 Perhekerhon ja päiväkerhon joulujuhla Sumiaisten srk-kodilla.

TAPAHTUMAT KONGINKANKAAN KAPPELISEURAKUNNASSA Ke 9.12. klo 17-20 Neulekahvila kaikille käsitöistä kiinnostuneille! Ke 9.12. klo 18 Raamattupiiri Palvelukeskuksella Kömin klubilla, lukuvuorossa Matteus 7. luku.

Su 20.12. klo 13 Messu kirkossa, Pietikäinen, Janhonen. Ma 21.12. klo 9 Aamurukous kotipesässä. To 24.12. klo 15 Jouluaaton sanajumalanpalvelus kirkossa, Pietikäinen, Nuuhkarinen, Kyösti Kytöjoki, Marie Finne-Bray. Pe 25.12. klo 7 Jouluaamun sanajumalanpalvelus kirkossa, Pietikäinen, Turtiainen.

TAPAHTUMAT SUOLAHDEN KIRKKOPIIRISSÄ Ke 9.12 klo 9-11 perhekerho srk-talossa. Muskari, viimeinen perhekerho ennen joulua. Ke 9.12. klo 12 Kohtaamispaikka Viron pyhäkoulutyön merkeissä kirkon nuorisotloissa. Sanaa, laulua, tietoa, vierailijoitakin ja kahvia sekä miniarpajaiset työn hyväksi. Torstaisin klo 8-9.30 aamupuuro srk-talossa. To 10.12. klo 14 näkövammaisten kerho srk-talolla. Pe 11.12. klo 17.30 Naisten raamattupiiri seurakuntatalon neuvotteluhuoneessa. Su 13.12. klo 10 Messu kirkossa, Tourunen, Niskala, tekstinlukijana Marjatta Pappinen. Messun jälkeen kirkkokahvit nuorisotiloissa. Su 13.12. klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut srk-talossa, Mirja Montonen, Niskala, mukana Jippii-kuoro Su 13.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut kirkossa, Närhi, Niskala Ma 14.12. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri srk-talossa.

Ti 15.12. klo 17 työttömien jouluateria srk-talossa. Ti 15.12. klo 18.30 Joululaulelot srk-talossa, torttukahvit. Ke 16.12. klo 12 Puikkopiiri srk-talossa. Otamme mielellämme vastaan lahjoituslankoja. Ke 16.12. klo 14-17.30 Joulusauna Kivilahdessa. Saunojen lämmetessä joululauluja sekä tarjoilua omista eväistä, pikkupaketti mukaan. Ke 16.12. klo 18 JOULUVAELLUS Suolahden kirkossa. Jouluvaellus alkaa kirkosta yhteisellä lauluhetkellä. Opastetun polun varrella voit pysähtyä askartelemaan joulukoristeen, sytyttää kynttilän, nähdä metsän eläimiä, katsella seimen lasta ja syödä joulupuuroa. Su 20.12. klo 17 Messu kirkossa, Pietikäinen, Janhonen, Päiviö Turtiainen ja Roseniuksen pojat, tekstinlukijana Maija Piitulainen. To 24.12. klo 13 Perhehartaus kirkossa, Pietikäinen, Nuuhkarinen. To 24.12. klo 16 Jouluaaton kappelihartaus, Jukka Kuparinen, Niskala, Eero Lahti, viulu. To 24.12. klo 22 Jouluyön messu kirkossa, Närhi, Niskala, Suolahden gospelryhmä. La 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu kirkossa, Tourunen, Niskala.

Seurakunnan tapahtumat löydät klikkaamalla seurakunnan banneria ÄKSän nettisivuilta osoitteessa www.äks.fi

Viinasaavi Näin pikkujouluaikaan on syytä puhua viinasta, sillä viina kuuluu monen mielestä pikkujouluihin yhtä luontevasti kuin puolukat puolukkahilloon. Mutta tässäkin asiassa Suomi on jakautunut kahtia. Osa suomalaisista on raivoraittiita, osa vetää viinaa ihan raivona. Jotkut ovat siltä väliltä. He juovat saunakaljan tai nauttivat silloin tällöin lasillisen viiniä hyvässä seurassa. Hyväksi seuraksi kelpaavat ihmisten lisäksi kissat, koirat, jyrsijät, koppakuoriaiset sekä naapurin savupiipun päällä nuokkuva naakka. Tilastonikkarit ovat laskeneet, että suomalainen juo puhdasta viinaa kymmenisen litraa vuodessa. Se on vähemmän kuin saavillinen, mutta enemmän kuin ämpärillinen. Mutta se on lantraamatonta 100 %:n vahvuista viinaa. Tavalliselle läträäjälle se on kuitenkin pelkkää teoreettista viinaa, sitä ei kukaan pysty semmoisenaan juomaan. Jotta viinamäärä tulisi selväksi, teoreettinen viina on syytä lantrata Koskenkorvaksi. Sitä suomalainen juo lähes saavillisen vuodessa. Pitää heti kärkeen tietenkin korostaa, että suomalainen juopuu vain ja ainoastaan antaakseen oman kontribuutionsa kansantaloudelle. Saavillisen tuomilla veroeuroilla yhteiskun-

