Issuu

Tulevaisuuden tekemisen museo – Uuden arkkitehtuurija designmuseon toteutussuunnitelma

Tulevaisuuden tekemisen museo

Julkaisun nimi: Tulevaisuuden tekemisen museo – Uuden arkkitehtuurija designmuseon toteutussuunnitelma Tekijä: Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiö sr Taitto: hasan & partners Kuvitus: Anja Reponen Julkaisuaika: 2024 Julkaisupaikka: Helsinki Asiasanat: museot, arkkitehtuuri, muotoilu, kulttuurimatkailu, Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo Publikationens titel: Museet där framtiden formas – Genomförandeplan för det nya arkitektur- och designmuseet Aktör: Stiftelsen Finlands arkitektur- och designmuseum sr Grafisk design: hasan & partners Illustration: Anja Reponen Publiceringstid: 2024 Publiceringsort: Helsingfors Nyckelord: museer, arkitektur, design, kulturturism, Arkitekturmuseet, Designmuseet Publication title: Museum of Future Building – Implementation Plan for the New Museum of Architecture and Design Author: Foundation for the Finnish Museum of Architecture and Design sr Graphic design: hasan & partners Illustration: Anja Reponen Publication date: 2024 Place of publication: Helsinki Keywords: museums, architecture, design, cultural tourism, Museum of Finnish Architecture, Design Museum

Perustajat

Perustajakumppanit

Tulevaisuuden tekemisen museo

– Uuden arkkitehtuurija designmuseon toteutussuunnitelma

Tulevaisuuden tekemisen museo

Tiivistelmä Referat Abstract

Tulevaisuuden tekemisen Tiivistelmä museo

Tulevaisuuden tekemisen museo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon toteutussuunnitelma

Tämä toteutussuunnitelma kertoo, millainen on uusi valtakunnallinen arkkitehtuurija designmuseo ja miten se toteutetaan. Suunnitelma on laadittu museon perustamista koskevan päätöksenteon tueksi ja toteutuksen tiekartaksi. Se on tulos kahden vuoden hanketyöstä, johon on osallistunut laajasti asiantuntijoita, sidosryhmiä sekä museon tulevia käyttäjiä. Hankkeen käynnistivät keväällä 2021 Suomen valtio ja Helsingin kaupunki yhteistyössä Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon kanssa. Tavoitteeksi asetettiin kansainvälisen huipputason museo, joka ratkaisisi Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon tilahaasteet, lunastaisi suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin kansainväliselle maineelle rakentuvan maakuvapotentiaalin ja loisi Helsingille vetovoimaisen erottautumistekijän lähialueen kaupunkien kilpailussa. Museon taustayhteisöksi Helsingin kaupunki ja Suomen valtio ovat perustaneet Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiön. Designmuseon säätiö ja Suomen arkkitehtuurimuseon säätiö kokoelmineen sulautuivat uuteen säätiöön 1.1.2024. Museoiden toiminta siirtyi liikkeen luovutuksella uudelle museoyhtiölle (AD-museo Oy). Tulevina vuosina organisaatio kehittyy uuden ajan kansainväliseksi museotoimijaksi jatkaen samalla edeltäjiensä työtä alojensa valtakunnallisena vastuumuseona. AD-museosta suunnitellaan ihmisen kokoista museota, johon kaikki ovat tervetulleita. Arkkitehtuurin ja muotoilun maailma avautuu museossa kokeillen, katsellen ja kuunnellen. Museo kertoo suomalaisen suunnittelun tarinan ja avaa näkymiä historiaan sekä mahdollisiin kestävämpiin tulevaisuuksiin. Se toimii valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toteuttaen palveluja ja sisältöjä myös digitaalisilla ja virtuaalisilla alustoilla. Museon uudisrakennushanketta valmistelee Helsingin kaupungin ja Suomen valtion perustama Kiinteistö Oy ADM. Kiinteistö Oy ADM suunnittelee ja toteuttaa Helsingin Eteläsatamaan museolle uudisrakennuksen, josta järjestetään kansainvälinen suunnittelukilpailu. Avautuessaan 2030 museorakennus luo puitteet kansainvälisen huipputason museotoiminnalle ja muodostaa ympäristöineen uutta ja elävää keskustaa yhdessä uudistuvan Makasiinirannan kanssa. Museon perustamisen mahdollistaa Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiölle muodostuva merkittävä pääoma, johon Suomen valtio, Helsingin kaupunki sekä joukko yksityisiä säätiöitä, rahastoja ja yrityksiä ovat tehneet ehdolliset lahjoitussitoumukset. Säätiö tukee pääoman tuotolla museon toimintaa. Rahoituksen muut kivijalat ovat pääsy‑ lipputuotot, ravintola- ja myymäläpalveluiden tuotot sekä valtionosuudet ja -avustukset. Liiketoimintamallinsa ansiosta museo on poikkeuksellisen omarahoitteinen. Uusi arkkitehtuurija designmuseo on kannattava investointi. Museo lisää Suomen ja Helsingin vetovoimaa, luo työpaikkoja, tuottaa tietoa ja elämyksiä, rakentaa elävää kaupunkikulttuuria, tuo ihmisiä yhteen sekä edesauttaa luovien alojen ja niillä toimivien yritysten kansainvälistymistä. Museon taloudellisia vaikutuksia koskevan selvityksen mukaan julkiset investoinnit museoon palautuvat talouteen työllisyyden, palkkojen, kulutuksen ja verotuksen kautta.

Referat

Museet där framtiden formas

Genomförandeplan för det nya arkitektur- och designmuseet Denna genomförandeplan beskriver det nya nationella arkitektur- och designmuseet och hur det ska genomföras. Planen har utarbetats som stöd för beslutsprocessen kring grundandet av museet och som en vägvisare för genom‑ förandet. Den är resultatet av ett tvåårigt projektarbete, där en stor grupp experter, intressentgrupper samt kommande användare av museet har medverkat. Projektet lanserades våren 2021 av finska staten och Helsingfors stad i samarbete med Designmuseet och Arkitekturmuseet. Ambitionen var att skapa ett museum i internationell toppklass som skulle lösa Arkitektur‑ museets och Designmuseets lokalutmaningar, uppfylla den potential för den finländska designens och arkitekturens image som bygger på internationellt anseende, samt skapa en attraktiv särskiljande faktor för Helsingfors i konkurrensen med de kringliggande städerna. Som bakgrundsorganisation för museet har Helsingfors och finska staten grundat Stiftelsen Finlands arkitektur- och designmuseum. Stiftelsen för Designmuseet och Stiftelsen för Finlands arkitekturmuseum samt deras samlingar inlemmades i den nya stiftelsen den 1:a januari 2024. Museernas verksamhet överläts till ett nytt museibolag (AD-museet Ab). Under de kommande åren utvecklas organisationen till en internationell museiaktör och fortsätter samtidigt på sina föregångares arbete som nationellt ansvarsmuseum. AD-museet ska bli ett besökarorienterat museum dit alla är välkomna. På museet lär man känna arkitekturens och designens värld genom att uppleva, titta och lyssna. Museet skildrar den finländska designens uppkomst och erbjuder inblickar i historien och visioner för en mer hållbar framtid. Det verkar både nationellt och internationellt och erbjuder också tjänster och innehåll på digitala och virtuella plattformar. För museets byggprojekt ansvarar Fastighets Ab ADM som grundats av Helsingfors stad och finska staten. Fastighets Ab ADM planerar och genomför ett nybygge för museet i Södra hamnen i Helsingfors. För museibygget ordnas en internationell designtävling. När museet står klart 2030 kommer det att skapa en ram för en museiverksamhet i internationell toppklass, och i sin omgivning bilda ett nytt och levande centrum tillsammans med den förnyade Magasinstranden. Grundandet av museet möjliggörs av Stiftelsen Finlands arkitektur- och designmuseums betydande kapital, till vilket den finska staten, Helsingfors stad samt en grupp privata stiftelser, fonder och företag bidragit med villkorliga donationer. Stiftelsen stöder museets verksamhet genom avkastningen på sitt kapital. Finansieringens övriga pelare utgörs av biljettintäkter, restaurang- och butiksintäkter samt statliga bidrag. Tack vare sin affärsmodell är museet i hög grad självfinansierat. Det nya arkitektur- och designmuseet är en lönsam investering. Museet ökar Finlands och Helsingfors attraktionskraft, skapar arbetsplatser, producerar information och upplevelser, bidrar till en levande stadskultur, sammanför människor samt främjar internationaliseringen i de skapande branscherna och de företag som verkar inom dem. Enligt utredningen av museets ekonomiska konsekvenser återbetalar sig de offentliga investeringarna som gjorts i museet, i ekonomin via sysselsättning, löner, konsumtion och skatteintäkter.

Abstract

Museum of Future Building

Implementation Plan for the New Museum of Architecture and Design This implementation plan outlines the essence and future realisation of the new National Architecture and Design Museum. It supports the decision-making process for establishing the museum and provides its execution roadmap. It is the result of a two-year project involving a wide array of experts, stakeholders, and future museum visitors. In spring 2021, the Finnish government and the city of Helsinki launched a project in collaboration with the Design Museum and the Museum of Finnish Architecture to create a museum of international excellence. This new museum would solve the spatial challenges of the Museum of Finnish Architecture and the Design Museum, champion Finnish design and architecture on a global stage, and further boost the city of Helsinki’s regional profile. Hence, the city of Helsinki and the Finnish government moved to establish the Foundation for the Finnish Museum of Architecture and Design. The Design Museum and Museum of Finnish Architecture, with their collections, merged into the new foundation on January 1, 2024. The new museum is operated by a company (AD Museum Ltd) which, while evolving into a modern international museum entity, carries the legacy of its predecessors as a museum with national responsibility. The New Museum of Architecture and Design will be a human-scale museum that welcomes all. The realms of architecture and design will unfold within through experimentation, observation, and engagement. It will tell the success story of Finnish design and celebrate our heritage – as well as outlining potential, sustainable futures. Its influence will extend worldwide through programs and services delivered across digital and virtual platforms. Real Estate Company ADM, an entity jointly established by the city of Helsinki and the Finnish government, will undertake the new museum’s construction project. An international competition will be launched to select the design of the new museum building. Upon opening in 2030, the museum will deliver top-tier international museum activities to Helsinki residents and visitors, adding vibrancy to the rejuvenated Makasiiniranta harbour area. The museum’s establishment is made possible by a substantial capital endowment within the Foundation for the Finnish Museum of Architecture and Design. This capital stems from conditional donation commitments made by the Finnish government and the city of Helsinki, as well as private foundations, funds, and corporations. The foundation will support the museum's operations through the returns on its capital. Other sources of funding include admission revenues, restaurant and retail services, and government grants, generating notable levels of self-financing for a cultural institution. The New Museum of Architecture and Design represents a profitable investment that will enhance the appeal of Finland and Helsinki, generate employment opportunities, democratise access to knowledge and experiences, nurture a lively urban culture, foster social connections, and support the internationalisation of our creative sectors and associated businesses. Public investments in the museum are assessed to yield returns that support our economy through employment, wages, consumption, and taxation.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Tulevaisuuden tekemisen museo – Uuden arkkitehtuurija designmuseon toteutussuunnitelma on jaettu kolmeen osaan:

A B

A-osa Tausta ja lähtökohdat käsittelee hankkeen lähtö-

B-osa Uuden museon toiminta esittelee uuden museon kon-

kohtia, museokentän murrosta ja sitä toimintaympäris-

septia ja toimintamallia. Osa luo näkymän siihen, miten

töä Helsingissä ja laajemmin Suomessa, mihin museo

toiminta olisi resursoitu ja miten museo toteuttaisi tarkoi-

aikanaan asettuu. Osassa kuvataan myös Designmuseo-

tustaan eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Lisäksi osassa

ta ja Arkkitehtuurimuseota, joiden on tarkoitus sulautua

annetaan esimerkkejä siitä, millaisia sisältöjä ja palveluita

hankkeessa uuteen museoon.

museo voisi toteuttaa.

Tulevaisuuden tekemisen museo

C-osa Näin uusi museo tehdään – suunnitelma hankkeen läpiviennistä kertoo, miten pääsemme edellä kuvattuun

Visio ja johtopäätökset Toteutussuunnitelman alussa esitellään visio tulevaisuuden tekemisen museosta. Suunnitelman päätteeksi vedetään yhteen johtopäätökset, jotka tiivistävät, mihin kaikkeen uuden arkkitehtuurija designmuseon toteutuspäätöksellä voidaan vaikuttaa.

Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta Toteutussuunnitelmaan on koottu yleisön toiveita ja ajatuksia uudesta arkkitehtuurija designmuseosta. Osana nykyisen Designmuseon näyttelyä museokävijät ovat esittäneet ajatuksiaan siitä, mitä uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmiin tulisi tallentaa ja mitä uudessa museossa tulisi olla. Osa yli 5000 vastauksesta on koottu osaksi toteutussuunnitelmaa.

tulevaisuudennäkymään. Toteutusvaiheen suunnitelma kattaa kaksi tulokulmaa: uuden museo-organisaation perustaminen ja uuden museorakennuksen toteuttaminen.

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat Toteutussuunnitelman rinnalla kulkee kuvatarina Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon kokoelmista, jotka muodostavat uuden museon kokoelman. Kuvat kertovat tarinaa suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin historiasta.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Sisältö

Visio tulevaisuuden tekemisen museosta

A B

Tausta ja lähtökohdat 14 1. Museohankkeen lyhyt historia

1.1. Hankkeen käynnistyminen ja toimijat

1.2. Toteutussuunnitelman laatijat 24 1.3. Museon toteutumisen ehdot alkuperäisen yhteistyömallin mukaan

1.4. Museon toteutusmallin jatkotarkastelu ja säätiön pääomituspäätökset

2. Tavoitteena kansainvälinen huipputaso

2.1. Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo

2.2. Museokenttä murroksessa 32 2.3. Finnish Design – maakuvan valjastamaton voimavara

2.4. Helsinki ja pääkaupunkiseutu muotoilun, arkkitehtuurin ja museoiden näkökulmasta

Uuden museon toiminta

3. Sisällöt ja palvelut

3.1. Kivijalkana kokoelmat – Muotoilun ja arkkitehtuurin ainutlaatuinen kulttuuriperintö

3.2. Tarinoita ja tekoja – Näyttelyt ja moniaistiset sisällöt

3.3. Oppi ja oivallus – Suunnittelijan työkalut kaikkien käyttöön

3.4. Luova alusta – Tapahtumat ja palvelut yhdessä tekemiselle

3.5. Museo minun makuuni – Kohtaamisia ruoan, juoman ja designin äärellä

3.6. Muotoilua mukaan – Osta, myy, lainaa ja kierrätä museon myymälässä

3.7. Tila hengähtää – Museo hyvinvoinnin edistäjänä ja hiljentymisen paikkana

3.8. Museo 3.0 – Museon digitaaliset ja virtuaaliset palvelut

3.9. Museo meillä ja maailmalla – Toiminta eri puolilla Suomea ja kansainvälisesti

4. Ihmisen kokoinen museo

4.1. Kävijät ja käyttäjät 61 5. Hallinto ja organisaatio

5.1. AD-museo valtakunnallisena vastuumuseona

5.2. Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiö

5.3. Museoyhtiö osana säätiökonsernia 68 5.4. Museo työpaikkana 69 5.5. Vastuullisuus museon toiminnassa 72 6. Talous ja uusi liiketoimintamalli

6.1. Museoyhtiön rahoitus 78 6.2. Museon liiketoimintasuunnitelma 6.2.1. Toimintatalous ja liiketoiminnan yleiskatsaus

79 80

7. Museo on kannattava investointi

7.1. Museo kansainvälisen vetovoiman kirittäjänä

7.2. Taloudelliset vaikutukset 92 7.3. Museon palveluiden vaikuttavuus

Tulevaisuuden tekemisen museo

Näin uusi museo tehdään – suunnitelma hankkeen läpiviennistä

8. Uuden museo-organisaation muodostaminen

100

8.1. Säätiöiden sulautuminen ja liikkeen luovutus

103

8.2. Museoiden kehityssuunnitelma

104

8.3. Viestintä ja vuorovaikutus

107

8.4. Siirtymävaiheen talous 9. Museorakennus meren äärelle 9.1. Rakennuspaikka

109 114

116

9.1.1. Makasiiniranta

117

9.1.2. Asemakaavoitus ja tontti

118

9.1.3. Tekninen rakennettavuus

119

9.2. Rakennushankkeen tarkoitus ja tavoitteet

120

9.2.1. Toiminnalliset tavoitteet

120

9.2.2. Koettavuus ja laatutaso

121

9.2.3. Vastuullisuus

121

9.2.4. Tilat

121

9.2.5. Liikenne ja ulkoalueet 124 9.2.6. Laatutaso ja keskeiset suunnitteluperiaatteet

124

9.3. Rakennushankkeen toteutus

126

9.3.1. Suunnittelukilpailu

126

9.3.2. Hankkeen rahoitus

127

9.3.3. Rakennushankkeen riskit

127

Johtopäätökset – uusi museo on tulevaisuusteko Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

132 28, 38, 56, 62, 74, 86, 96, 112, 130

Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

22, 70, 93, 110

Liitteet 1. Museohankkeen aiemmat vaiheet 2. Hankkeessa mukana olleet henkilöt ja kumppanit 3. Hankkeen aikana toteutetut vierailut, vertailukohteet, haastattelut ja työpajat 4. Vertailu kotimaisista ja kansainvälisistä museoista ja näyttelykeskuksista 5. Museon palveluiden vaikuttavuus – selvitys museon nettovaikuttavuudesta 6. Helsinkiin suunnitellun valtakunnallisen arkkitehtuurija designmuseon aluetaloudellisten vaikutusten arviointi

Tulevaisuuden tekemisen museo

Visio tulevaisuuden tekemisen museosta

Kuvitus: Anja Reponen

Tulevaisuuden tekemisen museo

Maailma ympärillämme muuttuu nopeammin kuin koskaan. Tarvitsemme tuoretta ajattelua ja toisin tekemistä vastataksemme uusiin haasteisiin. Meidän on muotoiltava maailma uudelleen. Rakennettava uusi tulevaisuus. Arkkitehdit, muotoilijat, taiteilijat ja tutkijat ovat ammattilaisia kuvittelemaan uutta. Jotta kestävämpi tulevaisuus olisi mahdollinen, meidän kaikkien on osattava katsoa ympärillemme, ymmärtää mennyttä, kuvitella tulevaa. Tulevaisuuden tekemisen museo tarjoaa työkaluiksi muotoilun ja arkkitehtuurin keinot – materiaalien ja muotojen, rakennetun ympäristön ja käyttäjien tarpeiden ymmärryksen, kauneuden synnyttämisen ja ajattelutapojen uudistamisen taidot. AD-museo peilaa arkeamme arkkitehtuurin ja muotoilun kautta. Se avaa ikkunan kansainvälisiin muotoilun ilmiöihin, arkkitehtuurin helmiin, kaupunkisuunnittelun kysymyksiin, kestävän ympäristön innovaatioihin, digitaalisen suunnittelun uusiin avauksiin, muodin ja maailman yllättäviin yhteyksiin, ruoan ja designin vuoropuheluun.

Arkkitehtuuri- ja muotoiluperintömme Aalloista Angry Birdsiin, jugendista jääkiekkopaitaan, Nokiasta nanoselluun, Saarisesta Suuroseen, Vuokosta Vaarniin, äitiyspakkauksesta älyvaatteisiin avautuu AD-museossa elämyksellisellä tavalla. Museoon mahtuvat myös kansainväliset huippunäyttelyt ja immersiiviset installaatiot. Tai voit vain pysähtyä katsomaan merta. AD-museo uudistaa käsityksiämme siitä, millainen museo on. Se käsittelee yhteiskunnallisia kysymyksiä erilaisten yleisöjen kanssa avoimesti, ymmärrettävästi ja kriittisesti. Se luo alustan arjen muotoilutarinoiden jakamiselle ja yhdessä oivaltamiselle. Se toimii tiiviissä yhteistyössä kulttuurikentän, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Samalla se kirittää alansa kansainvälistä kenttää ja valtakunnallisena vastuumuseona kehittää museotoimintaa koko maassa. Juuri nyt on oikea aika kertoa suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin menestystarina kytkien se maailman ja yhteiskuntamme murroksiin. Uusi museo piirtää kuvan Helsingistä designpääkaupunkina ja Suomesta muotoilun ja arkkitehtuurin edelläkävijänä: kestävyyden haasteisiin tarttuvana, rohkeita kysymyksiä esittävänä, mahdollisuuksille avoimena ja uusille ilmiöille uteliaana maana, jossa jokaiselle on rooli tulevaisuuden suunnittelijana ja tekijänä. Eri sukupolvien kaupunkilaisten ja Helsingissä kyläilijöiden on helppo tulla uuteen museoon. Se luo uuden moniäänisen kohtaamispaikan ja elävän kaupunkitilan, jossa on monipuolisesti koettavaa. Uusi arkkitehtuurija designmuseo on ihmisen kokoinen museo, johon jokainen on tervetullut.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Tausta ja lähtökohdat

Tulevaisuuden Toteutussuunnitelma tekemisen museo

Uusi arkkitehtuurija designmuseo on vihdoin toteutumassa. Tämä suunnitelma kertoo, minkälainen siitä tulisi ja miten se tehdään. Uusi museo organisaationa ja toimijana muotoutuu tulevien vuosien aikana. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan uuden museorakennuksen ovet voisivat avautua noin vuonna 2030. Uuden museon pääomituspäätösten tekeminen osuu ajankohtaan, joka on monin tavoin haastava. Epävarmuuden keskellä tarvitaan kuitenkin toivoa ja toiveikkaita päätöksiä. Uuden arkkitehtuurija designmuseon (myöhemmin myös AD-museo) pääomitus on tällainen päätös. Se antaa lupauksen tulevaisuudesta ja sysää liikkeelle tekoja, jotka vahvistavat myönteistä kierrettä muotoilun ja arkkitehtuurin toimialoille, museoille, Helsingille ja koko Suomelle.

Kuvitus: Anja Reponen

Tulevaisuuden tekemisen museo

Museohankkeen lyhyt historia

Tulevaisuuden Toteutussuunnitelma tekemisen museo

Keväällä 2021 Suomen valtio ja Helsingin kaupunki käynnistivät yhteistyössä Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon kanssa hankkeen uuden arkkitehtuurin ja muotoilun valtakunnallisen vastuumuseon perustamiseksi Helsinkiin. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää ja edistää museon perustamisen edellytyksiä. Työn tulokset on koottu tähän dokumenttiin. Toteutussuunnitelma kuvaa laajasti uuden museoinstituution toimintaa, palveluita, organisaatiota, rahoitusta ja toimintataloutta sekä esittää suunnitelman museon toteuttamiseksi. Osana toteutussuunnitelmaa esitetään Helsingin Eteläsatamaan sijoittuvan museon uudisrakennuksen alustava hankesuunnitelma ja suunnitelma uuden museo-organisaation muodostamisesta. Toteutussuunnitelma on laadittu tukemaan päätöksentekoa. Helsingin kaupunki, Suomen valtio sekä joukko yksityisiä säätiöitä ja rahastoja ovat ehdollisesti sitoutuneet rahoittamaan museohanketta uudelle museosäätiölle tehtävillä pääomalahjoituksilla.

Museotoiminta levittäytyy rakennusten ulkopuolelle. Vuonna 2014 Designmuseo juhlisti muotoilija Ilmari Tapiovaaran 100-vuotispäivää museoiden pihalla järjestetyllä yleisötyöpajalla, joka toi yhteen kaikenikäisiä suunnittelijoita. Kuva: Robert Lindström

Tulevaisuuden tekemisen museo

1.1.

Valtionhallinnossa hankkeesta on vastannut opetusja kulttuuriministeriön nimittämä projektipäällikkö Markku Inkeroinen (elokuusta 2021 alkaen). Helsingin kaupunki on osoittanut hankkeen selvityshenkilöksi kulttuurija

Hankkeen käynnistyminen ja toimijat

vapaa-ajan toimialalta palvelun päällikkö Paiju Tyrväisen. Hanketiimi työskentelee tiiviissä yhteistyössä Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon organisaatioiden kanssa.

Tarve uudelle arkkitehtuurija designmuseolle on tunnis-

Kaupungin ja valtion hankeorganisaatiolle osoittamien mää-

tettu jo vuosikymmenien ajan. Helsingin designkortteleis-

rärahojen lisäksi opetusja kulttuuriministeriö on myöntä-

sa sijaitsevan kahden nykyisen museon tilahaasteita on

nyt Designmuseolle ja Arkkitehtuurimuseolle kolmivuotisen

pyritty ratkomaan useissa eri projekteissa.

avustuksen uuteen museoon siirtymisen vaatimalle kehitys-

Hanketta on edeltänyt sarja selvityksiä, joissa museon

työlle. Myös Suomen Taideteollisuusyhdistyksen 100-vuotis-

toiminnallista ja hallinnollista rakennetta sekä toteutta-

säätiö on tukenut hanketta kahdella kaksivuotisella viestin-

misen vaihtoehtoja on selvitetty perusteellisesti. Vuon-

tään ja hallintoon kohdentuvalla avustuksella.

na 2018 valmistuneessa tarveselvityksessä todettiin Suomen ansaitsevan muotoilu- ja arkkitehtuurialojensa

Uudisrakennus Helsingin Eteläsatamaan

kansainvälisen merkittävyyden mukaisen museon, jonka

Museohankkeen tavoitteena on perustaa uusi, kansainvä-

avulla se voi profiloitua uudelleen arkkitehtuurin, desig-

listä huipputasoa edustava museoinstituutio, jonka rele-

nin ja museoalan edelläkävijäksi. Tarveselvitystä seuran-

vanssin varmistamiseksi on tunnistettu selkeä tarve uu-

neessa, vuonna 2019 valmistuneessa konseptisuunnitel-

sille toimitiloille. Museon uudisrakennuksen mahdollista

massa linjattiin edelleen suosituksia suosituksia liittyen

sijaintia selvitettiin vuonna 2018 valmistuneessa museon

hankkeen prosessiin, organisaatioon, resursseihin ja

tarveselvityksessä. Työn taustalla on Helsingin kaupungin

arkkitehtuurikilpailuun.

toteuttama sijaintipaikkatarkastelu, jossa arvioitiin paik-

Selvitysten pohjalta Helsingin kaupunki ja Suomen valtio neuvottelivat hankkeen toteutusmallista ja käyn-

Tarkastelun pohjalta museon mahdollisiksi sijaintipai-

pimuksella nyt käynnissä olevan hankevaiheen, jota

koiksi suositeltiin Eteläsataman Makasiinirantaa, Hana-

vetämään perustettiin hankeorganisaatio. Valtio ja kau-

saaren voimalaitosta, Hietalahdenrantaa tai Metropo-

punki ovat vastanneet hankeorganisaation kustannuk-

lian rakennuskokonaisuutta Albertinkadulla. Opetus- ja

sista yhdessä samansuuruisin osuuksin. Määrärahalla

kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin asettama

on katettu hankkeeseen liittyvien selvitysten ja suunni-

silloinen selvitysryhmä esitti, että museon tavoitteisiin

telmien kustannukset.

vastaisi parhaiten uudisrakennus Eteläsatamassa tai Hietalahdenrannassa. Kumpikin sijainti pystyisi täyttä-

män, jonka toimikausi päättyi vuoden 2023 lopussa. Oh-

mään seuraavat kriteerit:

jausryhmän tehtävänä oli ja tukea museon toteutukseen

• Museorakennuksen ja sen sijainnin on ensisijaisesti

tähtäävää hanketyötä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen.

Hankeorganisaation tehtäväksi annettiin museon toteutusmallin

selvittäminen

toteutussuunnitelman

laatiminen. Hankejohtajaksi nimitettiin Kaarina Gould (huhtikuusta 2021 alkaen). Ennen siirtymistään Suomen

tuettava uutta museokonseptia. • Sijainnin on oltava helposti saavutettavissa sekä kaupunkilaisille että kotimaisille ja ulkomaisille matkailijoille. • Arkkitehtuurin on tuettava museokonseptia ja muodostettava luonteva yhteys kaupunkiympäristöön.

arkkitehtuurija designmuseosäätiön alaisuuteen 1. kesä-

• Rakennuksen on toimittava hyvin museokäytössä.

kuuta 2022 hankeorganisaatio toimi Helsingin kaupungin

• Merellisyys korostaa suomalaisen arkkitehtuurin ja

kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteydessä.

mista johonkin olemassa olevaan rakennukseen.

nistivät maaliskuussa 2021 keskinäisellä yhteistyöso-

Valtio ja kaupunki asettivat museohankkeelle ohjausryh-

koja uudisrakennukselle sekä tutkittiin museon sijoitta-

Liite 1. Museohankkeen aiemmat vaiheet. Liite 2. Hankkeessa mukana olleet henkilöt ja kumppanit.

designin luontosuhdetta ja Helsingin vahvuutta.

