Hyvässä hengessä! Kuopion Seudun Hengityssäätiön 20-vuotishistoriikki
MINNA AKIOLA
Hyvässä hengessä! Kuopion Seudun Hengityssäätiön 20-vuotishistoriikki MINNA AKIOLA
OFFSETPAINO L. TUOVINEN KY
JULKAISIJA: KUOPION SEUDUN HENGITYSSÄÄTIÖ SR TEKSTI JA ULKOASU: MINNA AKIOLA, HISTORIAPALVELU HAVINA PIIRROKSET: ELINA VIHERMÄKI PAINO: OFFSETPAINO L. TUOVINEN KY, KUOPIO 2026 LÄHTEET: Historiikin taustatietoina on haastatteluiden ja arkistomateriaalien lisäksi käytetty Kuopion Seudun Hengityssäätiön koostamaa historiikkitekstiä.
SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe
5
Luku 1: Perustamishistoria
6
Luku 2: Apuraha- ja avustustoiminta
18
Luku 3: Asunto-omistukset
28
Luku 4: Sijoitustoiminta
34
Luku 5: Strategia ja hallinto
38
Luku 6: Sidosryhmät ja verkostot
46
Toimijat vuosien varrella
50
Loppusanat
55
3
4 • Hyvässä hengessä! KUVA: OODIA / MIRKA HAPPONEN
ESIPUHE
K
aksikymmentä vuotta sitten syntyi ajatus, joka kasvoi teoiksi ja teoista vaikuttavaksi toiminnaksi. 1.3.2006 päivätyllä säädekirjalla perustettiin Kuopion Seudun Hengityssäätiö sr, jonka toiminnan tarkoituksena on hengityssairauksien vastustaminen ja ennaltaehkäisy sekä sairastuneiden ja heidän läheistensä elämänlaadun ja yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien edistäminen. Säätiön peruspääomaksi määrättiin säädekirjalla noin 3 miljoonan euron omaisuus. Vuosien saatossa säätiön varallisuus on kasvanut noin 10 miljoonaan euroon. Tässä historiikissa kuljemme matkaa säätiön perustamisesta tähän päivään. Toimintavuosien aikana on tuettu apurahoin ja avustuksin lukuisia väitöskirjatyöntekijöitä, tutkimus- ja kehittämishankkeita, vertaistoimintaa sekä varainhankintakampanjoita. Apurahamyöntöjen vaikuttavuutta on lisätty yhdistämällä voimavaroja muiden pohjoissavolaisten säätiöiden ja rahastojen kanssa. Historia on täynnä henkilöitä, päätöksiä ja tapahtumia, jotka ovat muovanneet säätiöstä vakaan ja asiantuntevan toimijan ja yhteistyökumppanin. Halusimme tallentaa nämä kaksi vuosikymmentä haastatteluiden, yhteistyötarinoiden ja arkistomateriaalien kautta. Lämpimät kiitokset kaikille, jotka ovat olleet mukana tällä matkalla. Jatkamme säätiön mission mukaisesti: Hyvässä hengessä! Soile Kosunen, toimitusjohtaja Kuopion Seudun Hengityssäätiö
5
LUKU 1:
Perustamishistoria S
uomalainen hengitysterveyden toimintaympäristö muuttui 2000-luvun alussa: väestö ikääntyi, krooniset hengityssairaudet lisääntyivät ja sisäilmaongelmat politisoituivat. Samaan aikaan Kuopion Seudun Hengitysyhdistyksessä (myöh. yhdistys) herättiin pohtimaan vuosikymmenten aikana yhdistykseen kertyneiden merkittävien varojen turvaamista mahdollisimman vakaalla ja pitkäjänteisellä tavalla. Yhdistyksessä tunnistettiin realiteetit: ei voitu ennakoida, millaisia valintoja tulevina vuosina tehtäisiin, ja olisiko tulevilla toimijoilla osaamista ja resursseja hallinnoida useiden miljoonien eurojen varallisuutta. Kysymys ei ollut epäluottamuksesta silloiseen yhdistyksen hallintoon, vaan tulevaisuuden turvaamisesta. Keskusteluissa nousi yhdeksi ratkaisuksi säätiön perustaminen. Säätiö nähtiin rakenteena, joka suojaa varoja ja mahdollistaa sen, että ne tuottavat hyötyä hengitysterveyden edistämiseen, hengitys- ja keuhkosairauksien ehkäisyyn sekä näitä sairauksia sairastavien kuntoutukseen yhdistyksen tahtotilan mukaisesti. Kuopion Seudun Hengityssäätiön (myöh. säätiö) perustamisesta päätettiin yhdistyksen kokouksessa 22.11.2005 Kuopion kaupunginkirjaston luentosalissa. Perustamispäätöksen jälkeen säädekirja allekirjoitettiin 1.3.2006 ja säätiön säännöt rekis-
6 • Hyvässä hengessä!
teröitiin 15.8.2006. Näin alkoi säätiön varsinainen toiminta. Säätiö on myöntänyt noin 3,3 miljoonaa euroa apurahoja ja avustuksia vuoden 2025 loppuun mennessä. Kenttä, jossa säätiö toimii, on laaja: Suomessa oli vuoden 2025 lopussa lähes 3000 säätiötä, jotka tukevat tiedettä, taidetta ja muuta yhteiskunnan kehittämistä yhteensä yli puolella miljardilla eurolla joka vuosi.
Ilman yhdistystä ei olisi säätiötä Jotta pystyy täysin ymmärtämään säätiön historiaa ja sen toiminnan tarkoitusta, on hyvä kurkistaa myös yhdistyksen historiaan. Sen historia juontaa juurensa 7.12.1947 perustettuun Kuopion Seudun Tuberkuloosiyhdistys ry:hyn. Tuberkuloosiyhdistyksen perustivat 27 kuopiolaista yksityishenkilöä, joista useimpia hengityselinsairaudet koskettivat henkilökohtaisesti. Tuberkuloosiyhdistyksen sääntöjen mukaan sen toiminnan tavoitteena oli hengityselinsairauksien vastustaminen. Tuolloin toiminnan liikkeellepanevana voimana oli yhdistyksen nimen mukai-
Kuopion Seudun Hengityssäätiö perustettiin 1.3.2006 päivätyllä säädekirjalla.
7
sesti tuberkuloosi. Yhdistys otti tehtäväkseen sairauteen liittyvien ennakkoluulojen oikaisemisen ja keuhkoparantoloista kotiutuvien taloudellisten olosuhteiden parantamisen. Se toimi tiiviissä yhteistyössä Kuopion alueen sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa. Tuberkuloosiyhdistykset muuttivat koko maassa nimensä keuhkovammayhdistyksiksi samalla, kun valtakunnallinen liitto muuttui Keuhkovammaliitoksi, myöhemmin Hengitysliitto Heliksi ja lopulta vuonna 2012 Hengitysliitoksi. Kuopion yhdistyksen nimi muuttui vuonna 1976 Kuopion Keuhkovammayhdistys ry:ksi ja vuonna 2001 Kuopion
Seudun Hengitysyhdistys ry:ksi. Se oli vastaavien yhdistysten joukossa suurin jäsenmäärällä mitattuna koko Suomessa. Vuosina 2022–2025 yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toiminut Reijo Salli kiittelee yhdistyksen aiempia toimihenkilöitä kauaskatseisuudesta. Yhdistyksellä on ollut monenlaista liiketoimintaa ja kiinteistöomaisuutta, joka on luonut perustan yhdistyksen vakavaraisuudelle ja myöhemmin säätiön perustamiselle. Salli pitää säätiön perustamista ja varojen siirtämistä sen hallinnoitavaksi viisaana tekona. Säätiön perustamisvaiheessa yhdistykseen karttunut
ANNA-RIITTA RISSANEN KERTOO SÄÄTIÖN ALKUVAIHEISTA Vuosina 1989–2013 yhdistyksen toiminnanjohtajana toiminut Anna-Riitta Rissanen toimi myös Kuopion Seudun Hengityssäätiön asiamiehenä säätiön alkuvaiheesta, vuodesta 2006, aina vuoteen 2013 saakka. Anna-Riitta Rissanen kertoo säätiön toiminnan alkuvaiheista seuraavaa: säätiön perustamisvaihe vaati paljon panostusta erilaisine selvitystöineen. Toiminnan tulevaisuus alkoi näyttää vakaalta, kun säätiö oli vihdoin vuonna 2006 rekisteröity ja varallisuus oli säädekirjan pohjalta turvattu. Säätiön hallitus päätti apurahojen ja avustusten jakoperiaatteista syksyllä 2006, ja ensimmäiset apurahat jaettiin vuonna 2007. Apurahoja myönnettiin alkuun hakemusten perusteella ilman vuosittaisia hakuteemoja. Säätiö liittyi Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan (myöhemmin Säätiöt ja rahastot ry) jäseneksi vuonna 2007. Alkuvuosina apurahojen suuruudet olivat pieniä, pääsääntöisesti muutamista tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin euroihin, mutta toiminnan vakiinnuttua ja tietoisuuden lisääntyessä Säätiön tukimuodoista jaettujen apurahojen suuruudet alkoivat kasvaa. Luentotilaisuuksia, joihin puhujiksi saatiin usein
8 • Hyvässä hengessä!
Anna-Riitta Rissanen toimi säätiön asiamiehenä sen perustamisesta vuoteen 2013 asti.
säätiöltä apurahoja saaneita tutkijoita, järjestettiin toiminnan alkuvaiheissa muun muassa sisäilmaan ja astmaan liittyen, ja tilaisuudet keräsivät parhaimmillaan suuriakin osallistujajoukkoja.
Yhdistyksellä oli vielä 1980-luvulla laajaa liiketoimintaa, tulonlähteitä oli useita.
omaisuus oli noin 5 miljoonaa euroa. Salli kokee, että omaisuus on säätiössä ollut hyvässä hoidossa, koska sen hallitus koostuu ammattilaisista. Säätiö on avustanut yhdistystä vuosina 2008– 2025 yhteensä lähes 1,4 miljoonalla eurolla. Salli kertoo yhdistyksen jäsenmäärän laskeneen, joten jäsenkohtainen avustussumma on noussut. Osa summasta menee yhdistyksen hallinnointiin ja osa toimintaan, johon säätiö on toivonutkin avustuksen ensisijaisesti kohdistuvan.
Varallisuuden kertyminen Säätiön hallituksessa alusta asti vuoden 2023 loppuun saakka, ja vuosina 2016–2023 sen puheenjohtajana toiminut asianajaja Hannu Palsola osaa kertoa yhdistyksen liiketoimintojen monipolvisista vaiheista: Yhdistyksellä oli vielä 1980-luvulla laajaa liiketoimintaa, tulonlähteitä oli useita: vartiointiliike, kirjapaino, kopiointilaitos sekä kuntouttavia työllistämispalveluja tuottanut Kevama. Sen järjestämä suojatyö (nyk. kuntouttava työllistämistoiminta) oli lähtökohtaisesti tarkoitettu henkilöille, joilla oli hengityssairauksiin perustuvia alentuneita työkyvyttömyyksiä. Kevama oli hyvin keskeinen toiminto yhdistyksessä. Yhdistys teki 1980–1990-lukujen taitteessa strategisen valinnan luopua hallitusti liiketoimistaan, mikä johti sittemmin noin 200 henkilön työllistäneiden liiketoimintojen myymiseen ja Kevaman toimintojen yhtiöittämiseen osakeyhtiömuotoon. Yhtiöittäminen tarkoitti samalla sitä, että Kevamasta tuli yhdistyksen vuokralainen. Myös Kevaman toimitilat yhtiöitettiin ja näin muodostuneesta kiinteistöyhtiöstä tuli Kevaman vuokranantaja. Kevaman lisäksi yhdistyksessä puntaroitiin, mitkä muista liiketoimista ovat hallittavuuden ja yhdistyksen toiminnan näkökulmasta järkeviä säi-
Yläkuvassa Tuulikki Tiihanoff (vasemmalla) ja Tarja Tikkanen ja alakuvassa Kirsti Dementjeff (vasemmalta), Pirkko Jokinen ja Tuulikki Tiihanoff.
lyttää ja mistä kannattaa luopua. Ensimmäisenä myytiin vartioimisliike usealla miljoonalla markalla. Palsola muistaa hyvin, kuinka ison toimijan kanssa käytiin neuvotteluja. Hän toimi siihen aikaan yhdistyksen lakiasioiden neuvonantajana. Palsola muistaa yhdistyksessä johtaja-tittelillä toimineen Eero Mustosen peräänantamattomuuden myyntitilanteessa. Mustonen pyysi kaikista alkulaskelmista huolimatta kauppakumppanilta kaksinkertaista hintaa ja pysyi tiukkana, vaikka ostajat jättivät kaupat tekemättä. Lopulta ostaja soitti viikon päästä ja hyväksyi kauppahinnan, eikä kyse ollut aivan pikkurahasta. Palsola on käyttänyt kyseistä tilannetta oppina itselleen, että aina kaupanteossa ei kannata kiirehtiä, jos myytävä kohde on oikeasti kiinnostava. Eero Mustosen rooli oli merkittävä yhdistyksen varallisuuden kartuttamisessa, joka osaltaan
9
mahdollisti säätiön merkittävän peruspääoman kertymisen. Vartioimisliikkeen jälkeen yhdistys myi kopiointilaitoksen niin ikään merkittävällä summalla, vaikkei miljoonista puhuttukaan. Lopulta jäljelle jääneistä Kevaman toiminnoistakin päätettiin luopua. Se myytiin värikkäiden vaiheiden jälkeen Kuopion kaupungille. Kevamalla ja kaupungilla oli jo ennestään kytkös: yhdistys kehitti Kevaman toimintoja itsenäisesti, mutta jos tappiota syntyi, niin kaupunki kattoi sen. Omaisuus kuului kuitenkin Kevamalle eli käytännössä yhdistykselle, joka omisti Kevaman. Kaupungin kanssa käytiin vääntöä siitä, olisiko Kevaman pitänyt maksaa palautuksia kerryttämästään omaisuudesta, mutta asia raukesi kuntaliiton antamaan lausuntoon ja kaupunginhallituksen päätökseen jättää vaatimukset sikseen. Palsola täsmentää, että asia ei sinänsä liity säätiön historiaan, mutta sillä on merkitystä yhdistyksen varallisuuden säilymisen suhteen. Kevaman kiinteistöyhtiö siirtyi yhdistyksen varojen säätiöittämisen yhteydessä säätiölle. Sen osalta tehtiin liiketoimia vielä siinäkin vaiheessa, kun säätiö jo omisti sen. Säätiö päätti luopua Kevaman kiinteistöyhtiön omistuksesta vuonna 2013 myymällä sen vuokralaiselleen eli Kevama Oy:lle. Kiinteistön hintaa olivat arvioineet myös kaupungin tilakeskuksen asiantuntijat, ja se oli säätiön kannalta käypä summa – noin miljoona euroa. Toimi osoittautui myöhemmin oikea-aikaiseksi kuntouttavan työllistämistoiminnan ajauduttua vaikeuksiin, minkä myötä Kevama joutui hakeutumaan konkurssiin ja kiinteistön vuokra-arvo olisi menetetty. Yhtenä liiketoimena yhdistys tarjosi Arava-rahoitteisia asuntoja vuokralle erityisesti jäsenilleen mutta myös muille hengityssairaille. Asunnot sijaitsivat Kuopion Männistössä, Puijonlaaksossa ja Saarijärvellä. Lisäksi yhdistys omisti joitakin toimitiloja Kuopion keskustassa. Yhdistys omisti vuokratalot yhdessä Hengitysliiton (myöh. liitto) kanssa. Kun aravatalojen rahoitukseen liittyvät rajoitukset loppuivat ensimmäisten kohteiden osalta 2000-luvun alussa, tuli arava-
10 • Hyvässä hengessä!
rajoitteisten huoneistojen siirto kolmannelle taholle mahdolliseksi. Tällä oli merkitystä omaisuuden myöhemmin tapahtuneelle siirrolle säätiölle. Arava-rajoitteista irtautumisen myötä asunto-osakeyhtiöistä tuli relevantteja myyntikohteita. Vuokraustoiminta jatkui entisellään, mutta mukaan tuli myös myymisen mahdollisuus. Asunnot siirrettiin ensin yhdistyksen omistukseen ja se realisoi ne myymällä kolme kerrostaloa yhdellä kaupalla kiinteistösijoitusyhtiölle. Kaupoista kertyi merkittävä potti lisää varallisuutta.