ta ylläpitää ja kehittää monia tärkeitä palveluja. Esimerkiksi hoitoonohjausja katkaisuhoidot olisi pakko lopettaa, jos viinaverotulot tyrehtyisivät. Mietipä sitä. Koska suomalaisten läträäminen on luonteeltaan vain velvollisuudentuntoista hyvää hyvyyttään juopottelua, yhteiskunta voisi ottaa viinanjakelun ja rahastuksen nykyistä tanakammin haltuunsa. Onhan kustannustehokkuus päivän sana. Ehdotan, että jokaiselta suomalaiselta aletaan periä alkoholiveroa. Se olisi samankaltainen kertaluonteinen vuosimaksu kuin tv-katseluverokin on. Jos sitä ei maksa, ovelle tulee ulosottomies. Totta kai alkoholiveroa vastaan kansalainen saisi myös alkoholia, samalla tavalla kuin hän saa tv-veroakin vastaan tv-ohjelmia. Valtio toisi viinat kotiin. Jos taloudessa on kaksi juomaikäistä ihmistä, kotiin tuotaisiin tammikuun 1. päivä kaksi saavia, jotka olisivat lähes täynnä Koskenkorvaa. Niillä saaveilla olisi kituuteltava koko vuosi. Semmoinen käytäntö olisi paljon parempi kuin nykyinen vähittäismyyntikäytäntö, jossa viinakset ja oluset pitää hakea pienissä erissä Alkosta ja maitokaupasta. Aikaa menee hirveästi hukkaan, kun joutuu miettimään, ottaisiko taaskin kirkasta viinaa vai piristäisikö syksyään värikkäällä viinalla. Viini- ja olutvalikoimastakaan ei ota tolkkua, jos on jäänyt kurssit käymättä.

Selekta Rakennus Oy on suomalainen rakennus- ja talotekniikka-alan kärkitoimija henkilöstöalalla. Olemme toimineet henkilöstöpalvelun parissa jo vuodesta 1999 lähtien. Tarjoamme asiakkaidemme tarpeisiin työntekijöitä apumiehistä ammattilaisiin. Toimitamme henkilöstöä kaikista rakennusalan ammattiryhmistä. Nyt etsimme TYÖVOIMAPÄÄLLIKKÖÄ Äänekosken alueelle Odotamme sinulta asiakkuuspäällikön asennetta, yrittäjähenkisyyttä sekä kykyä hallita kokonaisuuksia. Sinulla on hyvät organisointi- ja neuvottelutaidot, eivätkä kustannuslaskenta tai budjetointi ole sinulle vieraita käsitteitä. Sinulla on soveltuva koulutustausta (tradenomi/insinööri) sekä kokemusta rakennusalalta, lisäksi sinulla on jatkuva halu kehittää itseäsi ja ympäristöäsi, eikä paikallistuntemus ole pahitteeksi. Lisätiedot ja yhteydenotot: Toimialajohtaja Mikko Leino p. 045 653 6000, mikko.leino@selekta.fi Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyritys

Jos vuoden viina-annos tuotaisiin kotiin Koskenkorvana, jokainen voisi lantrata ja maustaa juomansa niin kuin tykkää. Kossua voisi sotkea aamupuuroon jos haluaisi vauhdikkaan lähdön päivälle. Sitä voisi kokeilla kirnupiimän kanssa. Sitä sekoitusta ei edes Alko pysty tarjoamaan. Sekaan voisi heittää parantavia yrttejä ja vaikka käpyjä, jos on sillä tuulella. Viinasaavin puolesta puhuisi myös se, ettemme olisi riippuvaisia kauppojen aukioloajoista. Pyhäpäivänsä voisi pöhöttää ihan ex tempore, vaikka kuiva ja hieman kehittynyt viini olisi jäänyt ostamatta. Ainoa ongelma viinasaavimallissa ovat raivoraittiit. Herää kysymys, voiko ihminen kieltäytyä valtion tuomasta viinasaavista. Se ongelma on kuitenkin helppo ratkaista. Viinaveroa maksaessaan ihminen laittaa ruksin kohtaan, jossa hän sanoo ei haluavansa saavillista viinaa. Siinä punnittaisiin vakaumuksen todellinen lujuus. Jos joku ei jaksa juoda saavillista Koskenkorvaa vuodessa, loput kaadetaan uudenvuodenyönä hankeen. Se tuskin kirpaisee, sillä valtio tuo uuden saavin heti aamusta. Jemmaaminen olisi kiellettyä, samoin jälleenmyynti. Reijo Honkonen