Tulevaisuuden Toteutussuunnitelma tekemisen museo

Museohankkeen käynnistyminen

Talvi 2024: Toteutussuunnitelma uudesta arkkitehtuurija designmuseosta sekä museorakennuksen alustava hankesuunnitelma luovutetaan.

2024

Talvi 2024: Päätöksenteko museohankkeen pääomituksesta.

Kevät 2023: Hankkeen toteutusmallia tarkastellaan uudelleen.

2023

Huhtikuu 2022: Suomen valtio ja Helsingin kaupunki perustavat Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiön ja solmivat uuden yhteistyösopimuksen.

Maaliskuu 2021: Helsingin kaupungin ja Suomen valtion välisellä yhteistyösopimuksella käynnistetään uusi arkkitehtuurija designmuseohanke, jolle asetetaan ohjausryhmä ja perustetaan hankeorganisaatio.

Kesäkuu 2020: Valtioneuvosto tekee lisätalousarvioesityksessä pöytäkirjamerkinnän, jonka mukaan hallitus sitoutuu osallistumaan uuden museon säätiön pääomittamiseen enintään 60 miljoonalla eurolla. Valtion rahoitusta koskevat lopulliset päätökset edellyttävät Helsingin kaupungin sitovia päätöksiä samansuuruisesta pääomittamisesta.

Lokakuu 2018: Suomen valtio ja Helsingin kaupunki käynnistävät valmisteluhankkeen, jonka tehtävänä on laatia konseptisuunnitelma uudesta arkkitehtuurija designmuseosta. Maaliskuu 2018: Suomen valtio ja Helsingin kaupunki asettavat työryhmän selvittämään Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon tilakysymyksiä.

Syksy 2017: Suomen valtio ja Helsingin kaupunki aloittavat tunnustelut Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon tilakysymyksen ratkaisemista koskien.

2022

2021

2020

2019

2018

2017

Elokuu 2022: Helsingin kaupunki ja Suomen valtio perustavat Kiinteistö Oy ADM:n edistämään museon rakennushanketta.

Toukokuu 2021: Helsingin kaupunki avaa Makasiinirannan kansainvälisen laatuja konseptikilpailun. Museon uudisrakennuksen paikka huomioidaan kilpailussa, mutta museon suunnittelu tai toteutus ei sisälly kilpailuun. Marraskuu 2020: Helsingin kaupunginhallitus varaa Eteläsatamasta alueen Makasiinirannan kansainvälistä laatuja konseptikilpailua varten. Alueelle tavoitellaan uuden arkkitehtuurija designmuseon sijoittamista.

Maaliskuu 2019: Helsingin kaupungin ja opetusja kulttuuriministeriön tilaama konseptiselvitys uudesta arkkitehtuurija designmuseosta valmistuu.

Elokuu 2018: Työryhmä luovuttaa selvityksen Kansainvälistä huipputasoa edustava Arkkitehtuuri- ja designmuseo Helsinkiin – Selvitys toteuttamisen edellytyksistä ja tarvittavista toimenpiteistä eurooppa-, kulttuurija urheiluministeri Sampo Terholle ja Helsingin pormestari Jan Vapaavuorelle.

Uuden arkkitehtuurija designmuseohankkeen selvitystyö käynnistyi vuonna 2017. Aikajana hankkeen jatkosta ja suunnitelmasta museon avautumiseen saakka löytyy sivulta 102.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Suomen valtio ja Helsingin kaupunki perustivat Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiön 28. huhtikuuta 2022. Kuvassa vasemmalta Helsingin kaupungin kansliapäällikkö Sami Sarvilinna, opetusja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, Helsingin kaupungin pormestari Juhana Vartiainen sekä kulttuurija tiedeministeri Antti Kurvinen. Kuva: Paavo Jantunen / Helsingin kaupunki

Hietalahdenranta jäi myöhemmin pois uuden museo-

kehittämistä. Museo sijoittuu Makasiinirantaan alueen poh-

rakennuksen sijaintipaikkavaihtoehdoista, koska levit-

joisimmaksi uudisrakennukseksi. Museon kokoluokka on

täytyminen satama-altaaseen täyttömaalle ei olisi ollut

alustavasti enintään noin 9000 m² (nettoala). Museon toteu-

mahdollista telakan toimintojen ja uusien risteilyalusten

tuksesta päätetään myöhemmin erikseen. Museo tulee olla

vaatiman tilan vuoksi. Helsinki päätti edistää Eteläsata-

itsenäisesti toteutettavissa museohankkeen päättämässä

man Makasiinirannan kehittämistä ja käynnistää aluetta

aikataulussa. Museon rakentamisesta järjestetään erillinen

koskevan kansainvälisen laatuja konseptikilpailun.

arkkitehtuurikilpailu.1

Makasiinirannan ja viereisen Olympiarannan suun-

Makasiinirannan laatuja konseptikilpailu ratkesi 24.

nittelun ja kaavoituksen periaatteet hyväksyttiin Ma-

marraskuuta 2022. Voittajaksi valittiin Konsortium Gran

kasiinirannan kilpailuohjelman rinnalla kaupunkiym-

-ryhmän kilpailuehdotus Saaret.

päristölautakunnan kokouksessa 13. huhtikuuta 2021. ja konseptikilpailun tavoitteena oli löytää kaupungille

Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiön perustaminen

kumppani Eteläsataman Makasiinirannan kehittämiseen

Merkittävä askel kohti uutta museota otettiin 28. huhti-

ja toteuttamiseen. Tulevalle arkkitehtuurija designmu-

kuuta 2022, kun Suomen valtio ja Helsingin kaupunki

seolle varattiin Makasiinirannasta alue, mutta itse mu-

perustivat Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiö

seorakennuksen suunnittelua tai toteutusta ei sisällytet-

sr:n (Stiftelsen Finlands arkitektur- och designmuseum

ty Makasiinirannan kilpailuun:

sr). Säätiön tarkoituksena on sääntöjensä mukaan ”edis-

Toukokuussa 2021 käynnistetyn kaksivaiheisen laatu-

Alueelle tavoitellaan kansainvälistä huipputasoa edus-

tää ja tukea arkkitehtuurija designmuseotoimintaa” sekä

tavaa arkkitehtuurija designmuseokokonaisuutta. Mu-

”edistää, tukea ja tehdä tunnetuksi arkkitehtuuria ja muo-

seorakennus tai vastaava kulttuurirakennus toteutetaan

toilua”. Säätiön tavoitteena on ”perustaa uusi, kansainväli-

uudisrakennuksena osana suunnittelualueen laajempaa

sesti korkeatasoinen arkkitehtuurija designmuseo”.

Makasiinirannan ja Olympiarannan suunnitteluperiaatteet. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta, 30.3.2021.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Säätiön hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin Timo

Kiinteistö Oy ADM (Fastighets Ab ADM) perustet-

hallitusammattilainen

tiin elokuussa 2022 vastaamaan AD-museon uudisra-

Anne Korkiakoski ja toimitusjohtajaksi hankejohtajana toi-

kennuksen alustavasta hankesuunnittelusta, museo-

minut Kaarina Gould. Uuden säätiön toiminta käynnistyi

rakennuksen suunnittelukilpailun järjestämisestä ja

1. kesäkuuta 2022.

hankkeen jatkokehittämisestä kilpailun jälkeen tiiviissä

Laitinen,

varapuheenjohtajaksi

yhteistyössä Suomen arkkitehtuurija designmuseoKiinteistö Oy ADM:n perustaminen

säätiön kanssa. Yhtiön omistus jakautuu puoliksi hank-

Hankkeen edetessä hankeorganisaatio, Suomen valtio ja

keen päärahoittajien, Helsingin kaupungin ja Suomen

Helsingin kaupunki tarkastelivat uudelleen museoraken-

valtion kesken.

nuksen kehittämisen valmistelutarpeita ja resursointia.

Helsingin kaupunki ja Suomen valtio nimittivät Kiinteis-

Keväällä 2022 kaupunki ja valtio allekirjoittivat jatkosopi-

tö Oy ADM:n hallituksen puheenjohtajaksi arkkitehti SAFA

muksen, jolla sovittiin kiinteistöosakeyhtiön perustami-

Juha Lemströmin ja varapuheenjohtajaksi arkkitehti SAFA

sesta sekä hankevaiheen lisärahoituksesta Suomen arkki-

Mikko Ahon, joista molemmat kuuluvat myös Suomen

tehtuuri- ja designmuseosäätiölle.

arkkitehtuurija designmuseosäätiön hallitukseen.2 Kuvitus: Anja Reponen

1, 2

Liite 2. Hankkeessa mukana olleet henkilöt ja kumppanit.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

ARKIESINEITÄ, PAKKAUKSIA ESIM. ELOVENAPAKKAUS.

Graffiteja & Katutaidetta.

Det skulle vara intressant att se hur framtidens design kan samarbeta med natur och konst. Att ta i bekantade unga/moderna konstnärer i ett klassiskt sammanhang.

TILA, JOSSA OLISI ERI MUOTOJA JA VÄREJÄ.

Ruokakauppojen muovipusseja eri vuosikymmeniltä. Löytynee mökeiltä ympäri Suomea. Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

Epäonnistuneet palvelumuotoilut.

Tulevaisuuden tekemisen museo

SUOMALAISTEN SUUNNITTELEMIA LEGO-PAKKAUKSIA.

PITKÄT KATUNÄKYMÄT. Instagrams utveckling!

Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

Enviromentally healthy designs!

JÄÄKIEKKO DESIGN (UNIFORMU).

Tulevaisuuden tekemisen museo

Kuvitus: Anja Reponen

1.2.

Uuden museon liiketoiminta- ja rahoitussuunnitelma tehtiin yhteistyössä Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon kanssa. Se pohjautuu Solitan kanssa toteutettuun

Toteutussuunnitelman laatijat

palvelumuotoiluprosessiin ja suunnitelman validointikumppanina toimi Deloitte Oy. Museon aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin on tehnyt Kaupunkitutkimus

Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiö ja Kiinteistö

TA Oy. Selvityksen museohankkeen verotuksellisista läh-

Oy ADM ovat koonneet uuden museon toteutussuunni-

tökohdista on tehnyt KPMG Oy Ab. Capex Advisors Oy on

telman yhteistyössä useiden eri kumppanien ja asiantun-

konsultoinut Kiinteistö Oy ADM:ta hankkeen rahoitetta-

tijoiden kanssa. Työn ovat mahdollistaneet opetusja

vuudesta ja laatinut taloudellisen mallin säätiön rahoi-

kulttuuriministeriö, Helsingin kaupunki, Designmuseon

tuspositiosta 35 vuoden tarkastelujaksolla.

säätiö, Suomen arkkitehtuurimuseon säätiö, Suomen Tai-

Lisäksi

laadittiin

täytäntöönpanoon

edennyt

deteollisuusyhdistyksen 100-vuotissäätiö ja Suomalais-

suunnitelma Suomen arkkitehtuurimuseon säätiön ja

norjalainen kulttuurirahasto.

Designmuseon säätiön sulautumisesta Suomen arkki-

Osana hanketyötä on toteutettu laaja selvitysten sar-

tehtuuri- ja designmuseosäätiöön, sulautumiseen liitty-

ja. Museon toimintamallin palvelumuotoilukumppanina

västä liikkeen luovutuksesta sekä museo-organisaation

toimi Solita Oy, ja työtä tuki newyorkilainen DVDL Design

toiminnasta siirtymävaiheen aikana.

Decisions. Museorakennuksen alustavasta hankesuun-

1, 2

nittelusta on vastannut Haahtela-kehitys Oy. Museon ra-

Vuorovaikutus selvitystyön aikana

kennuspaikkaan liittyvät selvitykset on tehnyt Helsingin

Suunnittelutyön aikana on ollut tärkeää kuunnella ja kes-

kaupungin kaupunkiympäristön toimiala. Lisäksi käyn-

kustella tulevaisuuden museon konseptista ja toiminnas-

nissä on selvitys museon vaikutuksista Suomenlinnan

ta eri näkökulmien kautta, jotta tavoitteet moniäänisestä,

maailmanperintökohteeseen,

vaikutusalueella

kunnianhimoisesta ja kansainvälisestä museosta voivat

rakennuspaikka sijaitsee. Museon uudisrakennuksen vii-

toteutua. Työhön on osallistunut yksittäisiä kaupunkilaisia

tesuunnittelusta on vastannut Arkkitehdit Tommila Oy.

ja eri alojen asiantuntijoita2. Eri yhteiskehittämisen ja osal-

jonka

Liite 2. Hankkeessa mukana olleet henkilöt ja kumppanit.

Tulevaisuuden tekemisen museo

listamisen menetelmin kerätyt ajatukset, ideat ja palaute

Pääoman tuottojen ohella museon toimintatalous perus-

ovat muovanneet ja rikastaneet toteutussuunnitelmaa

tuisi valtion rahoitukseen ja museon omiin tuottoihin, kuten

sen nykyiseen muotoon.

lipputuloihin ja muihin liiketoiminnan tuottoihin. Museotoi-

Suunnitelmaa työstettäessä työryhmä on käynyt vuoropuhelua ja tutustunut useisiin museo- ja kulttuurikoh-

minnan ylläpitämisestä vastaisi museosäätiön omistama museoyhtiö.

teisiin Suomessa ja maailmalla. Lisäksi hanketyö on si-

Museorakennuksen toteutusmallin ratkaisemisen tulisi

sältänyt lukuisia yksilöhaastatteluja, ryhmäkeskusteluja

olla keskeinen osa toteutussuunnitelmaa. Lähtökohtana

ja työpajoja eri alojen asiantuntijoiden, Arkkitehtuurimu-

oli, että museo toimisi sille rakennettavassa uudisraken-

seon ja Designmuseon henkilökuntien sekä kaupunki-

nuksessa vuokralaisena. Rakennuksen kehittäisi ja omis-

laisten kanssa.1

taisi myöhemmin valittava sijoittaja. 150 milj. €:n pääomatavoitteeseen päädyttiin arvioimalla museorakennuksen vaatimaa laajuutta, kiinteistön tulevan

1.3.

omistajan tuotto-odotusta ja museon vuokranmaksukyvyn

Museon toteutumisen ehdot alkuperäisen yhteistyömallin mukaan

120 milj. €, ja vähintään 30 milj. € kerättäisiin yksityisiltä

takaavaa pääoman tuottoennustetta. Helsingin kaupunki ja Suomen valtio lahjoittaisivat säätiön pääomaan kumpikin enintään 60 milj. €, yhteensä tahoilta. Keväällä 2021 Helsingin pormestari Jan Vapaavuori oli sitouttanut ehdollisilla lahjoituspäätöksillä mukaan Jane ja Aatos Erkon säätiön (20 milj. €), Suomen Kult-

Keväällä 2021 alkaneen hankevaiheen käynnistyessä

tuurirahaston (2 milj. €) ja Svenska kulturfondenin (2 milj.

Helsingin kaupunki ja Suomen valtio olivat valmistelleet

€). Toteutukseen tähtäävän hankevaiheen käynnistyessä

museon hallinnointia ja rahoittamista koskevan mallin ja

150 milj. €:n tavoitteesta oli ehdollisina sitoumuksina

solmineet siihen perustuvan yhteistyösopimuksen.2

koossa 144 milj. €.

Mallin mukaan museon perustamisesta vastaisi säätiö, jolla olisi merkittävä, vähintään 150 miljoonan €:n pääoma.

Kaupungin, valtion ja yksityisten tahojen ehtoina pääoma-

Pääoman tuotoilla museosäätiö kattaisi vähintään museol-

lahjoituksille ovat muun muassa:

le suunnitellun uudisrakennuksen vuokra- ja ylläpitokulut.

• Museon tulee edustaa laadultaan, näkyvyydeltään ja

Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon väliselle pihalle kesällä 2022 rakennettu Alustapaviljonki tarjoaa hengähdyspaikan pörriäisille, mönkiäisille ja ihmisille. Paviljonki on ollut osa arkkitehti Maiju Suomen taiteellista väitöskirjatutkimusta Aalto-yliopistolla, ja se on toiminut koelaboratoriona arkkitehti Elina Koiviston luonnonmateriaalien rakennuskäyttöä tarkastelevassa tutkimuksessa. Kuva: Anni Koponen

1 2

Liite 3. Hankkeen aikana toteutetut vierailut, vertailukohteet, haastattelut ja työpajat. Liite 1. Museohankkeen aiemmat vaiheet.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

Vaahtokarkkimuseo. Voiko usein museon syödä. Nyt voi. vaikuttavuudeltaan kansainvälistä huipputasoa.

Museon toteutuksen ehtoja täsmennettiin kaupungin ja

• Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo sulautuvat

valtion toimesta keväällä 2021, jolloin kaupunki ja valtio

uuteen museoon. • Museolle rakennetaan uudisrakennus Helsingin Eteläsatamaan. Rakennushankkeen toteutusmalli on selvitettävä osana hankeorganisaation työtä. • Rakennushanke, museon toimintatalous ja säätiön varainhallinta on suunniteltava ja järjestettävä niin,

solmivat toisen hanketta koskevan yhteistyösopimuksen. Sopimuksen ehdot käsiteltiin talouspoliittisessa ministeriövaliokunnassa ja kaupunginhallituksessa. Uuden sopimuksen keskeisin sisältö oli museon uudisrakennushankkeesta vastaavan kiinteistöosakeyhtiön perustaminen ja pääomittaminen.

että säätiölle lahjoitetun pääoman tuotot riittävät museorakennuksen vuokra- ja ylläpitokuluihin. • Kaupunki ei osallistu museon toiminnan rahoittamiseen pääomalahjoituksen ja rakennuspaikkaan liittyvien alkuinvestointien jälkeen. • Lisäksi lahjoitusten edellytyksinä mainitaan museon kaksikielinen identiteetti ja vahva pohjoismainen

1.4.

merkittävän, 20 milj. €:n lahjoituksen myötä museon

Museon toteutusmallin jatkotarkastelu ja säätiön pääomituspäätökset

pääsali tai vastaava nimettäisiin Erkko-saliksi.

Museohankkeen nykyinen vaihe käynnistyi keväällä 2021.

profiili. Jane ja Aatos Erkon säätiön poikkeuksellisen

Sen jälkeen taloudellinen toimintaympäristö on muutValtion ehdoissa mainittiin lisäksi, että:

tunut rajusti. Erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistuvan

• Museorakennuksesta, museon vuokrasopimuksen

hyökkäyssodan kerrannaisvaikutukset ovat tuottaneet

sisällöstä sekä muista hankkeen toteuttamiseen

merkittävää epävakautta sijoitusmarkkinoihin, rakennus-

ja museon ylläpitoon liittyvistä reunaehdoista

ja energiakustannusten suhdanteeseen sekä inflaatio- ja

– etenkin yksityisen rahoituksen osuudesta,

korkokehitykseen.

arvonlisäverokysymyksistä ja rakentamiskustannuksiin

Sodan jatkuessa ja sen vaikutusten kasvaessa riskeiksi

liittyvistä riskeistä vastaamisesta – on päästävä valtiota

myös sijoittajamarkkinoiden epävarmuus kasvoi. Tämän

tyydyttävään sopimukseen.

johdosta syksyllä 2022 käynnistettiin museohankkeen

Tulevaisuuden tekemisen museo

toteutusmallin jatkovalmistelu. Tavoitteena oli sellaisen

Lisäksi säätiö kerää lahjoituksina yksityisiltä tahoilta vä-

toteutusmallin löytäminen, jolla pystyttäisiin turvaamaan

hintään 30 milj. €. Hankkeelle muodostuu näin laaja ra-

toivotun laajuisen ja asetettujen tavoitteiden mukaisen

hoituspohja myös yksityiseltä sektorilta.

museorakennuksen toteuttaminen käytettävissä olevilla

Valtion, kaupungin ja yksityisten tahojen lahjoituksista muodostuvasta peruspääomasta voi säätiön säädekirjan

resursseilla. Kun museon toiminnallinen konsepti on täsmentynyt,

mukaisesti käyttää vain tuottoja. Yhteensä 150 milj. €:n si-

on hankkeelle asetettuja vaikuttavuuden tavoitteita voi-

joitusvarallisuuden tuotot mahdollistavat kunnianhimoisen

tu viedä käytännön suunnitteluun. Museorakennuksen

toiminnan museolle toteutettavassa uudisrakennuksessa.

tavoitelaajuudeksi on päädytty esittämään noin 9 000 m²

Säätiölle osoitetun pääomalahjoituksen lisäksi valtio tu-

(kokonaishuoneala). Laajuus mahdollistaa ohjelmiston,

kee museon toimintaa valtakunnallisena vastuumuseona.

palvelutarjonnan ja museotoimintaa tukevien liiketoimin-

Museolle kohdennettava valtion rahoitus vastaa Design-

tojen toteuttamisen kansainvälisellä huipputasolla, voi

museon ja Arkkitehtuurimuseon saamaa tukea vuoden

houkutella tavoitellun tasoisia kävijävirtoja ja mahdollis-

2023 tasolla. Kaupunki ei osallistu museotoiminnan ra-

taa siten museon toimintataloudelle riittävän mittakaa-

hoittamiseen, mutta se vastaa rakennuspaikan rakennus-

van ja omavaraisuusasteen.

kelpoiseksi saattamisen kustannuksista.

Vuoden 2023 aikana selvitettiin laajasti eri toteutusmal-

Tehtyjen selvitysten pohjalta valtio sitoutui joulukuus-

livaihtoehtoja ja niiden rahoitettavuutta, minkä pohjalta

sa 2023 museosäätiön pääomittamiseen asettaen tiettyjä

hankkeesta luotiin kattava taloudellinen malli 35 vuoden

ehtoja pääomaerien maksamiselle, muun muassa hank-

tarkastelujaksolla. Mallissa on huomioitu rakennushank-

keen EU:n valtiontukisääntelynmukaisuuden arvioinnin.

keen kustannusten ja rahoituskulujen lisäksi säätiön si-

Helsingin kaupungin odotetaan tekevän vastaavanlainen

joitusvarallisuuden tuottoennuste, museon toimintata-

päätös alkuvuodesta 2024. Osapuolet ovat sopineet,

lous uuteen rakennukseen siirtymistä edeltävänä aikana

että museon rakennushankkeen toteutusmallista pääte-

(2024–2029) sekä museon liiketoimintamalli uudessa mu-

tään kaupungin ja valtion yhteisellä päätöksellä museon

seorakennuksessa.

suunnittelukilpailun jälkeen valitseva markkinatilanne

Taloudellisen mallinnuksen lähtökohtana on ollut val-

huomioiden. Toistaiseksi kaupungin ja valtion omistama

tion ja Helsingin kaupungin hankkeeseen varaaman ra-

Kiinteistö Oy ADM jatkaa museon uudisrakennuksen ke-

hoituksen määrä. Kumpikin on sitoutunut lahjoittamaan

hittämistä kaupungin ja valtion kiinteistöosakeyhtiölle

museosäätiölle 60 milj. € jaksotettuna vuosille 2024–2025.

osoittaman rahoituksen turvin.

Musiikki arkkitehtuurissa.

Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

Tulevaisuuden tekemisen museo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Wivi Lönn tunnetaan yhtenä Suomen taitavimmista koulurakennusten suunnittelijoista. Yksi hänen keskeisistä töistään oli Ebeneser-koti (Helsinki, 1908), jossa yhdistyivät lastentarha ja lastenkoti sekä opettajaseminaari. Lönnin tavoitteena oli laitosmaisuuden välttävä, kodikas ja kaunis, mutta käytännöllinen koulutalo. Mestarillisena tilasuunnittelijana Lönn sijoitti luokkahuoneet valoisien aulojen ympärille pitkien käytävien sijaan. Tästä oivalluksesta tuli Lönnin tavaramerkki myös hänen myöhemmissä koulusuunnitelmissaan. Kuva: originaalipiirustus / Arkkitehtuurimuseo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Tulevaisuuden tekemisen museo

Äitiyspakkaus on ilmainen äitiysavustus, jonka Suomen valtio on myöntänyt kaikille Suomessa asuville äideille vuodesta 1949 lähtien. Moni kokeekin sen olevan yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita. Ei ole epätavallista, että vastasyntynyt myös nukkuu äitiyspakkauslaatikossa elämänsä ensimmäiset yöt. Vuoden 2013 äitiyspakkaukseen kuuluvan Sukupuunimisen laatikon on suunnitellut Johanna Öst Häggblom. Kuva: Mari Kallionpää / Designmuseo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Tulevaisuuden tekemisen museo

Tavoitteena kansainvälinen huipputaso

Tulevaisuuden Toteutussuunnitelma tekemisen museo

Museot toimivat yhteiskunnassa suuren yleisön ja monialaisten sidosryhmiensä rajapinnassa, ja siten niillä on erityinen kyky edistää moniäänistä yhteiskunnallista keskustelua. Museoiden vaikuttavuus onkin sidoksissa siihen, miten ne ainutlaatuisina kulttuuriperinnön vaalijoina käyttävät omia vahvuuksiaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Nimenomaan design- ja arkkitehtuurimuseoiden rooli yhteiskunnallisen muutoksen ja kehityksen edistäjinä on merkittävä. Vuonna 2016 tehdyssä designmuseoita koskevassa kansainvälisessä selvityksessä1 neljätoista museojohtajaa määritteli museoidensa merkittävimmäksi tehtäväksi muutoksen ajurina toimimisen. Vastaajat näkivät museoiden velvollisuudeksi yhteiskunnallisen keskustelun herättämisen ja siihen osallistumisen sekä museotilojen tarjoamisen moninaisille luovuutta edistäville toiminnoille. Museoiden tulee uskaltaa tehdä aloitteita ja ottaa kantaa haastaviinkin ajankohtaisiin kysymyksiin. Historiallisen perspektiivin ja alusta-ajattelun avulla museot pystyvät tarkastelemaan yhteiskunnan ja luovien alojen muutoksia kriittisesti sekä avaamaan monimutkaisia rakenteita ymmärrettävästi ja yleisölähtöisesti. Museot toteuttavat tarkoitustaan luoda uutta ymmärrystä ja edistää muutosta tuomalla arkkitehtuurin ja muotoilun työkaluja laajemmin käyttöön oivaltavan yleisötyön, kokemusten ja laaja-alaisen yhteistyön kautta. Näihin tarpeisiin vastaamalla museo voi lunastaa paikkansa kansainvälisellä huipputasolla.

Kuvitus: Anja Reponen

Dobrawa Brach-Kaluzna, Mobius Fellow & Design Museum Helsinki, 2016.

Tulevaisuuden tekemisen museo

2.1. Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo

arkkitehtuuriin ja muotoiluun liittyvien aineistojen lähteenä ja tarjoajina. Museoiden merkitys yhteiskunnallisen vuoropuhelun fasilitoijina korostuu yhä enemmän arkkitehtuurin ja muotoilun muovatessa niin ympäristöämme kuin arkeamme. Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo ovat kehittäneet

Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo ovat yksityisten

toimintaansa jatkuvasti. Kehittämisen mahdollisuuksia

säätiöiden ylläpitämiä valtakunnallisia vastuumuseoita,

rajoittavat nykyiset epätarkoituksenmukaiset ja puut-

joiden tehtävänä on suomalaisen arkkitehtuurin ja muo-

teelliset toimitilat, joissa museopalveluja ei ole realistis-

toilun aineistojen ja ilmiöiden tallentaminen, tutkiminen

ta kehittää vastaamaan paikallisten, kansainvälisten tai

ja esittäminen niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti.

valtakunnallisten yleisöjen odotuksia.

