Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 4 1 · 1 0 . 1 0 . 2 0 1 2
Megalomaaninen nollasta kymppiin s. 4
"johtajuus heikkoa" s. 5
Vaalipaneelin satoa s. 14
Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 17.10.
UUDISTUOTANTOA
Äänekoski, Ääneniemi
102.5 m²
Äänekoski, Ansapolku
72,5 m²
PALJON UUTUUSLANKOJA JOULUN KÄSITÖIHIN! Uutuuksia saapuu viikottain!
OmAKOTITAlOT
Kt, 4h,k,kph/wc,s,wc, 2 parveketta. Kodikas avarapohjainen saunallinen huoneisto hyvällä paikalla Äänejärven rantamaisemissa. 2 parveketta. 2. kerros. Autokatospaikka. Vh 174.000 € 276441
Äänekoski, Römmi 82 m² Rt 3h, k, kph, s, vh, wc. Rakennustyöt valmiina 4 huoneiston rivitalossa, jossa jäljellä kaksi avaraa kolmiota. Hyvä varustetaso mm. laminaatti- ja laattalattiat, korotetut sisäkatot, kaukolämpö, varaava takka. Valoisat huoneet. Autokatospaikka sisältyy kauppahintaan. Vh 162.000 € 252442
Lt 3h,k,kph,s. Ihastuttava kolmio rauhallisella sijainnilla Mämmensalmen asuinalueella. Asunto täysin remontoitu 2010. Ulkoilualueet ja Keitele järvi lähellä. Talossa maalämpö. Vh 94.000 €. Mh 88.963,38 € 293912
rIvITAlOT
KerrOSTAlOT
Okt, 4mh,oh,k,wc,khh,s,kph. Tilava omakotitalo viheralueella Lintulahdessa. Aurinkoinen 3080 m² oma tontti. Konginkankaalle n. 5 km. Taloa peruskorjattu v. 2011 mm vesikatto ja keittiö uusittu. V. 2006 kylpyhuone uusittu. Pihapiirissä kahden auton autokatos, leikkimökki ja puuliiteri. Mh 162.000 € 292211 Konginkagas, Karoliinantie
Suolahti, Koulukatu 50 m² Kt, 2h,kk,kph. 2. krs kaksio Suolahden keskustan palvelujen läheisyydessä. Kaukolämpö. Talossa hissi. Hyvä sijoituskohde. Mh 32.000 € 237815 Äänekoski, Väinämönkatu 51 m² Kt, 2h, kk, kph. Siisti, remontoitu 2. kerroksen huoneisto hyvällä, rauhallisella paikalla Väinämönkadulla. Uusittu keittiö, olohuoneessa ja makuuhuoneessa laminaattilattia. Mh 49.500 € 279878 Äänekoski, Vaasantie 54,5 m² Kt, 2h,k,s. Vuonna 1989 valmistunut katutason valoisa siisti saunallinen huoneisto, missä oma terassi. Koivulaminaattilattiat. Heti vapaa! Hp 67.000 € 271498
Äänekoski, Päiväkunnaantie,
74 m²
Erä lankoja -20%
Konginkangas, Räihä n. 170m²/ 238m²
Kauppakatu 15, 44100 Äänekoski Avoinna ti - pe 10 - 17 ja la 10 - 14
www.markotuhkanen.fi
n. 80 m²
Okt, 3h,k. Remontoitu siisti 1 1/2 krs puutalo Konginkankaan keskustan tuntumassa. Nätti kodikas keittiö. Katto uusittu 2012. Kiinteistölle kuuluu kaksi tonttia, joista toinen ulottuu Keitele-järveen. Rantatontilla on rakennusoikeutta yhteensä 369 m², myös rantasaunalle. Erillinen piharakennus, missä sauna ja liiteri. Hirsinen aittarakennus. Hoidettu, viihtyisä piha-alue. Talo, joka soveltuu myös vapaa-ajan kohteeksi. Myyntihinta 145.000 € 263896
Seuraava ÄKS 17.10.2012
Rt, 3h, k, kph, s, wc. Yksitasoinen kodikas rivitalokolmio hyvällä sijainnilla liikuntareittien läheisyydessä. Viehättävä pihapiiri missä asukkaitten käytössä grillikota. Talossa maalämpö. Mh 97.000€ 292789 Suolahti Tervakankaankatu, n. 96 / 104 m² Okt, 5h, k, kph, s, khh, 2vh, 2wc. Rauhallisella sijainnilla oleva mielesi mukaan pintaremontoitava, kahdessa tasossa oleva puutalo. Alakerrassa parkettilattiat ja varaava takka. Wc molemmissa kerroksissa. Autolle autokatos ja -talli. Mh 90.000 € 283985
Osaava päättäjä. Suolahden ja Äänekosken valtuustoissa 2000-2007, sekä eri luottamustehtävissä.
Äänekoski, Järvelänkatu 60 m² Kt, 2h, k, kph, las.parveke. Siisti kak80,0 m² sio päiväkodin vieressä ja lähikau- Äänekoski, Römmi pan läheisyydessä. Lasitettu parveke Rt, 3h,k,s, lasitettu terassi. Siisti, kodikas puiston suuntaan. Mh 40.000 € 283448 rt-huoneisto kahdessa tasossa hyvällä rauhallisella paikalla. Huoneistossa tehty paljon Suolahti, Keiteleentie 60 m² pintaremonttia. Erill. autotalli. Myydään Kt 2h,k,kph,p. Kaksio Suolahden keskustan pikaisesti. Vh. 90.000 €/TARJOUS 284124 välittömässä läheisyydessä. Huoneisto läpi talon ja parvekkeellinen. Kohde vuokrattu. Talo kaukolämmössä. Hp 35.000 € 272458
Hannele Neuvonen Metallityöntekijä, Maanviljelijä. Kotiäiti (tyttö 2,5 vuotta ja poika 4kk)
OmAKOTITAlOT
Äänekoski,
Keskuskatu
80
m² Äänekoski, Markkamäki
Kt, 3h, k, kph, s, vh, lasitettu parveke. Vuonna 2008 täysin remontoitu 3. krs saunallinen kolmio hyvällä sijainnilla liikuntapaikkojen, koulun ja lähikaupan läheisyydessä. Asuintilojen lattiat koivuparkettia, kylpyhuone laatoitettu. Vh 71.000 € 275272
107
n. 94 m²
Okt, 3h,k,s. Kodikas 50-luvun okt rauhaisalla, metsään rajoittuvalla omalla 1149 m² tontilla. Tilat kahdessa tasossa. Useita tulisijoja. Erillinen piharakennus, jossa autotalli ja liiteri. Grillikatos. Myyntihinta 103.000 € 280215
050 343 2660
0500 645 766
Selviääkö autosi talven yli? • tiedätkö autosi akun kunnon? • paljonko pakkasta autosi jäähdytinneste kestää? • onko jarru- ja kytkin nesteessä vettä? • huurtuuko tuulilasi, onko raitisilmasuodatin vaihtokunnossa? Tule niin tarkistetaan! SYYSTSEKKAUS kaikille merkeille
Päättävää voimaa.
TOYOTA / KIA Öljynvaihtohuolto
18€
Tuulilasin kiveniskemän korjaus Pienet kiveniskemät tuulilasilta kannattaa korjauttaa ennen pakkasia. Vesi laajenee jäätyessään ja helposti rikkoo muutoin kunnossa olevan tuulilasin. (norm. 66€)
O.K. AUTO OY • www.okauto.fi • www.toyota.fi • www.vaihtoautot.net
59€
Diesel 175€
Bensiini
->2009 asti, ei autoihin, joissa DPF
Huolto sisältää
+ Toyota 5W-40 täyssynteettisen moottoriöljyn + Moottoriöljynsuodattimen ja vaihtotyön + Jäähdytinnestemäärän tarkistus ja pakkaskestävyyden mittaus + Moottorin ilmansuodattimen tarkistus ja puhdistus + Renkaiden kunnon tarkistus ja kulutuspinnan mittaus + Jarrupintojen tarkistus
125€
+ Käyttöhihnojen tarkistus + Vararenkaan tarkistus + Raitisilmasuodattimen tarkistus + Polttimoiden tarkistuksen + Ajovalojen suuntaus + Lukkosylinterien tarkistus ja niiden voitelu + Lasinpyyhkimien tarkistus + Pesunestesäiliön täyttö + Jarru- ja kytkinnesteen tarkistus ja vesipitoisuuden mittaus
Kysy myös tarjousta muihin merkkeihin! Huolto avoinna ark. 7.30-16 puh. 010 5228 460 Tervetuloa!
Rahastajantie 2, 44100 ÄÄNEKOSKI
• Automyynti avoinna ark. 9-17, la 10-14 • Varaosat, avoinna ark. 7.30-17 puh. 010 5228 465
Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 5,9 senttiä/min. Matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/min.
Ä Ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at n R o 4 1 · 1 0 . 1 0 . 2 0 1 2
41/2012
Seuraava ÄKS ilmestyy 17.10.2012
Marie Finne-Bray Australian kautta Sumiaisiin
Megalomaaninen nollasta kymppiin s. 4
"johtajuus heikkoa" s. 5
Ruokasaarnaaja
12
Vaalipaneelin satoa s. 14
Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 17.10.
18
Toimittajalta Tilda Hopia
X41
KiVa = kiusaamisen vastustaminen Suolahdessa Asemakadun koulussa puututaan kiusaamiseen heti eikä hetken päästä. Koulussa työskentelevät aikuiset, opet, ohjaajat, siistijät, talkkarit ja kanslisti ovat anturat valppaina kiusaamisen suhteen. - Meillä ei katsota sormien läpi kiusaamista. Jokainen järkeävä aikuinen puuttuu kiusaamiseen välittömästi. KiVa-Koulu ohjelma on hyvä väline puuttumiseen, kertoo rehtori Sari Valtonen. KiVa-Koulu on kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma ja sen käyttäjiksi on Suomessa rekisteröitynyt noin 90 prosenttia perusopetuksesta vastaavista kouluista. Niin myös täällä Äänekoskella: valtaosa kouluistamme toteuttaa KiVa-Koulu ohjemaa. Asemakadun koulu on lähtenyt mukaan vuonna 2009. Alusta asti vastuuopettajaina ovat toimineet Ari Autio ja Heini Hirvinen. - KiVa-tiimi puuttuu asiaan, jos kiusaaminen on toistuvaa. Ensin täytetään seulontalomake oman luokanopettajan avustuksella. Jos tietyt kriteerit täyttyvät, tiimimme puuttuu asiaan. Teemme kiusatulle tiettäväksi, että välitämme, emmekä hyväksy kiusaamista millään muotoa ja vakuutamme, että kiusaaminen saadaan loppumaan, kertoo Autio. Oppitunneilla käytetään KiVa-Koulu materiaalia, se toimii myös kiusaamisen ennaltaehkäisijänä. Ryhmätietoisuus lisääntyy muun muassa yhteistoiminnallisten leikkien avulla. ä Ks
| 41
· 2 012
- Materiaali on aivan loistava, se on suunnattu ykkösille ja nelosille, mutta sitä voi soveltaa kaikille luokkatasoille täällä alakoulussa. Yläkoululle on oma marteriaalipankkinsa. Usein lapset sekoittavat riidan ja kiusaamisen, eikä ihme, näiden ero on joskus myös vanhemmillekin vaikeaa. KiVa-tunneilla käydään läpi tunnetiloja ja opetellaan empatiaa, Hirvinen muistuttaa. ”Kiusaaminen ei ole kiusaajan ja kiusatun välinen asia. Siihen osallistuu koko luokka, useat oppilaat ihan tietämättään. Kiusaaja toimii harvoin yksin, hänellä on omat apurinsa ja kannustajansa. Suurin osa ryhmästä vetäytyy hiljaisiksi sivusta seuraajiksi ja hyväksyvät näin ollen kiusaamisen.” KiVa-Koulu tiimin käsittelyyn päätynyt tapaus ei jää yhteen puhutteluun. Kaikki tapaukset kirjataan ylös, kotiin otetaan yhteyttä aina – niin kiusatun kuin kiusaajankin. Seurantaa jatketaan niin kiusatun kuin kiusaajankin kanssa. - Seurataan niin sanotusti peliä, Autio kertoo. Välitunneilla Asemakadun koulussa on aina kaksi valvovaa opettajaa varustettuna huomioliivein. - Lapset ovat omista oikeuksistaan hyvin tietoisia ja me kannustamme kertomaan heti, jos kiusaamista ilmenee, Valtonen kertoo.
Leikkiminen on parasta! Asemakadun koulun pihamaalla nähtiin kannanotto leikkimisen puolesta. KeskiSuomen Opiston oppilaiden ja Pilvi Hongan yhteistyössä syntynyt pieni näytelmä antoi ajattelemisen aihetta. Yleisöksi saapui koulun eput ja toput. - Lapsen pitää saada leikkiä! Nykypäivän meno on muuttunut sellaiseksi, että leikkiminen saattaa olla syy kiusaamiseen. Näytelmän teksti ja toteutus on opiskelijoiden käsialaa. Honka mietti oppilaiden kanssa näytelmän teemaa ja avainsanoiksi nousivat ystävyys ja leikkiminen sekä normimaailman epäkohdat. Juoni kehittyi näiden kautta. Näytelmä oli interaktiivinen, sillä myös yleisö sai osallistua esitykseen. - Lisää tällaista!