Oikeat vastaukset sivun 9 Äksymyxiin: 1. Äänekoskella on 22 eri postinumeroa. 2. Äänekosken maalaiskunta 3. Yhdeksän 4. Vihijärvi 5. Liimattala, Räihä ja Kalaniemi 6. Kangashäkki, Konnevesi ja Viitasaari 7. Smartpost 8. Kangashäkin (44190) 9. d (Mämme) 10. Kolme (44101 Äänekoski, 44201 Suolahti ja 44401 Konginkangas)

ÄÄNEKOSKEN TERVEYSKESKUKSEN TOIMINTA AJALLA 21.12.2015-3.1.2016 LÄÄKÄREIDEN JA HOITAJIEN VASTAANOTOT SEKÄ FYSIOTERAPIA Ajanvarausvastaanotot ovat suljettuina ENSIAPU Lääkärin ja hoitajan vastaanotot KIIREELLISTÄ hoitoa tarvitseville Äänekosken terveysasemalla joka päivä klo 8-20 ilman ajanvarausta, puh. 020 632 2470. Yöpäivystys klo 20-8 terveyskeskusten yhteispäivystyksessä Keskussairaalan tiloissa, puh. 0100 84884 (yhteispäivystys toivoo ensin yhteydenottoa puhelimitse) HOITOTARVIKEJAKELU VÄLTTÄMÄTTÖMIEN hoitotarvikkeiden jakelu ma klo 10-11 ja ke klo 14.30-15.30 RESEPTIEN UUSINTA KIIREELLISTEN sähköisten reseptien uusinta ma-to klo 13.30-15.30, puh. 0400 115653, Medinetin tai Oma-Kannan kautta tai palvelupisteestä arkipäivisin ma-to klo 8.00-15.30 APUVÄLINEPALVELU VÄLTTÄMÄTTÖMIEN apuvälineiden lainaus ma klo 9.30-15.30 ja ti-ke klo 13.30-15.30, puh. 020 3622570 LABORATORIO Näytteenottopisteet ovat suljetut Sumiaisten, Konginkankaan ja Suolahden terveysasemilla viikot 52 ja 53. Näytteenotto Äänekosken terveysasemalla arkipäivinä klo 7.15-12.00. Ajanvarausmahdollisuus: nettiajanvaraus www.ksshp.fi/laboratorio tai puhelinajanvaraus klo 11-15, puh. 014 269 3664. RÖNTGEN palvelee kiireellisissä tutkimuksissa arkipäivisin normaalisti, puh. 0400 115653 HAMMASHUOLTO Ajanvarausvastaanotoilla on supistettua toimintaa. Arkipäivystys toimii normaalisti Äänekosken terveysasemalla, puh 020 632 2595. Hammaslääkärin särkypäivystys 31.12.2015 saakka la-su ja arkipyhät: ajanvaraus klo 9-10, puh. 0400 292 930. Päivystyspaikkakunta vaihtelee; Konnevesi, Saarijärvi, Viitasaari tai Äänekoski.

Punanutut liikkeellä tip, tip tap! Eila Tiaisen ja Juho Kauton johdolla joulupuuroa tarjolla kilteille ja tuhmille!

lauantaina 12.12.2015 klo 9.30-10.30 K-supermarket Suosikki, Suolahti klo 11-12 Citymarket, Äänekoski klo 18-23 Kaiken kansan pikkujoulut Suolahden Kansantalossa. karaoke-tanssit isäntänä Make, pikkupurtavaa, vapaa pääsy. Lämmintä ja iloista yhdessäoloa! Tervetuloa!

KOTIHOITO toimii normaalisti LASTENNEUVOLA on suljettuna viikon 53 LASTEN PUHETERAPIA supistettu toiminta LASTEN TOIMINTATERAPIA on suljettu PERHESUUNNITTELUNEUVOLAT ovat suljettuina ÄITIYSNEUVOLA Neuvolassa palveluja supistetusti. Soittoaika arkisin klo 10-11, puh. 020 632 2705 tai 020 632 2549 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT suljettuina ajalla 23.12.2015-3.1.2015

Toivottaa Vasemmistoliiton Äänekosken kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä.