Molemmat museot toimivat Senaatti-kiinteistöjen omista-

Uuden arkkitehtuurija designmuseohankkeen tavoit-

missa rakennuksissa Helsingin Kaartinkaupungissa. Mu-

teena on luoda uuden museo-organisaation ja -rakennuk-

seoiden kokoelmat sijaitsevat vuokratiloissa Vantaalla.

sen myötä puitteet, joissa uusi museo pystyy vastaamaan

Kumpikin museo kuuluu kansainvälisesti oman alan-

yhteiskunnan ja yhteisöjen muuttuviin tarpeisiin ja toivei-

sa vanhimpiin instituutioihin. Suomen teollistumisen

siin koko potentiaalillaan, avaamaan näköaloja arkkiteh-

varhaisvaiheessa vuonna 1873 perustetun Designmuse-

tuurin ja muotoilun kansainvälisesti laaja-alaiseen merki-

on (Taideteollisuusmuseo vuoteen 2002) alkuperäisenä

tykseen yhteiskuntaa muovaavina aloina sekä tuomaan

tarkoituksena oli toimia taideteollisuuden opetusko-

arkkitehtuurin ja muotoilun työkalut kaikkien käyttöön.

koelmana, edistää ammattialan opetusta ja kehittämistä Suomessa sekä tuoda ymmärrystä teollistumisen myötä käynnistyneeseen yhteiskunnalliseen murrokseen. Arkkitehtuurimuseo (Rakennustaiteen museo vuoteen 2012) perustettiin puolestaan vuonna 1956 tarkoituksenaan tehdä tunnetuksi arkkitehtuurin merkitystä sodanjälkeisen yhteiskunnan ja tulevaisuuden rakentamisessa sekä vastata kansainväliseen kiinnostukseen suomalais-

2.2. Museokenttä murroksessa

ta humaania ja luonnonläheistä modernismia kohtaan. Museoiden perustajat olivat aikansa edelläkävijöitä. He

Museoiden yhteiskunnallinen rooli on muuttunut radikaa-

näkivät museotoiminnan mahdollisuutena kehittää toi-

listi viimeisten vuosikymmenien aikana. Museoilla on yhä

mialojensa osaamista ja arvostusta sekä kotimaassa että

vastuu taiteen sekä kulttuurija luonnonperinnön tallenta-

kansainvälisesti.

misesta, tulkitsemisesta ja esittämisestä, mutta ne ovat ke-

Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo toteuttavat nykyi-

hittyneet yksisuuntaisista kulttuurin välittämisen paikoista

sin tehtäväänsä hyödyntämällä vuosikymmenten kulues-

monipuolisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi. Museoiden

sa kartutettuja, kansainvälisestikin merkittäviä kokoel-

tehtävä on edistää yhteiskuntien elinvoimaisuutta ja tukea

miaan, tekemällä laaja-alaista yhteistyötä sidosryhmiensä

kestävää kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista kehitystä.

kanssa ja kehittämällä monipuolisia palveluita eri asia-

Yhteiskunnan suuret muutostrendit ovat ohjanneet mu-

kaskohderyhmilleen. Suurelle yleisölle museotyö näkyy

seoita muuttamaan toimintaansa. Muutokset heijastuvat

erityisesti museoissa esillä olevina näyttelyinä ja tapahtu-

myös museoita ohjaavaan lainsäädäntöön.

mina. Museoilla on merkittävä rooli myös arkkitehtuurija muotoilukasvattajina, tutkitun tiedon julkaisijoina sekä

Tulevaisuuden tekemisen museo

Arkkitehtuurimuseo Perustamisvuosi

Ylläpitäjä

1956

Suomen arkkitehtuurimuseon säätiö sr (Stiftelsen för Finlands arkitekturmuseum sr)

Kävijämäärä vuosittain

Henkilökunta

Suomen rakennustaiteen museo vuoteen 2012 saakka.

20 000 2,0 m€

25 1130

Vuosibudjetti

Rakennuksen koko

(2019)

Verkkosivut

Osoite

mfa.fi

Kasarmikatu 24, Helsinki

Designmuseo Perustamisvuosi

Ylläpitäjä

Designmuseon säätiö – Stiftelsen för Designmuseet sr

Taideteollisuusmuseo vuoteen 2002 saakka.

Kävijämäärä vuosittain

Henkilökunta

200 000 4,3 m€

40 2490

Verkkosivut

Osoite

Vuosibudjetti

(2019)

designmuseum.fi

Rakennuksen koko

Korkeavuorenkatu 23, Helsinki

Tulevaisuuden tekemisen museo

Vastatakseen toimintaympäristön ja kulttuurin muutok-

tämään uusia ansainta-, liiketoiminta- ja kumppanuusmal-

siin museot ovat määritelleet roolinsa uudestaan nosta-

leja. Museoiden yhteiskunnallisia vaikutuksia on tutkittu

malla yhteisöt ja yleisöt toiminnan keskiöön. Vuonna 2022

kansainvälisesti ja alalla on todettu olevan merkittävä rooli

kansainvälisen museoneuvoston ICOM:n museomääritel-

kansantalouden vahvistajana, matkailun vetovoimatekijä-

mä päivitettiin lisäämällä määritelmään museoiden vas-

nä ja työllisyyden edistäjänä osana luovaa taloutta.3

tuu inkluusion ja yhteisöjen osallisuuden vahvistamisesta

Suomessa museokenttä on tehnyt pitkäjänteistä kehitys-

sekä moninaisuuden ja kestävyyden edistämisestä. Suo-

työtä. Museoiden kävijämäärät ovat kasvaneet jatkuvasti.4

messa vuoden 2018 museopoliittinen ohjelma on asetta-

Museot ovat sekä laajentaneet kohderyhmiään että omak-

nut tavoitteeksi, että vuonna 2030 Suomessa on ”Euroopan

suneet osallisuuteen ja yhteiskehittämiseen perustuvia toi-

ajankohtaisimmat museot ja innostuneimmat asiakkaat”2.

mintamalleja. Museoiden merkitys on vahvassa kasvussa,

Korona-aika kiritti uusien teknologioiden haltuunottoa

mikä näkyy museoiden kävijämäärien lisäksi Museokortin

museoissa ja avasi ennennäkemättömiä mahdollisuuksia

suosiossa. Yhä useammat löytävät museoista elämää ri-

museoiden toimintamallien kehittämiseksi. Digitalisaa-

kastuttavaa sisältöä. Museot ovat kulttuurisen kohtaami-

tion mahdollistaman maailmalle avautumisen rinnalla

sen paikkoja, kaupunkien kilpailuvaltteja, talouden vahvis-

ilmastonmuutos ja pandemian asettamat rajoitteet ovat

tajia ja yhteisöjä yhteen tuovia toimijoita, jotka rakentavat

sysänneet museoita suunnittelemaan ohjelmistoja ja

kestävämpää tulevaisuutta yhdessä käyttäjiensä kanssa.5

näyttelyjä entistä paikallisemmista lähtökohdista ja panostamaan kokoelmien hyödyntämiseen.

Museoiden suosio on lisääntynyt merkittävästi läheisimmissä verrokeissamme. Väkiluvultaan Suomen

Myös museoalan julkisen rahoituksen niukkuus ja kilpai-

suuruusluokkaan kuuluvissa Norjassa ja Tanskassa mu-

lu resursseista on johtanut museot innovoimaan ja kehit-

seokävijöitä on pitkälle toistakymmentä miljoonaa vuo-

Museoiden työtä Suomessa ohjaa vuonna 2019 uudistettu kansallinen museolaki6. Lisäksi museoiden toiminnalle antavat suuntaa Euroopan neuvoston ja Unescon valtioiden väliset kulttuuriperintösopimukset sekä EU:n ja kansallisen tason strategiat ja politiikkaohjelmat. Lainsäädäntö- ja ohjelmatasolla kulttuuriperintö on tunnistettu paitsi suojelun kohteeksi myös merkittäväksi voimavaraksi ja museot tärkeäksi ajuriksi osana yhteiskunnan kokonaisvaltaista kestävää kehitystä. Myös kulttuuriperintöstrategiassa 2023–20307 tunnistetaan, että museoilla on tärkeä rooli kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa.

Arkkitehtuurimuseo järjestää maksuttomia kesäkouluja arkkitehtuurista kiinnostuneille 16–20-vuotiaille. Viikon aikana osallistujat työstävät rakennettuun ympäristöön liittyviä kysymyksiä yhdessä museoalan ja arkkitehtuurin ammattilaisten sekä arkkitehtiopiskelijoiden kanssa. Kuvassa kesäkoulun oppilaat Arkkitehtuurimuseon valokuva-arkistossa kesällä 2021. Kuva: Jemina Lindholm

Museum Definition. International Council of Museums, 2022. Mahdollisuuksien museo – Opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittinen ohjelma 2030. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2018. Museums as Economic Engines, a National Report. An Economic Impact Study for the American Alliance of Museums. Oxford Economics, 2017. 4 Museotilasto. Museovirasto, 2023. 5 Dynaaminen museo kartuttaa tulevaisuusperintöä. Leena Paaskoski. MuseoPro, 2020. 6 Museolaki. Finlex, 2019. 7 Valtioneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiasta 2023–2030. Valtioneuvosto, 2023. 1 2 3

Tulevaisuuden Toteutussuunnitelma tekemisen museo

Museoviraston keräämien tietojen mukaan vuonna

dessa, kun Suomessa luku on noin 6,9 miljoonaa. Luvut

2022 ammatillisesti hoidetuissa museoissa vierailtiin

kertovat kasvupotentiaalista, jota uusi arkkitehtuurija

yhteensä lähes 6,9 miljoonaa kertaa. Luvuissa

designmuseo voi omalta osaltaan vahvistaa.

on hurja kasvu, sillä museokäyntejä tehtiin 2,5 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuotena ja jopa 76 prosenttia museokohteista tilastoi käyntien kasvua. Vuosi 2022 oli kuitenkin edelleen osittain

2.3.

poikkeuksellinen museoiden toiminnassa, sillä koronarajoituksia oli voimassa vielä alkuvuodesta. Museoiden käyntiluvut lähtivät jyrkkään kasvuun vuonna 2016. Koronaa edeltänyt vuosi 2019 oli museokäyntien ennätysvuosi, jolloin tilastoitiin

Finnish Design – maakuvan valjastamaton voimavara

7,6 miljoonaa käyntiä.2

Suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun historia on kietoutunut suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvointivaltion

toteuttamaa arkkitehtuurin ja muotoilun opetusta, joka

tarinaan. Oli kyse itsenäisen kansakunnan identiteetin

antaa valmiudet hakeutua alojen koulutukseen. Taiteen

rakentamisesta tai konkreettisesta jälleenrakentamises-

perusopetus on Suomessa vakiintunut, ensisijaisesti lap-

ta, muotoilu ja arkkitehtuuri ovat kulkeneet yhteiskun-

sille ja nuorille suunnattu kansainvälisesti ainutlaatuinen

nallisten tavoitteiden rinnalla ja tarjonneet ratkaisujaan.

koulutus- ja harrastusmuoto. Myös koulujen ja kerho-

Ei siis ole ihme, että Suomi paitsi juostiin myös muotoil-

jen muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatus rakentaa pohjaa

tiin maailmankartalle. Finnish Design on maamme kiis-

valtakunnallisuudelle. Tunnettuutta arkkitehtuurin ja

tatta vahvimpia brändejä, jonka perinnöstä ammentaa

muotoilun merkityksestä levittävät erilaiset paikalliset

niin kulttuuri- kuin elinkeinoelämä (design kansainvä-

tapahtumat kuten designviikot, joita on järjestetty pit-

lisissä yhteyksissä sisältää tyypillisesti sekä muotoilun

kään eri puolilla maata. Alvar Aallon syntymäpäivänä 3.

että arkkitehtuurin).

helmikuuta juhlittava arkkitehtuurin ja muotoilun päivä

Brändinä Finnish Design rakentui rinta rinnan Suomen tunnettuuden kasvun kanssa. Modernismin ihanteet so-

1 2

nosti liput salkoon valtakunnallisesti ensimmäistä kertaa vuonna 2022.

pivat hyvin yhteen hyvinvointivaltion eetoksen kanssa:

Museokentällä muotoilun ja arkkitehtuurin sisällöt

muotoilu ja arkkitehtuuri olivat arkea varten ja jokaisen

löytävät jatkuvasti uusia esittämisen muotoja ja yleisöjä.

palveluksessa. Suomen kansainvälisesti tunnetuimmat

Museoiden toiminta siirtyy yhä enemmän ”seinien ulko-

arkkitehdit ja muotoilijat työskentelivät teollisuuden kans-

puolelle” tavoittaen näin niitäkin, joille kynnys museoihin

sa kehittäen talouskasvua vauhdittaneita innovaatioita ja

on vielä korkea. Samalla muotoilu ja arkkitehtuuri tukevat

suunnittelivat hyvinvointivaltion tukijalkoja, kuten sairaa-

monen alueen elinvoimaa tarjoamalla houkuttimia mat-

loita ja kouluja, sekä arkisia askareita helpottavia esinei-

kailulle ja mahdollisuuksia elinkeinoelämälle.

tä. Demokraattisuuden ja eettisyyden periaatteet tekevät

Kun katsoo muotoilun ja arkkitehtuurin monipuoli-

suomalaisesta arkkitehtuurista ja muotoilusta kansainvä-

suutta ja suunnittelualojen vahvaa asemaa Suomessa,

lisesti ainutlaatuista ja jatkuvasti ajankohtaista.

on vaikea uskoa, että juuri näillä alueilla Suomella on

Suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin elinvoimaisuus

vielä paljon tehtävää maakuvatasolla. Ulkoministeriön

heijastuu tuotteisiin ja palveluihin, jotka ulottuvat mitä eri-

julkaisemissa maakuvavertailuissa1 Suomi alisuoriutuu

laisimpiin elämän osa-alueisiin. Suomi on ollut etujoukois-

kult tuurin ja luovien alojen tunnettuudessa. Vahvista-

sa palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun (design thinking)

malla kulttuurin tunnettuutta ja tietoisuutta erityisesti

hyödyntäjänä niin liike-elämässä kuin julkisissa palveluissa.

nykymuotoilusta ja -arkkitehtuurista Suomella on pal-

Muotoilun ja arkkitehtuurin koulutuksen, tutkimuk-

jon voitettavaa. Finnish Design -käsitteen kansainväli-

sen ja edistämisen vahvoja toimijoita löytyy kaikkialta

nen tunnettuus vaatii, aivan kuten mikä tahansa brändi,

maasta. Taiteen perusopetus tarjoaa ammattilaisten

uudistumista ja jatkuvaa vaalimista.

Maakuvan vuosikatsaus 2021. Finland Promotion Board / Ulkoministeriö, 2022. Museotilastot vuodelta 2022 julkaistu – yleisöt palasivat museoihin. Museovirasto / STT Info, 2023.

Tulevaisuuden tekemisen museo Taiteellinen toiminta

89 MILJ. €

35 %

Muotoilun toimiala Suomessa Muotoilu on merkittävä toimiala Suomessa. Kuva esittää toimialan liikevaihtoa vuodelta 2020.

Designteollisuus

2,5 %

3,2 MRD. €

Lähde: Ornamo ry Muotoilualan liikevaihto kokonaisuudessaan

13.5 MRD. € Digitaalinen muotoilu

9,1 MRD. €

143 %

€

Rakennetun ympäristön muotoilu 35 %

743 MILJ. €

Muotoilutoimistot

61 %

278 MILJ. €

2.4. Helsinki ja pääkaupunkiseutu muotoilun, arkkitehtuurin ja museoiden näkökulmasta

Sittemmin Helsingin kaupungin tekemien muotoiluhankintojen määrä on kuusinkertaistunut ja organisaatioon on perustettu muotoilujohtajan (Chief Design Officer) toimi. Vastaavia on maailmassa vain kourallinen. Nykyisen muotoilujohtajan tehtävään kuuluu sekä muotoilun että arkkitehtuurin mahdollisuuksien edistäminen poikkialaisesti kaupungin organisaatiossa. Kaupungin organisaation lisäksi muotoiluajattelua

Helsingin painoarvoa sekä elinkeino- että kulttuurielä-

ovat edistäneet monet muut toimijat. Esimerkiksi Sitran

mälle ei voi väheksyä. Pääkaupungin merkitys näkyy

fasilitoiman, vuosina 2009–2013 toimineen Helsinki De-

selvästi myös muotoilun ja arkkitehtuurin kentällä: suuri

sign Labin ansiona voidaan pitää strategisen muotoilun

osa alan institutionaalisista toimijoista museoista ja op-

kansainvälistä edelläkävijyyttä. Yksi tärkeimmistä soih-

pilaitoksista yksittäisiin yrityksiin ja suunnittelijoihin on

dunkantajista on ollut vuodesta 2005 järjestetty Helsinki

sijoittunut pääkaupunkiseudulle. Helsingin houkuttele-

Design Week, joka on kasvanut Pohjoismaiden suurim-

vuus muotoilu- ja arkkitehtuurikaupunkina on ratkaise-

maksi muotoilufestivaaliksi. Unohtaa ei sovi myöskään

vaa koko maan kannalta.

ruoka- ja ravintolakulttuurin muodonmuutosta ja kau-

Helsingin kaupunki on profiloitunut kansainvälisessä

punkilaislähtöisten aloitteiden merkitystä, jotka ovat

kaupunkikeskustelussa erityisesti muotoilun ja arkkiteh-

tehneet kaupungista paitsi hauskemman myös kansain-

tuurin taitavana ja ennakkoluulottomana hyödyntäjänä.

välisesti kiinnostavan.

Merkittävä tunnustus tästä saatiin, kun Helsinki toimi

Viime vuosikymmenten kehitys on ollut nopeaa: nyky-

vuonna 2012 maailman muotoilupääkaupunkina yhdes-

taiteen museo Kiasma (1998), Espoon modernin taiteen

sä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kaupunkien

museo EMMA (2006), Helsingin yliopiston Tiedekulma

kanssa. Vuosi sysäsi liikkeelle lukuisia prosesseja, joiden

(2017), taidemuseo Amos Rex (2018), keskustakirjasto

kautta julkisten palvelujen kehittämiseen omaksuttiin

Oodi (2018), Helsinki Biennaali (2021) ja Kansallismu-

muotoiluajattelun avulla kaupunkilaislähtöisempi ote.

seon laajennus (suunniteltu avautuminen 2027) ovat

Tulevaisuuden tekemisen museo

Taidemuseo Amos Rex avautui elokuussa 2018. Arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelema rakennus yhdistää maanalaisen museon kattorakenteet osaksi kaupunkiympäristöä Lasipalatsin aukiolla Helsingissä. Kuva: Karoliina Bärlund / Helsinki Partners

esimerkkejä siitä, miten kaupunkitila Helsingissä ja pää-

ch-museo avautui Oslossa syksyllä 2021, ja vain vajaa

kaupunkiseudulla on uudistunut. Uusiin maamerkkeihin

vuosi myöhemmin avattu Norjan kansallismuseo yh-

yhdistyy rikas kulttuuriperintö – eritoten Vallisaaren ja

disti peräti neljä aikaisempaa museota yhdeksi uudeksi

Suomenlinnan ainutlaatuisilla saarilla, joiden potentiaa-

museoksi. Lisäksi Oslon maailmankuulun Oopperata-

lia on ryhdytty hyödyntämään uusilla tavoilla kestävän

lon ja Munch-museon läheisyyteen vuonna 2020 avattu

kehityksen periaatteiden mukaisesti.

uusi pääkirjasto houkuttelee niin kaupunkilaisia kuin

Sekä kaupunkilaiset että vierailijat muualta Suomesta

matkailijoita. Muotoilun ystäviä houkutellaan myös

ja ulkomailta ovat ottaneet uudet kulttuurirakennukset ja

Kööpenhaminaan, jossa Danish Architecture Center

-tapahtumat omikseen, mistä todistavat kävijämäärätilas-

avautui 2018 ja Tanskan Designmuseo avautui uudis-

tot ja sisäänkäyntien edessä kiemurtelevat jonot. Uudet

tettuna peruskorjauksen jälkeen 2022. Sekä Oslon että

rakennukset ovat onnistuneet luomaan ympärilleen laa-

Kööpenhaminan uusia ranta-alueita rakennetaan veto-

dukasta kaupunkitilaa, joka houkuttelee kaikenikäisiä ja

voimaisiksi juuri kulttuurilaitosten kautta.

erityisesti nuorempien sukupolvien edustajia.

Vaikka nyt eletään vasta 2020-luvun alkua, voidaan

Kulttuurikohteiden keskittyminen Helsinkiin ei ole itses-

jo nähdä, että vuosituhannen vaihteesta on käynnisty-

täänselvyys. Kaupunki ja sen kulttuuritarjonta kilpailevat

nyt Helsingissä ja koko pääkaupunkiseudulla museoi-

yleisöstä niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin.

den, muotoilun ja arkkitehtuurin uuden kukoistuksen

Vuonna 2022 toteutetussa tutkimuksessa suomalaisten

aikakausi. Uusi arkkitehtuurija designmuseo on tär-

mieluisimmasta asuinkunnasta Helsinki jäi toiseksi Tam-

keä jatkumo tälle kehitykselle vahvistamaan Helsingin

pereen jälkeen. Tampereen panostukset vetovoimaan

asemaa lähialueiden kaupunkien kilpailussa. Lisäksi on

ulottuvat myös kaupungin museotarjontaan, kun Tampe-

huomioitava, että vastaavan profiilin museota ei ole

reen taidemuseolle on suunnitteilla uudisrakennus, jonka

toistaiseksi toteutettu muualla. Muotoiluun ja arkkiteh-

on määrä valmistua tulevina vuosina.

tuuriin keskittyvän ilmiöpohjaisen museon toteuttami-

Pohjoismaisista verrokkikaupungeista erityisesti Oslo ja Kööpenhamina ovat nousseet vahvasti esille museotarjonnallaan. Edvard Munchin taiteelle omistettu Mun-

nen huipputasolla voi mahdollistaa jopa alan johtavan kansainvälisen position.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Arkkitehtipariskunta Märta ja P. E. Blomstedtin suunnittelema hotelli Pohjanhovi (Rovaniemi, 1936; tuhoutui sodassa 1944) edusti valmistuessaan äärimmäistä uudenaikaisuutta. Rakennuksen virtaviivainen muotokieli ja käytetyt materiaalit heijastelivat sen teknistä edistyksellisyyttä. Arkkitehdit valitsivat itse pienintä esinettä myöten jokaisen sisustukseen liittyvän elementin. P.E. Blomstedt menehtyi traagisesti ennen kuin rakennus ehti valmistua, ja Märta Blomstedt saattoi suunnitelman lopulliseen muotoonsa. Kokonaisuudesta muodostui vaikuttava kokonaistaideteos. Kuva: Arkkitehtuurimuseo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Tulevaisuuden tekemisen museo

Mikä tekee esineestä klassikon? Klassikko kestää aikaa, tuntuu ajankohtaiselta ja tärkeältä eri aikoina ja eri paikoissa. Aino Aallon suunnittelemaa lasistoa on pidetty pohjoismaisen modernismin klassikkona. Suunnitellessaan lasisarjaa Aalto inspiroitui veteen heitetystä kivestä, joka veden pintaan osuessaan muodostaa sarjan renkaita. Alkuperäiseltä nimeltään Bölgeblicklasisto voitti toisen sijan Karhula–Iittalan lasitehtailla järjestetyssä puristelasin suunnittelukilpailussa 1932. Lasisto otettiin tuotantoon samana vuonna Karhulassa. Nykyään Aino Aalto -lasistoa valmistetaan Iittalan lasitehtaalla. Kuva: Rauno Träskelin / Designmuseo

Taidemaalari Maria Schwartzbergin suunnittelema kuvakudos esittää voitonparaatia Helsingissä toukokuussa 1918. Valkoiset olivat voittaneet sisällissodan ja “talonpoikaisarmeijan” voitonjuhla täytti pääkaupungin kadut. Vuonna 1919 valmistuneessa tekstiilissä ajankohtainen aihe on tiivistetty dekoratiiviseksi kuvaksi. Schwartzbergin kuvakudos esittää historian voittajan näkökulmasta ja liittyy siten eurooppalaisten gobeliinien perinteeseen. Museokokoelmassa kuvakudos muistuttaa, että muotoilu ei ole poliittisesti neutraalia, kuten museolehtori, FT Leena Svinhufvud on todennut tekstiiliä koskevassa tutkimuksessaan. Muotoilu on oman kulttuurinsa tuote ja edustaa suunnittelijansa aatemaailmaa. Kuva: Rauno Träskelin / Designmuseo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Tulevaisuuden tekemisen museo

Uuden museon toiminta

Tulevaisuuden tekemisen museo

Kuvitus: Anja Reponen

Uuden arkkitehtuurija designmuseon toimintaa on suunniteltu tulevaisuutta ennakoiden ja monia erilaisia näkökulmia huomioiden. Keskiössä ovat olleet museorakennukseen sijoittuvat toiminnot ja palvelut, jotta uudisrakennuksen suunnitteluun ja toteutukseen saadaan mahdollisimman kattavat lähtötiedot. Seuraava innostava työvaihe on museon digitaalisten ja virtuaalisten sisältöjen ja palveluiden kehittäminen.1 Uuden museorakennuksen on ajateltu avautuvan vuonna 2030. Museon tarjoamien sisältöjen – näyttelyiden, ohjelmien ja yleisötyön – suunnittelu, kuratointi ja tuotanto käynnistyy 3–5 vuotta ennen avautumista. Myös muiden palvelujen ja liiketoimintojen konkreettisempi suunnittelu tapahtuu hankkeen seuraavissa vaiheissa. Tässä suunnitelmassa museon palvelut ja sisällöt kuvataan konseptitasolla, mahdollisimman muuntautuvina tulevaisuuden tarpeisiin. Organisaatio- ja liiketoimintamalli luovat näkymän siihen, millaisia resursseja sisältöjen ja palveluiden toteuttamiseen tarvitaan ja miten toiminta rahoitetaan. Myös museon vaikuttavuutta on arvioitu laajasti. Museo tuo merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta paitsi kävijöilleen, myös Helsingille ja koko Suomelle.

1 Toteutussuunnitelman viimeistelyvaiheessa joulukuussa 2023 Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiölle avustuksen kaksivuotiseen kehittämishankkeeseen digitaalista uutta arkkitehtuurija designmuseota koskien.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Sisällöt ja palvelut

Tulevaisuuden tekemisen museo

AD-museo rakentuu monipuoliselle sisältö-, ohjelma- ja palvelutarjonnalle. Tilaa saavat erilaisista taustoista tulevien tekijöiden ja yhteisöjen tarinat. Sisällöt synnyttävät keskustelua, herättävät tunteita ja haastavat totuttuja ajatusmalleja. Rooli kestävämmän tulevaisuuden suunnittelussa on yksi museon keskeisistä tavoitteista. Museon sisällöt ja palvelut huomioivat erilaiset käyttäjät ja heidän tarpeensa. Muotoilun ja arkkitehtuurin maailma avautuu kokeillen, katsellen ja kuunnellen. Ammattilaisille ja opiskelijoille museo luo kohtaamispaikan kriittiseen keskusteluun ja osaamisen kehittämiseen. Arkkitehtuurin harrastajalle tai pohjoismaisesta muotoiluperinteestä kiinnostuneelle kokoelmien aarreaitta tarjoaa päättymättömän tutkimusmatkan. Taiteen, tutkimuksen ja suunnittelun rajapinnat ovat museossa jatkuvassa käymistilassa tuottaen moniaistisia elämyksiä.

Museon sisällöt ja palvelut Sisällöistä ja palveluista rakentuva kokonaisuus jakautuu kuuteen pääkategoriaan ja kolmeen koko museon toimintaa läpileikkaavaan teemaan. Kokonaisuus käsittää toiminnan museorakennuksessa ja sen ulkopuolella pääkaupunkiseudulla, valtakunnallisen ja kansainvälisen toiminnan sekä digitaalisesti ja virtuaalisesti toteutettavat sisällöt ja palvelut.