Vaalihuumaa on jäljellä enää muutama hassu viikko, sitten koittaa se ihana äänestyspäivä. Mutta mulla on paha ongelma. On tehty vaalikoneita, kuunneltu vaalipaneeleissa ja selattu ehdokkaiden sivuja. Vertailtu mielipiteitä ja mietitty, mikä juuri mulle on tärkein kriteeri ehdokkaan valinnassa. Toisten kanssa olen enemmän samaa mieltä, toisten mielipiteet saavat savun nousemaan korvista. Mutta kun en osaa päättää, ketä äänestäisin. Toisaalta haluaisin nähdä uusia kasvoja ensi vuoden valtuustossa, mutta haluaisin äänestää myös siellä jo istuvia, hyvin hommansa hoitaneita valtuutettuja. Monia hyviä vaihtoehtoja löytyy, mutta miten valitset heistä vain yhden? En suostu, en halua! Ehdottaisinkin, että seuraavissa kuntavaaleissa jokaisella äänestäjällä olisi käytössään monta, vaikkapa kolme ääntä. Ei tarvitsisi valita vain yhtä, kun tekisi mieli antaa äänensä useammalle. Kuulostaisiko hyvältä häh? Joo! Ihan vaan muuten vinkiksi kaikelle kansalle, että ottakaa näistä muutamasta viikosta kaikki irti. Itse esimerkiksi sain mahan täyteen kasviskeittoa Vihreiden vaaliavauksessa maanantaina ja suuntasin sen jälkeen jälkiruokakahville Kokoomuksen vaalikahvila Korvaan. Suut makeeks!
! Kunnallisvaalit 28.10.2012 Ennakkoäänestys 17.-23.10.
Marjo Steffansson
Vakio pals tat:
· Leikkiminen on parasta. · Lapsen pitää saada leikkiä, kun isona ei kerkeä. · Leikkiminen on lapsen työtä. · Leikkiminen ei näytä tyhmältä. · Leikkiminen ei ole vaikeaa. · Leikkiminen ei ole noloa eikä lapsellista.
0-X K a l ent e r i
4 6-7
I nbox
8
Äk s y mi es
18
3
ÄKSän suu ren vaalipaneelin 0-X n ollas ta kymppiin
Seur aavan kahden vuoden aikana va kaut t amisohj elma edelly t t ä ä 7, 5 miljoonan euron s ä äs töjä. Mikä on teidän t arjouksenne? Ar vioi s aavute t t ava t s ääs töt miljoonina. Mis t ä s ä äs te t ä än? Pek k a Leppänen
2
”Meille on asetettu tavoitteita, mutta ei niitä parissa vuodessa saavuteta. Meidän on ajettava alas toimintoja, eikä se ole kuntatalouden tarkoitus. Ihminen ensin, sitten vasta raha. Hallintoa on kevennettävä.”
Rolf Ny h olm
2
”Näyttää siltä, että kaupunkia yritetään ajaa alas näillä säästötavoitteilla. Meidän pitää säilyttää määrätyt palvelut. Lainojen takaisinmaksuaikoja on pidennettävä.”
L eila Lin d ell
6
”Tavoite pitäisi olla isompi. Toimintoja pitäisi tarkastella kriittisesti ja tehostaa toiminnanohjausjärjestelmiin ja kiinnittää huomiota johtamiseen. Operatiivisen ja poliittisen johdon yhteistyö toimivaksi.”
Kim m o Tuik k a
5
”Palkanmaksu sivukuluineen vie liikaa kaupungin kassasta. Verotulot menevät enimmäkseen sotepuolelle, mutta tekevistä käsistä ei voi säästää. Kaupunki pitäisi saada vetovoimaiseksi.”
Piia Soinin e n
5
”Meidän pitää säästää mutta ennen kaikkea me tarvitsemme kaupunkiin tuloja. Kuntaan pitäisi luoda positiivisempi imago, elinkeinoon potkua ja meidän pitää saada uusia asukkaita.”
Ma rke Tu o min e n
8
”Me ei pärjätä pienemmillä säästöillä, koska valtio tulee vähentämään osuuksiaan. Meidän pitää kiriä ja keventää organisaatiorakennetta yläpäästä.”
To m mi L u n t tila
”Äänekoskella on kaksi isoa haastetta: talouden epävarmuus ja vanhusväestön lisääntyminen. Vakauttamisohjelma on pakko saada läpi, ja siitä on pidettävä kiinni. Kuusi miljoonaa sen vuoksi, että tänä vuonna ei päästä tavoitteeseen.”
Ar vos ana nollas t a k ymppiin sille t yölle, mit ä Ääne koskella nuorison syrjäy t ymisen ehkäisyn e te en tehdään. Sir p a Ma r tin s
6
”Niin kauan kuin mennään hankepohjaisilla systeemeillä ei onnistuta. Jos näitä rakenteita, jotka tuottavat syrjäytymistä ei ravistella, niin joudutaan tekemään hankkeita hankkeiden jälkeen. Äänekoskella voisi kokeilla perustuloa.”
Ma ri Pa a n a n e n
9
”Äänekoskella tilanne on hyvä. Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan jo päiväkodeissa ja kouluissa. Kiusaamiseen puututaan kouluissa ja käytössä on huoliilmoitukset. Kodin ja koulun yhteistyötä on tuettava.”
Otto Su m m ala
9
”Äänekoskella suhtaudutaan vakavasti nuorten syrjäytymiseen. Oppilashuoltoon on panostettu, meillä on kuraattori, jopoluokka ja toimiva kouluterveydenhuolto. Nuorisotiloja löytyy koko kunnan alueelta."
Ja a n a Ta ni
9
” Vaikka resurssimme ovat pienet, niin kiitos siitä työstä mitä verkostomme tekee nuorison eteen. Teemme hartiavoimin töitä ja olemme hyvällä suunnalla.”
Ma rja Kola ri
7
”Katutyöhön lisää tekijöitä. Kaupungin toimet eivät tavoita kaikkia nuoria. Meillä on suuri päihdeja huumeongelma. Tarvitsemme katukahvilan, jotta nuorten tyttöjen ei tarvitse viettää aikaa vanhojen miesten kämpillä.”
Ja ri Hal t t u n e n
”Vaikea on lapioida jos ei ole hiekkaa tai lapiossa vartta. Resursseja nuorisotyöhön lisää. Projektiluonteinen työ ei ole pitkäjänteistä.”
Kuinka hyvänä ideana pidät sitä, että harrastustiloista on tulossa maksullisia? Kymppi, niin idea on briljantti! Mik ko Nu r mi
3
”Alle 18-vuotiailta harrastustiloista perittävä maksu on järjetöntä. Jos saadaan nuoret harrastamaan eikä syrjäytymään tilat on oltava maksuttomat. Aikuisilta voi maksuja periä. Tilojen käyttöä on tehostettava.”
Lii s a Lakanen
6
”Tässä vakauttamistilanteessa missä ollaan, niin jotain on tehtävä. Tilat ovat olleet tähän asti ilmaisia. Esimerkiksi Suolahtisalin käyttöä ulkopuolisille tulisi harkita maksulliseksi.”
A n n aRiik k a Pe n tin p u r o
6
”Osa palveluista voi olla maksullisia, osa ilmaisia. Alle 18-vuotiaille ilmaiset palvelut. Tilat maksavat eikä henkilökunnan ylläpitokaan ole ilmaista. Ne joilla on varaa maksaa, saavat maksaa.”
Pa uliin a Ru s ula
5
”Osalla on varaa maksaa harrastuksistaan. Tärkeää olisi pystyä harrastamaan perheen varallisuudesta riippumatta. Tilat tulisi saada aktiivisempaan käyttöön.”
L eif Lin d e m a n
5
”Jos alle 18-vuotiailta peritään maksuja, niin väärältä kohderyhmältä peritään. Aikuiset voivat osallistua talkoisiin.”
Ha r ri Ha u t s alo
7
”Meillä on päällekkäisiä palveluja, mutta ei perusterveydenhoidon palveluissa. Kaikki paukut toimintojen uudelleenjärjestelyihin.”
Keijo Kain u
7
”Jos meillä ei ole tiettyihin ammattiryhmiin tulossa ammattilaisia kuntaan, niin ei pysty tekemään mitään. Meillä on vain puolet lääkärivakansseista täytetty ja se on haaste. Henkilökunta tekee kuitenkin parhaansa.”
L a u r aLii s a Hy y tiä in e n
6
”Me teemme kovasti työtä perusterveydenhuollon uudelleenorganisoinnin kanssa. Palvelut eivät ole tällä hetkellä kuntalaisten tavoitettavissa.”
Sa ri Halo n e n
5
”Osa palveluista on pystytty toteuttamaan kohtuullisen hyvin. Mutta koko perusterveydenhuoltoa on vaivannut hallitsemattomuus. Ei ole pystytty pilkkomaan osiin eikä ole selkeää näkemystä miten se pitäisi hoitaa.”
Rii t t a Pu t t o n e n
”Palvelut pitäisi pystyä säilyttämään edes jollain lailla. Kaikilla ei ole autoja käytössään.”
Minkä ar vos anan anna t Ääneseudun Kehit ys Oy:lle? Kympillä nappisuoritus. Matti Virtanen
6
”Kehitysyhtiö ei ole tullut esille innovatiivisesti. Pitäisi ideoida mahdollisten uusien yrittäjien kanssa. Nyt satsataan EUvetoisiin projekteihin ja niillä kiillotetaan kilpeä 4 yhtiössä, kun pitäisi toimia pk-yritysten parissa.”
Keijo Ha avi s t o
6
”Maailmaa syleilevät isot projektit ovat syöneet Kehitys Oy:n voimavaroja. Pitäisi muistaa se, että alle kymmenen hengen pkyritykset työllistävät. Pitäisi kehittää uusia projekteja, jotka toisivat kuntaan pk-yrityksiä.”
Ma r k k u Hy t ö n e n
6
”PK-sektori tahtoo unohtua. Olisiko syytä laittaa pystyyn yrityshautomo? Aikaa menee liikaa suurten yritysten rakennemuutosten hoitoon.”
Min n a Tuik k a
7
”Kehitys Oy tekee hyvää työtä näiden tuhannen yrityksen kanssa mitä täältä löytyy, Konnevesi mukaan lukien. Kielteistä palautetta siitä, että keskitytään liikaa teollisuuteen ja isoihin yrityksiin.”
6
L eif Lin d e m a n
9
”Minulla on hyvät omakohtaiset kokemukset. Olen saanut hyvää kohtelua pienyrittäjänä.”
4
”Ei todellakaan hyvä idea. Meillä on paljon työttömyyttä. Ei maksuja nuorilta eikä työttömiltä.”
Minkä arvosanan annat Äänekosken perusterveydenhoidolle. Kympillä muutakin kuin Buranaa ja laastaria. Sinikka Rautiainen
7
Su vi Tik a n d e r
5
”Meillä on pulaa lääkäreistä ja hammaslääkäreistä. Apua pitää saada silloin kun sitä tarvitaan. Valitettava tosiasia on se, että ihmiset jonottavat tuntikausia saadakseen hoitoa terveyskeskuksessa.”
Ma rke Tu o min e n
7
”Äänekoski on tehdaspaikkakunta ja se näkyy siinä että pienet yritykset unohtuvat. Me tarvitsemme yrittäjiä ja työpaikkoja.”
6
Raili Pa avo n e n
7
”Etsivän nuorisotyön ja toisen asteen koulujen yhteistyö on onnistunutta. Aina on parannettavaa, ja tilanne on vaativa.”
Ilkka Saarenpää
8
”Kaupungintalouden ollessa tällainen ei ole muuta mahdollisuutta kuin saada jostain rahat kasaan ja jokaisen on osallistuttava talkoisiin. Lukuunottamatta alle 18-vuotiaiden osuutta, tämä on kohtuullinen ajatus.”
Tuomo Takala
5
” Henkilökunta tekee hyvää työtä. Väestö ikääntyy, ihmiset sairastaa ja budjetti paukkuu. Miten lähipalveluiden käy? Menoja tulee olemaan. Olisiko ostopalveluissa ideaa?”
Ari Järvinen
7
”Ihmetyttää se, että valtakunnallisesti katsoen verkkotoiminta ja nettipalvelut ovat täällä kokonaan unohdettu. Äänekoski on ainoa paikkakunta Suomessa missä 41 · 2012 | Ä ks ei ole kunnollista yritysluetteloa netissä.”
Timo Harakka, Marjo Steffansson
"Johtajuus heikkoa" Alaiset ovat pettyneet Javanaiseen. ÄKSän käsiinsä saamassa muistiossa puhutaan jopa vastuun pakoilusta. Kaupunginvaltuusto päätti syyskuussa, että Äänekoski jatkaa eteenpäin entisen virkamiesjohdon vetämänä. Tehtävä ei ole helppo, sillä luottamus kaupungin johtoa kohtaan on pahimmillaan ollut varsin kehnolla tasolla.