TERVEYSKESKUSSAIRAALA toimii normaalisti TYÖTERVEYSHUOLTO toimii normaalisti

7.12.2015 Äänekosken terveyskeskus

Asemakaavan voimaantulo

Äänekosken

Yrittäjät ry

Vaihda vapaalle ja lähde teatterimatkalle, Tampereelle! Lähtö 6.2.2016 klo 13.00 Paluu 7.2.2016 klo 13.00

Sugar - Piukat Paikat

Jäsenhinta VAIN

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 26.1.2015 Länsiportin asemakaavan muutoksen (§ 3). Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt kaavaa koskevan valituksen 29.10.2015, eikä päätöksestä ole valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaupunginvaltuuston päätös 26.1.2015 on lainvoimainen. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen 020 632 2035 kaavasuunnittelija Henriikka Lonka 020 632 2036 4.12.2015 Kaavoituspalvelut

Valtuutettu antenniurakoitsija

Sitovat ilm. 4.1.2016 mennessä

Ä Ä N E KO S K E N K AU P U N K I S A N O M AT

ilmestyy Ilmoitukset

Myyntipäällikkö Pirjo Hakkarainen puh. 040 565 0941 pirjo@aksa.fi

Toimitus Päätoimittaja Marjo Steffansson puh. 040 841 2945 marjo@aksa.fi Toimittaja Milka Krogerus puh. 044 526 3400 milka@aksa.fi Sivunvalmistus Max Steffansson

Myyntineuvottelija Marjut Kinnunen puh. 040 730 4234 marjut@aksa.fi

Yksityinen, sitoutumaton kaupunkilehti Äänekosken joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 10.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein. Äänekosken kaupungin virallinen ilmoituslehti.

Verkkosivuiltamme uudet uutiset päivittäin:

ÄKS.FI

TORIKATU 4, 44100 ÄÄNEKOSKI

ma-pe klo 9-14

Ilmoitusvalmistus Pipsa Seppänen ilmoitus@aksa.fi Ilmoitushinnat Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,21€/pmm Värilisä 10€/lisäväri, 30€/4-väri Seura- ja yhdistysilmoitukset 0,85€/pmm Hintoihin lisätään alv. 24% Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00

paino: I-PRINT OY, SEINÄJOKI

jakelu: POSTI OY

PALJUN MELUA Reijo Honkonen

Torikatu 4, Äänekoski · ma-pe 9-14

ÄKS

• TV, antenni- ja satelliittiasennukset • Valvonta- ja hälytinlaitteet • www.antennimies.fi

farkkumyy@pp.inet.fi tai puh. 040 562 0025

25€

KOSKETUKSIA Marjo Steffansson, Terho Vuorinen, Teijo Piilonen

Seuraava

Ari Flyktman 0400 641 928

78€ / hlö / avec

LUKEMISTA LAHJAKSI!

16.12.

Olethan muistanut varata pöydän Hotelli Keiteleen perinteisestä joulupöydästä?

Joululounas kattaukset klo 11.30 ja 13.00 7.12. - 11.12.2015 ja

14.12.-18.12 30 €/hlö

Katamme teille joulupöydän myös iltaisin, jos ryhmäkokonne on yli 30 henkilöä.

LA 12.12.2015

”KOKO KANSAN JOULUPÖYTÄ”

30 €/hlö • kattaukset klo 14-16 ja 18-20 • hyvää ruokaa ja jouluista musiikkia Muistathan myös Keiteleen joululaatikot! Tilauslomake nettisivuillamme www.hotellikeitele.fi

Palvelutorilta

95kg

Glögitarjoilu

Atria Porsaan ulkofilee

pe 11.12. klo 10–19

Meillä paistettu

49kpl

Fazer Tähtitorttu 64 g (7,66/kg)

Rainbow Appelsiini- tai omenatäysmehu 1l

Vaasan Joululimput tumma tai vaalea 500 g (2,98/kg)

Valio Voi normaalisuolainen 500 g (3,98/kg)

Äänekoski Matkakatu 2, 44100 Äänekoski

Valio Hyvä suomalainen arkijuusto 1,25 kg (3,99/kg)

Rainbow Erikoisvehnäjauho 2 kg (0,44/kg)

Kotimaista Karjalanpaisti 600 g (6,63/kg)

Myllyn Paras Torttutaikinalevyt 1 kg /pkt

Palvelemme: Ark. 7–21 , la 7–18, su 12–18 smarket.aanekoski

Esimerkkejä pysyvästi edullisista hinnoistamme.

Valio Aura SInihomejuusto 170 g (11,71/kg)

Konsulentti paikalla pe 11.12. klo 10–17 Suominen