Museo 3.0 Museon digitaaliset ja virtuaaliset palvelut

Museo meillä ja maailmalla Toiminta eri puolilla Suomea ja kansainvälisesti

Tarinoita ja tekoja

Oppi ja oivallus

Näyttelyt ja moniaistiset sisällöt

Suunnittelijan työkalut kaikkien käyttöön

Museo minun makuuni

Muotoilua mukaan

Tila hengähtää

Kohtaamisia ruoan, juoman ja designin äärellä

Osta, myy, lainaa ja kierrätä museon myymälässä

Museo hyvinvoinnin edistäjänä ja hiljentymisen paikkana

Luova alusta Tapahtumat ja palvelut yhdessä tekemiselle

Kivijalkana kokoelmat Muotoilun ja arkkitehtuurin ainutlaatuinen kulttuuriperintö

Kuvitus: Anja Reponen

Tulevaisuuden tekemisen museo

3.1. Kivijalkana kokoelmat – Muotoilun ja arkkitehtuurin ainutlaatuinen kulttuuriperintö

tutkimuksen avulla tuotettuun syvälliseen ymmärrykseen toimialojen kehittymisestä ja yhteiskunnallisesta roolista historian eri vaiheissa. Kokoelmilla on keskeinen rooli inspiraationa ja tietolähteenä, joista ammentamalla museon monipuoliset palvelut tuotetaan. Kokoelmatoiminnan tavoitteena on tunnistaa ja tallentaa toimialan tutkimuksen ja esittelyn kannalta oleellisia aineistoja. Kokoelmat tukevat suunnittelualojen ajankoh-

AD-museon kokoelmien perusta muodostuu Arkkitehtuu-

taista kehitystä ja tarjoavat aineistoja opetukseen, tiedon-

rimuseon ja Designmuseon merkittävistä arkkitehtuurin

tarpeeseen ja tutkimukseen. Suomalaiset arkkitehtuurin ja

ja muotoilun kokoelmista, jotka tarjoavat kansallisesti ja

muotoilun kokoelmat ovat tärkeä lähde myös alan kansain-

kansainvälisesti mittaamattoman arvokkaan tietoja tut-

väliselle tutkimukselle ja näyttelytoiminnalle aineistopyyn-

kimuslähteen suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun

töjen ja kokoelmalainojen muodossa.

kehitykseen sekä suunnittelijoiden luovaan prosessiin.

Uudessa museorakennuksessa museon kokoelmia voi-

Museon asiantuntijuus omalla toimialallaan niin valta-

daan esitellä huomattavasti aiempaa laajemmin ja moni-

kunnallisesti kuin kansainvälisesti perustuu kokoelmien ja

puolisemmin. Uusien teknologioiden avulla kokoelmat he-

Eteläsataman uuteen museorakennukseen ei suunnitella kokoelmien säilytystä kuin valikoiduin osin. Kokoelmien säilytys jatkuu toistaiseksi nykyisten museoiden yhteisessä kokoelmakeskuksessa Vantaalla, jossa museoiden käytössä on yhteensä 2757 m2 säilytystilaa. Ratkaisua odottavana haasteena on Vantaan Museovarastot -yhteistoimintayksikön purkaminen vuonna 2024 ja Kansallisgallerian muutto pois tiloista. Tämän jälkeen Vantaan kiinteistöön jää vain yksi toimija, Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiö. Kiinteistö on peruskorjauksen tarpeessa ja lähitulevaisuudessa on suunniteltava, miten kiinteistön ja talotekniikan vanhenemiseen liittyviin riskeihin voidaan varautua. Tiloja ei ole alun perin suunniteltu museokokoelman hoitoon ja hallintaan, ne ovat huoneratkaisuiltaan epätarkoituksenmukaiset eivätkä tue kokoelmien tehokasta hallintaa.

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmia säilytetään Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon yhteisessä kokoelmakeskuksessa Vantaalla. Kuvassa Arkkitehtuurimuseon piirustuskokoelmaa. Kuva: Kaarina Gould

Tulevaisuuden tekemisen museo

räävät eloon uusilla tavoilla ja tulevat saavutettavammiksi

Kun aineettomien prosessien ja systeemien rooli suun-

museorakennuksessa ja sen ympäristössä sekä digitaalisil-

nittelussa kasvaa, on dokumentoinnin ja tallentamisen

la ja virtuaalisilla alustoilla. Uusi museorakennus mahdol-

tapoihin löydettävä uusia ratkaisuja kulttuuriperinnön

listaa entistä asiakaslähtöisemmät kokoelma- ja arkistopal-

säilyttämiseen seuraaville sukupolville. Keskeisiksi nou-

velut sekä uudenlaisen, yleisöä osallistavan kokoelmatyön.

sevat koko museo- ja arkistoalaa koskettavat kysymykset

Museon tutkimustoiminta kohdistuu omien kokoelmien

aineettoman ja digitaalisen kulttuuriperinnön tallentami-

ohella arkkitehtuurin ja muotoilun ajankohtaisiin aiheisiin,

sesta. Tulevaisuuden kokoelmahallinnan tilaratkaisuilla

jotka pohjustavat museon palveluiden ja ohjelmistojen

museo tavoittelee kokoelmiensa avaamista yhä laajem-

suunnittelua. Museo harjoittaa ja edistää tutkimustoi-

min yhteiskunnan ja asiakkaidensa käyttöön.

mintaa yhteistyössä alan kotimaisten ja kansainvälisten tutkijoiden, tutkimusorganisaatioiden ja korkeakoulujen kanssa. Tutkimustietoa hyödynnetään kaikissa museon sisältötuotannoissa ja museo harjoittaa myös tutkimukseen perustuvaa julkaisutoimintaa. Tarkempi kokoelma- ja tutkimuspolitiikka määritellään museon toiminnan suunnittelun seuraavassa vaiheessa.

Designmuseon tekstiilikonservaattori Inka Jousmaa tarkastelee Jarl Eklundin Lokkiryijyn nukkarivien ja kudotun pohjan kuntoa ennen tekstiilin pesua. Kuva: Minni Soverila

Tulevaisuuden Toteutussuunnitelma tekemisen museo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat muodostuvat Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon kokoelmista. Designmuseon kokoelmia on kartutettu vuodesta 1873 lähtien, jolloin Wienin maailmannäyttelystä hankittiin yli 700 esinettä museokokoelman pohjaksi. Arkkitehtuurimuseon kokoelmia on kerätty museon perustamisesta 1956 lähtien. Museoiden kokoelmat ulottuvat historiallisesta taidekäsityöstä jugendin ja modernismin kultakausien kautta nykysuunnittelun kansainvälisiin ja immateriaalisiin innovaatioihin. Kokoelmissa on teoksia yhteensä noin 5500 suunnittelijalta tai suunnittelijaryhmältä.

Arkkitehtuurin ja muotoilun kokoelmat käsittävät yhteensä:

75 000 ESINETTÄ 550 000 PIIRUSTUSTA 280 000 VALOKUVAA 850 PIENOISMALLIA Kokoelmista on digitoitu yhteensä 24 prosenttia. Tulevina vuosina kokoelmien digitointia jatketaan ja ne avautuvat entistä paremmin yleisön ja ammattilaisten käyttöön. Kokoelmien monipuolisuutta esitellään toteutussuunnitelmassa yhdeksällä kuvaaukeamalla kunkin pääluvun päätteeksi.

3.2. Tarinoita ja tekoja – Näyttelyt ja moniaistiset sisällöt

muuntuvat joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti eri mittakaavan kokonaisuuksiksi ja mahdollistavat myös laajojen, museoteknisesti vaativien maailmanluokan näyttelyiden toteuttamisen. Museon sisältöjä ja teemoja voi kohdata jo museon ulkopuolella. Teokset ja sisältökokonaisuudet Makasiinirannan uudessa merellisessä kaupunkiympäristössä kutsuvat tutkimaan ja kokemaan. Kävijäkokemus rakentuu näyttelyiden

Uuden arkkitehtuurija designmuseon näyttelyt, instal-

puhuttelevista sisällöistä, vuorovaikutteisista ja moniaisti-

laatiot ja moniaistiset elämykset tutustuttavat museon

sista toteutustavoista sekä immersiivisistä installaatioista ja

käyttäjän arkkitehtuurin ja muotoilun ilmiöihin. AD-mu-

tilakokemuksista. Uusien teknologioiden avulla kokemusten

seo ei ainoastaan luo tarinoita vaan myös kokeilee, kysyy

äärelle voidaan kutsua yleisöjä ympäri maailmaa.

ja kannustaa kyseenalaistamaan. Museo pyrkii olemaan instituutiona herkkä ja muuntautumiskykyinen – se tun-

Suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin tarina

nistaa heikkoja signaaleja, orastavia ilmiöitä ja yhteiskun-

Läpi museon kulkeva tarinallinen kokonaisuus kertoo mu-

nassa vasta nousevia keskusteluja.

kaansatempaavalla tavalla siitä, minkälainen rooli muo-

Uuden museorakennuksen muunneltavat tilat ja raken-

toilulla ja arkkitehtuurilla on ollut pohjoismaisen hyvin-

teet luovat puitteet monenlaisille sisällöille. Näyttelytilat

vointiyhteiskuntamme rakentamisessa. Monikanavaisesti

Tulevaisuuden tekemisen museo

toteutettu näyttelykokonaisuus pohjautuu Arkkitehtuu-

ohjelmistojen puitteissa tarkastellaan arkkitehtuurin

rimuseon ja Designmuseon kansainvälisesti merkittäviin

ja muotoilun klassikoita uudesta näkökulmasta ja nos-

kokoelma-aineistoihin. Ainutlaatuisten esineiden, piirros-

tetaan esiin nousevia ilmiöitä maailmalta. Sisällöllisten

ten ja pienoismallien sekä luonnosten ja prototyyppien

teemojen kautta herätetään keskustelua arkkitehtuu-

lisäksi voi kokea teknologian avulla ympäristöjä ja tiloja,

rin ja designin roolista tulevaisuuden yhteiskunnassa.

joita ei enää tai vielä ole olemassa. Historian esimerkit

Ohjelmistollaan museo toteuttaa myös tehtäväänsä

kannustavat pohtimaan mahdollisia tulevaisuuksia ja re-

ekososiaalisen sivistyksen, yhdenvertaisuuden, moniää-

flektoimaan, mitä suunnittelijoilta voidaan odottaa seu-

nisyyden ja yhteiskunnallisen positiivisen muutoksen

raavien vuosikymmenten aikana.

vauhdittajana.

Näyttely vastaa myös matkailijoiden odotuksiin: Suomen

Museon kansainvälinen näyttelyohjelmisto perustuu

arkkitehtuurija muotoiluperintö Aalloista Angry Birdsiin,

sekä kiinnostaviin maailmalla menestyneisiin kiertäviin

jugendista jääkiekkopaitaan, Nokiasta nanoselluun, Saa-

näyttelyihin että yhteistuotantoihin. Kumppaneita ovat

risesta Suuroseen, Vuokosta Vaarniin, äitiyspakkauksesta

maailman keskeiset arkkitehtuurija designmuseot, tie-

älyvaatteisiin avautuu elämyksellisellä, merkitystään vas-

dekeskukset ja taideinstituutiot. Museo tunnistaa näyt-

taavalla tavalla.

telytoiminnassaan vastuunsa alan kehittäjänä. Näyttelyt

Näyttelykokonaisuus on myös oppimisympäristö sekä

ovat paitsi kokemuksellisia myös esteettisesti oivaltavia,

keskeinen työkalu monipuoliselle ja jatkuvalle pedagogi-

toisinaan kokeilevia ja teknologisesti rohkeita. Ne mää-

selle toiminnalle. AD-museon uudisrakennus lisää tarinan

rittävät uusilla tavoilla paikkaa, tilaa, museota ja näyt-

kerroksellisuutta ulottamalla kerronnan esimerkiksi mu-

telykonsepteja. Näyttelyt, tapahtumat ja installaatiot

seon kahvilan käyttöesineistöön, sisustukseen ja ruokalis-

tuotetaan osallistaen aihepiirien parhaita asiantuntijoita

taan sekä teemallisiin kokoustiloihin.

sekä moninaisia paikallisia ja kansainvälisiä yleisöjä. Museon ohjelmistossa on vuosittain kahdesta neljään

Museon vaihtuvat näyttelyt ja installaatiot

keskisuurta tai suurta näyttelyä tai installaatiota. Lisäksi

AD-museon vaihtuvien näyttelyiden, installaatioiden,

erilaiset pienimuotoisemmat projektit ja yhteistyöt rikas-

tapahtumien ja ohjelmien ansiosta museoon kannattaa

tavat museon ohjelmaa. Tavoitteena on, että suomalai-

tulla aina uudestaan. Taidetta, tiedettä ja suunnittelua

sen muotoilun ja arkkitehtuurin tarinan lisäksi museon

törmäyttämällä museo haastaa ja rohkaisee avartamaan

käyttäjälle on aina tarjolla vähintään kolme erikokoista

vakiintuneita käsityksiämme maailmasta. Monialaisten

näyttely- tai ohjelmakokonaisuutta.

Robotti joka leikkii meidän kanssa. Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

Tulevaisuuden tekemisen museo

3.3. Oppi ja oivallus – Suunnittelijan työkalut kaikkien käyttöön Jokaisella on oikeus oppia. Jatkuvalla oppimisella vas-

Suunnittelun maailma avautuu kokeilujen kautta Arkkitehtuurin ja muotoilun suunnitteluprosessiin kuuluu erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen kokeilu ja moniammatillinen yhteistyö. Keskeiset ammatilliset taidot eli luova ongelmanratkaisu ja muotoiluajattelu eivät kuitenkaan ole vain ammattilaisten omaisuutta. Suunnittelutaitojen jalkauttaminen laajasti ja yhdenvertaisesti tulevien sukupolvien käyttöön on yksi AD-museon keskeisistä tavoitteista.

tataan tarpeeseen uudistaa osaamista kaikissa elämän

AD-museossa jokainen pääsee itse kokeilemaan suunnit-

vaiheissa, ja kartutetaan niin yksilön kuin yhteiskunnan

telun menetelmiä, jolloin muotoilun ja arkkitehtuurin maa-

toimintakyvyn edellyttämää tiedollista ja kulttuurista pää-

ilma avautuu uudella tavalla. Tekeminen voi olla fyysistä,

omaa. Museo voi tukea sekä oppimista että osallisuutta

digitaalista tai virtuaalista. Pohjoismaissa suunnittelualo-

tietoon ja kulttuuriperintöön.

jen menestys on perustunut materiaalien ja työvälineiden

AD-museossa oppiminen liittyy muotoiltuun ja raken-

tuntemukseen, ja tulevaisuudessa erilaisten materiaalien

nettuun ympäristöön, jossa elämme. Museo edistää

ymmärtäminen ja käsin tekeminen jouduttavat yhteisellä

laajaa oppimisajattelua ja tukee oppimista museopeda-

matkalla kohti kestävämpää suunnittelua. Museossa jokai-

gogiikan ja yleisötyön avulla. Oppimisella tarkoitetaan

nen voi tutustua oman tekemisen kautta yhteiseen kulttuu-

sekä koulutusjärjestelmän sisällä tapahtuvaa muodol-

riperintöömme ja kehittää ongelmanratkaisutaitojaan.

lista oppimista että ei-muodollista oppimista, jossa

Vuorovaikutus on AD-museossa keskeinen menetelmä

kohderyhminä voivat olla vapaa-ajalla tai harrastuksen

ja ihmisten yhteensaattaminen toiminnan tavoite. Vuo-

puitteissa vierailevat aikuiset, nuoret, perheet, seniorit

rovaikutus voi tapahtua myös pelillisesti, virtuaalisesti tai

tai esimerkiksi yritykset.

tekoälyn ohjaamana. Museon ammattilaiset aktivoivat

Museossa oppiminen on tavoitteellista, ja se suun-

tekemistä ja oppimista sekä avaavat sisältöjä erilaisten

nitellaan erilaisten oppijoiden tarpeita silmällä pitäen.

yleisöjen käyttöön. Museo tarjoaa ohjelmaa opastuksista

Oppimista ja osallisuutta edistetään näyttelyissä oival-

ja luennoista avoimiin keskustelutapahtumiin, näyttelyn

tavilla sisällöillä ja kokemuksilla. Museon kokoelmat

lomassa tapahtuvista työpajoista verkkokursseihin.

ja arkistot avautuvat tutkimisen ja ihmettelyn kautta yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Työpajat tarjoavat

Kirjasto ja tietokeskus

ohjattua ja toiminnallista oppimista. Tavoitteena on

Museon kirjasto ja tietokeskus muodostavat kansainväli-

tukea jokaisen aktiivista osallisuutta ja omaan ym-

sesti merkittävän suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoi-

päristöön vaikuttamista. AD-museo tukee oppimista

lun tietoja asiantuntijapalveluiden kokonaisuuden.

museorakennuksen ulkopuolella kaupunkitilassa ja

Museon kirjasto on Suomen ainoa arkkitehtuurin ja

verkossa sekä aloillaan myös valtakunnallisesti, jossa

muotoilun erikoiskirjasto ja kattava tietolähde suunnit-

erilaiset kumppanuudet ovat avaintekijöitä onnistu-

telualojen kehitykseen Suomessa. Kirjasto tarjoaa käyt-

miselle ja jatkuvuudelle.

täjilleen alan uusimmat tutkimukset ja julkaisut sekä

Kiinnittymällä valtakunnallisiin rakenteisiin AD-mu-

ainutlaatuiset kokoelmat, jotka sisältävät myös merkit-

seolla on vahva rooli arkkitehtuurija muotoilukasva-

tävimpien suomalaisten suunnittelijoiden lahjoittamia

tuksen kehittäjänä Suomessa ja kansainvälisesti. Museo

teos- ja julkaisukokonaisuuksia.

tukee opettajien ja kasvattajien työtä tarjoamalla oppi-

Museokävijälle kirjasto ja tietokeskus nivoutuu osaksi

materiaaleja ja täydennyskoulutusta. Suunnittelualojen

museorakennuksen kokonaiskävijäkokemusta. Alan leh-

ammattilaiset ovat mukana kehittämässä oppimisen

tiä ja ajankohtaisia julkaisuja voi selailla ja niiden äärelle

menetelmiä ja opetussisältöjä, toteuttamassa opetus-

pysähtyä niin avoimissa tiloissa kuin kahvilakäynninkin

ta sekä tukemassa arkkitehtuurija muotoiluoppimista

aikana. Museon käsikirjaston arvokkaimpiin niteisiin voi

myös ammatillisena suuntautumisena.

tutustua museon lukusalissa. Tietokeskuksessa käyttäjät

Tulevaisuuden Toteutussuunnitelma tekemisen museo

Lapsille ja nuorille suunnattu ohjelma on merkittävä osa uuden museon ohjelmistoa. Kuvassa Arkkitehtuurimuseon kesäkoulun oppilaat esittelevät töitään kesällä 2021. Kuva: Jemina Lindholm

pääsevät tutustumaan museon arkistoihin ja kokoelmiin

lisiin tilaisuuksiin. Tilat ovat avoimia myös yllätyksellisille

sekä itsenäisesti että henkilökunnan opastuksella.

interventioille ja erilaisille kaupunkielämän riennoille. Mu-

Kirjasto ja tietokeskus on avoin kaikille museovieraille.

seo tarjoaa alustan yrityksille, julkisen sektorin toimijoille,

Valtaosa käyttäjistä toimii opetuksen, tutkimuksen tai ke-

luovien alojen ammattilaisille, akateemisille yhteisöille,

hittämisen parissa tai suunnittelijana. Merkittäviä käyttä-

kansainvälisille verkostoille, tapahtumanjärjestäjille ja jär-

jiä tietokeskuksen palveluille ovat myös muut suomalaiset

jestökentälle kohdata museon laajoja yleisöjä, eri alojen

ja kansainväliset museot aineistoihin ja kokoelmiin liittyvi-

asiantuntijoita ja tulevaisuuden tekijöitä.

ne tietoja lainapyyntöineen.

Tapahtumallisuus lisää museon toiminnan monipuoli-

Kirjaston ja tietokeskuksen palveluissa keskeistä on arkis-

suutta ja tuo sen tiloihin energisoivaa sykettä, joka vahvis-

tojen ja kokoelmien avoimuus, digitaalinen saavutettavuus

taa museon roolia kohtaamispaikkana ja uusien ideoiden

sekä verkkopalveluiden tavoitteellinen lisääminen. Tutkija-

hautomona. Laaja yhteistyö erilaisten käyttäjäryhmien

residenssi- ja verkostotoiminnalla vauhditetaan suunnitte-

kanssa laajentaa museota fyysistä tilaansa suuremmaksi

lualojen kehittämiselle hyödyllistä uutta tietoa ja tutkimusta.

kohtaamisen, tekemisen ja ajattelun alustaksi. Digitaalisten ja virtuaalisten alustojen avulla museo voi luoda reaaliaikaista vuoropuhelua ja verkostoja ympäri

3.4. Luova alusta – Tapahtumat ja palvelut yhdessä tekemiselle

maailman. Verkostomaisen työskentelyn kautta museo pystyy tarttumaan globaaleihin kysymyksiin merkityksellisesti ja tuomaan eri yhteisöjä, kulttuureja ja näkökantoja lähemmäksi toisiaan. Museo voi asiantuntijuudellaan edistää ja tukea muotoilun, muotoiluajattelun ja muiden suunnittelun työkalujen käyttöönottoa erilaisissa yhteisöissä ja yrityksissä. Museon verkottuminen muotoiluintensiivisten toimijoiden

AD-museo on sekä fyysinen kohtaamispaikka että alusta,

kanssa tekee siitä kiinnostavan kumppanin myös sellai-

joka mahdollistaa, ylläpitää ja edistää suunnittelualojen

sille tahoille, jotka vasta ottavat ensiaskeliaan muotoilun

kehittymistä. Museo on suunnittelu- ja museokentällä ver-

hyödyntämisessä. Museo on kiinnostava testauspaikka,

kottunut toimija, joka edistää alojen kansainvälistymistä ja

jossa voi tavoittaa potentiaalisia tuotteiden tai palvelui-

tekee näkyväksi suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun

den loppukäyttäjiä: museokävijä voi esimerkiksi kokeilla

tunnettuja klassikoita sekä uusia innovaatioita. AD-museo

ja antaa palautetta vielä kehitysvaiheessa olevista tuot-

nostaa Helsingin ja Suomen kiinnostavuutta kansainväli-

teista tai ideoida suunnitteilla olevaa palvelua. Tuotteiden

sesti hyödyttäen koko suunnittelualojen kenttää.

tai palveluiden suunnittelu- ja kehitysprosessit avautuvat

Uuden museorakennuksen tilat taipuvat niin pienimuo-

käyttäjälle uudesta näkökulmasta, ja organisaatiot ja yri-

toisiin tapaamisiin kuin juhlaviin gaaloihin ja kansainvä-

tykset saavat arvokasta palautetta jatkokehitystä varten.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Kuvitus: Anja Reponen

Monialaiset yhteistyöt ja kumppanuudet tuovat mu-

dystä ja koetusta, tehdä läksyjä, tavata ystäviä, syventyä

seolle myös erilaisia resursseja. Museolla tulee olemaan

kirjaan, viettää aikaa yksin ja yhdessä. Kahvila–ravintolan

sekä pitkäkestoisia kumppanuuksia että projektikohtaisia

tarjonta levittäytyy myös eri puolille museota paikkoihin,

näyttelyihin, teemoihin, hankkeisiin tai toteutuksiin liitty-

joissa voi spontaanisti istahtaa hetkiseksi ja virkistyä kes-

viä yhteistöitä. Kumppanuudet mahdollistavat näyttelyi-

ken näyttelykierrosta. Kokonaisuuteen liittyvät myös pi-

den, opetussisältöjen ja erilaisten hankkeiden toteuttami-

topalvelut, joita museo tarjoaa erilaisten tapahtumien ja

sen. Kumppanuuksien ja yritysyhteistyön taloudellisesta

tilaisuuksien yhteydessä.

roolista kerrotaan tarkemmin kappaleessa 6.2. Museon liiketoimintasuunnitelma.

Museo kätkee sisäänsä myös pienen baarin, joka säiden salliessa avautuu merelliselle terassille. Ainutlaatuinen kulttuuriympäristö, kaupungin kenties komeimmat näkymät, yllätyksellinen tila ja sisustus sekä ajassa kiinni olevat

3.5.

tarjoilut houkuttelevat paikalle muitakin kuin museokävi-

Museo minun makuuni – Kohtaamisia ruoan, juoman ja designin äärellä

lounasleivän nauttiminen. Kesällä piknik-alue voi laajen-

jöitä, myös museon aukioloaikojen ulkopuolella. Museoon voi aina tuoda omat eväät. Piknik-alueella onnistuu kouluryhmän ruokailu, perheen eväshetki tai oman tua museon ulkotiloihin, terassille tai vaikkapa katolle. Ruoan ja juoman tuotantoon, tarjoiluun ja pakkaamiseen liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia designteemoja. Puhtaan veden riittäminen, ympäristöystävällisen ja eettisen

Ruoan ja designin välinen ikuinen liitto lujittuu AD-muse-

ruoan tuotannon varmistaminen, ruokahävikin ja pakkausjät-

ossa. Museo kutsuu vieraansa pöydän ääreen syömään,

teen vähentäminen sekä astioiden materiaalinen kestävyys

juomaan ja nauttimaan, katselemaan merta terassille,

ovat keskeisiä suunnitteluhaasteita kaikkialla maailmassa.

jäämään töiden jälkeen lasilliselle. Suomalainen ja poh-

Osana museon ohjelmaa voidaan toteuttaa teemoihin

joismainen ruokakulttuuri ja designperintö luovat koko-

liittyviä kokkien, muotoilijoiden ja taiteilijoiden yhteistyö-

naisvaltaisen tarinan, joka ulottuu kaikkeen paikallisten

projekteja, erilaisia ruokaelämyksiä ja pop up -kuppiloita,

raaka-aineiden hyödyntämisestä kattaukseen.

myös museorakennuksen ulkopuolella: liikkuva museo-

Museon sydän on avoin kahvila–ravintola, tuttavalli-

kahvila voi kulkea läpi Suomen tai tehdä suomalaista ruo-

semmin kanttiini. Kanttiiniin voi piipahtaa lyhyesti tai

kakulttuuria ja sen yhteydessä muotoilua ja arkkitehtuu-

viihtyä pidemmin – siellä voi keskustella museossa näh-

ria tunnetuksi maailmalla.