V
aikka kaupunginvaltuusto asettui Hannu Javanaisen jatkokauden taakse äänin 23-18, itse johtamisen ongelmaa ei ole sillä ratkaistu. Ainakaan, jos on uskominen kaupunginjohtajan lähimpien alaisten, hallintokuntien päälliköiden, laajaa ja lähes yksimielisen kielteistä näkemystä, joka tuli päättäjien tietoon viime keväänä. Johtajuusongelma nousi konkreettisesti esille toukokuisessa muistiossa, jonka pohjana ovat hallintokuntien johtajien kehityskeskustelut. ÄKSän käsiinsä saama muistio paljastaa muun muassa ylimpien johtajien toiveet siitä, että talouden ja toiminnallisuuden vuoksi muutoksia johtamiseen tarvitaan kipeästi. Hallintokuntien johtajilta kysyttiin, miten johto tulisi järjestää ja kuinka sitä pitäisi kehittää. Vastaukset annettiin nimettömänä ja ne olivat hyvin yksiselitteisiä: johtajuudessa koettiin kauttaaltaan vajetta, jopa niin, että johtajuuden koetaan puuttuvan Äänekoskelta tyystin. Johtajuus-asia nousi tapetille use-
aan otteeseen ÄKSän suuressa vaalipaneelissa viime perjantaina. Johtajuutta, sen ontumista tai peräti puuttumista pitivät ongelmallisena liki kaikki panelistit. Mitä he olivat mieltä, se selviää seuraavalta sivulta. Johtavat virkamiehet ovat sitä mieltä, että muutoksia tarvitaan, varsinkin kurjistuneessa taloustilanteessa. Säästöjä ja vakauttamistoimia ei saada etenemään, kun linja on epäselvä. Soitimme Hannu Javanaiselle kysyäksemme onko hän kritiikin myötä muuttanut toimintatapojaan johtamisessa? Jos ei vielä ole, niin onko muuttamassa? – Nämä ovat sellaisia sisäisiä operatiivisia asioita, joita ei lehden palstoilla käsitellä, Javanainen vastasi. Kaupunginjohtaja ei ollut halukas jatkamaan keskustelua sen pidempään ja puhelu päättyi siihen. Tulevana valtuustokautena riittää siis haasteita, sillä muistion perusteella alaiset ovat kovin kriittisiä nykyiseen menoon.
” Jaettu johtajuus ei toimi. Hommat oltava yksissä käsissä alusta loppuun. Vastuissa on paljon epäselvyyttä.” ” Johtaja ei käy kehityskeskusteluja johtoryhmän kanssa, vaikka niitä henkilöstöstrategiassa edellytetään.” ” Johtajuus etsii paikkaansa, sillä se on heikkoa.” ” Johtoryhmän työskentelyistä ei tehdä muistioita.” ” Kaupunginjohtajan on oltava vahva muutosjohtaja sekä strateginen johtaja. Hänellä on oltava kokonaisuus hanskassa ja hänen edellytetään johtavan orkesteria, eikä vastuuta ja tehtäviä saa pakoilla. Paikalla on oltava silloin kun tarvitaan.” Lue koko muistio ÄKSän verkkolehdestä: www.aksa.fi
Latvalalle varoitus
Fykeä vanhoilla vehkeillä Opetuslautakunta esitti yksimielisesti kaupunginhallitukselle, että vuoden 2012 lisätalousarvioon varattaisiin 120 000 euron lisämääräraha, jolla hankittaisiin fysiikan ja kemian opetusvälineet Telakkakadun koululle. Tämä esitys äänestettiin nurin kaupunginhallituksessa Matti Tiusasen esittämänä keskustaoikeiston tuumin. Opetuslautakunnan antaman selvityksen mukaan fysiikan ja kemian opetusta toteutetaan kaikilla vuosiluokilla.
Kaupunginjohtajan lähimmät alaiset antavat nimettöminä tyrmäävää palautetta.
Opetusvälineitä puuttuu täysin tai niitä ei ole riittävästi. Ne ovat vanhoja osin 1970 -luvun lopulla hankittuja tietotekniikkaan yhteensopimattomia laitteita. Opetussuunnitelman toteuttaminen ilman näitä opetusvälineitä on kemian ja fysiikan kaltaisissa teknisissä aineissa kyseenalaista, opetuslautakunnassa todettiin. Marjo Steffansson
Kaupunginhallitus kuuli tavarantarkastaja Seppo Lappalaisen selonteon teknisen toimen hankinnoista. Tavarantarkastaja haluaa uskoa yrittäjän kertomukseen, mutta huomauttaa teknistä toimea siitä, että kilpailutusta ei ole tehty oikein. - Kokonaisnäkemykseni tavarantarkastuksen toimeksiannon sisältöön vastauksena on, että Velpek Ky:n työn laatu tiivistyskorjauksissa on ollut todella hyvää ja huolellista ja vastaa sitä tarkoitusta, mitä tiivistyskorjauksilla on haluttu saada aikaan. Työn ja tarvikkeiden hinnoittelu on ollut kohtuullista ja jopa edullista. Mitä tulee siihen kysymykseen, miksi yksi yritys on saanut joidenkin mielestä
kohtuuttoman paljon töitä Äänekosken kaupungin kohteissa, haluan uskoa vilpittömyyteen asiassa. Mielestäni asia perustuu keskinäiseen luottamukseen, kertoo Lappalainen raportissaan. Koska teknisen toimialan johtaja, tekninen johtaja Jarmo Latvala, ei ole valvonut toimialansa hankintamenettelyä siten, että siinä olisi noudatettu hankintalain säädöksiä sekä kaupunginvaltuuston hyväksymien hankinta- ja hallintosäännön määräyksiä, kaupunginhallitus antoi Latvalalle kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 35 §:n 3 momentin mukaisen varoituksen. Marjo Steffansson
Jore veti nenästä … ja voitti improtaikuustittelin. Suomen Taikurit ry ja Mökkitaikurit ry järjestivät viime viikonloppuna Helsingissä improtaikuuskilpailu, jossa piti improvisoida temppu. Eikä siinä vielä kaikki: - Tempun suunnitteluun annettiin aikaa viisi minuuttia. Ei saanut käyttää omia vehkeitään vaan vieraita tavaroita, Jore Sohlman selvittää. Jore valitsi temppuunsa drinkki- ja shottilasin, servetin, suolasirottimen, ketsuppiannospussin, post.it-lappuja ja coctailtikun. - Temppu kesti alle kymmenen minuuttia, ja sai kiitosta siitä, että showssa
oli selkeä juoni. Temppuun sisältyi taikuutta ja drinkki. Tai kuinka se drinkki tehdään taikoen. Tai niinkuin Jore, että teki drinkin ja taikoi sivussa. - Ja sokerina pohjalla: mä vedin coctailtikun nenästä. Ensin Jore oli toki kysynyt yleisöltä minkä värinen tikku trinksuun sopii? Vihreää tikkua toivottiin. Arvatkaa minkä värinen tikku sieltä Joren nenästä putkahti? Marjo Steffansson
Eilen tänään
Tapaht umat Musiikki
Latuväen alajaosto itsenäistyy
Äänekoski, 12. lokakuuta 1962
Ensin oli luonnossa liikkumista harrastanut Ala-Keiteleen Latu ry. Sitten sille perustettiin kotiseutuasioista kiinnostunut alajaosto. Pari vuotta myöhemmin – siitä on nyt 50 vuotta – jaosto itsenäistyi Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistykseksi. "Yhdistyksen tarkoituksena on herättää kotiseudun väestössä mielenkiintoa ja harrastusta vanhan Äänekosken menneisyyteen sekä kotiseudun kaikinpuoliseen kehittämiseen ottaen huomioon sen omat paikalliset piirteet, työskennellä kotiseudun arvokkaiden kansanperinteiden tunnetuksi tekemiseksi, tallentamiseksi, vaalimiseksi ja kehittämiseksi sekä suunnitella, esittää ja tukea toimenpiteitä vanhan Äänekosken alueen luonnonsuojelun hyväksi." Ja tämän perustamissopimuksen pykälän viitoittamalla tiellä mennään edelleen. Alunperin Wanha Äänekoski tarkoitti vuosina 1911–1931 toiminutta Äänekoskea, johon kuuluivat siis myöhemmät Äänekoski, Suolahti ja Äänekosken maalaiskunta. Aktiivinen yhdistys tunnetaan muun muassa museostaan ja Pässinrata-lehdestään. Alun perin lehden nimi oli Kotiseudun Joulu.
Autotallikirppis Äänekosken kirjastossa ■■ Äänekosken kirjastoauto jätti hyvästit ja reissasi palvelemaan kirjastonkäyttäjiä Paltamon kunnassa. Jälkeen jäi tyhjä talli ja myös ylimääräisiä kirjoja, kun kaikki tavara ei mahtunut kaupungin muihin kirjastoihin. Keskiviikkona 10.10., suomalaisen kirjallisuuden päivänä, pidetään siis auton peijaiset, ja autotallikirppis myy kirjoja ihan älyttömän edullisesti. Kirjanystävien kannattaa tulla penkomaan! Tallinovet avoinna klo 12-19.
11.10.
■■ klo 19 Dixie Harlem - Vanhaa jazzia ja tuttuja evergreenejä. Dixie Harlemin konsertissa vierailijoina saksofonisti/ klarinetisti Timo Hytönen ja laulusolisti Jonna Ortju. Ohjelmistossa kuullaan myös Timo Hytösen sävellyksiä. Suolahtisalissa, liput 10 euroa ovelta.
12.10.
Ahola Pub Markuksessa.
Teatteri 8.9.-14.10.
Äänekosken Teatteri - Äitienpäivä. Ohjaus Kirsi Sulonen, lavalla Taina ja Pauliina Myyryläinen. Peruslippu 12 euroa, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät ja varusmiehet 10 euroa, rinkilippu viisi euroa. Esitystä ei suositella alle 16-vuotiaille. Esitykset: to 11.10 klo 19, la 13.10 klo 14, su 14.10 klo 14.
Näyttelyt 26.9-11.10
■■ Vieläkö muistat kesän? Anne Saarisen akryyli- ja öljyvärimaalauksia. Avajaiset tiistaina 25.9 klo 17.30. Vapaa pääsy. Avoinna ma-ke 12-19, to-pe 12-16.
Liikunta 10.10.
■■ klo 17-17:45 Lasten liikuntakerho liikuntatalon alakerrassa 4-6-vuotiaille. Klo 17:45-18:30 7-9-vuotiaille. Järjestää ÄU yu-jaosto. Ohjaajina Aino Pulkkinen ja Riia Oikarinen. Joka keskiviikko
14.10.
■■ B-tyttöjen SM-korista Liikkarilla klo 12 Huima - Kouvot-Jymy
Muut tapaht umat 7.10.
■■ klo 12 Muistomerkkikierros. Monia muistomerkkejä ja muistolaattoja on unohtunut. Nyt voi kiertää Suolahden tärkeimmät muistopaikat Hannu
Kumpulaisen opastuksella. Lähtöpaikkana Wanha Asema. Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen 50-vuotisjuhlatapahtumia.
10.10.
■■ klo 18 Hyytävä tarinailta - ei heikkohermoisille. Tilaisuuteen vapaa pääsy. Kaupungintalon valtuustosalissa. Tarinoita ja niiden taustoista kertoo kouluneuvos Kirsti Mäkinen. Hän on koonnut arkistojen pohjalta tarinat kirjaan Kruunupäinen käärme ja muita Suomen kansan tarinoita. Tilaisuuteen sisältyy kuvaesitys ja tarinanäytteitä. klo 18 Paadentaipaleen asutuksen muistomerkin paljastus. Paatelan Portilla, tarjolla kakkukahvit. Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen 50-vuotisjuhlatapahtumia.Kinomikko
Kin omikko ■■ Niko 2 - Lentäjäveljekset 3D Pe 12.10.2012 18:00 La 13.10.2012 17:00 Su 14.10.2012 17:00 Ma 15.10.2012 14:00 Ti 16.10.2012 14:00 Ke 17.10.2012 14:00 ■■ Step Up - Revolution 3D Pe 12.10.2012 20:00 ( Ensi-illassa mukana : Koskelan Tanssi ) Su 14.10.2012 19:00 Ti 16.10.2012 16:00 Ke 17.10.2012 16:00 ■■ Taken 2 La 13.10.2012 19:00 Ma 15.10.2012 16:00 Ti 16.10.2012 19:00 ■■ Vares - Pimeyden tango Ma 15.10.2012 19:00 Ke 17.10.2012 19:00
AHOLA rokkaa perjantaina Pub Markuksessa ■■ Perjantaina 12.10. esiintyy Pub Markuksessa heavyorkesteri AHOLA. Sopivasti nykyajan ja vanhan liiton heavya yhdistelevä AHOLA julkaisi viime huhtikuussa ensimmäisen levynsä Stoneface. Bändin liiderinä ja laulajana toimii Jarkko Ahola joka muistetaan Teräsbetoni-yhtyeestä ja sinfonista metallimusiikkia esittäneestä lauluyhtye Northern Kingistä. Entistä mielenkiintoisemmaksi orkesterin tekee se, että basson varresta löytyy ex-äänekoskelainen Jari ”Jaatsi” Laitinen. Legendaarisissa School Haters - ja Misty Rose -bändeissä soittanut Jaatsi toimii nykyisin ala-asteen opettajana ja asustelee Turun kupeessa Kaarinassa. Ovatko oppilaat saaneet jo tietoonsa sen, että opettaja on soittanut aikoinaan ”Koulun vihaajat” – bändissä. – Ei vielä, mutta väistämättä joku päivä sekin on edessä, huokaa Jaatsi. Onko mahdollista nähdä joku päivä Markuksessa School Hatersin tai Misty Rosen comeback-keikka? – Sehän olisi tosi hieno juttu, innostuu Jaatsi. Pidetäänkö tätä lupauksena? – Täytyy jutella vähän toisten jätkien kanssa, ei se ihan mahdoton ajatus ole, Jaatsi tuumaa. School Hatersin 24 vuoden takainen esiintyminen Kasmasiini-ohjelmassa löytyy Yle Areenasta. AHOLA Pub Markus perjantaina 12.10. Liput 7 euroa.