Kerttu ja Kalle Viikin rahasto Yhdistykseen kertyi varallisuutta myös Kuopion Jynkässä asuneen Kalle Oskari Viikin testamentin myötä. Kivenkulma-nimisen tilan omistanut maanviljelijä kuoli 1990 ja jätti jälkeensä testamentin, jonka mukaan hänen omaisuutensa oli sijoitettava Kerttu ja Kalle Viik -nimisen nimikkorahaston peruspääomaksi. Viik oli itse astmaattinen. Hän halusi lahjoittaa omaisuutensa hengityssairauksia potevien lasten hyväksi, koska hänellä ei ollut perillisiä.
Kuvassa Viikin rahaston hoitokunnan jäsenet vuonna 2022: vasemmalta Hannu Palsola, Eija Piippo-Savolainen, Heikki Koskela ja Soile Kosunen.
REIJO SALLI: ”SÄÄTIÖ EI VOI OLLA PERUSTAJAANSA VARTEN” Kuopion Seudun Hengitysyhdistys oli vuoden 2025 lopussa Hengitysliiton alaisista yhdistyksistä suurin 1400:n jäsenen jäsenmäärällään. Sillä on 13 paikallistoimikuntaa ja kuusi vertaisryhmää eri alueilla Pohjois-Savossa. Vertaisryhmissä eri sairauksia, kuten uniapneaa tai keuhkoahtaumatautia, sairastavat voivat jakaa kokemuksiaan. Yhdistyksen säännöissä sanotaan, että sen yhtenä tarkoituksena on hengitysterveyden edistäminen. Toimikunnat ja vertaisryhmät toteuttavat tätä tehtävää järjestämällä kaikille avoimia luentoja, joissa jaetaan tutkittua huipputietoa. Lisäksi jäsenille järjestetään jäsenpäiviä, vertaistoimintaa, virkistystä, ohjattua liikuntaa ja harrasteryhmiä, jotka tähtäävät hengitysterveyden parantumiseen. Luentoja on eniten Kuopion alueella, koska yhdistys tekee säätiön kanssa yhteistyötä kutsumalla luennoitsijoiksi säätiön apurahatutkijoita. Osaan luennoista voi osallistua myös etänä. Yhdistys osallistuu myös Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) järjestämille ensitietopäiville, joissa vastasairastuneet saavat tietoa sairaudestaan. Yhdistys on ollut mukana myös hengityselinsairaiden hoitopolkujen rakentamisessa yhteistyössä KYSin kanssa.
Säätiön tuki yhdistykselle on ollut merkittävä Vuosina 2022–2025 yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Reijo Salli kertoo tapahtumien toimivan sopivana alustana kokemustenvaihdolle ja vertaistoiminnalle. Hänen toiveensa on ollut, että säätiön antamaa tukea kohdistettaisiin jatkossa entistä vahvemmin yhdistyksen ydintoimintaan. Salli on lisäksi toiminut liittovaltuuston puheenjohtajana vuosina 2015–2018 ja liittohallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2023 alkaen. Varapuheenjohtajuuden on määrä loppua vuonna 2027. Hänellä on ollut hyvä näköalapaikka koko yhdistyskenttään Suomessa, ja hän onkin muistuttanut usein Kuopion Seudun Hengitysyhdistyksen jäseniä: ”Meillä on täällä kissanpäivät, missään muussa hengitysyhdistyksessä ei ole näin hyviä etuja.”
Reijo Salli.
– Meidän pitää kuitenkin muistaa se, että vaikka olemme perustaneet säätiön, niin säätiölaki tulee vastaan siinä, että säätiö ei voi olla vain perustajaansa varten. Eli meille ei voi jakaa määrättömästi rahaa. Mielestäni tuetut kohteet ovat olleet oikeita, Salli toteaa. Kuopion tilanne on sikäli poikkeuksellinen, että Sallin tiedon mukaan missään muussa liiton alaisessa yhdistyksessä ei ole säätiöitetty varoja. Hän arvioi, että säätiön perustaminen oli viisas ratkaisu, koska omaisuus oli niin suuri. Se myös valmisteltiin hyvin ja avoimesti. – Ehkäpä rahaa ei ainakaan samassa mittakaavassa olisi olemassa enää, jos säätiötä ei olisi perustettu. Miljoonaomaisuuden sijoittaminen on vaatinut ammattilaisia.
Mutkatonta yhteistyötä Salli pitää yhdistyksen ja säätiön yhteistyötä mutkattomana. Ajatuksia vaihdetaan puolin ja toisin pitkin vuotta ja vähintään kerran vuodessa kokoonnutaan saman pöydän ääreen pohtimaan mennyttä ja tulevaa. – Säätiö on myös aina luottanut yhdistyksessä tehtyihin päätöksiin, eikä ole puuttunut operatiiviseen toimintaamme, Salli sanoo. Hän haluaa välittää kiitokset säätiöön hyvästä yhteistyöstä ja kannustavasta ohjauksesta. – Kaikki on sujunut todella hyvin! Eikä tämä ole mikään amerikkalainen kiitospuhe, vaan tarkoitan sitä aidosti, Salli naurahtaa. Reijo Sallin puheenjohtajuuden päättyessä vuoden 2025 lopussa yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuoden 2026 alusta toimii Eeva-Riitta Koponen.
11
Kerttu ja Kalle Viikin rahaston (myöh. rahasto) tuli kuulua testamentin mukaan Kuopion Keuhkovammayhdistys ry:n alaisuuteen. Testamentissa määrättyjen rahaston sääntöjen mukaan sen tuli toteuttaa tarkoitustaan tukemalla taloudellisesti lasten keuhkosairauksien hoito- ja tutkimustyötä jakamalla apurahoja ja avustuksia Kuopion läänin alueella työskenteleville lahjakkaille tutkijoille sekä tukemalla hoitotyötä lahjoituksin. Lisäksi testamentilla määrättiin rahaston velvoitteeksi Kuopion Flodbergin hautausmaalla sijaitsevan Kerttu ja Kalle Viikin haudan ainaishoito. Rahaston hoitoa ja sen varojen jakamista varten perustettiin vuonna 1990 testamentin määräysten mukaisesti hoitokunta, johon kuului kaksi Kuopion Osuuspankin nimeämää jäsentä ja yksi Kuopi-
on Keuhkovammayhdistys ry:n sekä yksi Kuopion yliopiston nimeämä jäsen. Säätiön perustamisen yhteydessä siirrettiin Kerttu ja Kalle Viikin rahaston toiminta säätiön alaisuuteen. Rahaston asiamiehenä toimi vuosina 1992–1997 Anna-Liisa Tavi, jonka jälkeen asiamiehenä toimi Mervi Puolanne vuosina 1997–2001. Vuosina 2001–2013 asiamiehenä toimi Pirkko Jokinen. Vuodesta 2014 alkaen rahaston operatiivisia asioita on hoitanut säätiön asiamies/toimitusjohtaja. Viikin kuolinpesän säästö oli ollut 832.074,02 markkaa, josta oli testamentattu muualle 10.000 markkaa, joten perustettavan rahaston pääomaksi jäi 822.074,02 markkaa. Pääoma on 137.012,33 euroa, joka on testamentin mukainen rahaston säilytettävä pääoma.
Pitkän uran liikejuridiikan palvelujen parissa tehneen asianajaja Hannu Palsolan yhteistyö yhdistyksen kanssa alkoi jo 1980-luvulla. Toiminnanjohtaja Anna-Riitta Rissanen ja yhdistyksen johtaja Eero Mustonen kyselivät Palsolalta apuja oikeudellisiin kysymyksiin, jotka eivät välttämättä olleet aina ongelmatilanteita, vaan ennemminkin kehityshankkeita. Pitkäaikaisen yhteistyön pohjalta kehitettiin ajatus säätiön perustamisesta. Säätiöidean taustalla oli erityisesti Anna-Riitta Rissanen ja hänen huolensa yhdistyksen tulevaisuudesta ja varainhoidosta. Joillekin yhdistyksille oli käynyt niin, että ne olivat ottaneet riskejä ja hukanneet varallisuutensa. Koettiin, että olisi turvallisempaa, jos säätiö hallinnoisi omaisuutta ja turvaisi sen pitkäaikaisen tulevaisuuden säätiön arvostaessa vakaata kassavirtaa. – Asiaa piti arvioida tulevaisuuden kannalta, vaikka silloin ei näköpiirissä ollutkaan sellaisia riskejä, Palsola sanoo. Palsola aloitti tuoreen säätiön hallituksen jäsenenä ja toimi pitkään hallituksen puheenjohtajana. Hän kiittelee, että rohkeista ratkaisuista huolimatta säätiössä on toimittu aina sen tarkoituksen
12 • Hyvässä hengessä!
Asianajaja Hannu Palsola.
toteuttamiseksi ja pyritty vaikuttaviin ratkaisuihin. Asiat ovat aina eläneet positiiviseen suuntaan. Palsola antaa siitä kunnian varsinaisille päättäjille. Itse hän kokee olleensa enemmän konsultti ja toteuttaja. Hän muistelee, että historian varrella on ollut niin ilonhetkiä ja onnistumisia kuin tuskanhetkiä ja epäonnistumisiakin ja välillä jopa pelkoja, että miten tässä käy. – On kuitenkin ollut äärimmäisen tärkeää, että on ollut rohkeutta lähteä tekemään asioita. Hannu Palsola nimettiin säätiön kunniapuheenjohtajaksi säätiön hallituksen kokouksessa 12.12.2023.
KUVA: MINNA AKIOLA
HANNU PALSOLA KIITTÄÄ PÄÄTTÄJIÄ ROHKEUDESTA
Vuonna 2021 rahaston säännöt päivitettiin, koska todettiin, ettei Osuuspankin edustajien mukana olo rahaston hoitokunnassa enää vastannut nykyisiä riippumattoman hallinnon vaatimuksia. Vuodesta 2021 alkaen hoitokuntaan kuuluu neljä säätiön nimeämää edustajaa. Rahastosta tuli samalla säätiön nimikkorahasto. Hoitokunta on kokoontunut vuodesta 2021 alkaen 2–3 kertaa vuodessa päättäen vuosittaisista apurahajaoista ja sijoitustoiminnasta hoitokunnassa vahvistetun sijoitussuunnitelman mukaisesti. Rahaston toiminnan tilanne käydään läpi säätiön hallituksen jokaisessa kokouksessa.
Kerttu ja Kalle Viikin rahaston toiminta Kerttu ja Kalle Viikin rahastosta jaettiin ensimmäiset apurahat 1990-luvulla. Rahasto tuki apurahojen lisäksi Kuopion Keuhkovammayhdistyksen järjestämiä astmalasten ja -nuorten liikuntaleirejä sekä liikuntapainotteisia toimintapäiviä perheille, joissa oli astmaa sairastavia lapsia. Kymmenen vuotta Kalle Viikin kuolema jälkeen, vuonna 2000, järjestettiin Kuopiossa Suomen Lääketiedepäivien yhteydessä Kerttu ja Kalle Viikin kansainvälinen tieteellinen symposiumi lasten keuhkosairauksista. Symposiumin yhteydessä jaettiin 100.000 markkaa apurahoja kuopiolaisille tutkijoille, jotka olivat uransa alkuvaiheessa. Rahaston apurahoja on jaettu sääntöjen mukaisesti vähintään joka toinen vuosi. Vuodesta 2014 alkaen synergiaetua on haettu ja saatu jakamalla rahaston apurahoja samanaikaisesti säätiön apurahajakojen kanssa.
Inhalointilaitteiden lahjoitus KYSin lastenpoliklinikalle vuonna 2023. Kuvassa Viikin hoitokunnan jäsenet Hannu Palsola (vasemmalta), Eija PiippoSavolainen, lahjoituksen vastaanottanut kuntoutusohjaaja Lea Tissari ja Heikki Koskela.
Säätiön perustaminen Edellä esitetyt asiat ovat yhdistyksen historiaa, mutta tärkeitä nostaa tässä yhteydessä esille, koska yhdistys on säätiön perustaja ja tehnyt säätiön perustamisen ylipäätään mahdolliseksi sijoitettuaan varallisuuttaan siihen. Yhdistyksen varat eivät olleet kertyneet sattumalta, vaan määrätietoisen toiminnan ja hyvän taloussuunnittelun seurauksena. Keskeistä oli myös ajatus turvata säätiön perustamisella varojen ohjautuminen oikeisiin kohteisiin.
Yhdistys luovutti säätiön perustamisen yhteydessä säädekirjassa luetellun omaisuuden säätiölle.
13
Tulevaisuuden turvaaminen johti ajatukseen varojen säätiöimisestä ja säätiön perustamiseen...
Kuopion Keuhkovammayhdistyksen ja Kuopion Seudun Tuberkuloosiyhdistyksen aikaisia historiikkeja.
14 • Hyvässä hengessä!
Erilaisten, jopa jännittävien, vaiheiden jälkeen oltiin siis tilanteessa, että yhdistyksellä oli miljoonien varallisuus ja työntekijöiden määrä oli liiketoimien myymisen myötä vähentynyt 200:sta kahteen, eli toiminnanjohtaja Anna-Riitta Rissaseen ja järjestösihteeri Raija Maljaseen. Liiton alaisissa ja myös muissa yhdistyksissä oli 2000-luvun alussa varsin voimakasta turbulenssia ja taloudellisia epäonnistumisia. Jopa väärinkäytöksistä huhuttiin. Hengitysyhdistyksessä heräsi huoli, onko vuosien saatossa kertyneiden varojen osalta olemassa riski siitä, ettei varoja ja niiden tuottoa käytetä hengitysterveyden edistämiseen ja hengityssairaiden toiminnan tukemiseen. Toki luottamus sen hetkisten vastuutoimijoiden osalta oli olemassa, mutta haluttiin turvata tulevaisuus. Tulevaisuuden turvaaminen johti ajatukseen varojen säätiöittämiseen ja säätiön perustamiseen vuonna 2005. Yhdistys sijoitti silloin sen peruspääomaan hieman yli 3 miljoonaa euroa ja on sen jälkeen sijoittanut säätiön käyttöpääomaan vielä yhteensä 1,6 miljoonaa. Säätiön perustaminen pohjustettiin ja perusteltiin erittäin hyvin yhdistyksessä. Palsola muistaa, että säätiön perustamisvaiheessa oli paljon ristiin vetoa ja painetta siitä, miten sen perustaminen saadaan hoidettua. Päätettiin turvautua täydelliseen avoimuuteen, mikä oli yhdistyksen toimintaa ohjaava periaate muutoinkin ja sama periaate on ollut keskeinen osa myös säätiön toimintaa. Asiaa käsiteltiin yhdistyksen kokouksessa, jossa avattiin mitä säätiöittäminen tarkoittaa, mikä sen merkitys yhdistykselle on, ja miten yhdistyksellä on mahdollisuus tulevaisuudessa operoida varojen kanssa. Siihen vastattiin yksiselitteisesti, että yhdistyksellä ei ole säätiön perustamisen jälkeen enää mitään päätösvaltaa varoihin, vaan päätösvalta siirtyy säätiön hallinnolle. Toki kerrottiin myös se, että yhdistyksellä on mahdollisuus saada avustusta säätiöltä, jos yhdistyksen toiminta täyttää säätiön toiminnan tarkoituksen mukaiset vaatimukset. Kokouksessa heräsi hyvinkin kriittistä keskustelua ja Palsolalta penättiin perusteluja, mutta lopulta päätös säätiön perustamisesta tehtiin yksimielisesti 176:n ääni-
Erikoislääkäri Simo Kokko tuli mukaan Kuopion Keuhkovammayhdistyksen (nyk. Kuopion Seudun Hengitysyhdistys) toimintaan 1980-luvun lopulla, kun sen hallitukseen haluttiin neutraali asiantuntija. Kokko pyrki pysymään erillään eri sairausryhmiin liittyneistä ”kissanhännänvedoista”. Keuhkovammayhdistys oli juuri laventanut toimialaansa kattamaan myös muut hengityselinsairaudet kuin tuberkuloosin. Jäsenistön valtaosa edusti pian näitä muita hengityselinsairauksia. Tämä oli omiaan aiheuttamaan närää niissä, jotka olivat tulleet tuberkuloosin sairastamisen reittiä jäseniksi. – Keuhkovammayhdistys tarjosi jäsenilleen jäsenetuja, joita pidettiin arvokkaina: uimahallimatkoja ja -vuoroja, retkiä sekä hoitojaksoja kuntoutuslaitoksissa. Ilmassa oli epäilyjä, että näitä etuuksia voisivat kevyemmin sairaat päästä nauttimaan liian helposti. Tuohon aikaan jäseneksi liittyvän pitikin ilmoittaa liittymislomakkeessaan sairaus, jonka perusteella halusi tulla jäseneksi, Kokko muistelee. Keuhkovammayhdistyksen johtokunnassa käytiin tähän liittyen keskustelu, jossa ehdotettiin, että jäsenyyden peruste pitäisi osoittaa lääkärintodistuksella. Tämä ehdotus kuitenkin torjuttiin, koska ei haluttu lisätä terveyskeskusten lääkäreiden todistustyökuormaa.