Tulevaisuuden tekemisen museo

3.6. Muotoilua mukaan – Osta, myy, lainaa ja kierrätä museon myymälässä

muotoilun klassikoita ja uusia innovaatioita tarjoavan liikkeen. Visuaalisesti erottuvan myymälätilan valikoima on kuratoitu ajatuksella. Tuotteet ovat eettisesti valmistettuja, ja niiden raaka-aineista, tuotantoketjuista ja taustoista viestitään mahdollisimman läpinäkyvästi. Valinnoissa suositaan paikallista tuotantoa. Osan valikoimasta museo tuottaa itse esimerkiksi kokoelmiensa aarteita tuotteista-

Muotoilu, arkkitehtuuri ja museon kokoelmat avaavat

malla tai toteuttamalla suunnittelijoiden kanssa tehtäviä

lähes rajattomat mahdollisuudet museon myymäläkon-

erikoisprojekteja.

septeille. Museokävijälle myymälä tarjoaa tilaisuuden

Museon

myymälä

sijoittuu

museorakennuksessa

viedä pienen osan museossa koettua osaksi omaa ar-

sekä satunnaisen ohikulkijan että museokierroksensa

keaan. Suunnittelijoille ja yrityksille museokauppa on

päättävän kävijän kannalta saavutettavaan paikkaan.

kanava esitellä myös erikoiseriä, kokeilevia tuotteita ja

Myymälässä kävijä voi istahtaa nojatuoliin selaamaan

vaikka prototyyppejä.

arkkitehtuurista kertovia kirjoja tai sovittaa nuorten

Myymäläkonseptit koostuvat sekä museon kivijalka-

suunnittelijoiden vaatteita. Aika ajoin myymälä levittäy-

myymälästä, verkkokaupasta että väliaikaisista pop up

tyy pop up -pisteillään ja erikoistarjonnallaan ympäri

-myymälöistä ja -projekteista. Valikoima tukee museon

museota yllättäen kävijänsä. Lisäksi myymälän kiinnosta-

sisältöjä ja tekee näkyväksi museon ainutlaatuisia koko-

vuutta kasvattavat muut palvelukonseptit ja niitä tukevat

elmia. Myymäläkonsepteissa huomioidaan muuttuvat

liiketoimintamallit, kuten tavaroiden vuokraus, second

kulutustottumukset ja kaupan alan ilmiöt, kuten alusta-

hand- ja vintage-tuotteiden myynti sekä palveluiden ja

talous, tavaroiden erilaiset vuokraus- ja lainauspalvelut

aineettomien tuotteiden myynti.

sekä käytettyjen tuotteiden ja immateriaalisten lahjojen kysynnän lisääntyminen. Museorakennuksessa sijaitsevan muotoilun ja arkkitehtuurin kivijalkamyymälän myötä Helsinki saa uuden, Museon omien myymäläkonseptien lisäksi museorakennus tarjoaa pop up -tiloja vaihtuville projekteille ja palveluille kuten väliaikaisille konseptiliikkeille. Ne monipuolistavat museon palvelutarjontaa sekä ohikulkijoille että kävijöille ja tukevat näin museon kestävämpää liiketoimintamallia. Kuvassa Helsinki Design Week -muotoilufestivaalin Design Market -varastomyyntitapahtuma. Kuva: Aleksi Poutanen / Helsinki Design Week

Museomyymälä toimii myös verkkokauppana ja kivijalkamyymälä verkkokaupan showroom-tilana. Tulevaisuuden tarpeisiin vastaavan laadukkaan verkkokaupan kehittämistä tarkastellaan museohankkeen seuraavissa vaiheissa.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Maailman terveysjärjestö WHO:n kokoamien tutkimusten mukaan kulttuurilla ja taiteella sekä taiteellisella toiminnalla on positiivinen vaikutus niin psyykkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiin ja terveyteen. Taiteella voidaan hoitaa ja ylläpitää ihmisten fyysistä ja henkistä toimintakykyä – jopa ennaltaehkäistä sairauksia – sekä edistää hyvää ja onnelliseksi koettua elämää.3

Museossa on tilaa olla, hengitellä ja palautua. Ympäristö tarjoaa mahdollisuuden koetun reflektointiin sekä ajatusten ja kokemusten vaihtoon. Kuva: Julius Konttinen / Helsingin kaupunki

3.7. Tila hengähtää – Museo hyvinvoinnin edistäjänä ja hiljentymisen paikkana

miseen. Yhteisesti jaettujen elämysten kautta museo voi lisätä kokemusta yhteenkuuluvuudesta, joka auttaa lievittämään tai ennaltaehkäisemään esimerkiksi yksinäisyyttä tai eriarvoisuuden tunnetta. Museorakennuksen suunnittelussa huomioidaan tarpeet levähtämiseen ja vetäytymiseen – yksin tai yhdessä. Osa näistä paikoista sijoittuu museon näyttelyiden ja mui-

Museo kutsuu rauhoittumaan ja palautumaan ja luo kau-

den sisältökokemusten lomaan, kun taas osaan pääsee

punkitilan, johon jokainen on tervetullut. Museon sisällöistä

myös ilman museon pääsylippua. Oli syy museokäyntiin

nousevat kokemukset antavat apetta tunteiden, ajatusten

mikä hyvänsä, museossa oleminen kohottaa, virkistää ja

ja kokemusten reflektoimiseen. Kävijällä on mahdollisuus

rikastaa merkityksellistä elämää.

istahtaa, ehkä jopa asettua hetkeksi pitkälleen, hiljentyä ja rauhoittua, lukea, tuijotella taivasta tai ihmisvilinää. Sitran megatrendien1 mukaan hyvinvoinnin haasteet kasvavat toimintaympäristön muutosten vaikuttaessa ihmisten arkeen. Taiteen positiivisia vaikutuksia on tunnistettu suhteessa mielialaan, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden määrään sekä stressin kokemiseen ja sen hallintaan. Tuoreen, kahdeksan suomalaisen museon kävijöitä tarkastelleen tutkimuksen2 mukaan muutaman

3.8. Museo 3.0 – Museon digitaaliset ja virtuaaliset palvelut

tunnin pituinen museokäynti synnyttää hyvinvointivaikutuksia päiviksi ja jopa viikoiksi.

Uudet teknologiat, kuten virtuaali- ja lisätty todellisuus,

Museo on paikka niin sosiaalisille kohtaamisille kuin

digitaaliset kaksoset, tekoäly ja koneoppiminen, mahdol-

omille ajatuksille, oivalluksille ja tunteille. Museo tarjoaa

listavat yhä vaikuttavampia ja immersiivisempiä museo-

mahdollisuuksia taiteelliseen toimintaan ja käsillä teke-

kokemuksia. Museot ympäri maailmaa valmistautuvat

¹ Megatrendit 2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitra, 2023. ² Measuring the Public Value of Finnish Museum Experiences. John H. Falk, Nicole Claudio & David Meier. Institute for Learning Innovation, 2023. ³ Health Evidence Network Synthesis Report 67. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Daisy Fancourt & Saoirse Finn. World Health Organization, 2019.

Tulevaisuuden tekemisen museo

luomaan kokonaan virtuaalisia museoita tulevaisuuden

aikoja museokäynneille sekä räätälöidä kokemuksia ja

internetiin, metaversumiin. AD-museon tavoitteena on

palveluja käyttäjän kiinnostuksen mukaan. Yhteisöt voi-

olla eturivissä uudenlaisten digitaalisten sisältöjen ja pal-

vat osallistua digitaalisten alustojen avulla museon si-

veluiden kehittämisessä ja hyödyntää luovasti mahdol-

sältöjen suunnitteluun ja kokemiseen monikanavaisesti

lisuuksia

ja -kielisesti. Digitaalinen ja virtuaalinen museo on aina

yhteissuunnitella

testata

tulevaisuuden

museota. Mitäköhän teknologioita AD-museo pystyy hyödyntämään vuosien tai vuosikymmenien päästä?

tarjolla, ajasta ja paikasta riippumatta. Teknologian kehityksen kiihkeyden vuoksi museon di-

Digitaalisten ratkaisujen avulla museo avaa sisältö-

gitaalisen ja virtuaalisen toiminnan rakentaminen vaatii

jään, kokoelmiaan ja arkistoaineistojaan yhä laajemmin

uutta osaamista ja resursseja. Museo 3.0 vaatii uudenlais-

yhteiskunnan eri toimijoiden tarpeisiin. Ydintavoitteena

ta ymmärrystä käyttäjien tarpeista, digitaalisten alustojen

on museon saavutettavuuden lisääminen sekä parem-

ja virtuaalisten maailmojen lainalaisuuksista sekä palve-

pien palvelukokemusten ja sisältöjen toteuttaminen.

luiden arvonmuodostuksen mahdollisuuksista. AD-mu-

Kehittynyttä data-analytiikkaa hyödyntämällä päästään

seon tavoitteena on olla uusien sukupolvien museo, joka

parempiin yksilöityihin palveluihin: käyttäjädataan pe-

on läsnä kaikissa ympäristöissä, jotka käyttäjät tulevaisuu-

rustuen voidaan esimerkiksi ehdottaa rauhallisempia

dessa kokevat omikseen.

Monivuotinen SPICE -hanke1 tuo yhteen toimijoita viidestä eri maasta (Suomi, Italia, Espanja, Irlanti, Israel), tavoitteena löytää digitaalisuuden kautta uusia työvälineitä ja toimintatapoja kulttuuriperinnön yleisösuhteen uudistamiseen. Osana SPICEhanketta Designmuseo ja Aalto-yliopisto kehittävät kokoelmaesineisiin perustuvaa vuorovaikutteista pop up -VR-museota, jonka avulla pilotoidaan kansalaiskuratointia sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäjänä. SPICE on EU Horizon 2020 -rahoitteinen tutkimushanke vuosille 2020–2023. Kuvassa hankkeeseen liittyvä työpaja Turun pääkirjastossa helmikuussa 2023.

Kuva: Linda Svarfvar

¹ SPICE (Social Cohesion, Participation and Inclusion Through Cultural Engagement). 2020–2023.

Tulevaisuuden tekemisen museo

3.9. Museo meillä ja maailmalla – Toiminta eri puolilla Suomea ja kansainvälisesti

kumppanuuksiensa kautta AD-museo on läsnä ja kutsuu mukaan sisältöjensä pariin eri puolella Suomea, vahvistaen samalla alueellista ja paikallista kulttuuritoimintaa ja elinvoimaa. Myös museon digitaaliset palvelut edistävät alueellista yhdenvertaisuutta ja kaikkien osallisuutta kulttuuriin. Uuden museon kansainvälinen toiminta rakentuu kiertonäyttelyiden, kokoelmien vahvan liikkuvuuden, asiantunti-

AD-museo sijaitsee Helsingissä, mutta osa sen toiminnas-

jaroolin sekä arkkitehtuurin ja muotoilun alojen kansainvä-

ta jalkautuu eri puolille Suomea, Pohjoismaita ja laajem-

lisen vuoropuhelun ympärille. AD-museo toimii aktiivisesti

min kansainvälisesti.

myös kansainvälisissä suunnittelualojen ja museotoiminnan

AD-museon valtakunnallinen toiminta perustuu yhteis

verkostoissa. Museon kansainvälinen toiminta vahvistaa

työlle monialaisten kumppanuusverkostojen kanssa alueel

Suomen positiota arkkitehtuurin ja muotoilun kärkimaana

lisista museoista korkeakouluihin, valtakunnallisiin jär-

sekä kasvattaa suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun

jestöihin, organisaatioihin ja yrityksiin. Verkostojensa ja

kansainvälistä kysyntää ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Designmuseo on solminut alustavan yhteistyökumppanuuden japanilaisen Asahi Shimbun -konsernin kanssa usean kiertonäyttelyn toteuttamisesta Japaniin vuosina 2024–2034. Kuva Tokion Bunkamura-museosta, jossa Designmuseon tuottama Iittala-näyttely avautui 17. syyskuuta 2022. Kuva: Noriko Yamamoto / Asahi Shimbun

Tulevaisuuden tekemisen museo

Kuva Suomen paviljongin MindBuilding -näyttelyn avajaisista Venetsian biennaalissa toukokuussa 2018. Kuva: Alexander Mayes / Archinfo

Finland har en egen utställningspaviljong på Venedigbiennalen, ritad av Alvar Aalto 1956. Dessutom deltar Finland i en gemensam utställning i biennalens nordiska paviljong. AD-museet kommer att ansvara för den nordiska paviljongen tillsammans med ArkDes (Sveriges nationella centrum för arkitektur och design) och Nasjonalmuseet (Norges nationalmuseum). Det nordiska nätverket av museipartner är en viktig samarbetsplattform som AD-museet utvecklar genom att skapa nya samarbetsmodeller inom områdena utställningar, samlingar och expertutbyte. Nordiska designprinciper, såsom ekologi, demokrati, användarvänlighet, funktionalitet och helhetstänkande, är globalt mer relevanta än någonsin.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Sodanjälkeisen huutavan asuntopulan lievittämiseksi oli välttämätöntä tehostaa asuntotuotantoa. Tyyppitalopiirustussarjat sekä teollisesti esivalmistetut pientalotyypit olivat tärkeimpiä keinoja asuntopulan helpottamiseksi. Olennaista oli myös, että tyyppipientalo oli kohtalaisen helposti rakennettavissa ilman erikoisvälineitä tai perinteistä kirvesmiestaitoa. Omatoimisen hartiapankkirakentamisen merkitys jälleenrakennustyössä olikin keskeisen tärkeä. Alvar Aallon suunnittelema tyyppitalo esivalmistettiin A. Ahlström Oy:n Varkauden talotehtaalla ja pystytettiin paikan päällä. Kuva: Eino Mäkinen / Arkkitehtuurimuseo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Vuosisadan vaihteessa sisustustaide kuului olennaisesti modernien arkkitehtien toimialaan, ja Eliel Saarinen aloitti kokeilut sen parissa heti uransa alussa. Gesellius, Lindgren ja Saarinen saivat ehdotuksellaan Koti ensimmäisen palkinnon 1897 Suomen Käsityön Ystävät -yhdistyksen kilpailussa, jonka tarkoituksena oli suunnitella suomalaisen tyylin mukainen kalusto herrainhuoneeseen. Huonekalut olivat tilaustuote, niitä ei vielä suunniteltu varsinaiseen massatuotantoon. Huonekalujen teollisesta valmistuksesta vastasivat höyrypuusepänliikeet, ja taitava käsityöläinen saattoi valmistaa huonekalunsa myös itse. Kuva: originaalipiirustus / Designmuseo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Tulevaisuuden tekemisen museo

Ihmisen kokoinen museo

Tulevaisuuden tekemisen museo

AD-museo tavoittelee määrätietoisesti käyttäjäkuntansa laajentamista ja uusia kohderyhmiä pyrkien näin heijastamaan ympäröivää moninaista ja moniäänistä yhteiskuntaa. Tavoitteena on, että museon ottavat omakseen niin innokkaat museokävijät, designiin ja arkkitehtuuriin vihkiytyneet kuin myös ne, jotka eivät ole tottuneet viettämään aikaa museoissa. Onnistuakseen tavoitteessaan museon tulee ymmärtää käyttäjiensä tarpeita, toiveita ja motivaatioita jo ennen museon avautumista. Pelkkä ovien avaaminen ei riitä, vaan uusien yleisöjen kutsumiseen ja sitouttamiseen tarvitaan aktiivista ja pitkäjänteistä työtä, joka edistää samalla sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Tavoitteena on, että normaalina toimintavuotena, alkuhuuman laannuttua, museorakennuksessa vierailisi vuosittain lähemmäs puoli miljoonaa (475 000) ihmistä, joista noin 80 prosenttia (380 000) lunastaisi museon pääsylipun. Tavoitteellaan museo asettuu vertailussa pääkaupunkiseudun ja Pohjoismaiden suosituimpien museoiden rinnalle (ks. liite 4. Vertailu kotimaisista ja kansainvälisistä museoista ja näyttelykeskuksista). Kunnianhimoiseen kävijämäärätavoitteeseen museo pääsee luomalla erinomaisen asiakaskokemuksen niin museorakennuksessa kuin museon digitaalisissa ja virtuaalisissa palveluissa, jotka kutsuvat palaamaan museoon yhä uudelleen.

Helmikuussa 2022 teetetyn mielikuvatutkimuksen1 mukaan 43 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista on kuullut uudesta AD-museosta, ja 54 prosenttia eli noin 650 000 olisi kiinnostunut käymään museossa.

¹ Designmuseon mielikuvatutkimus pääkaupunkiseudulla. Parametra, 2022.

Kuva: Susanna Lönnrot

Tulevaisuuden tekemisen museo

Vieraanvarainen asiakaspalvelukulttuuri on läsnä kaikkialla museossa. Asiakaskokemusta kehitetään johdonmukaisesti ja käyttäjälähtöisesti läpi eri asiakaspolkujen, -kanavien ja koko organisaation. Asiakaspalvelu on laadukasta ja huomioi hienovaraisesti eri käyttäjäryhmien tarpeet eteisestä näyttelytiloihin, verkosta live-tapahtumiin ja museomyymälästä digitaalisiin palveluihin.

Museon tilat tarjoavat mahdollisuuksia väliaikaisiin kohtaamispaikkohin, jotka keskittyvät esimerkiksi yhteissuunnitteluun tai kestävään pohjoismaiseen suunnitteluun. Kuvassa konseptimyymälä Glasshouse Helsinki, jonka kokeileva myymäläkonsepti yhdisti vastuullista kuluttamista designiin, muotiiin ja taiteeseen entisen tavaratalo Aleksi 13:n tiloissa 2021–22. Kuva: Karoliina Bärlund / Helsinki Partners

Hanketyön aikana toteutetuissa kaupunkilaisten fokusryhmähaastatteluissa oli mukana 17 eri ikäistä ja äidinkielenään eri kieltä puhuvaa henkilöä, joista osa oli tottuneita museokävijöitä ja osa ei juurikaan vieraillut museoissa. Ryhmissä käydyissä keskusteluissa korostui ennen kaikkea museoon liittyvä, vaikeaksi koettu terminologia. Esimerkiksi ei-kävijöiden kohdalla jo sana "museo" tuotti mielikuvan vaikeasti lähestyttävästä tai epäkiinnostavasta paikasta. Osallistujat kokivat, että museossa vieraillessa täytyy tietää miten käyttäydytään ja mistä näyttelyissä kerrotaan. Erilaiset aktiviteetit, osallistuminen ja itse tekeminen sen sijaan koettiin innostavina. Osallistavat sisällöt sekä matalan kynnyksen palvelut, kuten ilmaispäivät, ravintolapalvelut ja erilaiset kaupunkitapahtumat, voivat auttaa museota tavoittamaan ryhmiä, jotka eivät ole tottuneet käymään museoissa tai kokevat muotoilun tai arkkitehtuurin teemat vielä vieraiksi.

Tulevaisuuden tekemisen museo

4.1. Kävijät ja käyttäjät

• Miten kokoelmapolitiikkaa uudistetaan niin että myös yhteiskunnan marginaalissa olevat tarinat ja teot tulevat tallennetuiksi? • Mitä tulevaisuuden teknologiat voivat lisätä museokokemukseen?

Vuoden 2020 lopussa Helsingin seudulla oli reilut 1,5 miljoonaa asukasta. Vuonna 2040 asukkaita on jo 300 000 enemmän, ja asukasluvun ennustetaan kasvavan kahteen miljoonaan vuoteen 2054 mennessä.1 Tulevaisuudessa Helsingin seudun ja koko Suomen väestö on entistä moninaisempaa ja monikulttuurisempaa. Kuntaliiton mukaan vieraskielisen väestön (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame) määrän ennustetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä, jos maahanmuutto pysyy nykyisellä tasolla.2 Demografian muuttuessa museon tulee palvella ja puhutella erilaisia yleisöjä. Museon tavoitteena on laajentaa yhteistyöverkostojaan ja tehdä yhteistyötä monialaisesti erilaisten yhteisöjen ja organisaatioiden kanssa, jotka edelleen laajentavat museon käyttäjärajapintaa. Ollakseen saavutettava ja tavoittaakseen kulttuurisesti ja kielellisesti vaihtelevia yleisöjä museon suunnittelua ohjaavat muun muassa seuraavat kysymykset: • Miten yhteiskunnan moninaisuus näkyy museon sisällöissä ja käsiteltävissä teemoissa? • Miten erilaisia yleisöjä osallistetaan luomaan omasta näkökulmastaan kiinnostavia ja saavutettavia sisältöjä ja palveluja? • Miten museo voi kohdata kokonaan uusia, harvoin taiteen ja kulttuurin pariin hakeutuvia yleisöjä? • Miten museon palveluissa huomioidaan lapset ja perheet? • Millä tavoin museo paitsi tavoittaa nuoret myös tuo nuorten äänen kuuluviin museon ohjelmistossa? • Millainen yhteistyö palvelisi parhaiten yrityksiä, jotka eivät vielä näe liiketoimintansa yhteyttä suunnittelualoihin? • Miten museon sisällöt tuotetaan niin, että ne tuottavat merkityksellisiä kokemuksia esimerkiksi aistirajoitteisille? • Miten museon sisällöissä varmistetaan aliedustettujen yhteisöjen näkökulmat ja millä tavalla nämä yhteisöt tuodaan osallisiksi museon toimintaan?

Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2021–2060. Ennuste alueittain 2021–2036. Harri Sinkko / Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitieto, 2022. 2 Väestönkehitys C23-kaupungeissa. C23-kaupunkien vieraskielisen ja ulkomaalaistaustaisen väestön kehitys vuosina 2000-2019 sekä vieraskielisen väestön väestöennuste vuoteen 2040 saakka. Kuntaliitto, 2020. 1

Kuvitus: Anja Reponen

Tulevaisuuden tekemisen museo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Suomessa kirjastolaitoksella on merkittävä tehtävä edistää kansalaisten lukutaitoa, tiedon saatavuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia kulttuuriin, demokratiaan ja sananvapauteen. Kirjastojen tehtäväkenttä on monipuolistunut valtavasti, ja nykyään lainattavana on kirjojen lisäksi kaikkea porakoneista luistimiin ja paikallisten urheilujoukkueiden kausikortteihin. Turun pääkirjaston tilat käsittävät vanhan rakennuksen vuodelta 1903 sekä Asmo Jaaksin (JKMM Arkkitehdit) suunnitteleman uuden rakennuksen, joka valmistui vuonna 2007. Avoimuudestaan ja toimivuudestaan kiitetty uusi kirjastotalo palkittiin Vuoden Betonirakenne -palkinnolla. Kuva: Michael Perlmutter / Arkkitehtuurimuseo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Tulevaisuuden tekemisen museo

Kokoro & Moi keräsi vuonna 2011 yhteen pitkälle yli sata kirjainsuunnittelijaa ympäri maailmaa. Yhteistyön tuloksena julkaistiin fontti Yo, Freckles!, joka on ladattavana ilmaiseksi. Kokoro & Moin perustajakaksikon Antti Hinkulan ja Teemu Suvialan töiden leimallinen tyyli syntyy taidosta uudistaa pohjoismaista suunnitteluperinnettä riisumalla pois jäykistelevää harmonisuutta ja hartautta. Näin visuaalisesta maailmasta saadaan värikäs ja leikkisä, mutta silti käytännössä kestävä. Kuva: Paavo Lehtonen / Designmuseo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Tulevaisuuden tekemisen museo

Hallinto ja organisaatio

Tulevaisuuden tekemisen museo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon tehtävät ja toiminnot jakautuvat Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiön ja säätiön yhteyteen syksyllä 2023 perustetun AD-museo Oy:n (AD-museet Ab)

kesken. Museon perustamisvaiheen jälkeen säätiö

toimii tukisäätiön tavoin vastaten sijoitusvarallisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä omistaa kansallisesti merkittävät museokokoelmat. Osakeyhtiömuotoinen museoyhtiö ylläpitää museolain mukaista valtakunnallisen vastuumuseon museotoimintaa sekä siihen liittyviä liiketoimintoja ja palveluita. Myös museokokoelmien ylläpito on delegoitu AD-museo Oy:lle.

Uuden arkkitehtuurija designmuseon suunniteltu hallintomalli Museon perustajakumppanit Yhteensä vähintään 30 milj. €:n pääomalahjoitukset säätiölle

Suomen arkkitehtuurimuseon säätiö

Museon perustajat

Helsingin kaupunki

Suomen valtio

Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiö

Kiinteistö Oy ADM

Museon perustaminen Pääomien ja kokoelmien hallinta

Uudisrakennuksen kehittäminen ja toteutus

AD-museo Oy

Museon uudisrakennus

60 milj. €:n pääomitus säätiölle Rakennuspaikan edellyttämät investoinnit

60 milj. €:n pääomitus säätiölle Valtionosuudet ja -avustukset sekä kokoelmatoiminnan tuki museolle

(perustettu 2022)

Säätiöiden sulautuminen ja toimintojen liikkeen luovutus museoyhtiölle (1.1.2024)

Designmuseon säätiö

(perustettu 2023)

(suunnittelukilpailu 2024–2025, arvioitu käyttöönotto 2030)

Museotoiminnan ja -palveluiden ylläpito Vuokralainen uudessa museorakennuksessa

Suomen valtion, Helsingin kaupungin sekä Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon keväällä 2021 käynnistämä museohanke on vuoden 2024 alkuun mennessä edennyt vaiheeseen, jossa AD-museolle valmistellut keskeiset toimijat ovat järjestäytyneet ja toimivat aktiivisesti. Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon säätiöt sulautuivat Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiöön 1. tammikuuta 2024.

Neuvottelukunta

Kansainvälinen neuvonantajaryhmä

Suunnittelukilpailun tuomaristo

Tulevaisuuden tekemisen museo

5.1.

Uusi AD-museo on valtakunnallinen vastuumuseo sekä arkkitehtuurin että muotoilun aloilla. Uudessa museossa kokonaisvaltainen ote suunnittelualoihin sekä muotoilun

AD-museo valtakunnallisena vastuumuseona Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo ovat 1. tammikuuta

ja rakennetun ympäristön kysymyksiin tarjoaa mahdollisuuden kehittää aiempaa laaja-alaisempaa, ajankohtaisiin ilmiöihin tarttuvaa valtakunnallista toimintaa. AD-museossa valtakunnallisuus läpäisee niin palvelut, sisällöt kuin toimintamallit.

2020 voimaan astuneen museolain mukaisia eri alojen 1

valtakunnallisia vastuumuseoita. Museolaki määrittelee

AD-museon valtakunnalliset tehtävät erikoisaloillaan:

valtakunnallisten vastuumuseoiden tehtävät ja nimeämi-

• Toteuttaa valtakunnallista museotoimintaa.

sen edellytykset. Vastuumuseorooli edellyttää Museovi-

• Kehittää ja edistää kulttuuriperintötyötä ja museoiden

raston kanssa neuvoteltua nelivuotiskauden suunnitelmaa ja raportointia, joiden perusteella museot saavat vastuumuseotehtävään osoitettua lisärahoitusta tavan-

yhteistyötä. • Toimia kulttuuriperinnön valtakunnallisena asiantuntijana.

omaisen, henkilötyövuosiin perustuvan valtionosuuden

• Ylläpitää ja edistää kansainvälisiä yhteyksiä.

lisäksi. Seuraava nelivuotiskausi kattaa vuodet 2024–

• Edistää kulttuuriperinnön tallentamista ja digitaalista

2027, jolloin museot ovat jo yhdistyneet.

Kuva: Risto Musta

Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon yhteinen A&DO-hanke on kiertänyt kolme vuotta eri puolilla Suomea. Kiertue on tavoittanut tuhansia ihmisiä pohtimaan omaa lähiympäristöään rakennetun ja muotoillun ympäristön teemojen kautta. Muotoiluoppimisen menetelmiä ja materiaaleja tarjoava A&DO Labra on konkreettinen esimerkki valtakunnallisen työn monista mahdollisuuksista ja museon roolista suunnittelualojen sisältöjen saavutettavuuden lisäämisessä.

¹ Museolaki. Finlex, 2019.

saatavuutta.

Tulevaisuuden tekemisen museo

5.2. Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiö

• Omistaa kansallisesti merkittävät muotoilun ja arkkitehtuurin kokoelmat, joita museo hallinnoi ja kehittää. • Omistaa ja hallinnoi yhtiöitä, joilla toteutetaan museotoimintaa sekä museotoimintaan liittyviä tehtäviä ja palveluita. • Kehittää, edistää ja ylläpitää kansallisia ja

Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiön tarkoituk-

kansainvälisiä verkostoja ja yhteiskuntasuhteita.

sena on edistää ja tukea arkkitehtuurija designmuseotoi-

• Huolehtii, että museolla on edellytykset kehittää ja

mintaa sekä edistää, tukea ja tehdä tunnetuksi arkkitehtuuria ja muotoilua. Tehtävänsä toteuttamiseksi säätiö:

edistää kulttuuriperintötyötä sekä kulttuuriperinnön tallentamista ja digitaalista saatavuutta.

• Perustaa uuden, kansainvälisesti korkeatasoisen

• Huolehtii, että museolla on edellytykset kehittää ja

ja pohjoismaisesti merkittävän arkkitehtuurija

edistää arkkitehtuuria ja muotoilua tekemällä niitä

designmuseon Helsingin Eteläsatamaan. Museo

tunnetuksi sekä toimia alansa valtakunnallisena

ja sille rakennettava uudisrakennus edustavat kansainvälistä huipputasoa laadultaan, näkyvyydeltään

asiantuntijana. • Huolehtii, että museolla on edellytykset kehittää

ja vaikuttavuudeltaan. Uuden museon toiminta

ja edistää museoiden yhteistyötä arkkitehtuurija

tulee järjestää niin, että sillä on edellytykset täyttää

designmuseotoimintaan liittyen.

valtakunnallisen vastuumuseon kriteerit. Säätiötä johtaa asiantuntijahallitus, jossa on oltava edustettuna korkeatasoinen sijoittamisen, varainhoidon ja varainhankinnan osaaminen, museoalan, arkkitehtuurin ja designin alojen riittävä tuntemus sekä muu museosäätiön Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

menestyksellisyyden kannalta keskeinen osaaminen. Säätiön hallituksessa on oltava myös kansainvälistä, erityisesti pohjoismaista osaamista. Yhteiskuntasuhteiden ja asiantuntijuuden vahvistamiseksi säätiö voi perustaa neuvottelukunnan. Neuvottelukuntaan säätiö voi kutsua laajasti suunnittelualojen toimijoita yrityksistä oppilaitoksiin, museo- ja kulttuurialan

Maybe more design besides EU (western culture)? Maybe Asia or South/ North American or Africa?

verkostoa sekä muita museon yhteiskunnallisen relevanssin ja vaikuttavuuden kannalta tärkeitä toimijoita. Syksyllä 2023 säätiö perusti konserniinsa AD-museo Oy:n vastaamaan museotoiminnan ylläpitämisestä. Suomen arkkitehtuurimuseon säätiön ja Designmuseon säätiön sulautumisen yhteydessä 2024 museoiden kokoelmat ja omaisuudet siirtyivät Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiölle. Kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävien kokoelmien ylläpito ja kehittäminen delegoitiin museoyhtiölle, jolla on kokoelmien hallintaan ja kehittämiseen koulutettu ja asiantunteva henkilökunta. Museoyhtiön perustamisen jälkeen säätiön merkittävin tehtävä liittyy säätiön sijoitusomaisuuden hallintaan ja kehittämiseen sekä pääoman kartuttamiseen varainhankinnalla, jota toteutetaan yhteistyössä museoyhtiön kanssa.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Uuden museorakennuksen kehittää ja rakennuttaa kaupungin ja valtion perustama Kiinteistö Oy ADM. Rakennushanketta kuvataan tarkemmin luvussa 9. Museorakennus meren äärelle. Säätiön pääomitus, varainhallinta ja varainhankinta

5.3. Museoyhtiö osana säätiökonsernia

Museohankkeen etenemisen edellytyksenä on, että Suo-

Syksyllä 2023 perustetun AD-museo Oy:n yhtiöjärjestys,

men arkkitehtuurija designmuseosäätiölle muodostuu

organisaatio- ja toimintamalli sekä käynnistysvaiheen

vähintään 150 milj. €:n pääoma. Helsingin kaupunki ja Suo-

strategia rakentuvat museon toteutussuunnitelman mu-

men valtio ovat ehdollisesti sitoutuneet kumpikin lahjoit-

kaan. Yhtiön toiminta käynnistyi vuoden 2024 alussa, kun

tamaan säätiölle enintään 60 milj. €, yhteensä 120 milj. €.