Imetyksen myy t teihin selko ■■ Imetysviikon tarkoituksena on imetyksen edistäminen, harhaluulojen ja tabujen kumoaminen sekä antaa ihmisille paikkaansa pitävää informaatiota imetyksestä. Imetystä julkisilla paikoilla ei koeta yleisesti suvaittavaksi vaan sitä kummeksutaan. Imetysviikon tavoitteena onkin edistää imetysmyönteisyyttä eri-ikäisten parissa. Projektin tavoitteena on lisätä yleistä tietoa imetyksen merkityksestä vauvalle. Tuoda esiin niitä asioita joiden vuoksi myös imettävän äidin ympärillä olevien läheisten tulisi tukea ja vahvistaa äidin imetyksen onnistumista. Muuttaa oletuksia ja uskomuksia korvikkeiden ja rintamaidon verrattavuudesta. Vahvistaa raskautta suunnittelevien tai juuri raskaaksi tulleiden motivaatiota imetykseen sekä oman raskaudesta toipumisen että vauvan hyvän kasvun ja kehityksen vuoksi. Imetysinformaatiota Äänekosken kirjastolla ma 15.10. klo 10-14
Ilmoita tapahtuma: kalenteri@aksa.fi
Äksymyxiä ÄKSän väki pukeutuu usein tummiin, mutta ei 28. lokakuuta, sillä me äänestämme vaaleissa! Sitä ennen vaalimme vaaliteemaa muun muassa muistelemalla paikallisia 70-, 80- ja 90-lukujen kunnallisvaaliehdokkaita. Kymmenen hahmoa haussa. 1. Juustomestari. Äänekosken Herra Z SKDL:stä? 2. Myöhemmin Jyväskylään muuttanut vuoden 1992 ääniharava. Kokoomuksen nainen Äänekoskelta? 3. Rehtori. Yli sata ääntä Kokoomukselle neljissä Äänekosken vaaleissa 1976–1988? 4. Sumiaisten äänikuningas 1972 kristillisistä. Tapani Kansa teki samannimisestä "kaksikymmenvuotisesta" hitin kuusi vuotta myöhemmin? 5. Demarinainen. Otti kuusi matsia vasuri Pekka Leppästä vastaan vuosien 1980–2000 vaaleissa Suolahdessa. 3 voittoa, 3 tappiota?
6. Simo Salmelinen ohella toinenkin Salalkuinen Äänekosken demarimies, joka sai neljissä vaaleissa (1988–2000) joka kerta vähintään sata ääntä? 7. Äänekosken kaupunginjohtajan demarivaimo, joka oli kerran (1984) ehdolla ja sai komeat 148 ääntä? 8. Vihreä lääkäri, joka jysäytti 122 äänen potin Äänekoskella 1996? 9. Keskustan urheilu- ja poliisimies, joka oli Sumiaisten äänikunkku 1984? 10. Vihreitten, Vasemmistoliiton ja SMP:n ehdokkaana Äänekoskella 1988–2000 ollut kulttuuripersoona. Parhaimmillaan 171 ääntä?
X PriX
Piia Soininen valtuustoon Minut tapaat: • pe 15.00, Sumiainen Suharin piha • pe 17.00, Suolahti Suosikin piha • la 10.00, Äänekosken tori • la 13.00, Konginkangas
12
Haastan sinut mukaan välittämisen talkoisiin!
Oikeudenmukaisempi Äänekoski.
Marke Tuominen 30
Oikeat vastaukset sivulla 15.
Sinulla valta vaaleissa.
Äänekoski
TAVATAAN TORILLA
PALKINTOKYSYMYS:
www.marketuominen.net
Miltä listalta apteekkari Aune Soininen meni Äänekosken valtuustoon vuonna 2000? Oikein – tai edes melkein oikein – vastanneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi.
Turvallisuuden TekijäT
X40 kysyi: Suomalaisen maastohiihdon synkästä dopinghistoriasta kertova dokumenttielokuva Sinivalkoinen Valhe nousi juuri otsikoihin. Kenen dopingjupakassa olleen, julkisesti syytetyn hiihtäjän isä edusti vuonna 1952 ÄU:ta ja oli töissä sellutehtaalla?
Oikein vastanneita löytyi 2 kappaletta. Pirjon Burgeriin pääsee Mauno Karhunen. Elokuvalipun voittaneille ilmoitimme henkilökohtaisesti. ÄKS onnittelee.
2 Esa Hintikka, sit T r a k T o r i a s e nTa j a
- ruokailu - ammattiyhdistysasioista kertoo Paperiliiton järjestösihteeri Päivi Turtiainen
Mukaan on kutsuttu kaikki Äänekosken ja Konneveden SAK:laiset kunnallisvaaliehdokkaat kertomaan omista vaaliteemoistaan ja äänestämisen tärkeydestä. Tervetuloa kaikki nuoret ja nuorekkaat mukavaan illanviettoon!
- ilta jatkuu hohtokeilauksen merkeissä
tapahtuman järjestää: SAK:n Ääneseudun ammatillinen paikallisjärjestö
6
3 Raili Hintikka k i r j a s To nh o i Ta j a , e l äk e l ä i ne n
7
Leif Lindeman
Onni Parhankangas
yr i T Tä j ä , m u u s i k ko
e l äk e l ä i ne n
10
11
Harri Saastamoinen,sit
Liisa Santala
m y ynT i e d u s Ta j a
e l äk e l ä i ne n
4 Esa Huovila n u o r iso T y ö n T ek ijä
8
5 Marja Kolari, sit l a sTen ja n u o r T en er iT y iso h ja a ja
9
Raimo Poikonen Riitta Puttonen,sit T y ö n jo h Ta ja , el ä k el ä in en
12 Piia Soininen
P o l iiT T in en sih T eer i, T Tm , sa ir a a n h o iTa ja
E H dO K K A A M M E TA PA AT: P e k l o 1 5 s u m i a i n e n , s u h a r i n P i ha P e k l o 1 7 s u o l a h Ti , s u o s i ki n P i ha l a k l o 1 0 - 1 2 ä ä n e ko s k e n T o r i l a kl o 1 3 ko n g i n k a n g a s
va n er iT y ö n Tek ijä , el ä k el ä in en
13 Ann-Niina Turunen
ko u l u n k äy n n in o h ja a ja , P er h eh o iTa ja
www.kdaanekoski.neT
Oikea vastaushan on tietysti Jari Räsänen. Oikeus katsoi Räsäsen syyllistyneen törkeään petokseen ns. STT:n doping-oikeudenkäynnissä. Räsänen sai teostaan vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Räsäsen isä, Veikko Räsänen, oli myös aikanaan arvokisähiihtäjä ja edusti olympiavuonna hetken aikaa ÄU:ta.
InboX
Kysyvä ei tieltä äksy Lehden edellisessä numerossa 26.9. muutamat perhetukikeskuksen henkilökuntaan kuuluvat toivat esille kriittisen kannanottonsa perhetukikeskuksen lakkauttamispäätökseen. Kritiikin kohteena oli koko kaupungin toimintatapa tiedottamisessa. Lähtemättä näin isoja kuvioita arvioimaan, voidaan perhetukikeskuksen osalta sanoa, että tiedotukseen ja henkilökunnan ajan tasalla pitämiseen sekä tukemiseen on kiinnitetty erityistä huomiota koko haasteellisen muutosprosessin ajan. Perhetukikeskuksen lopettamispäätös aiheuttaa aina muutoksia työhön ja monen työntekijän elämään ja työnkuvaan. Päätös tästä johtuen ei ymmärrettävästi ole saanut kaikkien hyväksyntää. Kaikki asiaankuuluvat päätökset ovat olleet jatkuvasti henkilökunnan saatavilla. Huhujen ja väärien tietojen osalta henkilökuntaa on ohjattu tarkistamaan epäselvyydet esimiehiltä niiden oikaisemiseksi. Viimeiksi 13.9.2012 lastensuojelun toimijat, ml perhetukikeskuksen henkilökunta, olivat koolla yhteisessä kehittämispäivässä, jossa suunniteltiin uutta toimintaa. Keskustelun ja muun puheen lisäksi kaikilta perhetyöntekijöiltä ja ohjaajilta pyydettiin paperilla ajatuksia omista lastensuojelutyön vahvuuksis-
ta, kiinnostuksen kohteista ja koulutustarpeista. Kysyttiin myös, mitä muuta haluaa asiasta sanoa. Kaikki palauttivat lomakkeen. Kukaan ei kysynyt tai kertonut nyt esille nostettuja asioita.
Jari Halttunen Ylikonstaapeli
Heikki Kainu Koneasentaja
27 Pasi Linja-aho Rakennusmies
8
Outi Markkanen, sosiaalityön johtaja Pirjo Heinonen, perhepalvelujohtaja Hillevi Suutala, perhetukikeskuksen johtaja Tanja Hänninen, lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Mira Ojalehto, koulukuraattori
Osallistu keskusteluun, nyt on sana vapaa! Lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@aksa.fi, nimimerkillä tai ilman. Lisää kuitenkin yhteystietosi. Vaikka asiaa olisi paljon, tiivistä ytimekkäästi! Ne kirjoitukset, jotka eivät mahdu paperilehteen julkaistaan ÄKSän verkkolehdessä www.äks.fi.
Ohjaajien ilmaisema huoli sijoituspaikkojen saannista on ylimittainen. Jo useamman vuoden ajan pääosa sijoituksista on tehty muualle kuin perhetukikeskukseen. Sijoituspaikan valinta tehdään lapsen ja nuoren tarpeista lähtien. Asiantuntija-
Ehdokkaitamme tavattavissa · Perjantaisin suosikin parkkipaikalla alk. klo 15 · Lauantaisin Äänekosken torilla alk. klo 09 -
15
16
Harri Hautsalo Sähköasentaja
17
Teuvo Hiltunen Laattamies, työtön
22 Joni Laitila Opiskelija
Antti Laiho Rakennusmestari
Perhekeskuksen valmistelutyöryhmä
Tavoite muutoksella niin Äänekoskella kuin koko maassa on sellaisten toimintatapojen löytäminen, jotka voisivat nykyistä rakennetta tehokkaammin auttaa lapsia ja nuoria suoraan kodeissa vanhempia kasvatustyössä tukemalla. Oikea-aikaisesti ja riittävän varhain. Sijoitettujen lasten osalta uusi suunta mahdollistaa aiempaa paremmin pysyvien aikuisten löytämisen lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukemaan.
21
20 20
Toivomme, että tämän ensimmäisen askeleen jälkeen pääsemme viimeistään 2014 toteuttamaan perhekeskuksen koko suunniteltua uutta toimintaa omissa remontoiduissa tiloissa Lossintiellä.
Meneillään oleva lastensuojelun muutos ei ole pelkästään Äänekoskea koskeva eikä seurausta epäonnistumisesta tai lastenkodin työpanoksen vähättelystä. Kysymys on lastensuojelun muuttuneista tarpeista ja kasvaneista vaatimuksista. Myös koko lastensuojelulaki on uudistunut.
ÄÄNEKOSKI KUNTOON!
14
na sijoituksissa on Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö.
28 Jani Salo Palveluohjaaja (talotekniikka)
Jarmo Hytönen Puuseppä
23 Jukka Laitila Yrittäjä
29 Suvi Tikader Sosionomi (AMK)
18 Mauri Ilves Rakennusmestari, eläkeläinen
30 Marke Tuominen Sosiaalialan ohjaaja
Marko Kaatila Kirvesmies
26
25
24 Marko Laitinen Prosessinhoitaja
19
Lauri Lax Liikuntapaikkojen hoitaja
31 Marja Uusitupa Eläkeläinen
Paul Lilienkampf Aikuisopiskelija
32 Erkki Vilén Sähkölaitosasentaja
41 · 2012
| Ä ks
Gallup Viime kuntavaaleissa Äänekosken äänestysprosentti oli 63,1. Siinä jäivät Keski-Suomen 62,3 ja koko Suomen 61,2 ihan häviölle! Entäs tänä vuonna, millä mielillä äänekoskelaiset lähtevät vaaliuurnille, vai lähdetäänkö ollenkaan?
Oscar Heimonen Tottakai äänestän! Olen äänestänyt joka kerta, kun on ollut mahdollisuus. En ole vielä varma ehdokkaasta, mutta muutamia nimiä olen pyöritellyt päässäni
Heimo Pennanen Äänestän ehdottomasti. Aion äänestää samaa ehdokasta kuin viimeksikin, koska olen ollut tyytyväinen. Tommi Hyvärinen En ole vielä päättänyt, mutta mahdollisesti äänestän. En ole ehtinyt vielä tutustua Äänekosken ehdokkaisiin, mutta eiköhän sieltä joku kiva löytyisi.
Maksaja: Leila Lindell
Emppu Rytkönen En tiedä, ketä haluaisin äänestää, joten aion jättää äänioikeuden käyttämättä.
ÄÄNEKOSKI
Ääneksesi valtuustoon! www.leilalindell.com
106 Leila Lindell
Erikoislääkintävoimistelija, opiskelija
SYDÄMELLÄ
· K-S kokoomuksen vpj. · Puoluehallituksen varajäsen · POKEn hallituksen vpj.