Allerginen nuha herätti närää Väännöistä huolimatta pian yhdistyksen jäsenistö koostui pääsääntöisesti kahdesta osasta: tuberkuloosiin ja astmaan sairastuneista. Astmaa pidettiin 1970–1980-luvuilla vielä raskaan sarjan pitkäaikaissairautena, jolla koettiin olevan ikäviä ja rajoittavia vaikutuksia elämään. Sitä sairastaneet joutuivat usein sairaalaan. Nykyisin hoitokäytännöt ovat muuttuneet ja sairaus pysyy paremmin tasapainossa. – Valtakunnallinen liitto avasi jäsenyysperusteeksi lisäksi allergisen nuhan. Tämä herätti puolestaan närää niiden mielissä, joiden mukaan jäsenten piti olla vakavasti pitkäaikaissairaita, Kokko kertoo.
Erikoislääkäri Simo Kokko.
KUVA: MINNA AKIOLA
SIMO KOKKO TOI ASIANTUNTIJUUTTA MURROKSEN KESKELLE
Nykyisin on tunnistettu uusia sairauksia, kuten uniapneaa. Perinteisistä keuhkosairauksista on alettu kiinnittämään kehittämishankkeissa huomiota myös keuhkoahtautumatautiin, joka on ollut vaarassa jäädä astman varjoon sairautena, johon ei näyttänyt olevan samanlaista hoitotasapainon korjausta tarjolla kuin astmaan.
Toiminta oli vilkasta Keuhkovammayhdistyksen toiminta oli vilkasta. Alueelliset paikallisyhdistykset muodostivat kenttätoiminnalle pohjan. Ne organisoivat retkiä, kuntoutusta ja erilaisia tapahtumia. Keuhkovammayhdistyksen vuosikokouksiin osallistui satamäärin jäseniä; niihin tultiin bussilasteittain ympäri maakuntaa. Kokousten tilantarve kasvoi vilkkaimpien vuosien aikana. Keuhkovammayhdistyksen alla toimi työkeskus. Suojatyö oli aluksi invalidihuoltolaissa säädettyä toimintaa, johon valtiovalta ohjasi suoraan korvamerkityt varat. – Myöhemmin suojatyön nimi muuttui kuntouttavaksi työtoiminnaksi ja järjestämisvastuu siirtyi kunnille, jotka saivat omien tarveperusteittensa mukaiset valtionosuudet, Kokko toteaa. Hän muistelee tulleensa puheenjohtajaksi yhdistykseen, jonka jäsenmäärä oli tuossa vaiheessa vastaavien yhdistysten joukossa maan suurin, yli 3000 jäsentä. Kokko toimi yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuosina 1990–1991 ja hallituksen jäsenenä vuosina 1987–1989 sekä 1991–1992. Säätiön hallituksessa Kokko on ollut mukana vuosina 2014–2024.
15
valtaisen jäsenen läsnä ollessa ja sitä pidettiin oikeana ratkaisuna. Luottamuksen näkökulma nähtiin tärkeänä konkretisoida, joten säätiön sääntöihin kirjattiin, että yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja toimii myös säätiön hallituksen puheenjohtajana. Tästä säännöstä tosin myöhemmin luovuttiin, kun todettiin, että toiminnot on syytä eriyttää entistä selkeämmin. Muutokseen vaikutti osaltaan myös 1.12.2015 voimaan tullut uusi säätiölaki, joka määritteli aiempaa tarkemmin ja laajemmin säätiön lähipiirin. Uuden säätiölain olennaisimmat muutokset koskivat lähipiirasioiden lisäksi säätiön hallintoelimiä sekä tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Yhdistykselle myönnettävien avustusten lisäksi säätiön säännöissä linjataan, että myönnettävien rahoitusten pitää muiltakin osin olla vaikuttavia. Niitä kohdistetaan hengityselinsairauksien ennaltaehkäisyyn, hoitoihin ja tutkimukseen. Siitä on käyty aika ajoin keskustelua, voisiko varainjakoa olla enemmän, ja se on viime vuosina merkittävästi kasvanutkin. Rissasen ja Maljasen työpanos jakautui säätiön perustamisen jälkeen myös säätiön hyväksi. Rissanen valittiinkin säätiön ensimmäiseksi asiamieheksi.
Ensimmäinen hallitus ja säännöt Säätiön hallituksen puheenjohtajana aloitti Pertti Rinkinen ja päätoimisena asiamiehenä Anna-Riitta Rissanen, joka toimi tuolloin myös yhdistyksen
Yhdistyksen ja säätiön toimintoja on vuosien saatossa jouduttu toimintojen selkiyttämisen takia eriyttämään.
toiminnanjohtajana. Hallituksen jäseninä aloittivat muun muassa Hannu Palsola ja Jari A. Väänänen. Palsola jäi pois hallituksesta vuonna 2023, jolloin hänet nimitettiin säätiön ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi. Ensimmäisessä hallituksessa oli mukana myös Tarja Tikkanen (ent. Eskelinen), joka toimi hallituksen jäsenenä aina vuoteen 2012 saakka, ja sen jälkeen säätiön asiamiehenä ja toimitusjohtajana vuosina 2014–2019. 15.8.2006 Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymien sääntöjen mukaan säätiön tarkoitus on hengityssairauksien vastustaminen ja ennaltaehkäisy sekä sairastuneiden ja heidän läheistensä elämänlaadun ja yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien edistäminen. Säätiö toimii terveyden edistämiseksi ja se toteuttaa tarkoitustaan voimassa olevien sääntöjen mukaan seuraavasti: 1. jakamalla apurahoja ja avustuksia sekä muulla tavalla edistämällä hengitys- ja keuhkosairauksien tutkimus- ja julkaisutoimintaa, 2. tukemalla hengitys- ja keuhkosairauksien ennaltaehkäisevää toimintaa ja hoitoa, 3. tukemalla ja toteuttamalla hengitys- ja keuhkosairaiden kuntoutusta, 4. ylläpitämällä yhteistyötä alan viranomaisiin ja yhteisöihin ja 5. toimimalla muillakin tavoilla säätiön tarkoituksen toteuttamiseksi.
Yhteistyö yhdistyksen kanssa
Hannu Palsola nimitettiin säätiön kunniapuheenjohtajaksi hallituksen kokouksessa 12.12.2023.
16 • Hyvässä hengessä!
Ajoittain on herännyt kysymyksiä, miksi säätiö avustaa yhdistystä niin vahvasti. Säätiön puolelta näkökulma on se, että yhdistyksen toiminta toteuttaa säätiön tarkoitusta ja on vaikuttavuudeltaan merkittävää toimintaa. Yhdistyksessä on
KUVA: MATIAS HONKAMAA, SAVON SANOMAT
edelleen mittava jäsenkunta ja vaikutus kohdistuu silloin oikeaan ryhmään. Yhdistyksessä on lisäksi aktiivinen ja hyvä hallinto, jonka tavoitteena on ajanmukaistaa toimintoja. Yhdistys kuuluu säätiön lähipiiriin. Säätiön perustamisvaiheessa lukkoon lyödyt toimintatavat yhdistyksen ja säätiön välillä sekä hyvä keskusteluyhteys ovat säilyneet tähän päivään asti samoina – yhteistyö on toiminut hyvin. Yhdistys on myös koko ajan ollut avustuskelpoinen eli täyttänyt sen toiminnalle asetetut raamit. Yhdistyksen ja säätiön toimintoja on vuosien saatossa jouduttu toimintojen selkiyttämisen takia eriyttämään. Aikaisemmin molempien toimistot sijaitsivat samassa tilassa. Tämä aiheutti epämääräisyyttä sen suhteen, kumpaanko liittyvistä asioista milloinkin puhutaan, vaikka varainhoidon näkökulmasta se oli selvää. Kun Rissanen eläköityi ja Tarja Tikkanen tuli hänen seuraajakseen päätettiin, että yhdistys ja säätiö jatkavat toimintaansa omissa toimistoissaan. Yhdistyksen sääntöihin tehtiin samalla muutos, jonka mukaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ei enää ole automaattisesti säätiön hallituksen puheenjohtaja. Yhdistyksen sääntömuutos hoitui yhtä avoimes-
Säätiön toiminta on ollut vuosien saatossa aktiivista ja rahoitettavia hankkeita pohditaan tarkkaan. Kuvassa Simo Kokko (vasemmalla) ja Jukka Mönkkönen.
ti kuin säätiön perustaminen aikanaan. Jäsenistö kutsuttiin koolle Savonia-ammattikorkeakoulun auditorioon ja heille kerrottiin, miksi hallinnot eriytetään, miksi se on välttämätöntä ja miksei yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ole automaattisesti säätiön hallituksen puheenjohtaja. Palsola oli valmistellut kokoukseen laajan aineiston päätöksenteon pohjaksi ja varautunut pitkiin keskusteluihin sääntömuutoksesta. Toisin kuitenkin kävi. Kokouksessa toimi puheenjohtajana suoraviivaisena tunnettu liiton edustaja, jonka johdolla asia käsiteltiin lyhyesti ja ytimekkäästi. Hän sanoi: ”Seuraavaksi käsitellään sääntömuutosasia” ja heti perään: ”Onko puheenvuoroja?” Ennen kuin kukaan ehti sanoa mitään, hän kopautti nuijalla pöytää ja sanoi: ”Ei ole puheenvuoroja, päätetty.” Kaikki hämmästelivät mitä oli juuri tapahtunut, mutta kukaan ei sanonut mitään ja todettiin päätöksen syntyneen. Asiasta ei syntynyt jälkipuheita ja päätöstä pidettiin oikeana.
17
LUKU 2:
APURAHA- JA AVUSTUSTOIMINTA A
puraha- ja avustustoiminta on keskeinen osa säätiön toimintaa. Toiminnan pitkäjänteisyys on vahvistanut hengitysterveyden tutkimusta ja hengityssairaiden vertaistoimintaa Kuopion seudulla. Säätiö on myöntänyt apurahoja ja avustuksia noin 3,3 miljoonaa euroa vuosina 2006–2025. Väitöskirja- ja hankeapurahoja sekä Itä-Suomen yliopiston varainhankintakampanjoihin tehtyjä lahjoituksia summasta on ollut lähes 2 miljoonaa euroa ja yli miljoona euroa on myönnetty avustuksina yhdistykselle. Vuosittainen avustus yhdistykselle on viime vuosina ollut pääsääntöisesti noin 100.000 euroa. Tuen avulla yhdistyksen on mahdollista tarjota jäsenilleen matalan kynnyksen palveluita vertaistuen, tapahtumien ja kokemustoiminnan merkeissä. Säätiö ja yhdistys ovat järjestäneet myös yleisöluentoja yhdessä. Lisäksi yhdistys on osatoteuttajana vuonna 2023 käynnistyneessä säätiön apurahoin tukemassa Mitattu ja ohjattu liikuntapalvelu (MIOLI) -hankkeessa.
ti näkyneet KYSin ja Itä-Suomen yliopiston alaan liittyvät tutkimuslinjat. Astman uusien käytäntöjen sisäänajoon ja myöhemmin uniapnean diagnostiikkaan ja hoitoon on ohjattu säätiön varoja. Keuhkosairauksien tutkimuksessa tutkijaryhmien huomio on vaihdellut viime vuosina keuhkofibroosin ja viimeksi yskän taustalla olevien tekijöiden selvittämisen välillä. Näistä yskätutkimus on osoittanut myönteisesti yllättävällä tavalla, miten arkiselta tuntuvasta oireesta liikkeelle lähtien on saatu paljon uutta tietoa. Jossain vaiheessa näytti siltä, että Itä-Suomessa ei ollut kovin laaja-alaista hengityselinsairauksien tutkimusta. Säätiö kohdistikin tuolloin rahoituksensa lasten hengityselinsairauksien ja hengitysmekaniikan tutkimukseen. Tämä tutkimuslinja muuttui myöhemmin kehitettyjen menetelmien soveltamiseksi liiketoimintana, eikä tähdännyt uuden tutkimustiedon tuottamiseen. Tässä vaiheessa säätiö ei enää voinut jatkaa tutkimuksen rahoittamista.
Rahoitusten painotukset Säätiön myöntämästä rahoituksesta valtaosa on vuosien saatossa kohdistettu hengityselinsairauksien tutkimustyöhön. Erikoislääkäri Simo Kokon mukaan rahoitushakemuksissa ovat luonnollises-
18 • Hyvässä hengessä!
Säätiön hallituksen puheenjohtaja Jari A. Väänäsen mielestä rahan jakaminen on iloinen asia. Kuvassa mukana myös hallituksen jäsenet Teija Korhonen, Mirja Ropo ja Eija Lönnroos sekä toimitusjohtaja Soile Kosunen.