Designmuseon säätiö ja Suomen arkkitehtuurimuseon

Lisäksi säätiö kerää yksityisiltä tahoilta vähintään 30 milj. €.

säätiö sulautuivat Suomen arkkitehtuurija designmu-

Hankkeeseen ehdollisesti sitoutuneet yksityiset lahjoittajat

seosäätiöön ja museoiden nykyinen henkilökunta ja toi-

ovat Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen Kulttuurirahasto,

minnot siirtyivät uuteen museoyhtiöön. Museotoimintaa

Svenska kulturfonden ja Saastamoisen säätiö. Muut yksityi-

ylläpitävän osakeyhtiön hallitus ja toimiva johto tukevat

set lahjoittajat julkistetaan museohankkeen edetessä.

uuden museon tavoitteita. Museon johtajalla tulee olla

Kaupungin ja valtion pääomituserät jaksotetaan por-

museolain mukainen pätevyys.

rastetusti vuosille 2024–2025. Museon perustajakumppa-

Siirtymäkaudelle museoyhtiön toimitusjohtajaksi on ni-

neiksi tulevien yksityisten pääomalahjoittajien lahjoituk-

mitetty Designmuseon johtajana vuodesta 2012 toiminut

set voidaan jaksottaa vuosille 2024–2028.

Jukka Savolainen. Arkkitehtuurimuseon johtajana toimi-

Säätiölle muodostuu lahjoitusten myötä 150 milj. €:n

nut Carina Jaatinen johtaa museoyhtiön sisältöpalveluja.

peruspääoma. Tämän sijoitusvarallisuuden tuotot mah-

Tavoitteen mukaan museolle rekrytoidaan uusi johtaja

dollistavat säätiölle museotoiminnan tukemisen sekä uu-

niin, että tämä voisi aloittaa työnsä siinä vaiheessa, kun

disrakennuksen rahoitus- tai pääomavuokran ja ylläpito-

museorakennuksen suunnittelukilpailu on ratkennut, ja

kulujen kattamisen.

osallistua näin voittaneen ehdotuksen jatkokehitystyöhön.

Säätiön varainhankinta on jatkuvaa. Tulevien vuosien kehitystarpeisiin, kuten uuden museon digitaalisten ja vir-

Organisaatio

tuaalisten palveluiden luomiseen sekä kansainvälisen huip-

Liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti Design-

putason edellyttämiin sisällöllisiin panostuksiin, tehdään

museon säätiön ja Suomen arkkitehtuurimuseon säätiön

varainhankintaa ja etsitään kumppaneita. Tavoitteena on

henkilökunnat siirtyivät uuteen museoyhtiöön vanhoina

kasvattaa säätiön pääoma tasolle, joka tuottaa liikkumava-

työntekijöinä. Organisaatiota kehitetään ja kasvatetaan

raa myös tuleviin investointitarpeisiin.

määrätietoisesti vastaamaan uuden museokonseptin mu-

Säätiö kilpailuttaa varainhallinnan kumppanin, jonka

kaisen toiminnan vaatimuksia.

kanssa se laatii säätiön tuottoja vastuullisuustavoitteita tu-

Nykyisten museoiden eli Designmuseon ja Arkkitehtuu-

kevan sekä eettistä ohjeistoa noudattavan sijoitusstrategian.

rimuseon organisaatioissa on yhteenlaskien 65 henkilötyövuotta. Tässä suunnitelmassa esitetyt museon toimin-

Tulevaisuuden tekemisen museo

tatalouden laskelmat perustuvat arviolle, jonka mukaan

sessa organisoituminen edellyttää muutosneuvotteluja.

uuden museon toimintojen ylläpitämiseen tarvittaisiin

Organisoitumisessa huomioidaan sekä AD-museon toimin-

noin 120 henkilötyövuotta.

nan tahtotila että mahdollinen strategia.

Museon operatiivinen toiminta voidaan jakaa kolmeen ydinalueeseen:

5.4.

1. Sisällöntuotanto, tutkimus- ja kokoelmatyö 2. Asiakaskokemus ja liiketoiminnan kehittäminen 3. Sisäiset palvelut

Museo työpaikkana

Kukin osa-alue vaatii erilaisia kyvykkyyksiä ja osaamista, joita valotetaan lisää luvussa 8.2. Museoiden kehi-

Museokokemuksen luovat ennen kaikkea museossa

tyssuunnitelma.

työskentelevät ihmiset. AD-museota työpaikkana raken-

Eheän, kokonaisvaltaisen ja vuorovaikutteisen mu-

netaan yhtä tavoitteellisesti ja kunnianhimoisesti kuin

seokokemuksen luomiseksi tarvitaan laaja-alaista ja

museon palveluita ja muita toimintoja. Museon houkut-

moniammatillista sisällöntuotantoa. Sisällöntuotannolla

televuus työpaikkana perustuu museon tarkoitukseen ja

tarkoitetaan esimerkiksi yleisötyötä, näyttely- ja ohjelma-

sen heijastumiseen sisäisessä toiminnassa: työpaikka on

sisältöjen kuratointia ja toteutusta, museon toiminnan

inhimillinen ja inklusiivinen sekä ammattitaitoista, laadu-

ytimessä olevia kokoelma- ja tietopalveluja, tutkimusta

kasta ja rohkeaa tekemistä arvostava työyhteisö. Houkut-

sekä kirjasto- ja tietokeskuspalveluja. Sisällöntuotantoa

televuutta lisää työn tekemisen monipuolisuus, hauskuus

tuetaan digitaalisella tuotannolla ja esimerkiksi graafi-

sekä mahdollisuus omalla osaamisella edistää museon

sella suunnittelulla. Sisällöntuotantoon voi myös liittyä

arvoja ja vaalia arvokasta kulttuuriperintöä.

alusta- ja projektitoimintaa.

Museo työpaikkana edistää moninaisuutta rekrytoinneis-

Asiakaskokemukseen ja liiketoiminnan kehittämiseen

sa. Monimuotoisuus itseisarvona auttaa museota työpaik-

liittyvät läheisesti asiakaspalvelu, palveluiden kehittämi-

kana toimimaan luovemmin, huomioimaan asiakaskunnan

nen ja myynti, myymälä- ja ravintolatoiminta, markkinoin-

monimuotoisuuden ja tavoittamaan uusia käyttäjiä parem-

ti, viestintä ja kumppanuudet.

min. Työpaikan toimintaa ohjaavat yhteistyö ja empatia,

Sisäiset palvelut kattavat museon operatiivista palvelua

jotka ilmenevät kaikessa strategisesta suunnittelusta asiak-

tukevia toimintoja, kuten henkilöstöjohtamisen, it-palve-

kaan kohtaamiseen ja kokonaisvaltaisesta ohjelmistosuun-

lut, kiinteistöpalvelut, hankintatoimen, hallinnon ja talou-

nittelusta jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Organisaa-

den sekä varainhankinnan. Vastuullisuuden johtaminen

tiokulttuurin ja työntekijäkokemuksen aktiivinen johtaminen

ja kehittäminen lukeutuvat niin ikään sisäisiin palveluihin.

ymmärretään hyvän asiakaskokemuksen edellytyksenä.

suunnittelutyö

Organisatorisesti museo rakentuu matalan hierarkian

ajoittui loppusyksyyn 2023, ja se toteutetaan säätiöiden

Siirtymävaiheen

organisaatiomallin

varaan. Vahvistamalla työyhteisön toiminta- ja vaikutus-

sulautumisen jälkeen yhteistyössä henkilöstön kanssa.

mahdollisuuksia lisätään toiminnan ketteryyttä, luovuutta

Merkittävien henkilökohtaisten tehtävämuutosten tapauk-

ja kykyä sopeutua muuttuvaan ympäristöön.

Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

MORE GAMES TO PLAY.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

Tell us how the finnish design is perceived by the other countries, nations?

SCISSORS FOR PEOPLE WITH NO HANDS.

DIGIMAAILMAN & FYYSISTEN TILOJEN YHDISTÄMISTÄ. Löylykauhoja! Muotoja riittää! Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

A design process shown by instructions, ideas, explanations and an example for visitors to understand a designing process.

Tulevaisuuden tekemisen museo

SKY-SCRAPER ARCHITECTURE.

Enemmän huomiota naispuolisille suunnittelijoille ja laajemmin suomalaisen designin historiaa.

PULPETTIEN KEHITYS. Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

Food Design, cinnamon roll.

Mera historia om spel.

Tulevaisuuden tekemisen museo

5.5. Vastuullisuus museon toiminnassa Uuden arkkitehtuurija designmuseon toiminnan lähtökohtana on kokonaisvaltainen vastuullisuus. Suunnitelma vastuullisuuden ja kestävyyden osalta tarkentuu työn edetessä. Samalla varmistetaan, että museo on vuoropuhelussa ympäröivän yhteiskunnan kanssa, pysyy ajankohtaisena ja uusiutuu jatkuvasti. Museo toimii paitsi itse kestävästi ja vastuullisesti, myös tutkii kestävyyttä ja vastuullisuutta sekä tuottaa tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja näitä koskien koko museokentälle. Kulttuurinen ja sosiaalinen vastuu ovat uuden museon ydinaluetta. Museo säilyttää ja vaalii kulttuuriperintöä kestävällä ja yhdenvertaisella tavalla opetusja kulttuuriministeriön kulttuuriperintöstrategian mukaisesti. Avoimuus, moninaisuus ja saavutettavuus ovat olennaisia arvoja museon toiminnassa. Vastuullinen taloudenpito ja hyvä hallintotapa muodostavat perustan taloudelliselle vastuulle. Museolle määritellään eettiset ja ekologiset periaatteet yritysyhteistyötä sekä varainhankintaa ja lahjoittamista koskien. Kestävä talouspohja rakentuu toimivalle liiketoimintamallille, joka nojautuu useaan eri tulonlähteeseen. Museon toimintatalous ja liiketoimintasuunnitelma kuvataan tarkemmin luvussa 6.2. Museon liiketoimintasuunnitelma. Museon ekologinen vastuu kytkeytyy museorakennukseen, materiaalisiin hankintoihin ja kulutukseen. Tavoitteena on edetä jatkuvasti kohti hiilineutraalia museota, johon pyritään minimoimalla toiminnan päästöt ja etsimällä tehokkaasti uusia keinoja niiden vähentämiseksi. Ekologisen ja hiilineutraalin museotoiminnan ja -palveluiden suunnittelu, toteutus ja mittaaminen vaativat resursseja, osaamista ja tietoa. Näitä kysymyksiä tarkastellaan hankkeen edetessä. Museon uudisrakennushankkeen osalta vastuullisuuden kysymyksiä käsitellään luvussa 9.2.3. Vastuullisuus.

Tulevaisuuden tekemisen museo

AD-museo on avoin kaikille sekä vierailukohteena että työpaikkana. Museon fyysinen ympäristö suunnitellaan esteettömäksi. Liikuntaesteiset, aistirajoitteiset sekä esimerkiksi autismikirjon ihmiset huomioidaan museon tilojen ja toiminnan suunnittelussa ja varmistetaan, että museon työ- ja yleisötilat sekä digitaaliset palvelut soveltuvat kaikille. Kulttuurista saavutettavuutta museo edistää tekemällä yhteistyötä erilaisten yhteisöjen sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa. Taloudellista saavutettavuutta kehitetään muun muassa maksuttomien palveluiden, alennuslippujen ja ilmaispäivien keinoin. Kaikki museon vierailijat ja museoyhteisön jäsenet ovat yhdenvertaisia. Jokaisella on mahdollisuus osallistua toimintaan tasaarvoisesti ja turvallisesti. Museo pyrkii ennaltaehkäisemään syrjintää ja häirintää puuttuen niihin aktiivisesti. Museo kunnioittaa henkilöiden yksityisyydensuojaa ja huolehtii luottamuksellisen tiedon vastuullisesta käsittelystä. Hankkeen edetessä museolle laaditaan turvallisemman tilan periaatteet ja yhdenvertaisuussuunnitelma.

Kuvitus: Anja Reponen

Tulevaisuuden tekemisen museo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti suunnittelivat vuonna 1938 valmistuneen Olympiastadionin pienimpiä yksityiskohtia myöten. Katsomon penkkejä varten Lindegren suunnitteli tyylikkäät funkishenkiset numeromallit. Kun puupenkit vaihdettiin uusiin stadionin mittavan peruskorjauksen yhteydessä, ihmiset saivat pientä korvausta vastaan käydä hakemassa vanhoja penkkejä uusiokäyttöön. Uusiin koteihin päätyi pitkälti yli 4000 penkkiä. Kuva: originaalipiirustus / Arkkitehtuurimuseo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Tulevaisuuden tekemisen museo

Vuokko Nurmesniemi otti jo 1960-luvulla vaatesuunnittelun johtoajatukseksi kestävyyden ja ekologisuuden. Hän käytti lähes yksinomaan luonnonmateriaaleja: villaa, pellavaa, silkkiä ja puuvillaa. Tanssia ja teatteria harrastanut valokuvaaja Max Petrelius toi liikkeen ja vauhdin muotikuviin, joissa oli totuttu poseeraamaan jäykän teennäisesti. Erityisen hyvin tyyli sopi Nurmesniemen graafisiin ja liehuviin vaatteisiin, joita Petrelius kuvasi vuodesta 1964 lähtien. Kuva: Max Petrelius / Designmuseo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Tulevaisuuden tekemisen museo

Talous ja uusi liiketoimintamalli

Tulevaisuuden tekemisen museo

Museotoiminnan ylläpitäminen edellyttää kestävää rahoituspohjaa ja toimintatalouden mallia. Taloudellisten epävarmuuksien kasvaessa museoiden, kuten kaikkien kulttuurialan toimijoiden, on elintärkeää laajentaa rahoituspohjaansa, vahvistaa eri tulovirtojen muodostusta ja pyrkiä luomaan näistä tasapainoinen taloudellinen malli. AD-museon toimintatalous on rakennettu kunnianhimoisen ja kansainvälisen museotoiminnan tarpeisiin. Sen perusajatuksena on kokonaisvaltainen museoelämys, jonka mahdollistamiseksi myös museotoimintaa tukevat liiketoiminnot, kuten ravintola-, myymälä- ja tapahtumapalvelut, ovat museoyhtiön itsensä tuottamia ja keskeinen osa museon konseptia ja profiilia. Museon liiketoimintamallissa omien tuottojen osuus kokonaistuotoista on 58 prosenttia. Museotoimintaa sekä siihen liittyviä liiketoimintoja ja palveluita ylläpitää Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiön omistama museoyhtiö, joka on perustettu syksyllä 2023. Yhtiö aloitti toimintansa museoiden sulautumisen yhteydessä 1. tammikuuta 2024. Uuden museorakennuksen valmistuttua museoyhtiö toimii vuokralaisena museon uudisrakennuksessa ja hakeutuu arvonlisäverovelvolliseksi merkittävästä osasta toimintaansa.

AD-museolle suunnitellussa liiketoimintamallissa museoyhtiö omistaa liiketoiminnan kaikki osat. Suomessa malli on harvinainen, mutta esimerkkejä löytyy maailmalta. Liitteessä1 AD-museota vertaillaan tanskalaiseen Louisianataidemuseoon, joka toimii vastaavan mallin pohjalta. Kuva: Louisiana Museum of Modern Art

Liite 4. Vertailu kotimaisista ja kansainvälisistä museoista ja näyttelykeskuksista.

Tulevaisuuden tekemisen museo

6.1.

to. Säätiön avustus museoyhtiölle kohdistuu kokonaisuudessaan museotoimintaan, jota jäljempänä tässä luvussa käsitellään museon liiketoimintasuunnitelman

Museoyhtiön rahoitus

yhteydessä museolippuliiketoimintana. Museolippuliiketoiminta kattaa sisältöpalveluihin liittyvät tulot, kuten pääsyliput, opastettujen kierrosten ja työpajojen pää-

Museotoimintaa ylläpitävän AD-museo Oy:n rahoitus pe-

symaksut.

rustuu kolmelle kivijalalle: museosäätiön peruspääoman muodostaman sijoitusvarallisuuden tuotosta jaettaville

2. Valtion rahoitus

avustuksille, valtionosuuksille ja -avustuksille sekä oman

Museoyhtiö saa opetusja kulttuuriministeriöltä tukea

toiminnan tuotoille. Oman toiminnan tuotot muodostuvat

kolmessa muodossa: museotoiminnan henkilötyövuosiin

pääsylipputuotoista, ravintola-, myymälä- ja tapahtumalii-

perustuvaa valtionosuutta, valtakunnallisen

ketoiminnan tuotoista, yritysyhteistyön ja jäsenohjelmien

vastuumuseon tehtävään liittyvää lisäosaa sekä

tuotoista, museotoimintaan kohdistuvista hankeavustuk-

kokoelmien ylläpitoon kohdentuvaa tukea. Valtion rahoituksen määrä perustuu nykyisten Arkki

sista sekä muista omista tuotoista.

tehtuurimuseon ja Designmuseon saamiin valtionosuuk1. Museosäätiön sijoitusvarallisuuden tuotoista yhtiölle jakamat avustukset

siin ja -avustuksiin vuoden 2023 tasolla. Nykyiset museot

Museosäätiölle muodostuu museon perustajien ja pe-

yhteensä 4 080 000 euroa seuraavasti:

rustajakumppanien

• Valtionosuuksia ja valtakunnallisen vastuumuseon

pääomalahjoituksista

vähintään

150 milj. €:n pääoma. Tämä peruspääoma muodostaa säätiön sijoitusvarallisuuden, jonka tuotolla säätiö avustaa museoyhtiötä. Museon taloudellisessa mallissa säätiön on oletettu kartuttavan peruspääomaansa maltillisella varainhankinnalla, ja sijoitusvarallisuuden

saavat opetusja kulttuuriministeriön myöntämänä tukea

lisää 2 704 000 euroa. • Vuokratukea Senaatti-kiinteistöjen omistamiin nykyisiin museorakennuksiin 895 000 euroa. • Vantaan kokoelmakeskuksen ylläpitoon kohdistuvaa tukea 481 000 euroa.

tuotoksi on oletettu 3,5 prosentin vuotuinen reaalituot-

Museoyhtiön rahoitus

Yritysyhteistyö

Säätiön avustus museoyhtiölle

5,25 M€

Valtionavustukset

4,08 M€

Museolippuliiketoiminta

4,97 M€

Ravintola-, tila-

4,71 M€

13 % Kauppaliiketoiminta

ja tapahtumaliiketoiminta Kauppaliiketoiminta

2,80 M€

Yritysyhteistyö

0,54 M€

Kokonaistuotot 22,35 M€

23 % Säätiön avustus museoyhtiölle

21 % Ravintola-, tilaja tapahtumaliiketoiminta

18 % Valtion rahoitus

22 % Museolippuliiketoiminta

Tulevaisuuden tekemisen museo

Nykyisistä museorakennuksista luovuttaessa siirretään

Liiketoimintasuunnitelma on laadittu museon kävijä-

vuokratukea vastaava osuus valtionosuuksiin, jolloin val-

määrätavoitteisiin perustuen. Kävijämäärien vaihteluiden

tion vuotuinen tuki uudelle museolle vastaa kahden nykyi-

vaikutusta kokonaistalouteen on tarkasteltu herkkyysa-

sen museon saamaa vuosittaista valtionrahoitusta.

nalyysin avulla. Liiketoiminnan kannattavuuslaskelmat on

toteutettu yhteistyössä Deloitten kanssa, joka on validoi3. Museon oman toiminnan tuotot

nut ne perustuen kansalliseen ja kansainväliseen verrok-

Oman toiminnan tuotot rakentuvat neljän liiketoimin-

kidataan. Vertailutaulukko kotimaisista ja kansainvälisistä

ta-alueen varaan: museolippuliiketoiminta, yritysyhteistyö,

referenssi-instituutioista löytyy liitteestä 4. Vertailu koti-

ravintola-, tilaja tapahtumapalvelut ja kauppaliiketoimin-

maisista ja kansainvälisistä museoista ja näyttelykeskuksista.

ta. Liiketoiminta-alueiden kannattavuutta kuvataan seu-

Tarkemmat liiketalouden laskelmat on koottu salassa pi-

raavassa luvussa.

dettävään liitteeseen¹. Laskelmat ovat alustavia ja tarkentuvat suunnittelun edetessä. Museorakennuksen vuokra-arvio tarkentuu

6.2.

rakennushankkeen toteutusmallia koskevan päätöksenteon jälkeen.

Museon liiketoimintasuunnitelma

Liiketoimintasuunnitelmassa käytetyt perusoletukset ovat: • Uusi liiketoimintamalli pyrkii rahoituspohjan laajentamiseen useamman liiketoiminta-alueen kautta.

Museon liiketoimintamalli ja siihen liittyvät taloudelliset laskelmat perustuvat luvussa 3. Sisällöt ja palvelut esiteltyyn

• Museon liiketoiminta on pääosin arvonlisäverovelvollista.

museon konseptiin ja palvelutarjontaan. Liiketoimintamalli

• Museo on auki 360 päivää vuodessa ja 11 tuntia

poikkeaa tyypillisestä suomalaisen museon toimintatalou-

päivässä. (Huom. laajat aukioloajat on huomioitu

den mallista siten, että omien tuottojen osuus kokonaistuotoista on 58 prosenttia.

Museoyhtiön kulurakenne

18 %

37 % Museolippuliiketoiminta

Vuokra ja ylläpito

5,57 M€

Hallinto ja jaetut toiminnot

3,93 M€

Museolippuliiketoiminta

8,20 M€

Ravintola-, tilaja

2,71 M€

tapahtumaliiketoiminta

Hallinto ja jaetut toiminnot

12 %

25 %

Kauppaliiketoiminta

1,60 M€

Yritysyhteistyö

0,34 M€

Kokonaiskulut

22,35 M€

Ravintola-, tilaja tapahtumaliiketoiminta

Vuokra ja ylläpito

7% Kauppaliiketoiminta

Yritysyhteistyö

Liite 8. Uuden arkkitehtuurija designmuseon talous- ja kannattavuusmalli (salassa pidettävä, julkisuuslaki 621/1999).

Kukin liiketoiminta-alue sisältää alueen hankintamenon ja suorat henkilöstökulut. Vuokra- ja ylläpitokulut sekä hallinnon ja jaettujen toimintojen kulut on esitetty erikseen.

Tulevaisuuden tekemisen museo

kustannuksissa ja henkilöresurssitarpeissa. Tämä ei

4,08 milj. €. Museon tärkeimmät oman toiminnan tulon-

tarkoita sitä, että kaikki toiminnot olisivat aina auki

muodostuksen lähteet ovat:

eli voidaan olettaa, että tuotot ja kulut joustavat

• Museolippupalvelut, sisältäen myös yleisötyön,

aukioloaikojen mukaan.) • Kauppa- ja ravitsemusliiketoiminnan oletetaan

arkistoja kokoelmapalvelut sekä muut museon sisältötoimintaan liittyvät palvelut.

toimivan itsenäisesti vetovoimaisten markkinajohtajien

• Ravintola-, tilaja tapahtumaliiketoiminta.

tasolla osana museokonsernin omaa liiketoimintaa.

• Kauppaliiketoiminta, pois lukien verkkokauppa,

• Laskelmat kuvaavat museon normaalia toimintavuotta, jolloin toiminta on vakiintunut. Kävijämäärien arvioidaan asettuvan normaalille tasolle kolmantena

joka on museolle sekä tunnistettu potentiaali että investointikohde. • Yritysyhteistyö ja jäsenohjelmat.

toimintavuonna. Kaksi ensimmäistä vuotta tulevat todennäköisesti houkuttelemaan normaalia

Oman toiminnan liikevaihdosta 4,97 milj. € odotetaan tu-

toimintavuotta enemmän kävijöitä ja olemaan

levan museolippupalveluista, 4,71 milj. € ravintola-, tilaja

kustannusrakenteeltaan poikkeavia, kun eri palveluita

tapahtumapalveluista, 2,80 milj. € kauppaliiketoiminnasta

ja prosesseja otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa.

ja 0,54 milj. € yritysyhteistyötoiminnasta.

• Viime vuosina avautuneiden kotimaisten ja

Liikevaihtolaskenta perustuu 380 000 museolippu

kansainvälisten museoiden vertailussa ensimmäisten

asiakkaaseen ja 475 000 vierailijan kokonaiskävijämäärään

vuosien kävijämäärät museon avautumisen jälkeen

museorakennuksessa. Museohankkeen taloudellisessa

ovat olleet yli puolitoistakertaiset suhteessa normaalin

mallissa on huomioitu vaihtelu museon kävijämäärissä.

toimintavuoden kävijämääriin. • Alkuvuodesta 2020 käynnistynyt koronapandemia vaikutti museoiden toimintaan merkittävästi vuoteen

Kokonaiskulut ovat 22,35 milj. € kokonaistuloksen asettuessa ±0-tasolle.

2022 saakka, sillä monet museot olivat suljettuna ja matkailua rajoitettiin voimakkaasti. Tämän johdosta

Hankintameno: Museon hankintamenon arvioidaan ole-

vuosi 2019 on museokentällä viimeinen normaali

van 7,41 milj. €. Luku sisältää näyttely- ja muuhun sisäl-

toimintavuosi, jolta on saatavilla kattavia vuositilastoja.

löntuotantoon liittyvät suorat kulut, ravintola-, tila ja ta-

• Laskelmissa on käytetty oletuksena 380 000

pahtumaliiketoiminnan raaka-ainekulut ja muut suorat

vuosittaisen museolippuasiakkaan perustasoa.

ostot sekä kauppaliiketoiminnan suorat ostot. Hankinta-

Lukuihin sisältyvät pääsylipun kaikki hintaryhmät

menoon on lisäksi arvioitu kokoelmakeskuksen ylläpitä-

(täysihintaisen lipun ostajat, alennusryhmät ja

miseen liittyvät kulut.

ilmaisryhmät). Rakennuksessa oletetaan vierailevan muitakin kävijöitä, jolloin museorakennuksen

Henkilöstökulut:

yhteenlaskettu vuosittainen kävijämäärä on 475 000.

on 120 ja henkilöstökulut yhteensä 7,06 milj. €. Suo-

Henkilötyövuosien

kokonaismäärä

rat liiketoiminnan henkilöstökulut on arvioitu 5,45 milj. €:n tasolle. Suorat henkilöstökulut sisältävät sisällön-

6.2.1. Toimintatalous

ja liiketoiminnan yleiskatsaus

tuotannon ja asiakaskokemuksen henkilöstön (62 htv), yritysyhteistyön henkilöstön (4 htv), ravintola- ja tapahtumapalveluiden henkilöstön (26 htv) ja museokaupan henkilöstön (5 htv).