Tilitoimistopalveluja ammattitaidolla • Yrityksen perustaminen • Kirjanpidot • Kausiveroilmoitukset • Palkanlaskennat • Palkkojen ym. vuosi-ilmoitukset • Laskutukset • Tilinpäätökset • Veroilmoitukset Kauppakatu 12 A 12, 44100 Äänekoski tilipalvelu.marja-leena@kotinet.com www.tilipalvelumarja-leena.fi
Puh. 040 589 0158 ä Ks
| 41
· 2 012
Irene Aaltonen
KUNTALAISTEN ÄÄNI KUULUVIIN!
EI korttelipolitiikalle! Yhteisen Äänekosken puolesta! Keijo Kainu
Luottamusmies, kaupunginvaltuutettu
94 Kimmo Tuikka Opettaja, FM
Hyvä ympäristö, koulutus, hoito ja hoiva kaikille.
95 Minna Tuikka Sosiaalityöntekijä, YTM
41
ILMOITUKSEN MAKSAJA: EHDOKKAAT ITSE
9
TYÖ JA OIKEUDENMUKAIS HUOLENPITOA LAPSISTA JA NUORISTA · Nuorisotakuu · Laadukas kasvatus ja opetus · Nuorten osallisuuden tukeminen
34
33 Kalevi Ahonen Eläkeläinen
Arto Autio
Jarkko Kemiläinen Lähihoitaja, ohjaaja
Merja Närhi
53
Kehitysvammaisten ohjaaja
Lähihoitaja (vanhustyö)
Linja-autonkuljettaja
44 Kari Kiiskinen
Työsuojelupäällikkö
54
Mari Paananen
Liikuntatieteiden yo, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja
45 Juha Kolu
Veikko Tarvainen Lehtori
Keijo Haavisto Sosionomi, yrittäjä
Matti Pasanen Eläkeläinen, karaokeisäntä
56
Hannu Penttinen Lehtori, työsuojeluvaltuutettu
65 Virva Tikkanen
37 Eero Hakonen
Eläkeläinen, tekninen suunnittelija
46 Elektroniikkatyöntekijä, pääluottamusmies
55
Vakuutusneuvoja
36
Jani Korhonen
Sähköasentaja
64
63 Elina Tarvainen
35 Keijo Eronen
Tuotantovastaava
43
TOIMIVA JULKINEN TERVEYDENHUOLTO KAIKILLE · Toimintakulttuuri kuntoon
47 Kari Kumpulainen Vastaava vahtimestari
Timo Pulli, sit
57
Pääluottamusmies, käynninvarmistaja
REILUSSA K AVOINTA PÄÄT
www.aanek
SUUS - PAREMPAA ARKEA PUHDAS JA VIIHTYISÄ YMPÄRISTÖ · Tiukat ympäristöluvat
VANHUSPALVELUT AJANTASALLE · Senioritalot · Kotipalvelun tehostaminen
38 Marko Hokkanen Vanerityöntekijä
Meeri Hytönen Yrittäjä
48 Liisa Lakanen Eläkeläinen
58
Leena Raitanen Eläkeläinen, kokemuskouluttaja
Keittäjä-emäntä, vanhustyöntekijä
Tuula Lehtonen Eläkeläinen
Heikki Mäkinen Projektipäällikkö
60
59
Seppo Ruotsalainen Simo Salmelin Käynninvarmistaja
Keijo Kainu
Maakuntaneuvos
Pentti Kankainen
Luottamusmies, asentaja
Rintamamiestilallinen
Rolf Nyholm
Automaatioasentaja
Automaatioteknikko
Riitta Nyrönen Vanhustyöntekijä
62
61
Pentti Salminen Liikunnanopettaja, eläkeläinen
Kikka Sironen
Perhepäivähoitaja, PPH:n luottamusmies
68
67
66 Marko Tuhkanen
52
51
50
49
KUNNASSA TÖKSENTEKOA.
koski.sdp.fi
Mirjami Jurvanen
42
41
40
39
Erkki Uusitalo Eläkeläinen, liikkeenharjoittaja
Pirjo Uusitalo Hoitoapulainen
teksti &kuva Tilda Hopia
X+1 Rakastaa: Musiikkia, Sumiaista, sumialaisia, luontoa ja eläimiä Inhoaa: Vilpillisyyttä Henkilö: Päivikki Linna Eläin: Euro (pussieläin Australiassa) Ruoka: Sumiaisten muikut Juoma: Kahvi Kirja: Emily Brönten Humiseva harju Musiikki: Punkista oopperaan Paikka: Sumiainen ja Port Douglas Motto: Ain laulain työtäs tee.
- syntymäpäivä 8. heinäkuuta - syntynyt Oulussa - asuu Sumiaisissa, avioliitossa, kotona vilistää viisi kissaa - oopperalaulaja sekä laulun- ja kieltenopettaja, jonka sisällä asuu pieni Peppi Pitkätossu
1. Sijainti 2. Kaunis luonto 3. Ystävälliset ihmiset
12
41 · 2012
| Ä ks
Marie Finne-Bray
Mieluummin vanha kuin aikuinen Marie Finne-Bray asui parikymmentä vuotta Australiassa. Nyt asunto ja kissalauma löytyvät Sumiaisraitilta, ja alakerrasta oma oopperatalo. Kyllä Sumiaisista taisi tulla koti.
M
arie Finne-Bray ei halua puhua iästään. - Siinä on sellainen juttu, että kun sen sanoo nyt, se tulee jossain vaiheessa vastaan. Musiikissa ja näyttämötaiteessa on ennakkoluuloja, jos on liian nuori tai liian vanha. Jos on tarpeeksi muuntautumiskykyinen, voi laulaa sekä lapsen että vanhan mummon roolia, Marie toteaa. - Sen voin paljastaa, kun kova Kauko Röyhkä -fani olen, että mieluummin vanha kuin aikuinen! Marien äidin puoli on Kemijärveltä, isä Viipurista. Se oli vähän että "east meets west", ja Marie päätyi syntymään Ouluun. - Kummallakaan vanhemmista ei ollut minkäänlaista sukusidettä Ouluun. Emme asuneet siellä kuin seitsemän vuotta, mutta siltä ajalta olen saanut parhaita lapsuudenystäviä. Sen muistan, että Oulu oli kaunis paikka lapsen silmään, jopa verrattuna Roomaan, jonka näin silloin likaisena ja sekaisena kaupunkina. Oulun jälkeen perhe muutti hetkeksi maalle. Siellä Marie tapasi parhaan ystävänsä ja tämän vanhemmat, joista tuli Marielle kuin sijaisvanhemmat. Vieläkin Pohjois-Pohjanmaalla käydään kyläilemässä ja tapaamassa runoilija Eeva Heilalaa. - Sen jälkeen elinkin vähän reissaajan elämää. Olen asunut Turussa, Raisiossa, Tampereella, Kangasalla, Helsingissä ja Lahdessa, että kaikki on tullut käytyä läpi. Äitini kuoli kun olin vielä hyvin nuori, joten luulen että sekin vaikutti reissaamiseen. Olosuhteet olivat vaikeat. 1990-luvun alussa oli lama. Teiniikäinen Marie mietti, että johonkin pitäisi päästä. Englanti kävi ajatuksissa, siellä olisi ollut koulupaikka, mutta eihän sitä sadetta olisi kestänyt. Sen sijaan Australian sää olisi mukavaa vaihtelua. - Siihen aikaan isällä oli jo uusperhe ja minulla oma elämä, joten lähteminen oli helppoa. Halusin niin pitkälle kuin pippuri kasvaa ja olla oman onneni seppä, Marie muistelee. - Mahdollisuus tuli eteen, joten päätin lähteä katselemaan maailmaa. Oli sellainen levoton olo. Ei ollut mitään suunnitelmaa, että tulenko opiskelujen jälkeen takaisin vai en. Vaikka Australia oli ihana, niin kyllä se arki oli sielläkin ja omat kommervenkkinsä. - Olin 16-vuotiaana tehnyt avustajan töitä Tampereen Työväen Teatterissa, joten oli luonnollinen jatke, että menin Australiassa opiskelemaan teatterikouluun. Silloin teininä kuvittelin, että englantini oli niin hyvä. Mutta tietenkin siinä kuului aksentti, ja jos siellä haluaa teatteriin ja tv-hommiin, niin sitä ei saisi olla. Niinpä Marie ajautui musiikin pariin, laulaessa kun aksentti häviää. Marie meni yliopistoon ja jatkoi siellä musiikin opiskelua. Lisäksi hän opiskeli ranskaa ja espanjaa. - Silloin elämä oli kyllä mukavaa ja ä Ks
| 41
· 2 012
vähän jännittävääkin. Australiassa oli monta eri kansallisuutta ja katselukunnan edustajaa, mutta silti ihmiset tulivat hyvin toimeen keskenään. Silloin kun lähdin Suomesta, niin täällä ei sellaista näkynyt. Suomessa ei myöskään näkynyt kaduilla ihmisiä, jotka olivat pyörätuolissa. Australiassa he elivät tavallista elämää ja heitä näki koko ajan. Tuntui, että silloin 1990-luvun alussa Suomessa heidät pantiin johonkin pois, piiloon. Marie ihastui myös australialaiseen tapaan huolehtia muistakin. - Se oli tosi mahtava juttu, pidettiin huolta kaverista. Ei siinä ollut karvoihin katsomista. Suomi oli niin kliininen paikka, että jos ostit palan lauantaimakkaraa, sekin piti laittaa viiteen eri muovipussiin, Marie nauraa. - Onneksi Suomessa monet asiat ovat nyt muuttuneet. Marie ajatteli nuorena, että elää päivän kerrallaan. Aikaa oli tietenkin rajattomasti. - Jossain vaiheessa alkoi olla niin, ettei mulla oikeastaan ollut mitään minne olisin Suomessa palannut. Ajattelin, että ehkä Ausseissa voisikin olla koti. Kodin rakentaminen alkoi oikeastaan siitä, kun löysin gorgikoiran, jonka nimesin suomalaisittain Tessuksi. Ensimmäistä kertaa Marie matkasi Suomeen, kun hän oli ollut Australiassa neljä vuotta. Useamminkin olisi voinut käydä, mutta matkustaminen oli kallista ja Marie oli köyhä opiskelija. - Silloin ei ollut Facebookkia ja internet oli niin lapsenkengissä, että piti lankapuhelimella soittaa Suomeen. Sitä oli aika eristyksissä. Kun internet kehittyi, aloin lukemaan nettilehtiä kuten Kalevaa, Iltasanomia ja Helsingin Sanomia. Tuntuu, että silloin tiesin melkein enemmän kotimaan asioista kuin nyt! Seurasin myös tiiviisti keskustelupalstoja, siellä pystyi seuraamaan miten kieli kehittyi. Opiskelujen lisäksi Marie teki avustajan töitä monessa tv-sarjassa. - Kävelin kadulla tai olin vaikkapa sairaanhoitajana. Tapasin silloin esimerkiksi Nicolas Cagen, koska paljon Hollywood-elokuvia kuvattiin Ausseissa. Se oli kauhean hauskaa hommaa ja siitä maksettiinkin ihan hyvin. Välillä tosin oli kauheasti töitä ja joskus ei mitään. Sieltä saatettiin soittaa samana päivänä, että no tuletko tänään, ja jos ei mennyt niin joutui mustalle listalle. - Kerran olin sairaalassa letkut nenässä, ja jouduin silti mustalle listalle. Vuonna 2003 Marie oli kuorotyttönä oopperassa. Harjoitukset olivat jatkuneet jo kuukausia, kun kerran paikalle saapui vieläpä myöhässä oleva tyyppi nahkahousuissa ja painavissa moottoripyöräkengissä sekä kypärä kainalossa kuin Euroopan omistaja. Marie iski silmänsä Piersiin heti. - Tykkään miehistä joilla on nahkahousut! Piers on ensimmäinen poikaystäväni, joka on samalla alalla kuin minä.