19
KUVA: MINNA AKIOLA
HEIKKI KOSKELA: ”ILMAN PITKÄJÄNTEISTÄ RAHOITUSTA TÄTÄ TUTKIMUSLINJAA EI OLISI SYNTYNYT” Emeritusprofessori Heikki Koskela alkoi tutkimaan yskää jo 2000-luvun alussa. Vuonna 2015 käynnistyi hänen viimeisin, iso tutkimusprojektinsa Yskä Itä- ja Keski-Suomessa, jonka päärahoittaja säätiö on. Tutkimus on perustunut kyselytutkimuksin tehtyihin väestöotoksiin, joita on verrattu terveysrekistereiden jatkoseurantatietoihin. Lisäksi tutkimuksen sisällä on verrattu kahta yskäntutkimusmenetelmää: mannitolitestiä ja sitruunahappotestiä. Koskela on keskittynyt tutkimuksessaan kroonisen yskän esiintyvyyden, riskitekijöiden ja seuraamusten tutkimiseen. Kroonisella yskällä tarkoitetaan käytännössä yli kahdeksan viikkoa kestävää yskää. Tutkimuksessa pystyttiin ensimmäisenä maailmassa osoittamaan, että krooninen yskä on osittain perinnöllinen. Lisäksi tehtiin huomio, että toistuvat lyhyet yskäjaksot ovat yhtä merkityksellisiä kuin yksi pitkittynyt yskäjakso. Yskän perinnöllisyyden osalta Koskela on tutkimusryhmineen tehnyt geenipoikkeusanalyysiä FinnGen-tutkimushankkeessa kerätyn aineiston pohjalta. Tarkoitus on löytää geenipoikkeamat, jotka altistavat krooniselle yskälle. Yskän osalta on myös löytynyt tiettyjä fenotyyppejä eli yksilöllisiä ominaisuuksia, jotka saattavat tulevaisuudessa vaikuttaa yskän yksilölliseen hoitoon. Koskelan mukaan yskää tyypillisesti pidetään oireena jostakin, kuten esimerkiksi virusinfektiosta tai astmasta. Yskän ymmärtäminen jonkun toisen sairauden oireena on ollut totuttu ajattelutapa. Yskätutkijat ovat kuitenkin päätymässä siihen lopputulokseen, että krooninen yskä on oma sairautensa. Tämä avaa mahdollisuudet tutkia yskän periytyvyyttä ja kehittää siihen lääkkeitä. Yskän hoito on jo nykyisellään parantunut, kun uusia lääkkeitä on tullut markkinoille. Yskän tutkimus on ollut vuosikymmeniä melko vähäistä. Juuri kukaan ei ole ollut kiinnostunut siitä, vaan pelkästään sen ajatellusta alkusyystä. Simo Kokon havainnot ovat samansuuntaiset. Hänen mukaansa yskätutkimukselle aikoinaan jopa naureskeltiin, että mitä siinä on tutkimista. Loppujen lopuksi tutkimuksesta on tullut hyvin korkea-
20 • Hyvässä hengessä!
Emeritusprofessori Heikki Koskela. tasoinen ja suosittu tutkimuslinja, jonka mukaan yskä oireena avaa näkymiä sellaisiin asioihin, jotka ovat aikaisemmin jääneet piiloon. Viimeisen 20 vuoden aikana yskään liittyviä tutkimuksia on tullut lisää ja jopa yskäkongresseja on järjestetty Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Koskela pitää positiivisena ilmiönä sitä, että lääkäreiden tietoisuus kroonisesta yskästä elämänlaatua alentavana vaivana on lisääntynyt ja että potilaille osataan antaa paremmin apua. Koskelan tutkimus on poikinut jo kaksi väitöskirjaa ja lisää on valmisteilla. Kansainvälisiä artikkeleita Yskä Itä- ja Keski-Suomessa -projektista on kertynyt noin 20, ja kaiken kaikkiaan julkaisuja yskästä noin 40. Kokko uskoo, että säätiön jakamat apurahat kannustavat osaltaan tutkijoita tutkimaan sairauksia, joilla on kansantauteina merkitystä, eikä valitsemaan esimerkiksi kapeaa laboratoriolinjaa, johon ei samalla tavalla ole rahoitusta tarjolla. Säätiön rooli Yskä Itä- ja Keski-Suomessa -tutkimuksen päätukijana on ollut merkittävä. Koskela on hyvillään siitä, että säätiö ei ole jättänyt tutkimuksen rahoittamista kesken, vaan tuki on ollut pitkäjänteistä ja rahoitusta on tarvittaessa saatu lisääkin. Koskela on ilolla täyttänyt rahoituksen yhteydessä edellytetyn velvollisuuden esitellä tutkimustuloksia säätiön ja yhdistyksen tilaisuuksissa. Hän on sanonut ohjattaville väitöskirjatutkijoilleenkin, että aina kun Hengityssäätiö kutsuu, niin silloin mennään juoksujalkaa kertomaan tutkimuksen tuloksista. Koskela pitää hyvänä ja ymmärrettävänä asiana sitä, että nuoria tutkijoita autetaan alkuvaiheessa apurahoin. Joskus kuitenkin unohtuu se, että senioritutkijat ovat niitä, jotka käynnistävät tutkimusprojekteja, joihin väitöskirjatutkijat voivat osallistua. Hänestä on tärkeää, että Kuopion Seudun Hengityssäätiössä on oivallettu se, että vanhempaa tutkijaa tukemalla avautuu mahdollisuuksia myös nuoremmille tutkijoille. – Olemme hirveän kiitollisia saamastamme tuesta ja hedelmällisestä yhteistyöstä, Koskela toteaa.
...rahoitushakemuksissa ovat luonnollisesti näkyneet KYSin ja Itä-Suomen yliopiston alaan liittyvät tutkimuslinjat.
2020-luvulla säätiön hallitus pysähtyi miettimään, voisiko säätiön tehtävien kesken nostaa tutkimuksen rahoittamisen rinnalla aikaisempaa vahvemmin esille kuntoutuksen. Tämän pohjalta hallitus ilmaisi kiinnostuksen lähteä mukaan sellaisiin hankkeisiin, jotka tähtäisivät hengityselinsairauksiin liittyvään kuntoutukseen. Asiasta neuvoteltiin KYSin kuntoutusyksikön kanssa. Tältä pohjalta löytyi kehitettäväksi yksikössä aiemmin vain orastavana ideana ollut keuhkoahtaumatautia sairastavien liikunnalliseen kuntoutukseen tähtäävä KATit liikkeelle -hanke. Kokko pitää sitä mielenkiintoisena uutena avauksena tutkimushankkeiden rinnalla. Keuhkoahtaumatauti on ollut jollain lailla pahnan pohjimmainen hengityselinsairauksien joukossa ja sairastuneita on syyllistetty, että he ovat tupakanpoltolla saaneet keuhkonsa sairaaksi. Säätiö on rahoittanut KATit liikkeelle -hanketta vuosina 2024–2026. Hanke on parhaillaan menossa, mutta jo nyt on syntynyt vahva näyttö siitä, että määrätietoinen liikunta auttaa keuhkoahtaumatautipotilaiden oireisiin. Lääkärit ja sairaanhoitajat ohjaavat potilaita fysioterapeuteille, jotka jakavat potilaille ”liikuntareseptejä” eli käytännössä tekevät heille liikuntaohjelman. Ohjelman noudattamisen pitäisi johtaa yleisen toimintakyvyn ja keuhkofunktioiden parantumiseen. KATit liikkeelle -hankkeen lisäksi säätiö on tukenut sellaisia kuntoutushankkeita, jotka kattavat koko sairauskirjon kentän eli vaikuttavat esimerkiksi sydänsairaiden ja tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutukseen. Niiden toimintaohjelmissa on tyypillisesti ollut jokin hengityselinsairauksiin liit-
Yhteistyö yliopiston kanssa on ollut aktiivista säätiön toiminnan alusta alkaen.
tyvä tai hengitystoimintojen parantamiseen liittyvä osa, jonka vuoksi säätiö on lähtenyt rahoittamaan hankkeita. Säätiön historian aikana ei ole ollut vaikeuksia löytää kohteita rahoituksille, mutta joissain tapauksissa on jouduttu miettimään, miten vaikuttavuus Itä-Suomen alueelle toteutuu, jos kyseessä on maanlaajuinen tai osin jopa globaali hanke. Joissain tapauksissa mukana on saattanut olla vain yksi kuopiolainen toimija, ja asia on ratkaistu niin, että tälle yksittäiselle toimijalle on myönnetty oma apuraha. Säätiön säännöissä ei ole rajoitusta apurahojen ja avustusten kohdealueesta, mutta rahoitus on kohdistunut Kuopion seudulle, mihin säätiön nimikin viittaa. Toiminnan periaatteisiin on kuitenkin kirjattu, että Pohjois-Savon elinvoimaisuuden
21
”Projekti on synnyttänyt ja vauhdittanut merkittäviä uusia tutkimuksia ja projekteja ItäSuomen yliopistolla, jotka ovat vieneet uniapneatutkimusta eteenpäin.”
kannalta on tärkeää, että rahoitettujen tutkimusten ja hankkeiden vaikutus kohdistuu tälle alueelle. Hankkeet voivat olla valtakunnallisia tai jopa globaaleja, mutta niillä pitäisi olla jokin merkittävä kytkentä Pohjois-Savoon.
Lahjoitukset Itä-Suomen yliopistolle Hengityssäätiö on tehnyt kolme vastinrahaperusteista lahjoitusta Itä-Suomen yliopistolle. Ensimmäinen oli 35.000 euroa, toinen 200.000 euroa ja kolmas 100.000 euroa. Vastinrahaperusteisuus tarkoittaa sitä, että valtio antaa yliopistolle tietyllä kertoimella lisää rahaa lahjoitetun summan päälle. Valtion antamaan summaan vaikuttaa myös muiden Suomen yliopistojen saamat lahjoitukset. Vastinrahakampanjan houkuttelevuutta lisäsi tieto siitä, että oman lahjoituksen lisäksi valtiolta tulee yliopistolle lisää rahaa.
KUVAT: MINNA AKIOLA
Unianalytiikan professori Timo Leppäsen vetämä unitutkimusryhmä on testannut useita ratkaisuja uniapnean varhaisvaiheen monitorointiin, kuten älysormuksia, joilla voitaisiin korvata laajempia, sairaalassa tehtäviä unitutkimuksia.
22 • Hyvässä hengessä!
TIMO LEPPÄNEN: ”SÄÄTIÖN RAHOITUS MAHDOLLISTI UNIAPNEAN PIONEERITUTKIMUKSEN” Professori Timo Leppänen.
muun muassa kehittänyt helppokäyttöisiä puettavia antureita ja mittausratkaisuja tukemaan kotona suoritettavaa unitutkimusta. Yksi niistä on kertakäyttöinen, otsalle asetettava aivosähkökäyrän mittauspanta. – Sen prototyyppi oli alun perin tarkoitettu ambulanssikäyttöön ensiapukentälle ja se onkin jo kaupallistettu Bittiumin toimesta. Seuraavan sukupolven laitteella on potentiaalia tuoda aivosähkökäyrän mittaaminen myös osaksi kotona suoritettavia unirekisteröintejä, Leppänen sanoo. Tutkimusryhmä on testannut useita, vieläkin kevyempiä ratkaisuja uniapnean varhaisvaiheen monitorointiin, kuten älysormuksia, joilla voitaisiin korvata laajempia, sairaalassa tehtäviä unitutkimuksia. Vielä se ei ole Käypä hoito -suositusten mukaan mahdollista, mutta teknologinen potentiaali on jo olemassa. Säätiön rahoitus oli merkittävä Leppäsen alkuperäisen projektin toteutumisen kannalta. Se mahdollisti pioneeritutkimuksen tekemisen ja happisaturaatio-parametreihin liittyvän tutkimuksen, joka on nyt maailmanlaajuisesti tunnistettu. – Tutkimusryhmämme perustettiin virallisesti vuoden 2017 alussa. Rahoitus mahdollisti sen, että ryhmäämme saatiin palkattua väitöskirjatyöntekijöitä. Rahoituksella oli myös merkittävä henkilökohtainen vaikutus. Kolmivuotinen tutkimusprojektimme päättyi keväällä 2020 ja saman vuoden kesällä päättyi oma postdoc-vaiheeni ja minusta tuli dosentti, Leppänen toteaa. Hän haluaa välittää lämpimät kiitokset säätiölle projektin rahoituksesta. Hengityssairauksiin keskittyneitä säätiöitä Suomessa ei ole kovin paljon, mutta tutkimuskenttä aiheen parissa on kasvamassa koko ajan. Kuopion Seudun Hengityssäätiön apurahat ovat varmasti tärkeä tuki tulevaisuudessakin väitöskirjatyöntekijöille ja nuorille tutkijatohtoreille. KUVA: MINNA AKIOLA
Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisen tekniikan, erityisesti unianalytiikan professori Timo Leppänen sai uniapneatutkimukseensa kolmivuotisen projektirahoituksen säätiöltä vuonna 2017. Projekti keskittyi lähinnä uusien diagnostisten parametrien kehittämiseen ja testaamiseen, ja siihen ovatko niiden kautta saadut tiedot yhteydessä esimerkiksi päiväaikaiseen väsymykseen ja verenpainetautiin. Päiväaikainen väsymys on yleisin uniapnean oire ja verenpainetauti yksi yleisimmistä liitännäissairauksista. Leppäsen tutkimuksessa (The severity of individual breathing cessation events in diagnostics of obstructive sleep apnea – towards enhanced and individualized estimation of OSA severity) kehitettiin uudenlaisia diagnostisia menetelmiä, joilla pyrittiin arvioimaan uniapnean vakavuutta nykyistä tarkemmin. Idea oli huomioida hengityskatkojen määrän lisäksi myös niiden pituus ja se millaisia fysiologisia vaikutuksia hengityskatkoilla on. – Huomasimme, että mitä pidempiä hengityskatkot ovat, sen pidempiä ja syvempiä happisaturaation laskut ovat ja ovat siten yhteydessä liitännäissairauksiin, Leppänen taustoittaa. Tutkimusprojekti oli iso, siinä oli mukana useampia väitöskirjatutkijoita, ja osa heistä saikin säätiöltä henkilökohtaisia apurahoja. Projektilla oli myös kansainvälisiä kytköksiä, mukana oli lääkäreitä Israelista ja Australiasta. Projekti oli käynnistyessään ainutlaatuinen, mutta nyt aihe on herättänyt kansainväliselläkin tasolla merkittävää kiinnostusta unilääketieteen tutkimuskentällä. Projekti on synnyttänyt ja vauhdittanut merkittäviä uusia tutkimuksia ja projekteja Itä-Suomen yliopistolla, jotka ovat vieneet uniapneatutkimusta eteenpäin. Leppänen toimii yhtenä Sleep Technology and Analytics Research (STAR) -unitutkimusryhmän vetäjistä, jonka tutkimus on edelleenkin osittain jatkumoa alkuperäisestä tutkimuksesta. Ryhmä on
23
Vastinrahakampanjat ovat herättäneet säätiön hallituksessa pohdintaa siitä, täyttävätkö ne säätiön toiminnan tarkoituksen vai eivät, kun säätiön tekemiä lahjoituksia ei voi kohdistaa suoraan pelkkiin hengityselinsairauksiin. Hallitus on kuitenkin katsonut, että toiminnan tarkoitus täyttyy, kun rahoitus lopulta kohdistuu terveystieteen tai lääketieteen hankkeisiin, joissa edistetään hengitysterveyttä tai ehkäistään hengityssairauksia. Aikaisemmin yliopisto ei antanut juurikaan selvityksiä mihin lahjoituksia on käytetty, mutta systemaattisen vuoropuhelun ansiosta säätiö on saanut tarvitsemansa selvitykset. Hannu Palsolan mukaan se ei ollut lyhyt prosessi. Palsola kiitteleekin, että vuoropuhelu yliopiston kanssa oli varsin avointa ja lopulta sieltä löytyi ymmärrystä raportoinnin välttämättömyydelle. Säätiön toiminnan tarkoitus on vastinrahakampanjoissa täyttynyt sitäkin kautta, että yliopiston elinvoimaisuus ja kyky toimia sekä laaja ja aukoton yhteistyö KYSin kanssa hyödyttää myös hengityselinsairauksien tutkimusta. Hengitysterveyteen liittyen Itä-Suomen yliopistolla on vastinrahakampanjan avulla perustettu muun muassa keuhkoprofessuuri ja palkattu hengitysterveyteen liittyvä opettaja.
Säätiöiden yhteisrahoitukset Hengityssäätiö on ollut liikkeelle panevana voimana säätiöverkoston perustamisessa Pohjois-Savoon. Säätiö halusi kehittää säätiöiden yhteistoimintaa ja saada hankkeille lisää vaikuttavuutta, joten se käynnisti vuonna 2020 konkreettiset toimet Pohjois-Savon alueella toimivien säätiöiden yhteishankkeiden kehittämiseksi. Hanke vaati paljon selvittelyjä ja neuvotteluja sekä luovuutta. Säätiöverkoston nimissä on tehty useamman säätiön yhteisiä rahoituksia ja erilaisia kokeiluja, joilla on pyritty löytämään rahoituksiin sopivia kohteita. Tavoitteena on, että yhteisistä hankkeista syntyisi tieteellisen tutkimuksen ohella välittömästi tai hyvin lyhyellä aikajänteellä käytäntöön otettavia ja vaikuttavia uusia toimintoja. Ensimmäinen yhteishanke konkretisoitui vuonna 2023, kun kuusi pohjoissavolaista sääti-
24 • Hyvässä hengessä!