Museon kokonaistuottojen arvioidaan olevan yhteensä

Hallinnon ja jaettujen toimintojen henkilöstökulut on

22,35 milj. € vuodessa, josta oman toiminnan tuottoja

arvioitu 1,61 milj. €:n tasolle sisältäen yleisen hallinnon

on 13,02 milj. €, säätiön sijoitusvarallisuutensa tuotois-

(mukaan lukien museojohtaja), viestinnän, markkinoin-

ta maksamia avustuksia 5,25 milj. € ja valtionavustuksia

nin, myynnin, vastuullisuuden, liiketoiminnan kehityk-

Tulevaisuuden tekemisen museo

LIPPUJA ERILAISILLE KÄVIJÖILLE

sen, taloushallinnon ja hankinnat sekä IT-, HR-, ja kiinteistöpalvelut. Yhteensä näihin toimintoihin on arvioitu

Nykyinen Designmuseo kiinnostaa kotimaisia ja

23 henkilötyövuotta.

kansainvälisiä matkailijoita, joten voidaan olettaa, että merkittävä osa myös AD-museon kävijöistä on matkailijoita. Vuoden 2019 museotilastojen

Kiinteistön kulut: Museokiinteistön vuokra- ja ylläpitoku-

mukaan 31 prosenttia Designmuseon kävijöistä oli

lut on arvioitu tasolle 5,57 milj. €.

matkailijoita, kun pääkaupunkiseudun museoiden

Hallinto ja jaetut toiminnot: Hallinnon ja jaettujen toi-

keskiarvo oli 16 prosenttia.

mintojen ostopalvelu- ja yleiskustannusten arvioidaan olevan 2,32 milj. €.

On arvioitu, että uuden museon kävijöistä 40 prosenttia maksaa lipustaan täyden hinnan (esimerkiksi matkailijat ja yksittäiset kävijät), 35

Museon tarkennetussa talous- ja kannattavuusmallissa1

prosenttia maksaa alennetun hinnan (esimerkiksi

kiinteistön ja hallinnon kulut on kohdistettu kullekin liike-

eläkeläiset, opiskelijat ja Museokortin käyttäjät) ja

toiminnalle, jotta voidaan tarkastella eri liiketoimintojen

neljännes käynneistä on maksuttomia (esimerkiksi

kokonaiskannattavuutta. Tässä luvussa liiketoiminnoille

koululaiset ja vähävaraiset).

on kohdistettu ainoastaan hankintameno ja suorat henkilöstökulut. Museolippuliiketoiminnan kulut katetaan museolippuMuseolippuliiketoiminta

liiketoiminnan liikevaihdolla (4,97 milj. €), valtion ja sää-

Uuden museon museolippuliiketoiminnan liikevaihto 4,97

tiön avustuksilla (yhteensä 9,33 milj. €) sekä muiden liike-

milj. € perustuu seuraaviin oletuksiin:

toiminta-alueiden tuotoilla (1,44 milj. €).

• Museon sisältöpalveluja käyttää 380 000 kävijää vuodessa.

Yritysyhteistyö

• Täysihintaisen lipun hinta on 20 €.

AD-museo tarjoaa yrityksille eritasoisia kumppanuus-

• Lipun keskihinta on 12,5 €. Tämä voisi tarkoittaa

mahdollisuuksia jo museon perustamisvaiheessa. Muse-

esimerkiksi sitä, että 380 000 kävijästä 40 prosenttia

on avajaiskauden kumppanuusedut on suunnattu vain

maksaa lipustaan täyden hinnan, 20 prosenttia

perustamisvaiheessa museoon sitoutuneille kumppa-

maksaa alennuslipun hinnan 15 €, 15 prosenttia

neille.

maksaa alennuslipun hinnan 10 € ja 25 prosenttia on ilmaiskävijöitä.

Museon toimintaan kytkeytyvät yhteistyökumppanuudet ja jäsenyysohjelmat rakentuvat tulevien vuosien aika-

• Kaksi prosenttia kävijöistä käyttää maksullisia

na. Yritysjäsenohjelmassa hyödynnetään Designmuseon

opastuspalveluita ja puoli prosenttia osallistuu

Design Club -yritysklubin kokemuksia ja koko AD-museon

maksullisiin työpajoihin.

kumppanuusohjelman suunnittelussa tullaan kuulemaan elinkeinoelämän edustajia tulevaisuuden yritysyhteistyön

Museolippuliiketoiminnan hankintameno 4,70 milj. €

tarpeiden tunnistamiseksi.

koostuu sisällöntuotannon kuluista. Tähän sisältyvät näyt-

Yritysyhteistyöliiketoiminnan kulut koostuvat pääosin

telytuotannot, digituotannot ja digitaalinen läsnäolo, muu

henkilöstökuluista (0,32 milj. €). Muut kulut liittyvät hal-

sisällöntuotanto, yleisötyö ja tapahtumallisuus, kokoel-

lintoon ja jaettuihin toimintoihin sekä muihin yleiskului-

makeskuksen ylläpito ja kokoelma- ja tutkimustyö sekä

hin. Yritysyhteistyön liikevaihto 0,54 milj. € on maltilli-

kansainvälinen toiminta.

nen arvio. Museon kiinnostavuus huomioiden voidaan

Museolippuliiketoiminnan suorat henkilöstökulut 3,50

olettaa, että tavoite on mahdollista ylittää investoimalla

milj. € sisältävät museotyön, sisällöntuotannon ja asiakas-

myynti- ja kumppanuusosaamiseen ja tuotteistamalla

kokemuksen henkilöstön.

kumppanuudet innovatiivisesti.

Liite 8. Uuden arkkitehtuurija designmuseon talous- ja kannattavuusmalli (salassa pidettävä, julkisuuslaki 621/1999).

Tulevaisuuden tekemisen museo

Museoyhtiön talous Museoyhtiön tulot

Säätiön avustus museoyhtiölle*

5,25 M€

Valtionosuudet ja -avustukset **

4,08 M€

Museolippuliiketoiminta

Avustukset museolle yhteensä

9,33 M€ Kokonaistuotot

4,97 M€ Museon oman toiminnan tuotot

Ravintola-, tilaja tapahtumaliiketoiminta

4,71 M€

Kauppaliiketoiminta

2,80 M€

Yritysyhteistyö

0,54 M€

22,35 M€

13,02 M€

Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiö omistaa museotoimintaa ylläpitävän AD-museo Oy:n ja avustaa sitä vuosittain sijoitusvarallisuutensa tuotoista muodostuvalla avustuksella. Säätiölle muodostuu vähintään 150 milj. €:n pääoma, jonka lahjoittavat Helsingin kaupunki, Suomen valtio ja yksityiset lahjoittajat.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee muotoilun ja arkkitehtuurin valtakunnallisena vastuumuseona toimivan museon toimintaa henkilötyövuosiin perustuvilla valtionosuuksilla, valtakunnallisen vastuumuseon tehtävään liittyvällä lisäosalla sekä kokoelmien ylläpitoon kohdistetulla tuella.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Museoyhtiön kulut Vuokra ja ylläpito

5,57 M€

Hallinto ja jaetut toiminnot

3,93 M€

Museolippuliiketoiminta

8,20 M€

Ravintola-, tilaja tapahtumaliiketoiminta

2,71 M€

Kauppaliiketoiminta

1,60 M€

Yritysyhteistyö

0,34 M€

Kiinteistön kulut

Museon johto, markkinointi ja viestintä, henkilöstöja taloushallinto

Näyttelyt, muut sisällöt ja palvelut, tapahtumat ja ohjelmat, yleisötyö, tutkimus- ja kokoelmatyö

Kahvila–ravintola, baari, tapahtumat, tilojen vuokraus

Museokauppa Kumppanuudet ja jäsenohjelmat

Graafi kuvaa museon toimintataloutta luvun 3. Sisällöt ja palvelut palvelutarjonnan mukaisesti esimerkkivuonna uuden museorakennuksen avauduttua. Kokonaistuotot perustuvat tavoitteeseen, jonka mukaan museorakennuksessa käy vuosittain 475 000 vierailijaa, joista 380 000 on museolippuasiakkaita. Luvut on esitetty vuoden 2023 hintatasossa ilman inflaatio-olettamaa. Museon liiketoimintamalli perustuu merkittävään omarahoitusosuuteen. Museon omien tuottojen osuus on 58 prosenttia. Valtion rahoitusosuus vastaa Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon saamia valtionosuuksia ja -avustuksia vuoden 2023 tasolla. Helsingin kaupungin ja Suomen valtion säätiölle lahjoittaman pääoman tuotoista maksettu avustus sekä valtionosuudet ja -avustukset ohjataan kokonaisuudessaan museotoimintaan, mukaan lukien uuden museorakennuksen vuokra- ja ylläpitokulut. Museon toimintatalouden mallia on tarkasteltu myös EU-valtiontukisääntelyn näkökulmasta.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Ravintola-, tilaja tapahtumaliiketoiminta

konseptissa saavutettava ja houkutteleva muillekin kä-

Ravintola-, tilaja tapahtumaliiketoimintaan on laskettu

vijöille. Kokonaisasiakasmäärän on arvioitu olevan 112

museon kahvila–ravintola, terassi ja baari sekä tilavuokra-

000 vuodessa. Keskiostokseksi on arvioitu 25 €, joka

us sekä niihin liittyvät tapahtumaja pitopalvelut. Yhteen-

vastaa nykyisen Designmuseon museokaupan keski-

laskettu liikevaihto on 4,71 milj. €.

ostosta. Näillä oletuksilla museokaupan liikevaihdoksi

Kahvila–ravintolan osalta oletetaan, että 35 prosenttia

tulee 2,80 milj. €.

museokävijöistä käyttää sen palveluita. Kahvila–ravintola

Museokaupan valikoima koostuu sekä museon omista

on avoinna myös muille kuin museolippuasiakkaille. Me-

tuotteistuksista että muilta toimijoilta ostetuista tuotteis-

relle avautuvan terassin ja myös kylminä vuodenaikoina

ta. Tähän kytkeytyy museokaupan suurin kulu eli hankin-

palvelevan baarin oletetaan houkuttelevan joka kymme-

tameno (1,34 milj. €). Eri tuoteryhmien katteet ovat lin-

nettä museon sisältöpalveluiden käyttäjää. Erityisesti te-

jassa toimialan yleisten tasojen kanssa. Muut kulut ovat

rassi on sijaintinsa perusteella puoleensavetävä kohde

suoria henkilöstökuluja (0,26 milj. €).

myös muille kuin museovieraille. Kahvila–ravintolaan,

Kauppaliiketoiminnan kokonaiskannattavuus on 0,48

terassille ja baariin odotetaan noin 230 000 asiakasta

milj. € eli 17 prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuudessa

vuodessa. Tila- ja tapahtumaliiketoiminnan oletukset

on huomioitu myös toiminnolle kohdistuva osuus kiinteis-

perustuvat siihen, että museon tiloja voidaan myös ulos-

tön ja hallinnon kuluista. Tämä on kunnianhimoinen ta-

vuokrata. Kapasiteetti mahdollistaa rajatun määrän tila-

voite, joka on linjassa designbrändimyymälöiden kanssa.

vuokrausta ja tapahtumapalveluita.

Sijainti ja konsepti tukevat odotusarvoa. Liiketoiminnan

Hankintameno (1,34 milj. €) on laskettu toimialan tyy-

tuotto käytetään museotoimintaan.

pillisen tason mukaan ja se käsittää 28 prosenttia liikejassa toimialalle tyypillisen tason kanssa käsittäen noin

Tunnistettuja potentiaaleja liiketoimintojen ja tulovirtojen kasvattamiseen

30 prosenttia liikevaihdosta.

Laskennassa huomioitujen liiketoimintojen lisäksi on tun-

vaihdosta. Samoin henkilöstökulut (1,37 milj. €) ovat lin-

Ravintola-, tilaja tapahtumaliiketoiminnan kokonais-

nistettu joukko potentiaalisia alueita, joihin investoimalla

kannattavuus on 0,81 milj. €. Kannattavuudessa on huo-

on mahdollista luoda uusia tulovirtoja museolle. Näiden

mioitu myös toiminnolle kohdistuva osuus kiinteistön ja

osalta myöhemmin tehtävä strategia tulee linjaamaan

hallinnon kuluista. Kyseessä on 17 prosenttia liikevaih-

alueet, joihin päätetään investoida. Merkittävä potentiaali

dosta, joka on kunnianhimoinen, markkinajohtajatason

on kuitenkin tärkeää tunnistaa jo tässä vaiheessa. Näihin

tulos. Liiketoiminnan tuotto käytetään museotoimintaan.

alueisiin kuuluvat: • Verkkokauppatoiminta

Kauppaliiketoiminta

• Ravintolaliiketoiminnan laajentaminen

Kauppaliiketoiminnan laskelmissa on huomioitu ainoas-

• Museoon liittyvän palvelutoiminnan kehitys ja

taan museon kivijalkamyymälä. Verkkokauppa nähdään potentiaalisena investointikohteena, jota tarkastellaan museon perustamisen myöhemmässä vaiheessa. Museokaupan osalta oletetaan, että museon sisäl-

skaalaaminen • Digitaalinen ja virtuaalinen kävijäkokemus, museosisällöt metaversumissa ja VR-ympäristössä • Yhteisomistajuus, joukkorahoitus

töpalveluiden käyttäjistä 20 prosenttia päätyy myös

• Kiertonäyttelytoiminta

museokaupan asiakkaaksi. Kaupan sijainti on museo-

• Kansainvälinen rahoitus

Tulevaisuuden tekemisen museo

Kuvitus: Anja Repovnen

Tulevaisuuden tekemisen museo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Bostadsföreningen för svenska Finland, som grundades 1938 för att förbättra boendeförhållandena i de svenskspråkiga områdena i Finland, anordnade flera bostadsutställningar under 1940- och 1950-talen för vilka vackra presentationsritningar utarbetades. På utställningarna visades typhusmodeller ritade av arkitekten Eva Kuhlefelt-Ekelund med tillhörande skisser för hemtrevliga gårdar som förmedlade en påtaglig känsla av återuppbyggnadstidens optimistiska atmosfär. Bild: originalritning / Arkitekturmuseet

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Tulevaisuuden tekemisen museo

Paavo Tynell oli 1930-luvulta aina 1950-luvulle saakka käytetyimpiä julkisten tilojen valaisinmuotoilijoita Suomessa. Ehkä parhaiten Tynell tunnetaan sotien jälkeen syntyneistä messinkivalaisimista, joita alettiin viedä myös Yhdysvaltoihin. Niiden leimallinen piirre on metallikoristeiden, -verkkojen ja rei’itysten aikaansaama valon ja varjon leikki. New Yorkin Finland Housessa vuonna 1948 lanseerattu A1965-riippuvalaisin oli suunnittelumenestys Paavo Tynellille ja yksi hänen tunnetuimmista valaisimistaan. Kuva: Rauno Träskelin / Designmuseo

1900-luvun alussa keramiikan opiskelijat olivat Suomessa pääasiallisesti naisia. Keramiikan alalta nousi 1900-luvun aikana esiin monta lahjakasta naista, jotka olivat näkyvässä osassa suomalaisen taideteollisuuden ja keramiikkataiteen nousussa. Osansa menestyksellä oli Arabian tehtaalla, joka kasvoi 1930-luvulla Euroopan suurimmaksi keramiikkatehtaaksi. Tehdas panosti voimakkaasti vientiin, mistä oiva esimerkki on Svea Granlundin vientimarkkinoille muotoilema rokokoohenkinen RE-astiasto, josta tuli suosittu myös kotimaassa. Pöytäastiasto oli tuotannossa vuodet 1942–58, kahvi- ja teeastiastot 1990-luvulle. Kuva: Rauno Träskelin / Designmuseo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

7 Tulevaisuuden tekemisen museo

Museo on kannattava investointi

Tulevaisuuden tekemisen museo

Uuden museon valmisteluhanketta on tehty maailmantilanteessa, jota ovat värittäneet monet yhtäaikaiset ja ennalta-arvaamattomat tapahtumat ja kehityskulut. Ne ovat pakottaneet jokaisen toimijan tarkastelemaan toimintaympäristöään vakavasti, mutta myös tarjonneet ainutlaatuisen tilaisuuden katsoa mahdollisuuksia ennakkoluulottomasti. 2020-luvun alun koronakriisin vaikutukset läpäisivät koko yhteiskunnan. Kulttuuri-instituutioihin ja kulttuurialalle ne iskivät poikkeuksellisen ankarasti. Keskeinen pandemiasta saatu oppi on paremman varautumisen välttämättömyys. Kulttuurialat tarvitsevat tuekseen yhteiskunnallisia rakenteita, jotka pystyvät joustamaan ja reagoimaan kriisien sattuessa. Toisaalta juuri vahvojen luovien alojen ansiosta koko yhteiskunta on uudistumiskykyisempi. Toinen viimeaikaista uutisvirtaa hallinnut ilmiö on poliittinen ja sosiaalinen polarisoituminen. Vakaat ja luotettavat instituutiot tarjoavat alustan terveelle ja moniääniselle kansalaiskeskustelulle, jonka kautta voidaan etsiä yhteisiä ratkaisuja ristiriitoihin. Alusta asti inklusiivisuuden periaatteille rakentuva uusi arkkitehtuurija designmuseo on paikka, joka toimii vastavoimana eriytymiselle ja syrjäytymiselle. Kaikki aikamme haasteet palautuvat viime kädessä kestävyyden kysymyksiin. Planeettamme rajat ovat tulleet vastaan, ja ihmisen toiminnan seuraukset lyövät silmille niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Suunnittelualojen tarjoamat menetelmät ja radikaalin luovuuden voima ovat välttämättömiä, kun ratkomme itse aiheuttamiamme ongelmia – oli kyse sitten luontokadosta tai ihmisarvoisen elämän tarjoamisesta kaikille. Uuden arkkitehtuurija designmuseon kohdalla ei ratkaista vain museon tulevaisuutta, vaan päätöksellä on monitahoisia heijastusvaikutuksia. Lupaus uudesta museosta säteilee kulttuurin ja ympäristön tilaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä vaikuttaa niin osaajien houkutteluun, yritysten innovatiivisuuteen ja kilpailukykyyn kuin matkailuun ja maakuvaankin. Päätöksen viivästymisellä olisi kielteisiä heijastusvaikutuksia paitsi arkkitehtuurin ja muotoilun kehitykseen Suomessa ja alojen tunnettuuteen maailmalla, myös laajemmin elinkeinoelämään sekä Helsingin ja Suomen kiinnostavuuteen kansainvälisessä huomiokilpailussa.

2020-luvun koronakriisi jätti pitkän jäljen kulttuurialoille. Tulevaisuudessa yhteiskuntamme tarvitsee joustavia rakenteita, jotka pystyvät reagoimaan nopeasti muuttuvissa tilanteissa. AD-museon vaikuttavuus rakentuu yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa ympäri Suomea ja kansainvälisesti. Kuva Arkkitehtuurimuseon kesäkoulusta 2021. Kuva: Jemina Lindholm

Tulevaisuuden tekemisen museo

7.1.

toimintojen hiilijalanjäljen minimointia. Myös matkailijoiden kulutuskäyttäytyminen suuntautuu yhä enemmän kestäviin ja autenttisiin vaihtoehtoihin.

Museo kansainvälisen vetovoiman kirittäjänä

museomatkailu on voimakkaassa nousussa. Maailmanlaajuiset museomatkailumarkkinat saavuttivat 20 miljardin Yhdysvaltain dollarin tason vuonna 2022, ja arvon en-

Globaalit megatrendit tukevat Suomen ja Helsingin suo-

nustetaan nousevan 35 miljardiin dollariin vuoteen 2032

sion kasvua matkailijoiden parissa. Vierailijoiden kiin-

mennessä. Samalla ajanjaksolla Euroopan museomatkai-

nostuksen odotetaan kasvavan erityisesti sellaisia kau-

lumarkkinoiden odotetaan kasvavan jopa 20 prosentin

punkeja kohtaan, jotka eivät ole kaikkein tunnetuimpia

vuosivauhdilla.1 Kasvuennusteeseen vaikuttavat muun

ja ruuhkaisimpia.

Tulevaisuudessa matkailun kestävä

muassa museoiden kasvava suosio ympärivuotisina ve-

kehittäminen tarkoittaa entistä enemmän aktiivista osal-

tovoimatekijöinä ja kiinnostavan kulttuuriperintömatkai-

listumista kulttuurija luontoympäristön suojeluun, pai-

lutarjonnan nousu. Unescon arvion mukaan maailmassa

kallisen kulttuuriperinnön (kuten Suomen ja Helsingin

tehdään vuosittain yli 1,2 miljardia matkaa, ja kulttuuri-

tapauksessa arkkitehtuurin ja designin) ymmärtämistä,

matkailu on yksi nopeimmin kasvavista sektoreista – jopa

paikallistaloudellisten vaikutusten maksimointia sekä

40 prosenttia matkailijoista kokee itsensä kulttuurimat-

Helsinki tunnetaan kansainvälisesti arkkitehtuurista ja designista. Molemmat ovat keskeisiä teemoja, jotka kiinnostavat kansainvälisiä toimittajia ja nousevat esille Helsinkiä käsittelevissä artikkeleissa vuodesta toiseen. Sanapilven aineistona on 292 Helsinkiä käsittelevää kansainvälistä artikkelia, jotka on julkaistu 1.1.2022 – 12.12.2022 Helsinki Partnersin PR- ja mediatyön tuloksena. Sanapilvi on koottu artikkeleissa mainituista, Helsinkiin yhdistetyistä teemoista. Sanojen koko kuvaa mainintojen määrää. Lähde: Meltwater / Helsinki Partners: Media Analysis 2022 – Design Summary

Näitä trendejä tarkastellessa on luonnollista, että juuri

Museum Tourism Market Outlook. Future Market Insights, 2022.

Tulevaisuuden tekemisen museo

kailijoiksi.1 Helsingin on oltava valppaana saadakseen kas-

pohjalta kaupungista voidaan tehdä ympärivuotisesti hou-

vusta osansa.

kuttelevampi sekä kasvattaa kulttuurista ymmärrystä ja

Matkailu tuottaa Helsinkiin merkittäviä rahavirtoja ja

kaupunkilaisten sitoutumista omaan kotikaupunkiinsa.

verotuloja. Vuonna 2019 matkailijat kuluttivat Helsingissä

Merellisen sijainnin, kiinnostavan uudisrakennuksen sekä

lähes 1,7 miljardia euroa, mikä on noin kaksi kertaa enem-

sisällön ja tarjonnan avulla uusi kansainvälisen huipputa-

män kuin koko Lapin maakunnassa yhteensä. Matkailun

son arkkitehtuurija designmuseo on mukana nostamassa

kerrannaisvaikutukset ovat huomattavia: yksi matkailueu-

Helsingin ja koko Suomen kansainvälistä profiilia pohjois-

ro tuo noin 60 senttiä muille toimialoille. Matkailu vaikuttaa

maisten naapureidensa rinnalle.2 Kun Suomi ja Helsinki

voimakkaasti Helsingin palvelutarjontaan ja katukuvaan.

asetetaan rinnan vertailukelpoisten maiden ja kaupunkien

Se ylläpitää suurta määrää kauppoja, ravintoloita, muse-

kanssa, kiitosta saavat kompakti koko, helppous, turvalli-

oita ja muita palveluita rikastuttaen samalla paikallisten

suus ja toimivuus sekä luonnon ja urbaanin elämän suhde.

palvelutarjontaa. Matkailun avulla Helsingissä on pystytty

Luovuuden, ilon ja eloisuuden osalta pohjoismaiset naa-

pitämään monipuoliset liikenneyhteydet maailmalle sekä

purit vievät vielä voiton. Yksin AD-museo ei voi vetovoima-

kasvatettu kaupungin kansainvälistä tunnettuutta.

haastetta ratkaista, mutta se voi kirittää Suomea ja Helsin-

Helsingin matkailun ja tapahtumien toimintaohjelman 2022–2026 mukaan ainutlaatuisen kaupunkikulttuurin

Kuvassa Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta järjestettävä Illallinen taivaan alla -tapahtuma, joka kutsuu kaupunkilaiset yhteisen ruokapöydän ääreen. Kuva: Lauri Rotko / Helsinki Partners

1 2 3

kiä kansainväliseen kärkikastiin tarjoamalla elämyksellisen paikan, joka jättää vahvan tunnejäljen.

Suomen arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa (Apoli) vuosille 2022–2035 uusi AD-museo nähdään merkittävässä asemassa arkkitehtuurimatkailun vahvistajana ja tärkeänä vetovoimatekijänä sekä Helsingille että Suomelle.3

Näkökulmia taiteen ja kulttuurin talousvaikutuksiin. Sitran tietokortti, 2018. Kestävää kasvua ja vetovoimaisuutta – kohti uutta! Helsingin matkailun ja tapahtumien toimintaohjelma 2022–2026. Helsingin kaupunki, 2022. Kohti kestävää arkkitehtuuria: Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2022–2035. Valtioneuvosto. 2022.

Tulevaisuuden tekemisen museo

7.2.

seon viime vuosien toimintaan AD-museon aikaansaama suora työllisyyden lisäys on noin 138 henkilötyövuotta vuodessa. Palkkasumman lisäys on arviolta 6,3 milj. € vuodessa ja verotulojen lisäys noin 2,7 milj. € vuodessa.

Taloudelliset vaikutukset

Merkittävä epäsuora kerrannaisvaikutus liittyy museokävijöiden kasvavaan kulutukseen. Suurin vaikutus

Uusi arkkitehtuurija designmuseo tuottaa toteutuessaan

on vierailijoilla, jotka tulevat Helsinkiin nimenomaan

välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Helsingin, pääkaupunki-

museon takia. Vaikutukset kohdistuvat pääasiassa

seudun ja koko maan talouteen. Taloudellisia vaikutuksia

majoitus- ja ravitsemisalalle, liikennepalveluihin, vä-

syntyy museon rakentamisesta ja sen toiminnasta sekä

hittäiskauppaan sekä näiden alojen tavara- ja palvelu-

museovieraiden kulutuksen seurauksena. Vaikutuksia on

toimittajille. Noin 400 000 vuosittaisen museokävijän

arvioitu Helsingin kaupungin tilaamassa selvityksessä1.

lisäkulutuksen työllisyysvaikutukseksi on arvioitu 180

Kaupunkitutkimus TA:n toteuttama selvitys osoittaa, että

henkilötyövuotta vuodessa. Palkkasumman vuosittai-

merkittävä osa kaupungin ja valtion panostuksista hank-

nen lisäys on laskelmassa noin 5,7 milj. €, mikä tarkoit-

keeseen palautuu pitkällä aikavälillä talouteen työllisyy-

taa verotuloina noin 3,7 milj. €. Laskelmien mukaan museon aikaansaamasta verotulo-

den, palkkojen, kulutuksen ja verotuksen kautta. Rakennusvaiheen taloudelliset vaikutukset kohdistu-

jen 30 vuoden kertymästä (diskontattuna) Helsingin osuus

vat pääasiassa rakennusalaan, rakennusaine- ja muu-

on noin 10 milj. € ja valtion osuus noin 112 milj. €. Koko

hun teollisuuteen, kuljetustoimintaan sekä arkkitehti- ja

verokertymä 30 vuoden ajalta valtiolle, Helsingille ja muille

insinööripalveluihin. Museon rakentamisvaiheen talou-

kunnille on arvioitu yhteensä 126 milj. €:n suuruiseksi. Ra-

delliset vaikutukset ovat merkittävät. Uudisrakennuksen

kentamisajan verotulojen kanssa tämä muodostaa yhteen-

hankesuunnitelman perusteella työllisyysvaikutus koko

sä 146 milj. €:n verokertymän vuoteen 2060 mennessä.

rakentamisajalta on noin 1200 henkilötyövuotta. Raken-

Kokonaisuutena museon aikaansaamat arvonlisäyksen,

taminen kerryttää palkkasummaa noin 52 milj. € ja vero-

työllisyyden ja palkkasumman lisäykset tuottavat pitkällä

tuloja noin 20 milj. €.

ajalla tuntuvia positiivisia vaikutuksia Helsingin seudun

Museon valmistuttua sen toiminnan taloudelliset vaiku-

aluetaloudelle. Kiinnostava ja hyvin toimiva museo kas-

tukset ovat pitkäkestoisia, jatkuen vuodesta toiseen. Suo-

vattaa Helsingin vetovoimaa matkailukaupunkina sekä

rat vaikutukset kohdistuvat suurelta osin Helsinkiin, muual-

kaupungin ja seudun hyvän maineen pääomaa. Tällais-

le Helsingin seudulle ja verokertymän kautta koko maahan.

ten vaikutusten arvioiminen on epävarmaa, mutta niiden

Verrattuna nykyisten Arkkitehtuurimuseon ja Designmu-

merkitys voi olla huomattava.

Museon tuottama verokertymä 160 140 120 100 80 60 40 20 0

AD-museon tuottama verokertymä Valtion ja Helsingin kaupungin pääomitus AD-museolle yhteensä Verokertymä museon

20 M€

rakentamisajalta Verokertymä museon

2025

2030

2040

2050

2060

rakentamisajalta ja 30 vuoden toiminta-ajalta yhteensä

Museon tuottaman verokertymän arvioidaan ylittävän valtion ja Helsingin kaupungin lahjoitusten arvo 30 toimintavuoden kuluessa. Lisäksi museo vaikuttaa myönteisesti muihin, vaikeammin arvioitaviin taloudellisiin kehityskulkuihin.