Se on ollut suuri helpotus ja apu, hän ymmärtää minua ihan eri tavalla kuin joku rationaalinen insinööri. Suomessa Marie ja Piers vierailivat kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta oli vuoden 2008 joulukuussa. Oli huono talvi ja Marieta harmitti, koska hän oli luvannut Piersille että tämä saisi valkoisen joulun. - Kylmä silloin oli, mutta ei yhtään lunta. Piers oli kuitenkin onnellinen kylmyydestä ja hyppi ilosta kuin kenguru. Menimme Pohjois-Pohjanmaalle jouluaatoksi, ja onneksi joulupäivänä alkoi satamaan lunta. Helsingistäkin tuli ihan satukaupunki ja lähdettiin vähän surullisina takaisin Australiaan. Siinä sitten vuoden 2009 alusta alettiin miettimään, että miten päästäisiin tänne. Kalevan nettilehdessä silmään pisti ilmoitus, jossa haettiin huhtikuussa avioparia Sodankylän juhlan häätapahtumaan. - Niillä ei ollut hääparia ja minä sitten ilmoitin meidät sinne. Päästiin varmaan siksi että Piers on aussi, ja he toivoivat että hän pukeutuisi australialaisittain, koska paikallisetkin olivat pukeutuneet kansallisasuihin. - Päästiin aika halvalla verrattuna tavallisiin australialaisiin häihin. Ostettiin liput Suomeen ja takaisin, parin sadan dollarin hääpuku Ebaysta ja aamulla kävin itse noukkimassa hääkimpuksi luonnon kukkia. Hienointa ehkä oli, kun kaksi laitapuolenkulkijaa osallistui tapahtumaan. Heillä ei ollut hampaita montaakaan jäljellä eikä hiuksiakaan oltu pesty pariin viikkoon, mutta he ilostuivat niin kovasti kun saivat olla mukana, että kävivät viimeisillä pennosillaan ostamassa minulle ruusupuskan. Häämatkana pariskunta ajoi Sodankylästä Helsinkiin vanhalla punaisella mersulla. - Ajettiin hitaasti ja pysähdyttiin Viitasaarella, jossa isäni siihen aikaan asui. Käytiin katsomassa Kymenkoskella taloa, ja oltais ostettu se, mutta kun päästiin Australiaan ja saatiin asuntolaina, oli se jo ehditty myydä. Alettiin katselemaan netistä asuntoja, jotka olisivat tällä alueella. Halusimme kaunista luontoa ja järviä, mikään rivitalo Espoossa ei kiinnostanut. Piersille oli tärkeää, että pääsee hiihtämään helposti. Mariella ja Piersillä oli tietty budjetti, mitään monen sadan tuhannen taloja ei ollut varaa ostella. Sopivaa ei aluksi tuntunut millään löytyvän, mutta sitten nettiin ilmestyi Sumiaisten raitin varrella sijaitseva rintamamiestalo. Koska parilla ei ollut varaa tulla katsomaan taloa Suomeen, Marien isä kävi katsomassa sitä ja antoi arvosanan 7, asteikolla ykkösestä kymppiin. - Niinpä me ostettiin tämä. Ilmoituksessa sanottiin, että alakerrassa on pienempi autotalli ja isompi autotalli. Tulimme tänne ja avattiin ovet, niin ilmestyi kauhean iso autokorjaamo ja kolme metriä syvä rasvamonttu, johon tuli pohja-
vettä. Mitään kalusteita tai astioita ei ollut, vaan ensimmäiset kuukaudet pari kituutti entisten asukkaiden vanhoilla tavaroilla sekä tuttavien lahjoittamilla muutamalla lasilla ja kahvikupilla. - Olihan se aika jännittävää. Tulla ensimmäistä kertaa taloon, jonka oli jo ostanut. Tämä muistutti minua äidin mummolasta, joka oli hyvin samanoloinen talo. Pian työhommatkin alkoivat luistamaan, Marie sai töitä kansalaisopistolta ja Piers jatkoi töiden tekemistä etänä Australiaan. Sumialaiset ottivat pariskunnan hyvin vastaan. - Mentiin tutustumaan Suhariin ja Korppuun ja Päivikki otti meidät heti siiven alle. Olimme vielä ihan uusia täällä, kun Päivikillä oli syntymäpäivä ja lahjaksi lauloimme hänelle palan italialaista aariaa. Päivikki alkoi itkemään, ja niin me löysimme ensimmäisen musiikinrakastajan. Ensimmäisenä jouluna Sumiaisissa Marie ja Piers olivat tutustuneet Sumiaisten Vieno-mummoon. Marie kerran mainitsi, ettei heillä ollut mikroa. Vieno oli päättänyt, että pitäähän sille pojalle saada ruokaa, ja keräsi kolehdin kylällä. - Vieno soitti, että tulkaa hakemaan joululahja. Ajattelimme, että siellä odottaa konvehtirasia, mutta siellä olikin kauhean iso laatikko, jossa oli mikro! Se oli hyvin kuvaavaa, miten sumialaiset ottivat meidät vastaan. Voiko tuon suloisempaa olla? La Kala -ooppera lähti siitä, kun Marie päätyi esiintymään Eeva Kähärän opinnäytetyöhön Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa. Esitys sai parhaat arvosanat, ja Marie jäi miettimään sitä. - Ajattelin, että tässähän on valmis tuote. Lyhennetty versio kolmen tunnin oopperasta. Kyllä minäkin tykkään Così fan tuttesta, mutta on se kolme tuntia mullekin vähän liikaa. Niinpä Così fan tutte päätettiin esittää Sumiaisten kyläpäivän yhteydessä juuri remontoidussa, entisessä autokorjaamossa. Marieta jännitti, ennen kyläpäivää oli vain parikymmentä varausta. - Toivoin että saisimme edes 60 katsojaa, jotta saisimme omat rahamme esityksestä takaisin. Lopulta puhelin alkoi soida hulluna ja kaikki paikat varattiin. Lisäksi puoli tuntia ennen esitystä ilmestyi ihmisvyöry, joilla ei ollut varauksia! Onneksi tytöt suostuivat vetämään toisen esityksen heti perään, joten kaikki pääsivät nauttimaan siitä. Ooppera jatkaa elämäänsä, viimeksi Sumiaisraitin varrella esiinnyttiin sunnuntaina. Lisäksi Marie opettaa laulua kansalaisopistolla. Välillä Marieta houkuttelevat hirsitalot järven rannalla, mutta todennäköistä on, ettei Sumiaisista enää lähdetä. - Tänne on niin kotiuduttu.
"Halusin niin pitkälle kuin pippuri kasvaa ja olla oman onneni seppä."
13
2012
KUNTAVAALIT Johtajuusongelma jakoi panelistien mielipiteet Mitä tulee johtajapakettiin, kevät ja kesä on ollut välillä melkoista saippuaoopperaa. Miten ehdokkaiden mielestä tämä on vaikuttanut taloustilanteeseen? - Ongelmaa ei voi vaan lakaista maton alle, mutta kun itse tätä asiaa ajattelen, niin valtuusto on tehnyt päätöksen ja sen kanssa on elettävä, sanoi Rolf Nyholm (sd) ja jatkaa: - Täytyy muistaa, että kaupunginhallituksella ja kaupunginjohtajalla ei ole vastuuvapautta vuoden 2011 tilinpäätöksistä. Vakauttamisohjelma täytyy tehdä pidemmälle aikavälille, tai hullusti käy. Leila Lindell (kesk) toivoi, että operatiivinen johto käärisi hihat ja ottaisi uutta tuulta purjeisiin. - Valtuustohan on päätöksen tehnyt. On aivan kohtuutonta, että vuodenvaihteen jälkeen tulee tietoon ylityksiä monella miljoonalla eikä korjaavia asioita ole tehty riittävän ajoissa. Tällaiset asiat pitäisi tulla päätettäviksi riittävän ajoissa ja niitä pitäisi työstää porukalla. Pitäisi saada johto tekemään sitä työtä, mistä se saa palkkansa. Ei pelkästään niitä mukavia asioita, vaan myös niitä negatiivisia pitäisi laittaa kuntoon. Kimmo Tuikka (vihr) sanoi, että johtamisen haasteet ovat siinä, että johtajia on ollut liikaa. - Sekä julkisella että virkamiespuolella. Nyt sitä ongelmaa on korjattu. Piia Soininen (kd) halusi tuoda keskusteluun toisenlaista näkökulmaa. - Onko johtavuusongelma luottamushenkilöiden tekemä ongelma tai todellinen ongelma, siitä voidaan olla montaa mieltä. Itse näkisin että syyt ovat syvemmällä kuin johtajissa, ei voida syyttävällä sormella osoittaa ketään yksittäistä ihmistä. Kaupunginvaltuusto on tiimityötä ja yhdessä tässä päätöksiä tehdään. - En usko että kyseessä on millään tavalla uskottavuusongelma. Lähtökohtana ongelma tuli kuntaliitoksen vaiheessa, kun tuli kolminkertainen määrä johtajia yläkertaan. Johtavien virkamiesten yhteistyö ei toiminut ja siitä ongelma alkoi, sanoi Tommi Lunttila (kok).
Vaalipaneeli täydelle salille Kuntatalouden jälkeen vaalipaneelissa siirryttiin sulavasti koulutukseen. - Opetuslautakunnan jäsenenä sanon, että kouluverkon karsinta on sitä rakenteellista työtä, miten saadaan käyttötaloutta pienemäksi. Jos vain lomautetaan koko ajan, se ei ole pitkällä tähtäimellä hyvä ratkaisu. Jää nähtäväksi, kannattavatko nämä ratkaisut, mietti Mari Paananen (sd). Jaana Tanin (vihr) mukaan opetustoimi on toiminut mallikkaasti. - Opetusjohdossa ei ole ylitetty budjettia. Minun mielestäni ei tarvitse säästää lainkaan, mutta tehostamista löytyy aina. Silloin kun eletään huonoja aikoja, jostain pitää vähän tinkiä, Tani sanoi. Itsekin vielä nuori Otto Summala (kesk) oli mieltä, että pääosin Äänekosken peruskoulu on järjestetty erittäin hyvin. - Mutta nyt siihen on tulossa tämä kahden yläkoulun malli, joka tuo liian pitkät koulumatkat. On aika paljon yläkouluikäiselle, joka joutuu matkustamaan Konginkankaalta päivittäin 80 kilometriä koulumatkaa, Summala sanoi. - Jokaisella pitäisi olla kohtuullinen koulumatka. Asian voisi hoitaa vaikka niin, että konginkankaalaisia ei kuljetettaisi Suolahteen vaan he jäisivät Äänekoskelle yläkouluun ja joku osa Äänekoskesta taas lähtisi Suolahteen. Kulttuurissa ja vapaa-ajassa puhutti, yllätys yllätys, uimahallien tilanne. Monen ehdokkaan mielestä Äänekoskella todella tarvitaan kahta uimahallia. Liisa Lakanen (sd) muistutti, että Äänekoskelta löytyy monenlaista erilaista liikuntaryhmää. - Äänekosken uimahalliin on tulossa ilmastointiremontti, ja silloin toinen uimahalli täytyy olla käytössä. Lisäksi Suolahden uimahallia on juuri remontoitu, joten mielestäni molemmat uimahallit tulisi säilyttää. - Kannatan myös sitä, että molemmat uimahallit pidettäisiin auki. Telakalla oppilasmäärää on nostettu, ja opiskelijoiden joukko tarvitsee uimahallia. Mitäs jos nostettaisiin vaikka Vesivelhossa lippujen hintaa, jotta saisimme kompensoitua kuluja, ehdotti Anna-Riitta Pentinpuro (kesk). Leif Lindeman (kd) muistutti, että Äänekoskella on jo nostettu lippujen hintoja. - Onhan hienoa että voidaan mainostaa paikkakuntaa jolla on kaksi uimahallia, mutta onko se mahdollista niin pienellä muutoksella, kuin että nostettaisiin lippujen hintaa eurolla. Harri Hautsalo (ps) ehdotti, että uimahalleja voitaisiin pitää auki vuoropäivinä. Terveydenhuollossa puhutti tietenkin uusi terveyskeskus. Keijo Kainun (sd) mielestä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin keskittäminen. - Ihminen käy keskimäärin kerran tai kahdesti vuodesta lääkärissä. Jotkut käyvät usemmin ja jotkut harvemmin. Vanhukset ja koululaiset pyritään hoitamaan paik-
14
kakunnilla. Mistään päin Äänekoskea ei ole ylitsepääsemätön matka uuteen keskustan terveyskeskukseen, Kainu sanoi. Suvi Tikander (ps) oli hoitomallien kehittämisen kannalla. On jo olemassa esimerkiksi seniorineuvola, jonka toimintaa voitaisiin hänen mielestään tehostaa. - Lääkärikonsultaatiota voisi saada myös puhelimitse ja kun lääkäriin olisi päästävä, niin sinne myös pääsisi, Tikander sanoi. Eräs tarkkasilmäinen yleisöstä oli huomannut, että terveyskeskuksen budjetti paukkuu reippaasti yli, vaikka kaikkien lääkäreiden vakansseja ei ole edes täytetty. Sinikka Rautiainen (vas) vastasi kaikkien ehdokkaiden puolesta. - Juuri sen vuoksi budjetti paukkuu yli, koska joudutaan käyttämään yksityisten lääkäreiden palveluita. Jos kaikki vakanssit olisi täytetty, budjetti ei menisi yli. Äänekoskella halutaan painaa työttömyyttä alas, tuoda tilalle lisää yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Voitaisiinko järkevästi ulkoistaa jotain toimia, jotta kaupunki voisi ihan konkreettisella teolla luoda yrittäjyyttä? Minna Tuikka (vihr) muistutti, että jossain vaiheessa Äänekoski valittiin yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi, perusteena päättäjien ja yrittäjien välinen yhteistyö joka toimi hyvin. - On käynyt niinkuin monessa muussakin kunnassa, ei ole saatu ostoja ja tarjouksia. Isot firmat pystyvät viemään tarjoukset pienten yritysten edestä. Monikansallisissa yrityksissä on sitä varten lakimiehet, jotka tekevät tarjoukset ja ne voittavat aina, sanoi Marke Tuominen (ps). Ehdokkaat myös toivoivat, että yrittäjien luottamus kaupunkiin palautuisi. Tilda Hopia NET Lue lisää vaalipaneelin kulusta ÄKSän verkkolehdestä.