Säätiön ja Viikin rahaston apurahakuulutus Savon Sanomissa vuonna 2014.
ötä myönsivät apurahoja neljälle kolmivuotiselle hankkeelle yhteensä noin miljoona euroa. Mukana yhteishankkeessa ovat Hengityssäätiön lisäksi Aarne ja Aili Turusen säätiö, Sirkka ja Jorma Turusen säätiö, Saastamoisen säätiö, Olvi-säätiö ja Kari Paason metsäsäätiö. Hengityssäätiön rahoitusosuus kokonaisrahoituksesta on 365.000 euroa. Rahoitus myönnettiin Mitattu ja ohjattu liikuntapalvelu (MIOLI) -hankkeelle sekä Urbaanit ilmansaasteet ja niiden vaikutukset sydän- ja hengitysterveyteen -hankkeelle. Säätiöiden kanssa tehtävien yhteisrahoitusten osalta on pohdintaa herättänyt se, miten eri säätiöiden tarkoitukset ja rahoituksen kohteet voidaan sovittaa yhteen, kun jokaisella säätiöllä on omat sääntönsä ja toimintaperiaatteensa. Yhteishankkeiden yksi iso peruste on kuitenkin se, että kansantautien ehkäisyssä ja hoidossa samat riskitekijät sekä elintapamuutokset, kuten liikunta ja tupakoimattomuus, ovat yhteisiä. Ne kaikki tähtäävät samankaltaisiin terveyshyötyihin.
Vaikuttavuuden tutkimus & apurahojen tieteellinen vaikuttavuus Anne Surakka, VTM, TtM (terveystaloustiede) Koordinaattori | Vaikuttavuuden talo Projektipäällikkö | Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 Tutkija | Jalkautuvat psykiatriset sairaanhoitajat nuorten mielenterveyden tukena (JAPSY) Itä-Suomen yliopisto | UEF | Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos anne.surakka@uef.fi UEF// University of Eastern Finland
OPISKELIJAT TUTKIVAT SÄÄTIÖN JAKAMIEN APURAHOJEN TIETEELLISTÄ VAIKUTTAVUUTTA Itä-Suomen yliopiston opiskelijat ovat Sosiaali- ja terveyspalvelujen arviointi -opintojakson harjoitustyönään tehneet vuonna 2025 apurahojen tieteellisen vaikuttavuusraportin säätiön myöntämistä apurahoista. Harjoitustyön tutkimuskysymys oli: Millainen on säätiön apurahojen tieteellinen vaikuttavuus viittausmäärillä mitattuna? Harjoitustyön johtopäätöksenä todettiin, että apurahat on käytetty säätiön tavoitteiden mukaan ja apurahoilla tuetuissa tutkimuksissa on tuotettu
laadukkaita julkaisuja, innovaatioita ja tutkimusten tieteellinen vaikutus on ollut keskimääräistä korkeampi bibliometrisesti, eli tieteellisten julkaisujen ja viittausten perusteella, mitattuna. Harjoitustyön mukaan säätiön tukemissa tutkimuksissa kehitetyt uudet menetelmät ja julkaisut ovat saaneet huomiota kansainvälisessä tiedeyhteisössä, ja säätiön toiminnalla on mahdollisuus yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen hengitysterveyden edistämisessä. Säätiön toiminta ja vaikuttavuuden käsite Säätiön tavoite: Hengityssairauksien ehkäisy ja hoito, elämänlaadun parantaminen
Kuopion Seudun Hengityssäätiö Apurahojen tieteellinen vaikuttavuus -raportti Milla Falck, Emilia Järvi, Minna Leinonen & Niklas Oksanen
Apurahat: Myönnetty tutkimukseen, kehittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen Vaikuttavuus: Tieteellinen, yhteiskunnallinen ja yksilötason vaikutus
Sosiaali- ja terveyspalvelujen arviointi -opintojakso Mittarit: Viittausmäärät, lehtien vaikuttavuusindeksit, tutkimusten laatu UEF// University of Eastern Finland
UEF// University of Eastern Finland
16
25
Apurahaa saaneet tutkijat kiittävät saamastaan tuesta Säätiön myöntämillä apurahoilla on vuosien saatossa tuettu väitöskirjatutkijoita ja tutkimusryhmiä muun muassa pitkittyneen yskän, uniapnean sekä astmalta suojaavien tekijöiden tutkimuksessa. Kun ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvä tietoisuus on kasvanut, on tuettujen hankkeiden joukkoon saatu myös ilmansaasteiden ja muistisairauksien yhteyttä sekä erilaisten päästöjen ja hengitysterveyden yhteyttä selvittäviä tutkimuksia.
Säätiö on myöntänyt toimintansa aikana lähes 900 000 euroa apurahoja...
Laura Mussalon väitöstutkimuksen aiheena olivat ilmansaasteiden ultrapienet hiukkaset ja niiden vaikutukset ihmisen ylemmissä hengitysteissä nenän hajuepiteelillä, joka sijaitsee ympäristön altisteiden ja aivojen risteyskohdassa.
KATJA KANNINEN: URBAANIT ILMANSAASTEET -HANKE MAHDOLLISTUI SÄÄTIÖIDEN TUELLA Itä-Suomen yliopiston professori Kat Professori Katja Kanninen. ja Kannisen johtamassa monitieteisessä hankkeessa selvitetään urbaanien ilmansaasteiden aiheuttamia haittavaikutuksia hengitys-, aivoErityisesti perustutkimuksen tukemija sydänterveyteen. Hankkeelle ovat nen tuottaa läpimurtoja ja innovaatimyöntäneet apurahan säätiöverkoston oita, joilla on tulevaisuudessa mahdolyhteisrahoituksena Kuopion Seudun lisuus ratkaista isoja ongelmia, KanniHengityssäätiö, Aarne ja Aili Turusen nen toteaa. säätiö, Sirkka ja Jorma Turusen säätiö Hanke myös edesauttaa Kuopion sekä Saastamoisen säätiö. seudun profiloitumista ilmansaasteiKUVA: ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON KUVAPANKKI – Hanketta ei olisi ollut mahdollisden terveysvaikutusten tutkimuksen ta toteuttaa ilman säätiöiden yhteisrahoitusta. Rakärkipaikaksi ja alueen huippuosaamisen edellyhoitus mahdollistaa aivan ainutlaatuisella tavalla iltysten kehittämistä. mansaasteiden terveysvaikutusten laajamittaisen – Koen säätiöiden ja rahastojen merkityksen oletutkimuksen ikääntymisen, sydänterveyden, hengi- van äärimmäisen tärkeää, ja toivon sen jatkuvan ja tyselinterveyden sekä aivoterveyden näkökulmista. jopa lisääntyvän tulevaisuudessa, Kanninen sanoo.
26 • Hyvässä hengessä!
VUOKKO LAPPALAINEN: SISÄILMAN LAADUN RISKINARVIOINTIMALLI KEHITTEILLÄ Vuokko Lappalainen on yksi säätiön myöntämää väitöskirja-apurahaa saaneista tutkijoista. Hän työskentelee vuonna 2026 päätoimisesti rakennusterveyden yliopisto-opettajana. Työnsä ohella hän kirjoittaa säätiön apurahan tuella loppusuoralla olevaa väitöskirjaansa. – Tutkin väitöskirjassani rakennusten kosteusvaurioiden vaikutusta sisäilman laatuun. Kosteus- ja mikrobivauriot rakenteissa voivat aiheuttaa sisäilman laadun heikkenemistä ja sisäilmaan liitettyä oireilua sekä lisätä riskiä joidenkin hengitystiesairauksien kehittymiseen tai pahenemiseen, Lappalainen kertoo.
Yliopisto-opettaja Vuokko Lappalainen.
Hän kehittää väitöskirjassaan sisäilman laadun riskinarviointimallia, jonka avulla kosteusvaurioiden aiheuttamaa riskiä sisäilman laadun heikkenemiseen voidaan aiempaa paremmin arvioida ja sisäilman laatua heikentävät kosteusvauriot korjata. – Ilman Kuopion Seudun Hengityssäätiön työskentelyapurahaa minulla ei olisi tällä hetkellä mahdollisuutta edistää tätä tärkeää tutkimusta, Lappalainen sanoo.
LAURA MUSSALO: ”HE USKOIVAT MINUUN SILLOIN, KUN MONI MUU EI VIELÄ USKONUT” Tutkijatohtori Laura Mussalo Itä-Suomen yliopistolta sai säätiöltä apurahaa, jonka ansiosta hän pystyi tekemään täysipäiväistä tutkimusta kahdeksan kuukauden ajan vuonna 2022. Säätiön myöntämä apuraha oli hänen tutkimuksensa pelastus hetkellä, jolloin työ oli vielä hyvin alussa eikä muita rahoittajia ollut. Apurahojen turvin hän saavutti tutkimuksessaan merkittävän etenemän. – Uskon myös, että säätiön myöntämällä, minun ensimmäisellä henkilökohtaisella apurahallani, oli suuri myötävaikutus myöhempien apurahojen saamiseen. Täten koen, että juuri säätiön tuki on ollut minun tutkimukselleni ensiarvoisen tärkeää ja merkityksellistä: he uskoivat minuun ja hankkeeseeni hetkellä, jolloin moni muu ei uskonut, Mussalo kiittelee. Mussalosta on myös upeaa ja ainutlaatuista, että säätiön tuki on mahdollistanut hänen sekä tiedenaisena että perheenäitinä tehdä kansainvälisen tason tiedettä omassa kotikaupungissaan. Hänen väitöstutkimuksensa aiheena olivat ilmansaasteiden ultrapienet hiukkaset ja niiden vaikutukset ih-
Tutkijatohtori Laura Mussalo. misen ylemmissä hengitysteissä nenän hajuepiteelillä, joka sijaitsee ympäristön altisteiden ja aivojen risteyskohdassa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ultrapienet hiukkaset aiheuttavat hajuepiteelisolujen toimintaan merkittäviä häiriöitä, jotka liittyvät muun muassa solujen energia-aineenvaihduntaan, hajuaistimussignalointiin sekä epiteelin läpäisevyyteen. Nämä löydökset auttavat ymmärtämään, miten saasteet voivat kulkeutua aivoihin ja mitä muutoksia saasteet voivat aiheuttaa aivoissa edistäen osaltaan esimerkiksi Alzheimerin taudin syntyä. – Tämän lisäksi Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden solut vaikuttivat olevan herkempiä ultrapienten hiukkasten vaikutuksille, mikä viittaa kasvaneeseen herkkyyteen ilmansaasteiden terveyshaitoille, Mussalo lisää. Mussalon kaikki kolme artikkelia, joihin hänen väitöskirjansa pohjautui, on julkaistu kovatasoisissa vertaisarvioiduissa julkaisusarjoissa.
27
28 • Hyvässä hengessä!
LUKU 3:
Asunto-omistukset Y
hdistyksen, säätiön ja myös liiton hallituksissa istunut hallintonotaari Osmo Tirkkonen kertoo liiton sijoittaneen 1970–1980 luvuilla yhdessä paikallisyhdistysten kanssa merkittävästi myös asuntotuotantoon tavoitteena saada jäsenille asuntoja hengitysterveemmissä talo- ja kiinteistöyhtiöissä. Nämä olivat aravarahoitteisia kohteita ja etusija vuokralaisten hankinnassa oli yhdistyksen jäsenillä. Keskeisenä ideana oli tuottaa kohtuuhintaista asumista henkilöille, joilla on jonkinasteinen hengitysongelma. Jos tarjokkaita ei ole ollut, on asukkaita otettu myös vapailta markkinoilta. Liitto ja yhdistys omistivat kaksi kiinteistöyhtiötä ja kolme asunto-osakeyhtiötä, joiden puheenjohtajana Tirkkonen toimi vuodesta 2015 alkaen. Kun säätiö perustettiin vuonna 2006, yhdistys alkoi lahjoittaa yhtiöitä strategian mukaisesti säätiölle tavoitteenaan säilyttää yhdistyksen jäsenten etuoikeus vuokralaisia valittaessa. Ensimmäisenä yhdistys lahjoitti säätiölle yli kymmenen asuntoosaketta As Oy Luistelijantien 11:stä. Vuonna 2009 yhdistys lahjoitti As Oy Ilmarisen-
As Oy Siikaniemenkatu 8 on edelleen säätiön omistuksessa.
tie 20:n asunto-osakkeet (22 kpl) säätiölle yhdistyksen syyskokouksen päätöksellä. Vuonna 2013 puolestaan yhdistys lahjoitti As Oy Siikaniemenkatu 8:n osakkeita (17 kpl) säätiölle samalla, kun säätiön sääntöuudistus hyväksyttiin vuosikokouksessa. Näin asunto-osakkeista tuli merkittävä osuus säätiön tuotoista ja taseesta. Tässä vaiheessa enemmistön Siikaniemenkatu 8:n asunto-osakeyhtiön osakkeista omisti liitto. Säätiön hallituksessa päätettiin vuonna 2015 tehdä tarjous kaikista liiton omistamista Siikaniemenkatu 8:n osakkeista, kun liiton tiedettiin suunnittelevan omistustensa realisoimista. Tällä päätöksellä varmistettiin, että Siikaniemenkatu 8:n osakkeet eivät joudu ulkopuolisille, jolloin säätiö olisi jäänyt vähemmistöosakkaaksi. – Se oli iso päätös ja tähän investointiin tarvittiin 2,8 miljoonaa euroa lainaa, Tirkkonen kertoo. Säätiön tekemä ostotarjous hyväksyttiin liiton hallituksessa marraskuussa 2015. Kaupan jälkeen asunto-osakkeiden, jotka sisälsivät myös liikehuoneiston, tasearvo oli jo 6,8 miljoonaa euroa eli noin 70 prosenttia säätiön taseesta ja myös merkittävä osuus sen tuotoista. Hannu Palsola muistelee Siikaniemenkatu 8:n hankintaan liittyneen erikoisen käänteen: liitto oli
29
jo sopinut kaupoista toisen ostajan kanssa, mutta säätiö sai hankittua osakkeet liitolta alle sovitun hinnan. Siitä saa Palsolan mukaan kiittää säätiön silloista toimitusjohtajaa, Tarja Tikkasta. Taustalla vaikuttivat juridiset asiat, kuten aiemmat keskustelut hinnasta. Siikaniemenkatu 8:n hankintaan vaikutti myös se, että viimeisten aravarahoitteisten huoneistojen osalta tuli mahdolliseksi hakea vapautusta rajoitteista ennenaikaisesti, mikä mahdollisti kohteiden siirtämisen liitolta säätiölle ennen alkuperäisten rajoitusten päättymistä. Säätiöstä tuli siten Siikaniemenkatu 8:n ainoa osakkeenomistaja, mikä helpotti kohteen hallinnointia ja samalla mahdollisti Männistön kaupunginosassa, Ilmarisentiellä, olleiden asuntojen realisoinnin suunnittelua. Ilmarisentien kohteissa toisena omistajana oli niin ikään liitto, jonka kanssa tehtiin yhteistyössä suunnitelma yhtiöistä luopumiseksi. Asunnot olivat varsin vanhoja ja niiden kunnostus olisi ollut vaativa ja kallis projekti. Nekin olivat aravara-
30 • Hyvässä hengessä!
Osmo Tirkkosta muistettiin pitkästä hallitustyöstä joulukuussa 2025.
hoitteisia, joten aravarajoitusten purkaminen oli ensin tehtävä, jotta osakkeiden realisointi olisi ollut järkevällä tavalla mahdollista. Realisointiprojekti valmistelevine toimineen kesti muutaman vuoden ja osakkeiden realisointi tapahtui vuonna 2019. Samalla myös yhdistys toteutti vastaavan projektin ja luopui omistamistaan Ilmarisentien osakkeista. Yhdistys lahjoitti osakkeista saamansa varat säätiölle, joka otti lahjoituksen kiitollisuudella vastaan. Säätiön hallituksen tiedetään arvioineen, ettei As Oy Ilmarisentie 20 enää säilytä osakkeiden tasearvoa ikänsä ja sijaintinsa puolesta ja myös remontointitarpeet olivat rajusti kasvamassa. Niinpä päätettiin aloittaa ostajan etsiminen koko yhtiön osakekannalle. Tämä toteutui sillä lisäyksellä, että ostaja halusi samaan pakettiin Kiinteistö
Vuonna 2013 tapahtui isompia muutoksia yhdistyksessä: toiminnanjohtaja ja järjestösihteeri jäivät eläkkeelle samanaikaisesti. Tuolloin yhdistys etsi lisää talousosaamista hallitukseensa. Osaajaksi löytyi kuopiolainen hallintonotaari Osmo Tirkkonen, jolla oli yli 30 vuoden kokemus taloushallinnon alalta eri yrityksistä ja järjestöistä. Tirkkonen toimi vuosina 2014–2017 yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana ja seuraavat neljä vuotta puheenjohtajana. Tirkkonen oli myös liittohallituksen jäsen seitsemän vuoden ajan. Vuosi 2014 oli viimeinen vuosi, jolloin yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja toimi myös säätiön hallituksen puheenjohtajana. Säätiö piti kuitenkin hyvänä asiana, että säätiön hallitukseen kuuluisi henkilö, jolla on tietämystä yhdistyksen toiminnasta ja mahdollisesti myös valtakunnallisen liiton toiminnasta. Tuulikki Tiihanoffin jäädessä pois hallituksesta valittiin Osmo Tirkkonen tässä yhteydessä hallituksen jäseneksi. Hän toimi säätiön hallituksessa lopulta 11 vuoden ajan (vuoteen 2025 asti). Tirkkosen vastuulla oli talousraporttien ja budjetin laatiminen. Lisäksi Tirkkonen on toiminut vuodesta 2015 alkaen As. Oy Siikaniemenkatu 8:n hallituksen puheenjohtajana.
Oy Ilmarisentie 11:n, joka oli yhdistyksen ja liiton yhteisomistuksessa. Ennen kauppaa yhdistys lahjoitti 11 Ilmarisentien osaketta säätiölle, joka kirjasi näin saadun myyntihinnan käyttöpääomaansa. As Oy Ilmarisentie 20:n osakkeet myytiin selvästi tappiolla. Syntyneet kassavirrat käytettiin As Oy Siikaniemenkatu 8:n ostoista syntyneiden velkojen maksuun. Myös liikehuoneisto As Oy Ollinpuistossa sekä erillinen asunto-osake Käsityö-
Hallintonotaari Osmo Tirkkonen.
KUVA: MINNA AKIOLA
OSMO TIRKKONEN TALOUSOSAAJAKSI YHDISTYKSEN JA SÄÄTIÖN HALLITUKSIIN
Tirkkonen on aktiivisesti kehittänyt säätiön taloudellista raportointia. Hän on tehnyt sen taloudellisesta tilanteesta selkeän yhteenvedon, joka käydään hallituksen kokouksissa läpi. Tiivistelmä auttaa niitä hallituksen jäseniä hahmottamaan kokonaisuuden, jotka eivät ole niin paljon talouden kanssa tekemisissä. Toki myös perinteinen tuloslaskelma ja tase ovat hallituksella käytössä. Tirkkoselta on ajoittain yhdistyksen suunnalta kysytty, että ”kai te siellä säätiössä pidätte meistä edelleen huolta?” Hän on aina voinut hyvillä mielin vastata, että huolta ei ole niin kauan kuin yhdistys edistää säätiön sääntöjen mukaisesti hengitysterveyttä. Hän näkee säätiön taloudellisen aseman hyvin vakaana ja toivoo, että se jatkossakin jakaa järkevästi apurahoja järkeviin kohteisiin. Työ säätiön hallituksessa on antanut hänelle laajempaa näkökulmaa säätiöiden merkityksestä yhteiskunnassa. Hallitukselle Tirkkonen haluaa välittää terveiset: ”Jatkakaa samaan malliin hyvässä yhteishengessä!”
– Asunto-omistusten tuotto on ollut vakaa, mutta ne ovat ajoittain herättäneet keskustelua säätiön hallituksessa tuottavuuden, riskien ja muiden asioiden osalta.
31
KUVAT: MINNA AKIOLA
kadulla myytiin vuonna 2019. As Oy Luistelijantie 11:n osakkeita realisoidaan sitä mukaa, kun asukkaat vaihtuvat. Vuonna 2026 jäljellä on enää kaksi osaketta. – Asunto-omistusten tuotto on ollut vakaa, mutta ne ovat ajoittain herättäneet keskustelua säätiön hallituksessa tuottavuuden, riskien ja muiden asioiden osalta, Tirkkonen lisää. As Oy Siikaniemenkatu 8:ssa on 54 huoneistoa ja niitä tarjotaan ensisijaisesti henkilöille, joilla mahdollisesti on hengityselinsairauksia. Lääkärintodistuksia ei vaadita, vaan säätiössä luotetaan
32 • Hyvässä hengessä!
Säätiö ja yhdistys ovat molemmat toimineet Savonkatu 11:n toimistolla, jossa säätiö edelleen toimii.
henkilöiden omiin hakemuksiin, jos he ovat ilmaisseet olevansa hengityselinsairaita. Asunnoissa on lemmikkieläinten pitokielto ja yleisissä tiloissa tehostettu siivous tuoksuttomilla aineilla. Myös ilmansuodattimia vaihdetaan tiheämmin kuin yleensä. Ajatus on tarjota parempaa olotilaa sairauden kanssa elämiseen.
KUVA: TUIRE PUNKKI, SAVON SANOMAT
Tarja Tikkanen
TARJA TIKKANEN KERTOO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Vuosina 2014–2019 säätiön asiamiehenä ja toimitusjohtajan toiminut Tarja Tikkanen kertoo oman toimintakautensa keskeisiä tavoitteita olleen säätiön toiminnan kehittämisen, omistusten keskittämisen ja omaisuudenhallinnan tehostamisen sekä tutkimustoiminnan ja apurahapolitiikan koordinoinnin. Tavoite vuokraustoiminnan keskittämisestä Siikaniemenkatu 8:aan oli omaisuudenhallinnan tehostamisen lisäksi mahdollisuus panostaa taloyhtiön asukasviihtyvyyteen, yhteisöllisyyteen ja kehittämiseen. Säätiö muun muassa kunnosti aiemmin liikehuoneistokäytössä olleen kerhohuoneen yhteistyössä asukkaiden kanssa heidän omaan, yhteisölliseen käyttöönsä vuonna 2019. Omaisuudenhallinnan tehostamisella hallitus halusi varmistaa vahvemman panostamisen apura-
hoilla tapahtuvan tutkimustoiminnan kehittämiseen. Myös säätiön varainhoidon systemaattisuutta ja omaisuudenhoitoa kehitettiin yhteistyökumppanin tuella. Tutkimusapurahoja alettiin ohjata myös tutkimusryhmille, joiden tutkimukset ovat pidempikestoisia ja tulosten vaikuttavuus siten merkityksellisempi. Apurahajaot olivat säätiön toiminnan alkuvuosina kymmeniä tuhansia euroja ja kasvoivat vuodesta 2017 alkaen noin 100.000 euroon vuodessa. Hallitus myös linjasi rahoitettavien tutkimushankkeiden teemoja eri vuosille. Yhteistyötä sekä Itä-Suomen yliopiston että KYSin kanssa vahvistettiin. Myös tutkijoiden ja säätiön hallituksen yhteistapaamisia järjestettiin eri teemojen ympärille. Yhteisluentoja toteutettiin yhteistyössä kansalaisopiston ja yhdistyksen sekä Savon Sydänpiirin kanssa.
33
KUVAT: SHUTTERSTOCK
34 • Hyvässä hengessä!
LUKU 4:
Sijoitustoiminta ja varainhoito S
ijoitustoiminta ja taloushallinto näyttelevät luonnollisestikin säätiöissä isoa osaa. Ne ovat se perusmoottori, joka varmistaa säätiön jatkuvuuden ja pitää säätiön ydintoiminnan eli apuraha- ja avustustoiminnan käynnissä. Hengityssäätiön taseen arvo on noin 10 miljoonaa, josta noin 4 miljoonaa on asunto-osakkeissa ja muuta sijoitusvarallisuutta on noin 6 miljoonaa. Säätiön varainhoito oli aluksi Säästöpankki Optiassa, jossa yhdistyksenkin varoja hoidettiin. 2010-luvun alussa varainhoito päätettiin kuitenkin kilpailuttaa ja osa siitä siirrettiin Handelsbankeniin ja osa Ålandsbankeniin. Molemmille annettiin miljoona euroa hoidettavaksi täyden valtakirjan salkunhoidolla ja katsottiin kahden vuoden jälkeen, kumpi on pärjännyt paremmin. Lopputulema oli se, että Handelsbanken pärjäsi paremmin. Se oli muutenkin luontevampi kumppani, kun sillä oli yhdyshenkilö Kuopiossa, joten koko varainhoito siirrettiin Handelsbankenille. Myöhemmin tosin yhdyshenkilönä toiminut Mikko Laitinen siirtyi Aktia Pankkiin ja säätiö siirsi vähitellen vuonna 2022 varainhoitonsa sinne. Sijoituksia hoidetaan osaksi konsultatiivisesti ja osaksi täyden valtakirjan salkunhoitopalveluna. Täyden valtakirjan salkun suuruus on nykyisin noin 1,7 miljoonaa, jota varainhoitaja hoitaa
tiettyjen periaatteiden mukaan parhaaksi katsomallaan tavalla, kertoo säätiön sijoitustoiminnasta vastaava hallituksen nykyinen puheenjohtaja Jari A. Väänänen. Konsultatiivisen varainhoidon osalta hallitus tekee itse päätökset kaikista toimenpiteistä keskustellen varainhoitajan kanssa. Varallisuus on perinteisesti ryhmitelty korkoihin, osakkeisiin ja rahastoihin. Toisaalta seurantaa on tehty jaolla: passiiviset sijoitukset, tuottohakuiset täydenvaltakirjan sijoitukset sekä konsultatiivisessa hoidossa olevat sijoitukset. Sijoitustoiminnassa noudatetaan säätiön vuosittain hyväksymää sijoitusstrategiaa ja toimintaohjetta. Ne ovat myös varainhoitajan käytössä, jolloin hänellä on tiedossa säätiön näkökulma sijoituksiin. Sijoitusstrategiaan on kirjattu muun muassa se, että arvojen vastaiseen toimintaan ei sijoiteta. Tällainen kohde on esimerkiksi tupakkateollisuus. Mainittakoon, että siksi säätiö on historiansa aikana sijoitustoiminnassaan painottanut terveyteen liittyviä osakkeita, Väänänen lisää. Aktian lisäksi nykyisin myös Mandatumissa on noin 500.000 euron sijoitus. Lisäksi As Oy Siikaniemenkatu 8 on merkittävä osa säätiön sijoitusportfoliota, vaikka sen aikaisempi strateginen merkitys on muuttunut. Lisäksi säätiöllä on Luisteli-
35
SIJOITUSTEN TUOTTOHISTORIA
Varallisuus
140% 135% 130% 125% 120% 115% 110% 105% 100% 95%
.6 16
.2
02
2 .6 16
.2
02
3
jantie 11:ssä kaksi asuntoa sekä Savonkatu 11:ssä omassa käytössä oleva liikehuoneisto. Ennen vuotta 2015 voimassa ollut säätiölaki määritteli, että varat on sijoitettava varmalla ja tuottoa tuottavalla tavalla. Väänänen muistuttaa, että turvaavia sijoitusmuotoja ei ole oikeasti olemassakaan, vaan kaikissa on omat riskinsä – toisissa isompi ja toisissa pienempi. Nykyisin säätiölaki edellyttää, että varainhoito on suunnitelmallista, minkä vuoksi sijoituksia hajautetaan eri elementteihin ja myös eri maihin, jolloin sijoittamisen riskiä saadaan hallittua paremmin. Sijoittamisen toimintapa on säätiössä nykyisellään hyvin vakiintunut ja sijoitusprofiili varsin maltillinen. Konsultatiivisella puolella tehdään noin pari kertaa vuodessa muutoksia. Maltillisuudella tarkoitetaan myös sitä, että ostot ja myynnit ovat harkittuja, jolloin minimoidaan osto- ja myyntikustannukset. Sijoituksilla haetaan pääsääntöisesti pysyvää vuotuista tuottoa. Väänänen arvioi, että osakesijoittaminen on järkevää säätiön pitkäikäisyyden takia, kun vaan on malttia ja ymmärretään, paljonko kassavirtaa tarvitaan toimintaan. – Osaltaan osakekauppaa hillitsee se, että Siikaniemenkadun asunnoista ja muista tulolähteistä tulee riittävästi kassavirtaa, eikä osakekauppaa tarvitse käydä rahoittaakseen perustoimintaa. Se on otettu säätiön sijoitustoiminnassa huomioon. Hallituksella on ollut kaksi kertaa vuodessa si-
36 • Hyvässä hengessä!
.6 16
.2
4 02
.6 16
.2
02
5
Kuopion Seudun Hengityssäätiön Aktia Pankissa olevan sijoitusvarallisuuden tuottohistoria vuosina 2022–2025.
joituspainotteinen kokous, mutta asioita käydään läpi tarpeen mukaan muissakin kokouksissa. Väänänen seuraa kuitenkin sijoitustoimintaa jatkuvasti, vaikka lopulliset päätökset tehdäänkin aina hallituksessa. Säätiö on toiminut asunto-omaisuuden hankkimisen ja myymisen osalta aktiivisesti. Aktiivisen toiminnan tarkoituksena on ollut kerryttää säätiön varallisuutta. Säätiön toiminnan tarkoituksena sijoitustoiminnan osalta on turvata rahan riittävyys avustuksiin ja apurahoihin pitkälle tulevaisuuteen. Onnistuneen sijoitustoiminnan ansiosta hyviä hankkeita voidaan nyt tukea suuremmallakin summalla, Väänänen kertoo. – Säätiön peruspääomaa ei saa jakaa. Aiemmilta vuosilta kertynyttä käyttöpääomaa voidaan jakaa. Käyttöpääoma on vuosien varrella kasvanut sijoitustoiminnan tuottojen ansiosta. Tämä on mahdollistanut entistä suurempien apurahojen ja avustusten myöntämisen. Hengityssäätiön varallisuus on säilynyt ja kasvanut hyvin onnistuneen varainhoidon ansiosta, eikä sijoituksissa ole tullut suuria yllätyksiä tai notkahduksia vastaan. Normaaleja markkinaheilahduksia on luonnollisesti vuosien varrella ollut.