41 · 2012
| Ä ks
- testaa
Koirahieronta tekee kutaa ÄKSän avustajakoira, karkeakarvainen kettuterrieri Affe testasi koirahieronnan. Testaaja oli täynnä epäluuloja eikä kylkiasentoon taipuminen tuntunut heti mielekkäältä. Mutta annahan olla: hieronnan edetessä jännitys karisi ja Affe nautti täysin palkein silmät viiruina. ”Tätä lisää!” Marraskuussa urheilukoirahierojaksi valmistuva äänekoskelainen Tiina Siimekselä tarvitsee tutkintoonsa 60 koiraa hierottavaksi. Affe oli yksi niistä onnellisista. - Kaikenlaisia koiria voi hieroa. Hieronta on tarpeellista aktiivisille roduille ja metsästystä ja agilitya harrastavalle koirille. Myös kotikoirat ja vanhukset nauttivat rentoutushieronnasta. Hierontaa käytetään myös erilaisten vammojen jälkihoitona. Hieronta alkaa ja Affe on kammettu kylkiasentoon. Silmänvalkuaiset ovat kovasti vilkkaat ja koipikin tärisee. ”Mitä mulle nyt tapahtuu?” - Koirahieronta on hankalampaa kuin ihmisten. Koirat eivät osaa kertoa kipupisteistä tai jumeista, ne löytyvät koiran reaktioita tarkkailemalla. Koiran rakenne on otettava hieronnassa huomioon. Usein juuri selkä- ja lanneranka on ju-
missa. Milloin koirahieronta on paikallaan? - Koira saattaa ontua, tai omistaja huomaa, että liikkeet ovat muuttuneet vaivalloiseksi. Jos on epäily, että näiden taustalla on sairaus, niin ensimmäinen osoite on silloin eläinlääkäri. Siimekselä kertoo, että yleensä koirat tykkäävät hieronnasta. - Varauksellinen koira saattaa stressaantua tilanteesta. Täytyy toimia niin, että hieronnasta tulee miellyttävä kokemus, eikä moukaroida kipeitä paikkoja heti ensimmäisenä. Affella on kireät selkälihakset. Niitä sivellään ja tunnustellaan. ”Ai, auts. Nyt mää kyllä nousen tästä ylös.” Hieronta kestää tunnin. Sen jälkeen testaaja hihnan päähän ja kevyelle lenkille. ”Tiina hei, milloin sää tuut uudestaan?” Marjo Steffansson
Kirjastoautolla neljänkympin kriisi - Syyskuussa tuli 40 vuotta siitä, kun Äänekoskella on kirjastoautoa ajeltu. Tämä viimeinen auto otettiin käyttöön lähes 15
vuotta sitten, kertoo haikeana kirjastoauton viimeinen kuski, Erkki Lahtinen. Paitsi että hei, ei Lahtinen ihan vii-
meinen kuski ollutkaan. Syyskuun viimeisenä perjantaina kirjastoauto käänsikin nokan kohti pohjoista ja uusia seikkailuja. Uusi elämä alkoi Paltamossa. - Moni ralli- ja hevosmies tätä kyseli ympäri Suomen, mutta olin sitä mieltä että kirjastoauton olisi hyvä jatkaa kirjastoautona. Erkki päätti tutkia netistä, missä kunnissa hankintalistassa olisi lähivuosina uusi kirjastoauto. Ehdokkaita löytyikin useampi, ja pian oli muutama käynyt jo katsomassa. Lopulta uusi koti löytyi Paltamosta, jossa vanha kirjastoauto oli jo aika romussa kunnossa. - Ainoa hyvä asia tässä on, että kirjastoauto tulee oikeaan käyttöön, muuten harmittaa äänekoskelaisten puolesta. Tietysti kun rahat on tiukalla, niin jostain pitää säästää. En kuitenkaan tiedä, oliko tämä ihan oikea ratkaisu, mietiskelee kirjastoauton uusi kuski Jukka Kokkonen. - Tämä uusi kirjastoauto on hyvin samanoloinen kuin entinenkin. Tosin täällä on paljon enemmän nappuloita, joiden käyttöä täytyy vielä vähän ope-
tella! Erkki kiittelee erityisesti Jouko Salosta, jonka ansiosta koko homma on sujunut hienosti. Paltamossa vanha kirjastoauto ei kuitenkaan ihan vielä jää eläkkeelle, vaan pääsee koululaisten Mikko Mallikas -projektiin. Sen jälkeen sekin menee ehkä myyntiin, tai sitten työtalon käyttöön. Nippelitietona muuten, että Paltamossa työttömyysprosentti on nolla! Tilda Hopia Keskiviikkona 10.10. pidetään autotallikirppis, jossa kirjoja myydään ihan älyttömän edullisesti. Kirjanystävien kannattaa tulla penkomaan! Tallinovet avoinna klo 12-19.
Vas taukset: Vastaukset sivulla 7 esitettyihin Äksymyxiin: 1. Arvo Zitting. 2. Anita Saraste-Kautto. 3. Antti Nikula. ä Ks
| 41
· 2 012
4. Veikko Nieminen. 5. Maija Piitulainen. 6. Pertti Salo.
7. Anna-Liisa Meriläinen. 8. Jaakko Halonen. 9. Risto Lepänjuuri. 10. Veikko-Kalevi Riihinen.
15
RAKENTAJAN
palvelupalsta • Uudisrakentaminen • Perustukset • Saneeraukset • Laatoitustyöt • Hirsirakentaminen • Suunnittelu ja valvonta
Tmi Janne Kautto Rakennuspalvelu J.Kautto Oy puh. 050 587 2254
Seuraava ÄKS 17.10.2012
30
16
41 · 2012
| Ä ks
KUNNALLISVAALIT 2012 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Ehdokaslistojen yhdistelmä Äänekosken kaupungin keskusvaalilautakunnan v. 2012 kunnallisvaaleja varten laatiman ehdokaslistojen yhdistelmän tiedot ovat nähtävillä Äänekosken kaupungintalon ilmoitustaululla Hallintokatu 4, Suolahden kirjaston ilmoitustaululla Asemakatu 10, Konginkankaan kirjastossa, Kauppatie 2 ja Sumiaisten (entisen) kunnantalon ilmoitustaululla, Sumiaisraitti 19. Ehdokaslistojen yhdistelmätiedot julkaistaan lisäksi kaupungin nettisivuilla. Äänestys vaalipäivänä Kunnallisvaalit toimitetaan su 28.10.2012 klo 9.00 - 20.00. Äänioikeutetun äänestyspaikka on merkitty ilmoituskorttiin, jonka väestörekisterikeskus lähettää äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. Äänestysalueet ja -paikat ovat seuraavat: 1. Keskusta, Kaupungintalo, Hallintokatu 4 2. Kirkonmäki-Kuhnamo, Keskuskoulun ruokala, Koulunmäenkatu 4-6 3. Akanniemi-Karhunlähde, Karhunlähteen päiväkoti, Kyminkatu 5 4. Markkamäki, Oppimiskeskus, Opinahjontie 1 5. Honkola, Honkolan koulu, Saarijärventie 25 6. Konginkangas, Konginkankaan koulu, Kansakoulutie 1a 7. Alkula-Keskusta (Suolahti), Asemakadun koulu, Asemakatu 16 8. Mutapohja-Majala (Suolahti), Telakkakadun koulu/ viipalekoulun A-parakki, Telakkakatu 15 9. Sumiainen, Sumiaisten koulu, Koulutie 4a Ennakkoäänestys Ennakkoäänestys alkaa ke 17.10.2012 ja päättyy ti 23.10.2012. Ennakkoäänestyspaikat ja äänestysajat ovat seuraavat: 1. Äänekosken kaupunginkirjasto, Wessmanninkatu 2 17.10.2012 - 19.10.2012 10.00 - 17.00 20.10.2012 - 21.10.2012 10.00 - 14.00 22.10.2012 - 23.10.2012 10.00 - 17.00 2. Suopunki, Riihijärvenkatu 2 A, 44200 Suolahti 17.10.2012 - 19.10.2012 10.00 - 17.00 20.10.2012 - 21.10.2012 10.00 - 14.00 22.10.2012 - 23.10.2012 10.00 - 17.00 3. Sumiaisten kirjasto, Koulutie 6, 44280 Sumiainen 17.10.2012 - 19.10.2012 10.00 - 14.00 20.10.2012 - 21.10.2012 10.00 - 14.00 22.10.2012 - 23.10.2012 10.00 - 17.00 4. Konginkankaan kirjasto, Kauppatie 2, 44400 Konginkangas 17.10.2012 - 19.10.2012 10.00 - 14.00 20.10.2012 - 21.10.2012 10.00 - 14.00 22.10.2012 - 23.10.2012 10.00 - 17.00 Kotiäänestys Kotiäänestys järjestetään henkilöille, joiden kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, etteivät he pääse vaalipäivän äänestyspaikkaan tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestys toimitetaan ennakkoäänestyspäivinä klo 9.00 - 20.00. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse, osoite Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski tai puh. Maija Viik 020 632 2015 tai Tuula Ruuska 020 632 2013 viimeistään ti 16.10.2012 ennen klo 16.00. Ilmoittautumislomaketta on saatavilla keskusvaalilautakunnalta Äänekosken kaupungintalolta. Laitosäänestys Laitosäänestys suoritetaan 17.10. - 23.10.2012 erikseen ilmoitettavana aikana seuraavissa laitoksissa: Piilolan vanhainkoti, Konginkankaan vanhainkoti-palvelutalo, Äänekosken terveysaseman sairaala, Palvelutalo Tukipuu, Kuhnamon palvelutalo, Suolahden vanhusten palvelukeskus, Taunonkoti, Toivonkoti ja Tyynenkoti (entiset Sisä-Suomen sairaalan tilat), Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiön Suolahden toimipiste, Palvelukoti Auringonrusko, Kotirannan palvelutalo ja Sumiaiskoti. Henkilöllisyyden selvittäminen Vaalilain mukaan sekä ennakkoäänestäjän että vaalipäivänä äänestävän on esitettävä vaaliviranomaisille selvitys henkilöllisyydestään. Asiakirjaksi käy poliisin antama kuvallinen henkilökortti, passi, kuvallinen Kela-kortti tai ajokortti. Jos henkilöllä ei ole muuta henkilöllisyyden osoittavaa asiakirjaa, poliisi myöntää maksutta väliaikaisen henkilökortin kunnallisvaaleissa äänestämistä varten. Väliaikaista henkilökorttia haettaessa on mukana oltava kaksi passikuvaa.
Kulttuuritoimen tapahtumia Dixie Harlem Vanhaa jazzia ja tuttuja evergreenejä to 11.10. klo 19 Suolahtisali, liput 10 € järj. Dixie Harlem Matti Esko - Miehen tie konsertti To 18.10. klo 19 Suolahtisali Paikkaliput 25 € Ennakkomyynti : Lipputoimisto.fi, Äänekosken kulttuuritoimisto järj. Oy Matti Esko Viihde Ab Harmonikat soivat Suolahdessa Veikko Ahvenainen, Carita Nordlund Sumiaisseudun Harmonikat joht. Silja Makkonen Pelimannimestari Ida Rajala Su 21.10. klo 19 Suolahtisali Liput : 12 €, lapset ja opiskelijat 5 € ovelta Rolf Virtanen - Lapintaikaa Valokuvia ja Musiikkia 23.10. klo 13 Painotalo Liput : 10 € ovelta Järj. Äänekosken kulttuuritoimi
AHOLA PERJANTAINA 12.10.
"Onks tää on se Teräspekoni-laulaja?" On se!
7
TULOSSA 19.10. Psychedeliver levyjulkkarit + Kiro 2.11. No Sweat 10.11. Myöhempien aikoijen pyhät No Sign Of Life, Kaksonen ja Gian
Laulun Juhlaa - Raimo Sirkiän Konsertti Säestää Eliisa Suni To 25.10. klo 19 Suolahtisali Liput 20 € Ennakkomyynti : Lipputoimisto.fi Lisätiedot www.aanekoski.fi puh. 020 632 3262
Järj.
Äänekosken Kokoomusnaiset ry:n sääntömääräinen
SYYSKOKOUS
kahvila korvassa ma 22.10. klo 19.00
Tervetuloa!
AVOINNA 09-02, AINA
WWW.PUBMARKUS.FI
Äänekosken Teatteri www.aanekoskenteatteri.fi
KALEVI KALEMAA
OHJAUS: KIRSI SULONEN
ÄITIENPÄIVÄ PAINOTALOLLA, KALEVANKATU 2, ÄÄNEKOSKI VIIMEISET ESITYKSET!! * TO 11.10. KLO 19 * LA 13.10. JA SU 14.10. KLO 14 LIPUT: 12/10 EUROA, TIEDUSTELUT JA VARAUKSET PUH. 044 925 0043 NÄYTELMÄÄ EI SUOSITELLA ALLE 16 VUOTIAILLE
UUSI KAMPAAMOTILA AVATTU! VARAA AIKASI SOITTAMALLA!