Varatuomari Jari A. Väänänen päätyi mukaan yhdistyksen ja säätiön toimintaan yrityksensä Javeco Laskenta Oy:n kautta. Yhdistys oli Javeco Laskennan pitkäaikainen tilitoimistoasiakas. Näin ollen oli varsin luonnollista, että yhdistyksen perustaessa säätiön sen tilitoimistoksi tuli sama yhtiö. Javeco Laskennan yrittäjänä ja taloushallinnon asiantuntijana Väänänen auttoi taloushallinnon ratkaisuissa niin yhdistystä kuin säätiötäkin. Säätiön hallitukseen haluttiin henkilö, jolla oli taloushallinnon ja sijoitustoiminnan tuntemusta. Niinpä niiden asiantuntijana ja lisäksi vahvan pankkitaustan omaavana henkilönä Väänäsen valinta hallitukseen oli luonteva ja helppokin ratkaisu. – Olen ollut säätiön hallituksessa sen alusta eli vuodesta 2006 alkaen. Aluksi hallituksen jäsenenä, sen jälkeen pitkään hallituksen varapuheenjohtajana ja vuodesta 2024 alkaen hallituksen puheenjohtajana. Vuoden 2023 strategiaprosessin yhteydessä sovimme, että uudistamme hallituksen kokoonpanoa. Sovimme, että Hannu Palsola jää pois vuonna 2023, Simo Kokko 2024, Osmo Tirkkonen 2025 ja minä 2026. Lisäksi uudistimme hallintoa siten, että hallituksen varajäsenistä luovuttiin ja heistä – Eija Lönnroos ja Teija Korhonen – tuli vuoden 2024 aikana varsinaisia hallituksen jäseniä. Vuonna 2024 hallituksen jäsenenä aloitti Mirja Ropo ja vuonna 2026 Vesa Sarvi. Väänäsen mukaan Palsolalla on ollut erittäin iso – aivan ratkaiseva – rooli säätiössä. Sen lisäksi, että hän on ollut pitkään puheenjohtajana ja ollut vahvasti mukana muun muassa asunto- ja kiinteistökaupoissa, hän on ollut mukana uudistamassa säätiön toimintakulttuuria ja strategiaa. Väänänen on ollut alusta asti säätiössä nimenomaan talous- ja sijoitusasiantuntijan roolissa. Koulutukseltaan hän on juristi. Juristeja hallituksessa on ollut alusta lähtien. Väänäsen lisäksi juristeja ovat olleet Hannu Palsola, Tarja Tikkanen ja Mirja Ropo. Osmo Tirkkonen otti hoitaakseen säätiön talouden seurannan tultuaan hallitukseen, ja Väänänen keskittyi enemmän sijoitustoimintaan sekä vastaamaan siitä, että säätiön taloushallinto
Varatuomari Jari A. Väänänen.
KUVA: MINNA AKIOLA
JARI A. VÄÄNÄNEN ON OLLUT SÄÄTIÖN HALLITUKSESSA ALUSTA ASTI
Säätiötoiminta on iloinen asia!
on mahdollisimman tehokas ja vastaa sen tarpeita. Säätiön taloudenhoitoa on Väänäsen mielestä ylipäätään helpottanut se, että sillä on ollut sama tilitoimisto koko historian ajan. Javeco Laskenta myytiin vuonna 2008 Pretax Oy:lle (myöhemmin Accountor ja vuodesta 2026 alkaen Aspia), jossa säätiön tilitoimistopalvelut ovat edelleen. Tilitoimistopalveluja on pari kertaa kilpailutettu, mutta Accountor on täsmentänyt ehtoja ja parantanut palvelua ja siten saanut pitää paikkansa säätiön tilitoimistona. Väänänen kokee, että säätiömaailma on tullut hänelle tutuksi Hengityssäätiössä toimimisen myötä. Se on ensimmäinen säätiö, jonka hallituksessa hän on ollut. Nykyisin hän on mukana viiden eri säätiön toiminnassa. – Kun säätiölaki muuttui 2015, tuli käytyä useampana vuotena valtakunnallisilla säätiöpäivillä päivittämässä osaamista, Väänänen kertoo. Säätiötoiminta on Väänäsen mielestä iloinen asia! Säätiön perustarkoituksena on antaa rahaa säätiön sääntöjen mukaisiin hyviin asioihin, ja mikäs sen mukavampaa saajalle kuin saada rahaa tehdäkseen hyviä asioita. – Säätiötoiminnassa ollaan siis positiivisten asioiden äärellä. Pitää vain katsoa ja seurata, että rahat menevät oikeaan tarkoitukseen, Väänänen kiteyttää.
37
LUKU 5:
Strategia ja hallinto S
äätiön hallitus on toiminut hyvin systemaattisesti ja rakentanut pelisääntöjään vuosien varrella. Alkuvuosina, kun säätiön ja yhdistyksen hallitusten puheenjohtaja oli sama henkilö, piti kokouksissa välillä muistuttaa mitkä asiat ovat säätiön asioita ja mitkä yhdistyksen asioita. Jari A. Väänänen muistelee, että välillä piti huomauttaa, että nyt ollaan säätiön hallituksessa ja keskitytään näihin asioihin. Silloinkaan ristiriitoja tai erimielisyyksiä asioista hallituksen sisällä ei ollut, mutta piti vain opetella puhumaan siitä organisaatiosta, jonka hallituksen kokouksessa istuttiin. Sitä piti korostaa, että säätiö on itsenäinen elin. Halusimme eriyttää yhdistyksen ja säätiön vielä selkeämmin, vaikka toki tunnemme historian ja kunnioitamme sitä suuresti, Väänänen toteaa. Säätiön strategisessa ja hallinnollisessa toiminnassa on tiettyjä asioita, joista on haluttu pitää kiinni ja jotka on haluttu pitää ajan tasalla. Väänäsen mukaan näitä ovat esimerkiksi sijoitus- ja toimintasuunnitelmat sekä strategia. Niitä päivitetään jatkuvasti ja niiden sisältöjä arvioidaan. – Maailma muuttuu, joten säätiön pitää pystyä sopeuttamaan toimintaansa niihin muutoksiin. Säätiön hallituksen toiminnassa on pidetty alusta asti tärkeänä, että mukana on niin juridista ja substanssiosaamista kuin talousosaamistakin.
38 • Hyvässä hengessä!
Substanssiosaamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä osaamista hengitysterveyteen, tutkimustoimintaan ja hankkeisiin liittyvistä asioista. Hallitustyö on keskustelevaa ja keskustelujen jälkeen päätökset on aina tehty yksimielisesti ilman äänestyksiä. Mainittakoon, että säätiöiden toimintaa valvovat omavalvonnan lisäksi tilintarkastajat sekä patentti- ja rekisterihallitus. Hallitus kirjasi useiden vuosien ajan työstetyn säätiön uuden strategian ylös vuonna 2022. Strategiaan on kirjattu myös säätiön visio ja missio. Ne ovat esillä aina hallituksen kokousten aluksi, jotta yhdessä sovitut asiat ja päämäärät pysyvät muistissa. Säätiö on ollut siitä kiitollisessa asemassa, että sillä on ollut resursseja tehdä strategiatyötä ja siihen liittyvää pohjatyötä vahvemmin kuin säätiöissä yleensä. Säätiön hallituksessa on myös ollut vahvoja jäseniä, jotka ovat korostaneet hallinnon ja hallitustyön tärkeyttä. Hallintoa on kehitetty ja kehitetään jatkuvasti. Toki riskienhallintapuolta joutuu miettimään jatkuvasti, kun ainoana henkilönä pyöritän operatii-
Säätiön hallintoa on aina pyöritetty säätiön mission mukaisesti hyvässä hengessä.
39
KUVA: MINNA AKIOLA
Säätiö on ollut siitä kiitollisessa asemassa, että sillä on ollut resursseja tehdä strategiatyötä ja siihen liittyvää pohjatyötä vahvemmin kuin säätiöissä yleensä.
vista toimintaa, vuonna 2020 säätiön toimitusjohtajana aloittanut Soile Kosunen toteaa. Hallitus on pyrkinyt hallitsemaan riskejä vahvistamalla ohjeistuksia vuonna 2022. Näitä ovat esimerkiksi apuraha- ja avustusstrategia, hallinnon ohjeet, riskienhallintasuunnitelma ja vastuullisuussuunnitelma, joita päivitetään vuosittain. Osana strategiaprosessia ja hallinnon jatkuvuuden varmistamista hallituksessa pitkään toimineista jäsenistä osa on jäänyt pois viime vuosi-
TOIMITUSJOHTAJA SOILE KOSUNEN HYÖDYNTÄÄ PROJEKTIOSAAMISTAAN Soile Kosunen on toiminut säätiön toimitusjohtajana vuodesta 2020 alkaen. Hän on työuransa aikana työskennellyt useissa organisaatioissa projektitoiminnassa hallinnollisella puolella. Viimeisimpänä – ennen säätiölle tuloaan – Kosunen toimi yhteyspäällikkönä Itä-Suomen yliopistolla. Siellä hän työskenteli varainhankinnan, alumnitoiminnan, sidosryhmätyön ja säätiöyhteistyön parissa. –Sieltä se kiinnostus varmaankin tuli säätiömaailmaan siirtymiseen. Olen tyytyväinen, että on tullut työskenneltyä useissa eri paikoissa. Niistä on saanut vaihtelevaa työkokemusta ja toisaalta nähnyt niin rahoittajan kuin rahoituksen hakijankin näkökulman hankemaailmassa, Kosunen kiittelee. Toimitusjohtajan työssä on Kosusen mielestä paljon samoja piirteitä kuin projektitoiminnassa. Käytännössä säätiön hallitus tekee päätökset ja toimitusjohtajana Kosunen laittaa niitä käytäntöön ja selvittelee asioita päätösten mukaisesti. –Tässä tehtävässä pääsee osallistumaan monenlaiseen toimintaan, muun muassa talous- ja sijoitusasioihin, apurahatoimintaan, hallinnon kehittämiseen, verkostoitumiseen ja sidosryhmäyhteistyöhön. Työ on hyvin monialaista ja mielenkiintoista, ja työpäivien sisältö vaihtelee mukavasti. Olen kyllä viihtynyt – aika on hurahtanut nopeasti, Kosunen sanoo. Kosuselle keskeisin intressi säätiön toiminnassa
40 • Hyvässä hengessä!
Toimitusjohtaja Soile Kosunen.
on apuraha- ja tutkimustoiminnan jatkuvuuden ja vaikuttavuuden edistäminen ja lisääminen. Verkostoyhteistyön yhtenä keskeisenä osa-alueena onkin saada aikaiseksi vaikuttavimpia apurahakokonaisuuksia. Yhtenä onnistumisena Kosunen pitää Pohjois-Savon säätiö- ja rahastoverkostoon kuuluvien kuuden säätiön vuonna 2023 tekemää päätöstä tukea yhdessä reilulla miljoonalla eurolla neljää kolmivuotista pohjoissavolaista hanketta. Vastaavalainen yhteinen apurahahaku on käynnistetty jälleen vuoden 2026 alussa. Viestiminen on yksi merkittävä osa Kosusen työtä, jotta tutkijat ja kansalaiset ovat tietoisia säätiön apurahoista. Mielen päällä on myös se, miten yhdistyksen jäsenmäärää saataisiin ylläpidettyä, kun väki ikääntyy ja nuorisolla ei ole niin paljon intoa lähteä mukaan yhdistystoimintoihin. Vertaistoiminnan tukeminen on kuitenkin keskeinen osa säätiön toimintaa, ja se toteutuu tukemalla yhdistyksen toimintaa.
KUVA: MINNA AKIOLA
na, ja osa on jäämässä pois ja tilalle on tullut uusia osaajia. Nykyisiin sääntöihin on kirjattu, että sama henkilö voi olla hallituksessa enintään 12 vuotta. Sillä halutaan varmistaa hallinnon jatkuvuus ja tuoreiden ajatusten tuominen mukaan hallitustyöhön. Väänäsen mukaan jatkuvuus on kaksikäsitteinen: toisaalta pitää olla ihmisiä, jotka tuntevat historian ja ovat olleet toiminnassa mukana pitkään ja toisaalta pitää tulla uusia ihmisiä, jotka vievät toimintaa eteenpäin. Säätiön toimintaa on pyritty yksinkertaistamaan ja dokumentoimaan siten, että säätiön hallintoon osallistuminen on kaikilta osin läpinäkyvää ja selkeää. Tämä helpottaa myös uusien henkilöiden mukaan tuloa. Strategisesti yksi isoimpia päätöksiä on Väänäsen mukaan ollut se, että avustuksia ja apurahoja ei jaeta vain kyseisen vuoden voittovaroista, vaan niitä voidaan jakaa myös aikaisemmista voittova-
Hallituksen kokoonpano vuonna 2025: Jari A. Väänänen, Teija Korhonen, Mirja Ropo ja Eija Lönnroos. Kuvassa mukana myös toimitusjohtaja Soile Kosunen.
roista. Toinen strateginen näkökulma on ollut, että säätiö haluaa olla proaktiivinen eli tehdä aktiivisesti säätiötyötä ja saada vaikuttavuutta lisää tekemällä säätiöiden välistä yhteistyötä esimerkiksi yhteishankkeissa. Täysipäiväinen toimitusjohtaja on poikkeuksellista säätiöissä. Se on Väänäsen mukaan satsaus, joka antaa mahdollisuuden vakiintuneeseen toimintaan ja siihen, että asioita hoidetaan hyvin. Hallituksen puheenjohtajana Väänänen on ylpeä siitä, että vaikka säätiön toiminta on vakaata, sillä on kuitenkin ollut kykyä muuntautua ja viedä asioita eteenpäin – muutoksia on tehty systemaattisesti.
41
Mukavia muistoja hallituksen jäsenille on kertynyt vuosien mittaan mm. säätiön järjestämiltä kesäpäiviltä, joissa puolisot ovat olleet mukana. Samoin strategiapäivät, joissa aikaa on ollut vapaalle ideoinnille toiminnan kehittämisen osalta. Ne ovat olleet yhteishenkeä kohottavia tilaisuuksia hyvän ohjelman äärellä. Myös hallituksen kokouksissa on ollut mukava tunnelma ja välillä huumoriakin mukana, vaikka päätöksenteko on vaatinut ajoittain tiukkojakin ratkaisuja. – Hyvä puheenjohtaja on pitänyt porukan hereillä niin kauan, että ollaan samaa mieltä, pitkään säätiön hallituksessa toiminut Osmo Tirkkonen naurahtaa.
Tulevaisuuden näkymät Säätiön tahtotila on päästä tulevaisuudessa kiinni entistä isompiin hankkeisiin sekä löytää luonteva toimintatapa yhteishankkeisiin, joissa on eri-
42 • Hyvässä hengessä!
Säätiön hallituksen jäsenet Puijon Tornissa elokuussa 2025 strategiapäivän yhteydessä.
laisia näkökulmia. Kosusen mielestä vaikuttavuuden vahvistaminen on tärkeää. Paikallisesti toimivien säätiöiden olisi hyvä ulottaa yhteistyö myös valtakunnallisesti toimiviin säätiöihin. Ajan hengessä pysyminen on lisäksi tärkeää ja ei olisi haitaksi, jos Kuopion Seudun Hengityssäätiötä saataisiin tehtyä suurenkin yleisön mielessä tunnetummaksi. Säätiön hallitus toivoo myös entistä laajempaa yhteistyötä yhdistyksen kanssa esimerkiksi hengityssairaiden kuntouttamiseen ja muuhun tukitoimintaan liittyen. Toiveissa on myös, että yhdistys kehittyy ja ponnistelut sen jäsenmäärän kasvat-
Säätiön hallituksen jäsenet puolisoineen kesäpäivän vietossa vuonna 2024.
Säätiöiden ja terveystieteen tutkijoiden tapaaminen Itä-Suomen yliopistolla vuonna 2026.