Kampaamo Kotimäki Riina Saastamoinen 050 535 1048
Lotjakuja 8, Suolahti · www.kotimäki.nettisivu.org
Äänekoski 28.9.2012 Äänekosken kaupunki Keskusvaalilautakunta
HIENO RT Pukkimäessä 86m2! Snellmaninkatu 8 B Esittely torstaina klo 17.00! Vmh. 107.000 € Etuovi 9468060 Koti ja Kontu LKV p. 045 885 6456
ÄKSY MIE S
Uusi valtuusto Kansa kiinnostui politiikasta oitis, kun eräs poliitikko väitti erästä toista poliitikkoa 40 kiloa ylipainoiseksi. Lisää vettä myllyyn saatiin, kuin eräs kolmas poliitikko väitti neljännen poliitikon puhuneen eduskunnassa sekavia jo vuosia. Vaikka kielenkäyttö oli molemmissa tapauksissa vielä kovin korrektia ja kesyä, avaukset olivat lupauksia herättävä. Ehkäpä nyt tyrkyllä olevat kunnallisvaaliehdokkaat aloittavat uudenlaisen poliittisen keskustelukulttuurin, jossa sanotaan ruma sana niin kuin se on ja keskustelun avainkäsite on henkilökohtainen solvaus. Näin saamme maahamme vaalien kylkiäisinä joka kuntaan komediateatterin. Sen pääsylipputuloilla rahoitetaan monta tärkeää hanketta vauvasta vaariin. Valtuuston kokous voisi edetä jo ensi vuonna esimerkiksi seuraavasti: - Kop. Tehtävänämme on päättää kyläkoulujen lakkautuksista. Mitäpä ovat
kunnan valopäät mieltä asiasta? - Minä olen käynyt kyläkoulua. Kannatan niiden säilyttämistä. - Minä olen sitä mieltä, että kyläkoulut voisi myydä innovatiiviseen uusiokäyttöön, jos tuloksena on noin pölhöjä ihmisiä. - Sinä hippi älä yhtään yritä. Meidän kylälle ei huumeviljelmiä haluta. - Minun lapseni viihtyvät kyläkoulussa oikein hyvin. - Sanoo kiertopalkinto, jonka jokaisella neljällä lapsella on eri isä. Se on erinomainen saavutus yksinelävältä neiti-ihmiseltä. - Minä ehdotan kompromissina, että Suomi eroaa Natosta. - Ja sinä tyhmä, ole hiljaa. Suomi on Varsovan liitossa eikä Natossa. - Ensi kesänä voisi laittaa pääkadun varteen orvokkeja. - Osta sinä helmikana itse omat orvokkisi. - Saanen huomauttaa, että koirien asia on tässä kunnassa täysin unohdettu. - Pääs kiinni, bulldoggi, tai hommaan sulle kuonokopan. - Kop. Toivon, että valtuutetut pysyvät asiassa, vaikka se noilla lahjoilla lujille
varmasti ottaakin. - Sika. - Laiskiainen. - Hevostelija. - Tenukeppi. - Läskilortti. - Hernekeppi. - Konkkanokka. - Ruokkorohmu. - Lättäjalka. - Väätäinen. - Kop. Muistutan arvon valopäitä että olemme valtuustosalissa. - Sinä hukkapätkä älä puutu tähän. - Ehdotan kompromissina, että kuntamme tunnustaa Ruotsin. - Vain minun kuolleen ruumiini yli! - Järjestyy. - Meidän on kuunneltava herkällä korvalla kaikkia ehdotuksia. - Helppohan sinun on kuunnella, kun on korvat kuin Dumbolla. - Minne voin jättää ponnen? - Roskakori on eteisessä. - Kop. Kiitos kaikille. Syökää päänne. Kokous on päättynyt. Kop. Kop. Kop. Reijo Honkonen
Ruokasaarnaaja
Kuntavaaleista tuli nyt ruokavaalit Maslowin tarvehierarkian perusta seisoo vahvasti fysiologisissa tarpeissa, kuten ruoka ja juoma. Voidaan puhua hengissä pysymisen tarpeista. Ellei tarpeet tule tyydytettyä ravitsevalla ruoalla, niin huonosti menee. Hyväkuntoiset, hyväntuuliset veronmaksajat alkavat olla vähissä. Jos psykologi Abraham Maslow eläisi, niin hän tarjoisi meille varmasti ravitsevaa ruokaa ja juomaa. Kuntapäättäjien tärkein tehtävä on määritellä, millaisia elintarvikkeita kunnan ruokapalveluissa käytetään. Ruokapalveluiden kohderyhmät, kuten päiväkodit, koulut, vanhainkodit ja ikäihmiset kotona ovat tarjottimella. Elintarvikehankinnoissa tulee hyödyntää paikallista elinkeinoa, koska se on alueen ehdoton etu. Hankintalakia ei voida tulkita vain pelkällä edullisella hinnalla. Ruoan laatukriteerit, kuten tuoreus, säilöntäaineettomuus ja lisäaineettomuus voidaan sisällyttää tarjouspyyntöön. Vastuullisuutta lähiseudusta on valita metsien ja järviemme antimia, mikä on myös ekologisesti perusteltavissa. Sen sijaan perusteltavissa ei ole se, että ruokapalveluiden keskittäminen olisi ekologisesti kestävämpi vaihtoehto. Hankintalaki ei ole este vastuullisten ja ilmastoystävällisten elintarvikehankintojen toteuttamiselle. Ruokaa voidaan tehdä myös siellä missä sitä syödään. Lähituottajilta on
18
mahdollista hankkia mm. vihanneksia, marjoja, viljatuotteita ja leipää. Ravitseva ruoka on elämän edellytys, mutta vain syötynä, eli ruoan pitää myös maistua. Ruoka ei ole pelkkä kuluerä. Elintarvikkeiden ja energian jatkuva hinnan nousu antaa tilaa hajautetuille ruokajärjestelmille ja paikallisille lähituottajille. Tulevaisuudessa ruoka tehdään toivottavasti siellä missä se syödään. Palataan siis menneeseen aikaan, jolloin asiat olivat paremmin. Lähiruoalla on myönteinen vaikutus työllisyyteen ja aluetalouteen, mikä edesauttaa uuden liiketoiminnan syntymiseen. Kuntapäättäjiltä kysytään asennetta ja tahtotilaa, ennen kaikkea arvovalintoja. Ekocentrian mukaan kunnallisten ruokapalveluiden haasteena tänä päivänä on turvallisten, kestävämpien ja ympäristövastuullisempien elintarvikehankintojen tekeminen samalla, kun paikallistason päättäjät kiristävät ruokahuoltoon varattuja määrärahoja ja keskittävät hankintoja, ruokapalveluiden suunnittelua sekä toteutusvastuuta yhä kauemmas ruokailijasta. Hankintojen keskittämisellä on haettu kustannustehokkuutta maun, tuoreuden, paikallisuuden ja varsinkin tuotannon eettisen, ekologisen, kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden kustannuksella. Ruuan arvostuksen lisääminen ja suomalaisen ruokakulttuurin edistäminen
onkin kirjattu jopa hallitusohjelmamme tavoitteisiin. Tavoitteen saavuttamiseksi käynnistettiin syksyllä 2008 suomalaisen ruoan edistämisohjelma SRE. Ohjelman tavoitteena on kohottaa suomalaisen ruoan ja ruoantekijöiden arvostusta. Keinoksi on valittu mm. ruokakasvatus ja ruokaosaamisen vahvistaminen. Lisäksi ohjelma panostaa ruoan laatuun sekä edistää lähi- ja luomuruoan käyttöä. Edistämisohjelma heitettiin heti syntyessään roskiin, saatiinpahan paperi kuitenkin väsättyä. Ei kai kukaan ”kansanedustaja” voi olla kumartamatta suurta ja mahtavaa markkinavoimaa. Suuri raha ratkaisee ja maaseutua pitää kurittaa lisäksi epäoikeudenmukaisella kuntauudistuksella. Sinänsä absurdi ajatus, että yrittäjyyttä ei kannata tukea. Siniset ruiskukat ovat haalenemassa maailman tuulissa, ellei tuuli käänny. Äänestäjät, haastakaa ehdokkaat puhumaan ainoasta elämää ylläpitävästä aineesta, puhtaasta luonnonmukaisesta ruoasta ja vedestä. Ilman ruoan puhtautta ei tule hyvää elä-
mää. Ilman hyvää elämää ei ole hyvää työelämää, ei hyvää perhe elämää. Terve ihminen on kaiken alkuvoima. Uutta rehevää ja rehellistä pitää löytyä. Terve ihminen on hyödyllinen veronmaksaja vielä eläkkeelläkin, ei pelkkä kuluerä. Jos kannanottoja ei tule, niin sekin on vastaus - tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä. Jari Rossi Keittiömestari
41 · 2012
| Ä ks
än vaaliteemalehdet ilmestyvät
17.10., 24.10. ja 31.10. (tulokset ja ehdokkaiden kiitokset)
EHDOKAS! Varaa pian ilmoitustilasi ÄKSästä tai ÄKSän netistä! Pirjo Hakkarainen 040 565 0941, pirjo.hakkarainen@aksa.fi Cittariss
a tapah marmor tuu: ette van ukkaat e Pajuniem s it telymyy en lihais nnissä, at leikke Pe. Valio DR Oetk leet. Profeel er Tradio t u ote - esit zionale Elosen le tely, 345-380 ipomon g p izzat m uunituor aist eet herk ut, Pajun atusmyynnissä Tilauksesta lihaisat , iemen h La. Paju tuotteet erkullise niemen lähilihaa! . t suussa sulavat Känsälän tilan lihaisat tuotteet suomalaista . äänekoskelaista Karitsaa! Paloiteltuna, jätä tilaus! To. Paula
HINNAT VOIMASSA TO–SU 11.–14.10.2012 Tarjoukset myös netissä www.k-citymarket.fi
Iltojen viilentyessä lämmittää Lihamestarin
KARJALANPAISTI
9
Lähes kilon jättipaketti Herkkua
HORNET JA SANGHAI BROILERIN SIIVET JA KOIPIPALAT
99
PERUNAPUSSI
2
Pannuvalmis gourmetherkku
TUORE PERATTU MUIKKU PYYNTIVARAUS
4
2
ps
Kalaa kaksi kertaa viikossa!
RUODOTON NORJALAINEN MERILOHIFILEE
8
99
99 kg
kg
Suomalainen Ruoka on parasta Atria
Uutuus Hollannista
360-420g (5,95/kg)
800g, emmental,gouda ja edam (7,49/kg)
SUOMALAINEN NAKKI
2
pkt
5
00 2 pk t
0
HOLLANTILAISET SIIVUJUUSTOT
5
99 kg
500g (5,38/kg) 2 pkt talous
2
99
49
99
5kg 1lk Suomi (0,60kg)
JUHLA MOKKA KAHVI
ANANAS Costa Rica ja TOMAATTI Puola
900g (2,77/kg)
kg
Citymarketista ainekset Juhlaan
Ananasakäämä, hinnat halpeni
kpl
69
kg
pkt
Erä Reilusti alle puoleen hintaan! Arla Eva
Perinteikäs kestosuosikki Ingman
PIZZA KALINKA JOGURTIT TRADIOZIONLE 345-380g (7,89 - 8,70/kg)
YRTTI SULATEJUUSTOT 200g (4,95/kg)
150g (2,00/kg)
099 kpl
10
prk
3
00
2
10 prk
kpl
Kyllä maalla on mukavaa ja maistuvaa Pågen
MAALAISHYVÄ SPELTTI 650g (4,14/kg)
2
69 pss
6
Kermajätskiä Alle Eurolla! Ingman piparminttu
00
KERMAJÄÄTELÖ 1l
2 kpl
099 rs
Oman Maakunnan Maistuvia Makuja Elosen
TOSIHYVÄ ROUHESÄMPYLÄ
COCA-COLA ZERO 8-pack x 0,33L sis. pantin 1,20 (1,42/l)
10kpl / 400g (3,23/kg)
1
4
95
29 pk t
UUSI ÄÄNEKOSKI
Työskintie 3, puh. 010 538 2500
MA–PE 8–21, LA 8–18, SU 12–18
Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis. alv 23 %), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis. alv 23 %).
www.k-citymarket.fi
8-pack
Tarja Hasif Hakala-Koivusalo Hamkar
118 agrologi
119 sanomalehdenjakaja
Tapio Heimonen
Matti Kinnunen
Ilkka Kovanen (sit)
Nadja Lehtinen
Pekka Leppänen
Sirpa Martins
Suvi Oranen (sit)
Almira Pakarinen (sit)
125 eläkeläinen, paperityöläinen
128 ex-kansanedustaja
Maksaja: Vasemmistoliiton Äänekosken kunnallisjärjestö ry
135 työtön
126 hankintapäällikö
129 työnohjaaja
136 opiskelija, puutarhuri
Antti Jäppinen (sit)
Tuula Kallberg (sit)
123 yrittäjä
124 elektroniikka-asentaja, työkyvyttömyyseläkeläinen
Ilidio Sanna Monteiro Flores (sit) Mursunen (sit)
130 koulunkäynninohjaaja
Eila Nurmi
131 pakkaaja-vanerityöntekijä 132 tekninen avustaja
Mikko Nurmi (sit)
133 toimistotyöntekijä
Arvo Oranen
134 paperimies, eläkeläinen
Sinikka Rautiainen
Iinamaija Sala
Helena Seppälä-Kupari
Jouni Sohlman
Tiina Talso
120 erityisluokanopettaja, eläkeläinen
Simo Holopainen
121 kiinteistönhoitaja
122 työvoimaneuvoja
Jarkko Kaukometsä
127 lähihoitaja
137 käytöntarkkailija
138 opiskelija
139 ompelija, eläkeläinen
140 toimintakeskuksen ohjaaja SINÄ
ÄÄNEKOSKI
PÄÄTÄT PALVELUA
VAI
141 merkonomi, eläkeläinen
Tule kahville ja tapaamaan ehdokkaita ja Eila Tiaista lauantaina 13.10.2012
SETELEITÄ
ME
ASU KKAAT
OLE MM E
KU NTA
Kalervo Toffer (sit)
142 eläkeläinen
Hilkka Vepsä (sit)
143 kehittämispäällikkö, eläkeläinen
Merja Vertainen (sit)
144 työteknikko, laitoshuoltaja
Matti Virtanen (sit)
Suolahti: kahvila Päivänpaiste klo 10.30 Äänekoski: valtuustosali klo 12.00
145 kulttuurijohtaja, yrittäjä
Vasemmiston ehdokkaat - Äänekoski - www.aanekoski.vas.fi