43
tamiseksi tuottaisivat tulosta. Jäsenmäärän kasvun myötä säätiö pystyisi entistä tehokkaammin toteuttamaan hengityssairaiden vertaistoiminnan tukemista. Myös Väänänen pitää tulevaisuuden kannalta tärkeänä, että säätiö pitää tunnettuuttaan yllä, jotta tutkijat löytävät heidät ja osaavat hakea apurahoja hankkeilleen. Yliopistot ovat siinä isossa roolissa viestinviejänä. – Lisäksi toivon, että uudetkin hallituksen jäsenet vievät toimintaa pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti eteenpäin, selvää on, että maailma on ainakin osittain eri näköinen 10 vuoden päästä, Väänänen sanoo. Hannu Palsola näkee, että säätiöiden rooli tulee kasvamaan, jos sitä verrataan muihin yhteiskunnallisen toiminnan rahoittajiin. Hän pitää erityisen tärkeänä, että tällaisia toimijoita on olemassa. Hengityssäätiön varallisuus on sen verran iso, että se pystyy antamaan rahoitusta hankkeille, joilla
Säätiön tahtotila on päästä tulevaisuudessa kiinni entistä isompiin hankkeisiin...
on merkitystä, eikä vain pieniä apurahoja eri kohteisiin. Hengityssäätiö on Palsolan mielestä elintärkeä toimija siinä näkökulmassa. Hän toivoo myös, että säätiöiden yhteistoiminta kasvaisi, jolloin olisi mahdollista saada laajempialaisia hankkeita, joihin Hengityssäätiö toisi oman osuutensa. – Pidän tärkeänä, että rahoituksen hyöty kohdistuu nimenomaan Kuopion alueelle ja tukee omalta osaltaan tämän alueen elinvoimaisuutta, vaikka tulevaisuudessa tuettaisiin entistä enemmän valtakunnallisia tai jopa globaaleja hankkeita. Siitä kannattaa pitää kiinni, Palsola summaa.
Säätiöiden ja sidosryhmien tapaaminen Kuopion Luodolla vuonna 2024.
44 • Hyvässä hengessä!
Pohjois-Savon säätiö- ja rahastoverkoston ensimmäinen tapaaminen vuonna 2020.
MISSIO, VISIO JA SÄÄTIÖN TARKOITUS Missio Säätiön missio on Hyvässä hengessä!, joka tarkoittaa jokaisen oikeutta hyvään hengitysilmaan, hyvää yhteistyötä säätiön sisällä, hyvässä hengessä toimimista sidosryhmien kanssa sekä hyvää hengitysterveyttä, joka osaltaan johtaa hyvään elämään.
Visio Olemme aktiivinen, alueellinen vaikuttaja ja verkostoitunut toimija, joka edistää kansalaisten hengitysterveyttä panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan, tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen.
Tarkoitus Apuraha- ja avustusstrategiaan on kirjattu säätiön tarkoituksesta seuraavasti: Kuopion Seudun Hengi-
tyssäätiö sr (”Säätiö”) toimii terveyden edistämiseksi ja sen tarkoituksena on hengityssairauksien vastustaminen ja ennaltaehkäisy sekä sairastuneiden ja heidän läheistensä elämänlaadun ja yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien edistäminen.
45
LUKU 6:
Sidosryhmät ja verkostot V
erkostoyhteistyön merkitys on korostunut säätiön operatiivisessa toiminnassa viime vuosina. Säätiöyhteistyön lisäksi yhteistyötä on tiivistetty alueen muiden keskeisten terveysalan toimijoiden kuten KYSin, Itä-Suomen yliopiston, Savonia-AMK:n sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Vuonna 2022 käynnistynyt Pohjois-Savon hyvinvointialue on myös tuonut uuden ulottuvuuden toimintaan. – Sidosryhmät ja verkostot, ja erityisesti yhteydet ja viestiminen niihin päin, ovat meille todella tärkeitä. Niiden kautta saamme vietyä viestiä apuraha- ja avustustoiminnastamme suoraan tutkijoille ja tutkimusryhmille, Soile Kosunen kertoo. Sidosryhmät ovat säätiölle siinäkin mielessä tärkeitä, että niiden kautta saamme tietoomme, millaista tutkimusta on meneillään, mitä on suunnitteilla ja onko jokin uusi tutkimus, aihe tai teema nousemassa lähivuosina merkitykselliseksi. Näiden tietojen avulla säätiö osaa varautua siihen millaisia apurahahakemuksia saattaa olla tulossa jatkossa. – Tietysti haluamme myös kuulla mitä esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella tai Itä-Suomen yliopistolla pidetään tärkeänä ja mikä heille on merkityksellistä terveyteen ja hengityssairauksiin liittyen. Tapaamme heidän edustajiensa kanssa kasvotusten vuosittain, Kosunen sanoo.
46 • Hyvässä hengessä!
Viestiä viedään myös toiseen suuntaan; erityisesti nuorille tutkijoille ei säätiön rahoitusten haku ole välttämättä aivan tuttua, joten säätiön edustajat esittelevät erilaisissa tutkijoille suunnatuissa tapahtumissa säätiön toimintaperiaatteita.
Säätiö- ja rahastoverkoston yhteistyö Syksyllä 2020 käynnistyi terveysteeman aloilla toimivien pohjoissavolaisten säätiöiden ja rahastojen kesken systemaattinen verkostoyhteistyö, jonka puitteissa vaihdetaan hyviä käytänteitä ja toteutetaan yhteistyössä luentotilaisuuksia sekä selvitetään yhteisrahoitteisten hankkeiden toteuttamismahdollisuuksia apurahatoiminnan alueellisen vaikuttuvuuden lisäämiseksi. – Yhteistyötä eri säätiöiden kesken on toki aiemminkin tehty Pohjois-Savossa, Kosunen muistuttaa. Kuopion Hengityssäätiöllä oli merkittävä rooli säätiöverkoston yhteistoiminnan käynnistäjänä. Säätiö myös koordinoi verkoston toimintaa. Verkostotapaamisia on keskimäärin kaksi vuodessa. Vuonna 2026 verkostossa on aktiivisesti mukana
Säätiöt ja rahastot ry järjesti jäsenilleen seminaarin Tampereella vuonna 2023. Kuvassa Soile Kosunen, Sirpa Luukkainen ja Paula Arvas.
47
Säätiöverkoston tapaaminen 14.3.2023.
48 • Hyvässä hengessä!
Säätiöverkosto esittäytyy Kuopion kauppakeskus Apajan käytävän säätiö- ja rahastoseinällä.
KUVA: MINNA AKIOLA
noin kymmenkunta alueen säätiötä ja rahastoa, ja uudet toimijat ovat tervetulleita mukaan. Mukana säätiöverkostossa ovat Kuopion Hengityssäätiön lisäksi muun muassa Aarne ja Aili Turusen säätiö, Sirkka ja Jorma Turusen säätiö, Saastamoisen säätiö, Olvi-säätiö, Kuopion Muotoiluakatemian Säätiö, Savon syöpärahasto, KYS tutkimussäätiö sekä Kari Paason metsäsäätiö. Verkoston merkittävimpiä saavutuksia on vuonna 2023 kuuden säätiön yhdessä myöntämä apurahakokonaisuus neljälle 3–4-vuotiselle pohjoissavolaiselle hankkeelle, joissa edistetään alueen väestön terveyttä ja hyvinvointia. Yhteisrahoitus on suuruudeltaan reilut 1,1 miljoonaa euroa. Hankkeiden keskeisinä toimijoina ovat Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Savon hyvinvointialue sekä Savonia-ammattikorkeakoulu ja yhden hankkeen kohderyhmänä on Kuopion Seudun Hengitysyhdistyksen jäseniä. Yhdessä myönnetyillä apurahoilla säätiöt ja rahastot pystyvät tukemaan laajempia hankekokonaisuuksia ja siten saamaan apurahatoiminnalleen lisää vaikuttavuutta. Lisäksi pohjoissavolaiset säätiöt ja rahastot haluavat tuoda esiin merkitystään
Säätiöverkoston tapaaminen lokakuussa 2025 Muotoiluakatemialla.
Yhdessä säätiöt ja rahastot pystyvät tukemaan laajempia hankekokonaisuuksia...
yleishyödyllisinä toimijoina Pohjois-Savon alueella. Tunnettuutta on lisätty muun muassa esittäytymällä säätiö- ja rahastoseinällä Kuopion kauppakeskus Apajan käytävällä. Yhteensopivien hankkeiden löytäminen ei aina ole helppoa, kun säätiöiden säännöt eivät ole yhteneväisiä. Yhteiset keskustelut säätiöiden kesken ovat kuitenkin aina hyödyllisiä, vaikkei yhteisiä intressejä rahoitettaviin hankkeisiin löytyisikään. – Rahoitettavat tahot alkavat heräämään siihen, että pienet ja keskisuuret säätiöt pystyvät yhdessä jakamaan suurempia summia kuin kukin yksinään, Kosunen arvioi.
49
50 • Hyvässä hengessä!
toimijat vuosien varrella ASIAMIEHET JA TOIMITUSJOHTAJAT
HALLITUKSEN JÄSENET
HENGITYSSÄÄTIÖN ASIAMIEHET JA TOIMITUSJOHTAJAT
HALLITUS VUOSINA 2006–2007:
Anna-Riitta Rissanen, asiamies v. 2006–2013.
Hannu Palsola, varapj.
Tarja Tikkanen (ent. Eskelinen), asiamies v. 2014–2017 (1.11.2013 alkaen) ja toimitusjohtaja v. 2017 (21.3. alkaen) – 2020 (31.1. saakka).
Jari A. Väänänen, jäsen
Pertti Rinkinen, pj. Tarja Eskelinen, jäsen Päivi Ruokolainen, varajäsen Esko Toivola, varajäsen
Soile Kosunen, toimitusjohtaja v. 2020 (1.2. alkaen).
HALLITUS VUOSINA 2008–2009: Esko Toivola, pj. Hannu Palsola, varapj. Tarja Eskelinen, jäsen Jari A. Väänänen, jäsen Hallituksen kokoonpano vuonna 2022. Kuvassa Jari A. Väänänen, Simo Kokko, Hannu Palsola, Osmo Tirkkonen, Teija Korhonen ja Eija Lönnroos.
Kirsti Dementjeff, varajäsen Pertti Rinkinen, varajäsen
51
HALLITUS VUOSINA 2010–2013:
HALLITUS VUONNA 2021:
Seppo Koikkalainen, pj.
Hannu Palsola, pj.
Hannu Palsola, varapj.
Jari A. Väänänen, varapj.
Tarja Eskelinen, jäsen
Simo Kokko, jäsen
Jari A. Väänänen, jäsen
Osmo Tirkkonen, jäsen
Kirsti Dementjeff, varajäsen
Pirkko Jokinen, varajäsen
Pertti Rinkinen, varajäsen
Eija Lönnroos, varajäsen
HALLITUS VUOSINA 2014–2015:
HALLITUS VUOSINA 2022–2023: Hannu Palsola, pj.
Tuulikki Tiihanoff, pj. (vuonna 2014)
Jari A. Väänänen, varapj.
Hannu Palsola, varapj.
Simo Kokko, jäsen
Simo Kokko, jäsen
Osmo Tirkkonen, jäsen
Osmo Tirkkonen, jäsen (vuonna 2015)
Eija Lönnroos, varajäsen
Jari A. Väänänen, jäsen
Teija Korhonen, varajäsen
Kirsti Dementjeff, varajäsen Pirkko Jokinen, varajäsen
HALLITUS VUONNA 2024: HALLITUS VUOSINA 2016–2020: Hannu Palsola, pj. Jari A. Väänänen, varapj. Simo Kokko, jäsen Osmo Tirkkonen, jäsen Pirkko Jokinen, varajäsen Tiina Laatikainen, varajäsen
52 • Hyvässä hengessä!
Jari A. Väänänen, pj. Mirja Ropo, varapj. Simo Kokko, jäsen Osmo Tirkkonen, jäsen Eija Lönnroos (varajäsen 6/2024 saakka, ja varsinainen jäsen 7/2024 alkaen) Teija Korhonen (varajäsen 6/2024 saakka, ja varsinainen jäsen 7/2024 alkaen)
HALLITUS VUONNA 2025: Jari A. Väänänen, pj.
Eija Lönnroos, jäsen
Mirja Ropo, varapj.
Teija Korhonen, jäsen
KERTTU JA KALLE VIIKIN RAHASTON HOITOKUNNAT
Osmo Tirkkonen, jäsen
RAHASTON HOITOKUNTA ALKUVUOSINA: *) HALLITUS VUONNA 2026:
Leena Iivanainen
Jari A. Väänänen, pj.
Teija Korhonen, jäsen
Hannu Tukiainen
Mirja Ropo, varapj.
Vesa Sarvi, jäsen
Matti Korppi Pirkko Jokinen
Eija Lönnroos, jäsen
Sami Remes *) Hoitokuntaan on toiminnan alkuvuosina kuulunut muun muassa nämä henkilöt.
RAHASTON HOITOKUNTA VUOSINA 2021–2023: Hannu Palsola, pj. Jari A. Väänänen, puheenjohtaja
Mirja Ropo, varapuheenjohtaja
Eija Lönnroos, jäsen
Soile Kosunen, varapj. Eija Piippo-Savolainen, jäsen Heikki Koskela, jäsen
RAHASTON HOITOKUNTA VUOSINA 2024–2026: Jari A. Väänänen, pj. Soile Kosunen, varapj. Teija Korhonen, jäsen
Vesa Sarvi, jäsen
Eija Piippo-Savolainen, jäsen Heikki Koskela, jäsen
53
KUVA: SHUTTERSTOCK
54 • Hyvässä hengessä!
HYVÄSSÄ HENGESSÄ SUKUPOLVELTA TOISELLE
L
uin juuri lähes valmiin historiikin. Ensimmäinen ajatukseni on, että Kuopion Seudun Hengityssäätiön historia on ennen kaikkea ihmisten historiaa. Kymmenet luottamushenkilöt, työntekijät ja yhteistyökumppanit ovat vuosikymmenten aikana tehneet työtä hyvässä hengessä ja hyvän asian puolesta. Toiseksi, kuljettu matka osoittaa, että vastuullinen työ kantaa hedelmää yli sukupolvien. Säätiön taustalla vaikuttaneen yhdistyksen perintö, viisaat ratkaisut ja määrätietoinen toiminta ovat luoneet vahvan perustan, jonka varaan on voitu rakentaa vaikuttavaa apuraha- ja avustustoimintaa sekä pitkäjänteistä varainhoitoa. Säätiön kehityksessä näkyy myös rohkeus ja kyky uudistua. Ajan myötä paikallisesta ja perinteisestä kiinteistöpainotteisesta sijoittamisesta on siirrytty harkitusti kohti monipuolisempaa, modernia ja kansainvälisempää varainhoitoa – turvallisuudesta ja vastuullisuudesta tinkimättä. Säätiö elää ajassa ja ymmärtää, mitä kulloinenkin tulevaisuus siltä edellyttää. On kunnia saada olla osa tätä jatkumoa, päästä osaksi historiaa. Suuren kiitoksen ansaitsette te vastuunkantajat, jotka olette vuosikymmenten ajan luoneet säätiölle vakaan perustan. Teidän työnne varaan myös meidän on hyvä rakentaa. Perintö velvoittaa: meidän tehtävämme on vaalia sitä, mikä on ollut arvokasta, ja tehdä omana aikanamme ne ratkaisut, joita tulevat vuodet ja vuosikymmenet meiltä edellyttävät. Tässä tehtävässä on aihetta ylpeyteen, mutta ennen kaikkea nöyrään vastuuntuntoon. Luottavaisina voimme katsoa eteenpäin – tietäen, että olemme osa jotakin itseämme suurempaa, ja että tämä työ jatkuu myös meidän jälkeemme. Hallituksen puolesta Mirja Ropo, varapuheenjohtaja Kuopion Seudun Hengityssäätiö
55
Hyvässä hengessä! Kiitämme lämpimästi apurahansaajiamme, yhteistyökumppaneitamme ja sidosryhmiämme yhteisestä 20 vuoden matkasta. KUOPION SEUDUN HENGITYSSÄÄTIÖ SR
Kuopion Seudun Hengityssäätiö sr:n 20-vuotishistoriikki on kuvaus pitkäjänteisestä työstä tutkimuksen tukijana ja hengitysterveyden edistäjänä.