120 M€

Liite 6. Helsinkiin suunnitellun valtakunnallisen arkkitehtuurija designmuseon aluetaloudellisten vaikutusten arviointi.

146 M€

VANHUUSPAKKAUS.

Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

Tulevaisuuden tekemisen museo

SEINÄN, JOSSA VOISI HERÄTTÄÄ JA TUODA ESILLE LUOVAN PUOLENI!

RAVINTOLAMILJÖÖ. The possibility to get lost and discover.

Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

MORE NOKIA!

Muotoja, joita skeittaajat, laskettelijat ja lumilautailijat käyttävät hyödyksi urbaaneissa ympäristöissä.

Tulevaisuuden tekemisen museo

7.3. Museon palveluiden vaikuttavuus

museotoiminnan kautta. Työntekijät ovat museon tärkein yksittäinen resurssi. AD-museo työllistää osaavia työntekijöitä, joilla on merkittävä rooli museon positiivisten vaikutusten aikaansaamisessa. Museon ja sen työntekijöiden tuottamat sisällöt

Uuden arkkitehtuurija designmuseon vaikutus ympä-

synnyttävät uutta tietoa, ja museo itse luo uuden kanavan

röivään yhteiskuntaan on myönteinen monin eri tavoin.

tiedon jakamiseen. Erilaiset ohjelmasisällöt lisäävät ym-

Se tuottaa taloudellista arvoa, luo ja jakaa uutta tietoa

märrystä sekä valottavat museokävijöille arkkitehtuurin

sekä vaikuttaa positiivisesti ihmisten hyvinvointiin.

ja muotoilun ilmiöitä ja teemoja. Lisäksi museo edistää

Museon tuottamaa laaja-alaista arvoa voidaan kuvata nettovaikuttavuuden avulla. Nettovaikuttavuus pyrkii

arkkitehtuuriin ja muotoiluun liittyvää tutkimusta, millä on positiivinen vaikutus tiedon tuottamiseen.

kuvaamaan arvoa neljän kategorian kautta: yhteiskunta,

Museon toiminnalla on myös monipuolisia vaikutuk-

tieto, terveys ja ympäristö. AD-museon nettovaikuttavuu-

sia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Merkittävimpä-

desta on toteuttu analyysi suomalaisen Upright Project

nä positiivisena vaikutuksena voidaan nähdä museon

-yrityksen kehittämällä mallilla, joka käyttää koneoppivia

rooli vuorovaikutuksen

työkaluja laskeakseen erilaisen yritystoiminnan vaikutta-

erilaiset kurssit, työpajat ja näyttelyt tuovat ihmisiä yh-

vuutta tutkimustietoon ja kansainväliseen vertailudataan

teen, auttavat löytämään yhteisiä kiinnostuksen koh-

pohjautuen. Analyysissä on keskitytty museon toimintaan

teita sekä opettavat jotain muista ihmisistä. Toisaalta

uudisrakennuksen valmistuttua ja se perustuu AD-muse-

myös muut palvelut, kuten tapahtumien järjestäminen

on liiketoimintasuunnitelmaan ja palvelutarjontaan koko

tai kohtaamispaikan tarjoaminen, vaikuttavat positii-

arvoketjun mitalta.1

visesti ihmisten välisiin suhteisiin. Vuorovaikutuksen

mahdollistajana ja tukijana:

Upright Projectin analyysi arvioi AD-museon toimin-

lisäksi AD-museo tukee ihmisten hyvinvointia tarjo-

nan nettovaikuttavuusasteen olevan +64 prosenttia.

amalla merkityksellisyyden kokemuksia palveluidensa

Ainoastaan noin 11 prosentilla yli 24 000 saman mallin

kautta – iloa tuottavat esimerkiksi uuden oppiminen

mukaan analysoidusta yrityksestä tulos on korkeampi.

kursseilla ja työpajoissa, inspiraation löytäminen näyt-

AD-museo synnyttää laajasti merkittävää positiivista vai-

telyistä tai vaikka musiikin kuuntelu museon tiloissa jär-

kutusta käyttäen resurssejaan tehokkaasti liiketoimin-

jestettävässä tapahtumassa.

tansa pyörittämiseen.

kulttuurien näkökulmia ja ajatuksia voidaan tuoda esille

Kuten lähes kaikki yritykset, myös AD-museo käyttää

Museo tuottaa yhteiskunnallista arvoa luomalla työ-

ympäristöresursseja ja aiheuttaa päästöjä toimintansa

paikkoja ja verotuloja. Niiden lisäksi museolla on posi-

ohessa mahdollistaakseen tarjoamansa toiminnan. Mer-

tiivisia vaikutuksia, jotka kytkeytyvät yhteiskuntamme

kittävimmiksi päästöjen ja jätteiden tuottajiksi eli negatii-

rakenteisiin ja vakauteen. Museotoiminta nähdään

visen vaikutuksen aiheuttajiksi arvioidaan rakennushank-

tärkeänä osana yhteiskunnan sivistysinfrastruktuuria,

keen lisäksi esimerkiksi erilaiset tapahtumatuotannot,

ja sen avulla on mahdollista lisätä ihmisten välistä ym-

lyhytaikaisten näyttelyiden rakentaminen sekä museo-

märrystä ja yhteenkuuluvuutta. Erilaisten ihmisten ja

kaupan tuotteiden elinkaarten aikana syntyneet päästöt.

Liite 5. Museon palveluiden vaikuttavuus – selvitys museon nettovaikuttavuudesta.

Tulevaisuuden tekemisen museo

AD-museon palveluiden nettovaikuttavuus Negatiiviset vaikutukset

Positiiviset vaikutukset

-0,1

Yhteiskunta

-0,0

Työpaikat

+7,2

-0,0

Verot

+5,2

-0,0

Yhteiskunnan infrastruktuuri

+0,5

-0,0

Yhteiskunnan vakaus ja jaettu ymmärrys

+0,7

-0,1

Tasa-arvo ja ihmisoikeudet

+0,1

-3,9

Tieto

+5,2

-0,0

Tietoinfrastruktuuri

+0,1

-0,0

Tiedon luominen

+0,6

-0,0

Tiedon jakaminen

+4,5

-3,9

Niukka osaamispääoma

+0,0

-2,1

Terveys

+13,6

-1,7

Sairaudet

+1,1

-0,1

Mielenterveys

+0,3

-0,0

Ravinto

+2,0

-0,1

Ihmissuhteet

+5,8

-0,1

Merkitys ja ilo

+4,5

-6,1

Ympäristö

+0,5

-3,1

Kasvihuonekaasupäästöt

+0,2

-0,7

Muut päästöt

+0,1

-0,5

Niukat luonnonvarat

+0,0

-0,5

Biodiversiteetti

+0,0

-1,4

Jätteet

+0,2

AD-museon nettovaikuttavuusaste on + 64 prosenttia. Kuvaajan vasemmalle suuntautuvat palkit kuvaavat museon resurssien käyttöä ja negatiivisia vaikutuksia, kun taas oikealle suuntautuvat palkit kuvaavat positiivisia vaikutuksia eli sitä, mitä näillä resursseilla saadaan aikaan. Ainoastaan noin 11 prosentilla yli 24 000 saman mallin mukaan analysoidusta yrityksestä tulos on korkeampi. Analyysi perustuu suomalaisen Upright Project -yrityksen kehittämään malliin, joka käyttää koneoppivia työkaluja laskeakseen erilaisen yritystoiminnan vaikuttavuutta tutkimustietoon ja kansainväliseen vertailudataan pohjautuen.

+13,7

Tulevaisuuden tekemisen museo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Ouluun perustettiin yliopisto jo vuonna 1958. Kymmenen vuotta myöhemmin järjestettiin pohjoismainen arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Kari Virta. Virran suunnittelemaa uutta yliopistorakennuskompleksia alettiin rakentaa Linnanmaalle, noin viiden kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Vuonna 1976 Oulun yliopistossa oli noin 6000 opiskelijaa. Nykyisin määrä on yli kaksinkertaistunut, ja myös tiedekuntien määrä on kasvanut viidestä kahdeksaan. Samalla alueella sijaitsee teknologiakylä Technopolis Linnanmaa, jossa on useita tekniikan tutkimus- ja tuotantolaitoksia sekä lähes kaksisataa yritystä. Kuva: Heikki Humberg / Arkkitehtuurimuseo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Nokia esitteli 7260-puhelimen ja sen muotoiluintensiiviset sisarpuhelimet Totally Fashion -tapahtumassa Kiinan Shanghaissa vuonna 2004. Kiina oli vahvan talouskasvun maa ja Nokia Suomen talouden veturi. Puhelinten muotoilussa oli haettu vaikutteita 1920-luvun art deco -tyylistä, joka suosi kalliita materiaaleja ja ihannoi koneellisesti valmistettuja esineitä. Vaikka art deco mielletään taideteollisuuden tyylisuunnaksi, oli se myös rahan ja vallan muotokieli, jota länsimaisten myyntitykkien oli luontevaa tarjota Kiinan markkinoille. Nokia 7260 -puhelin erottautuu Nokian muusta tuotannosta materiaaleiltaan, grafiikaltaan ja värimaailmaltaan. Kuva: Nokia / Designmuseo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Tulevaisuuden tekemisen museo

C 98

Tulevaisuuden tekemisen museo

Näin uusi museo tehdään – suunnitelma hankkeen läpiviennistä

Tulevaisuuden tekemisen museo

Onnistuakseen tavoitteissaan uusi arkkitehtuurija designmuseo tarvitsee toimivan ja ammattitaitoisen organisaation sekä uudisrakennuksen, joka mahdollistaa nykyaikaisen museotoiminnan. Sekä uuden organisaation valmistelu että museorakennuksen suunnittelu on jo käynnistetty. Uuden museo-organisaation rakentaminen käynnistyi, kun Suomen arkkitehtuurimuseon säätiö ja Designmuseon säätiö sulautuivat Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiöön vuoden 2024 alussa. Makasiinirantaan sijoittuvan uudisrakennushankkeen valmistelu on käynnistetty alustavan hankesuunnitelman laatimisella. Tämän osan lisäksi uudisrakennuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyviä prosesseja ja lähtötietoja kuvataan salassa pidettävässä liitteessä¹.

Kuvitus: Anja Reponen

Liite 9. Tulevaisuuden tekemisen museo – tekemistä vaille valmis. Uuden arkkitehtuurija designmuseon alustava hankesuunnitelma (salassa pidettävä, julkisuuslaki 621/1999).

100

Tulevaisuuden tekemisen museo

Uuden museo-organisaation muodostaminen

Tulevaisuuden tekemisen museo

Uuden museo-organisaation muodostaminen on vuosia kestävä vaiheittainen prosessi, jossa rakennetaan ensin yhtenäinen organisaatio kahden museon henkilökunnasta ja kehitetään siitä tulevaisuuden tekemisen museon uusi tiimi. Uusi museo-organisaatio alkoi rakentua, kun Designmuseon säätiö ja Suomen arkkitehtuurimuseon säätiö sulautuivat Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiöön, joka perusti ennen sulautumista museotoimintaa ylläpitävän AD-museo Oy:n (museoyhtiö). Sulautumista seuraa siirtymävaihe, jossa Designmuseo ja Arkkitehtuurimuseo toimivat vielä nykyisissä kiinteistöissään toteuttaen kuitenkin vuoden 2024 alusta alkaen yhteistä ohjelmistoa. Huolimatta siitä, että museoita ylläpitää sulautumisen jälkeen yksi juridinen toimija, Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiön omistama museoyhtiö, museoiden nimet ja brändit säilyvät käytössä uuden museon (työnimi AD-museo) nimen ja brändin lanseeraamiseen asti. Säätiökonsernin rinnalla keskeinen toimija museohankkeessa on Helsingin kaupungin ja Suomen valtion perustama Kiinteistö Oy ADM. Kiinteistöosakeyhtiö vastaa museon uudisrakennushankkeen edistämisestä yhteistyössä säätiön ja museoyhtiön kanssa. Hanketta on ohjannut ja seurannut Helsingin kaupungin ja Suomen valtion asettama ohjausryhmä¹, jonka toimikausi kesti vuoden 2023 loppuun saakka. Syksyllä 2022 museohankkeelle nimettiin lisäksi kansainvälinen neuvonantajaryhmä. Ryhmä koostuu arkkitehtuurin ja designin sekä museoalan, taiteen ja teknologian asiantuntijoista. Ryhmän neljätoista näkemyksellistä ja tulevaisuusorientoitunutta huippuosaajaa tuovat asiantuntemuksensa AD-museon tueksi, ja heidän tehtävänään on tukea ja arvioida kriittisesti hankkeen kehitystyötä sekä haastaa museon sisältösuunnittelua. Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon säätiöt sulautuivat yhteen Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiön kanssa 2024. Museot ovat tehneet keskinäistä yhteistyötä jo pitkään. Kuva museoiden henkilöstön yhteiseltä ekskursiolta Viron arkkitehtuurimuseoon lokakuussa 2022. Kuva: Anni Koponen

¹ Liite 2. Hankkeessa mukana olleet henkilöt ja kumppanit.

101

102

Tulevaisuuden tekemisen museo

Museo-organisaation muodostaminen ja uudisrakennushanke Museo-organisaation muodostaminen

Uudisrakennushanke

2030

Museo-organisaation muutto uuteen museorakennukseen ja valmistautuminen sen avaamiseen.

Museon seinätön vaihe, nykyisistä museorakennuksista luopuminen ja muuttoon valmistautuminen.

Uusi arkkitehtuurija designmuseo avautuu yleisölle.

Uuden museorakennuksen vastaanotto.

2029

2028

Muutosvaihe

Museorakennuksen rakentaminen alkaa.

Intensiivinen osaamisen ja kyvykkyyksien kehittämisvaihe, yhtenäisen organisaatiokulttuurin ja toimintatapojen muodostaminen.

2027 Rantarakenteiden toteutus.

Rakennuslupahakemus.

2026

Jatkosuunnittelu ja kaavoitus

Kilpailun voittaneen suunnitelman jatkokehitys Uuden museon palveluiden ja ohjelmiston suunnittelu.

2025

Yhdistymisvaihe

Designmuseon säätiö ja Suomen arkkitehtuurimuseon säätiö sulautuvat Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiöön.

Museon uudisrakennuksen suunnittelukilpailu avataan.

2024

AD-museo Oy perustetaan.

Valmisteleva vaihe

Designmuseo ja Arkkitehtuurimuseo alkavat tuottaa yhteistä näyttelyohjelmistoa.

Museon uudisrakennuksen suunnittelukilpailu ratkeaa.

2023

Rantarakenteiden suunnittelu.

Tulevaisuuden tekemisen museo

8.1. Säätiöiden sulautuminen ja liikkeen luovutus Designmuseon säätiö ja Suomen arkkitehtuurimuseon

luovutus toteutettiin tavoiteaikataulun mukaisesti 1. tammikuuta 2024. Ennen sulautumista Suomen arkkitehtuurija design‑ museosäätiö perusti syksyllä 2023 AD-museo Oy:n, jonka tehtävänä on museotoiminnan ja siihen liittyvien palvelujen ja liiketoimintojen ylläpito. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt AD-museo Oy:n museon ylläpitäjäksi ja valtionosuuden saajaksi 1. tammikuuta 2024 alkaen.

säätiö allekirjoittivat Suomen arkkitehtuurija design-

Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon kokoelmat ja

museosäätiön perustamisen yhteydessä keväällä 2022

pääomat siirtyivät sulautumisen yhteydessä Suomen ark-

sitoumuksen, jossa säätiöt ilmaisivat tahtonsa uuden mu-

kitehtuuri- ja designmuseosäätiön hallintaan ja museoi-

seosäätiön perustamiselle ja sitoutuivat neuvottelemaan

den henkilöstöt, toiminnot, vastuut ja velvoitteet liikkeen

ja päättämään säätiöiden sulautumisesta museon pe-

luovutuksen periaatteiden mukaisesti uuteen museoyh-

rustamisen edellyttämässä aikataulussa. Kolmen säätiön

tiöön. Säätiö delegoi kokoelmien hallinnan, kehittämisen

hallitukset sopivat yhteisymmärryksessä, että säätiölain

ja käytön museoyhtiölle. Rakenteella on tarkoitus toisaal-

mukaisen sulautumissuunnitelman laatiminen käynniste-

ta turvata arvokkaiden kokoelmien säilyminen ja toisaalta

tään keväällä 2023. Sulautuminen ja siihen liittyvä liikkeen

mahdollistaa kokoelmien käyttö osana museotoimintaa.

Kolme museosäätiötä sopivat sulautumissuunnitelman laatimisesta toukokuussa 2022. Kuvassa vasemmalta Kaarina Gould (Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiö), Jukka Savolainen (Designmuseon säätiö), Hannele Pohjola (Designmuseon säätiö), Ulla Teräs (Suomen arkkitehtuurimuseon säätiö), Carina Jaatinen (Suomen arkkitehtuurimuseon säätiö) ja Timo Laitinen (Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiö). Kuva: Anni Koponen

103

104

Tulevaisuuden tekemisen museo

8.2. Museoiden kehityssuunnitelma

teisen valmentavan johtamisen ohjelman kehittämään edelleen kehittää organisaatioiden luovuutta, osaamista ja itseohjautuvuutta. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua omien resilienssitaitojensa kehittämiseen muutokseen valmistautuessaan. Vuoden 2023 kehitystyöhön kuului ensimmäisen strate-

Museoiden kehityssuunnitelma voidaan jakaa kolmeen

gian luominen yhteensulautuneelle museo-organisaatiol-

selkeään vaiheeseen:

le. Lisäksi vuoden 2023 aikana kartoitettiin henkilöstön

• Valmisteleva vaihe 2021–2023 – ennen säätiöiden

ydinosaamisalueet ja alettiin laatia tarkempaa suunnitel-

sulautumista. • Yhdistymisvaihe 2024 – sulautumisen jälkeinen ensimmäinen vuosi. • Muutosvaihe 2025–2030 – intensiivinen kehittämisvaihe ennen museon uudisrakennuksen avautumista, mukaan lukien ns. seinätön vaihe.

maa osaamisen kehittämiseksi kohti AD-museon konseptin viitoittamaa tasoa. Tätä työtä tehdään tiiviisti tulevat vuodet aina AD-museon uusien tilojen avautumiseen saakka. Yhdistymisvaihe käynnistyi, kun sulautumiseen liittyvä prosessi oli saatu päätökseen. Yhdistymisvaiheessa museot toimivat juridisesti yhtenä organisaationa nykyisissä

Valmistelevan vaiheen tarkoituksena on luoda mahdolli-

kahdessa rakennuksessa. Valmistelevan kehitystyön an-

simman hyvä pohja sujuvalle sulautumiselle. Designmu-

siosta vaiheen arvioidaan kestävän korkeintaan vuoden.

seon säätiö ja Suomen arkkitehtuurimuseon säätiö ovat

Yhdistymisvaiheen alkuun sijoittuvat myös muutos-

käynnistäneet valmistelevan vaiheen jo vuonna 2021. Sen

neuvottelut, joissa sovitaan vuoropuhelussa henkilöstön

keskiössä on ollut edistää museoiden ja henkilöstöjen

kanssa museon toiminnan ja työyhteisön kehittämisestä

välistä yhteistyötä, tunnistaa museokohtaiset vahvuudet

sekä henkilöstön työtehtävien mahdollisista muutoksista.

ja kehittämisalueet sekä kehittää molempien museoiden

Uuden museon toiminnan taso edellyttää lisäresursointia,

toimintatapoja ja prosesseja yhdenmukaisemmiksi hyö-

joten vähennystarpeita henkilöstön osalta ei ole.

dyntäen muun muassa organisaatiokulttuurianalyysiä.

Yhdistymisvaiheessa muodostetaan myös AD-museo-

Kehitystyön on mahdollistanut opetusja kulttuuriminis-

yhtiön ensimmäinen organisaatio siten, että museon

teriön myöntämä määräraha, jonka avulla on hankittu

operatiiviset toiminnot niin sisällöntuotannon, asiakas-

lisäosaamista henkilöstön, organisaation, liiketoiminnan

kokemuksen ja asiakasrajapintaan liittyvien toimintojen

sekä asiakaskokemuksen kehittämiseen.

kuin sisäisten palveluiden osalta saadaan vauhtiin. Tässä

Vuoden 2022 aikana toiminnan kehittämisen paino-

keskeistä on uusien roolien ja vastuiden omaksuminen

pisteenä oli käyttäjälähtöisyyden periaatteiden omak-

sekä toimintatapojen yhteensovittaminen niin talouden,

suminen sekä osallistuminen AD-museon alustavan pal-

hallinnon kuin muun operatiivisen toiminnan osalta.

velutarjonnan kehitystyöhön. Museoiden näyttelytiimit

Muutosvaihe on intensiivinen ja syvällinen kehitysvai-

ovat yhteisen toiminnan suunnittelussa pitkällä, sillä

he, jossa tavoitellaan saavutettujen toimintatapamuu-

museoiden ensimmäinen yhteinen näyttely avautui jo

tosten lisäksi kulttuurin ja ajattelumallien muutosta.

marraskuussa 2023. Yhteisen ohjelmiston tuottaminen

Vaihe on tärkeä askel kohti osallistavaa yhteissuunnit-

edellyttää myös yhteistä yleisötyötä, asiakaspalvelua sekä

telua painottavaa AD-museota, jolloin organisaation tu-

markkinointia ja viestintää, unohtamatta museoiden ko-

lee asettaa itsensä alttiiksi uuden oppimiselle. Muutos-

koelmatyötä ja arkistoja.

vaiheessa

muotoiluajattelun

menetelmät

juurtuvat

Mentorointia on hyödynnetty museoiden johtoryhmien

käytännön toimintaan. Samalla opetellaan strategia-

jäsenten muutosjohtamisen tukemisessa osana valmis-

lähtöistä liiketoimintamuotoilua uusien liiketoiminta-

televaa kehitystyötä. Mentorit osallistuivat ohjelmaan

mallien kehittämiseksi.

vastikkeetta ja edustivat monipuolisesti eri toimialojen

Intensiivisen kehitysvaiheen yhtenä tavoitteena on nos-

ylintä johtoa. Lisäksi johtoryhmät ovat aloittaneet yh-

taa osaaminen vastaamaan suunniteltua AD-museon pal-

Tulevaisuuden tekemisen museo

105

Designmuseo sijaitsee arkkitehti Gustaf Nyströmin vuonna 1894 suunnittelemassa rakennuksessa Korkeavuorenkadulla. Alun perin rakennuksessa toimi ruotsinkielinen koulu vuoteen 1977 asti. Designmuseo muutti rakennukseen vuonna 1978 – väliaikaisiin tiloihin, kuten avajaispuheessa tuolloin mainittiin. Kuva: Paavo Lehtonen

NYKYISISTÄ MUSEORAKENNUKSISTA LUOPUMINEN Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo toimivat Senaatti-kiinteistöjen omistamissa rakennuksissa osoitteissa Kasarmikatu 24 ja Korkeavuorenkatu 23. Museoiden kokoelmatilat sijaitsevat yhteisessä kokoelmakeskuksessa Vantaalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain vuokra-avustusta museorakennuksista aiheutuviin vuokrakustannuksiin. Kiinteistöt mahdollistavat vain rajallisesti nykyaikaisen ohjelmistoja museotyön. Olosuhteet kokoelmaesineistölle ovat puutteelliset, tilat soveltuvat huonosti yleisötyöhön ja kiinteistöissä liikkuminen on haasteellista niin liikuntarajoitteisille kävijöille kuin näyttelyiden rakentajille. Tilojen epätarkoituksenmukaisuuden vuoksi kansainväliset näyttely- ja esinelainat eivät juuri ole mahdollisia. Toimitilaratkaisuja ja niiden aikataulutusta ohjaa Makasiinirantaan sijoittuvan AD-museon uudisrakennuksen valmistumisaika. AD-museon toiminta käynnistyy sulautumisprosessin jälkeen nykyisissä museorakennuksissa. Valmistautuakseen toimintaan uudessa museorakennuksessa AD-museo varautuu luopumaan nykyisistä kiinteistöistä vähintään kaksi vuotta ennen uuden museorakennuksen suunniteltua avautumisajankohtaa. Luopuessaan nykyisistä rakennuksista museo-organisaatio siirtyy väliaikaisiin tiloihin, jotka tarjoavat mahdollisuuden uuden museon edellyttämille kokeiluille ja palvelukehitykselle. Nykyisissä rakennuksissa sijaitsevat kokoelma-aineistot siirretään Vantaan kokoelmakeskukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkoituksena on, että nykyisistä rakennuksista luovuttaessa niiden vuokrasummaa vastaava resurssi voidaan siirtää valtionosuuden kautta myönnettäväksi rahoitukseksi. Henkilötyövuosien lisäyksellä museon on mahdollista kasvattaa organisaation kokoa ja kyvykkyyksiä vastaamaan AD-museon vaatimuksia.

Arkkitehtuurimuseon nykyinen rakennus rakennettiin tieteellisille seuroille vuonna 1899. Kasarmikadulla sijaitsevan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Magnus Schjerfbeck. Arkkitehtuurimuseo muutti tiloihin vuonna 1981. Kuva: Heikki Humberg

106

Tulevaisuuden tekemisen museo

velu- ja kokemustasoa. Se toteutetaan sekä kehittämällä

tystyö on jo aloitettu ja se jatkuu siten, että museon kyp-

nykyosaamista että rekrytoimalla uutta osaamista ja lisä-

syyttä kasvatetaan asteittain asiakkaiden kuuntelusta hei-

resursseja. Osaamisen ja kyvykkyyksien kehittäminen ni-

dän kokemuksensa ymmärtämiseen, asiakaskokemuksen

votaan osaksi museon toimintaa. Kehitystyön edistymistä

johtamiseen ja viimein asiakkaiden kanssa yhdessä suun-

seurataan aktiivisesti.

nitteluun. Näin asiakaskokemusta ja liiketoiminta-arvoa voidaan tavoitella tasapainoisesti. Museota kehitetään avautumisenkin jälkeen käyttäjäläh-

Koko organisaatiota koskevia osaamisen kehittämisalueita ovat:

töisesti eri menetelmin niin, että museo pysyy ajankohtai-

• Asiakasymmärrys sekä asiakas- ja datalähtöinen

sena, rohkeasti uutta luovana ja kansainvälisesti tunnettu-

toiminta

na erinomaisen museokokemuksen esimerkkinä.

• Ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen vastuullisuus

AD-museon kansainvälisen tason sisältöjen ja palve-

• Osallistava yhteissuunnittelu, iteratiivinen toiminta ja

lujen kehittämiseksi museon on välttämätöntä varata

kokeilukulttuuri • Vieraanvaraisuus, empatiataidot

henkilöstöresursseja uuden toiminnan suunnittelu- ja tuotantotehtäviin riittävän pitkällä aikajänteellä. Laajamittainen uuden suunnittelu ei ole mahdollista muse-

Sisällöntuotantoon liittyen kehitetään muun muassa seuraavia osaamisalueita:

oiden vielä toimiessa nykyisissä kiinteistöissä. Nykyi-

• Monipuolinen tarinankerronta eri kohderyhmille

vuotta ennen museon uudisrakennuksen avautumista.

• Kulttuuriperinnön tulkinta ihmisläheisesti ja ajan

Luopumista seuraa museon seinätön vaihe. Seinättö-

ilmiöihin kiinnittyen • Interaktiivisten ja immersiivisten installaatioiden luominen, elämysten suunnittelu ja ohjaus • Uusia teknologioita hyödyntävien kokemusten luominen (esimerkiksi VR ja AR) • Elämysten ja näyttelyiden tuonti- ja vientiosaaminen

sistä museokiinteistöistä on määrä luopua noin kaksi

män vaiheen perusajatuksena on kehittää AD-museon toimintaa, palveluita, ohjelmistoa ja rakentaa organisaatio vastaamaan uuden museon tarpeita ja toiminnan laajuutta. Seinätön vaihe antaa myös mahdollisuuden tehdä kokeiluja, vahvistaa kansainvälistä osaamista ja yhteyksiä sekä toimia valtakunnallisesti ilman nykyisten kiinteistö-

Esimerkkejä muihin toimintoihin liittyvistä osaamisen ja kyvykkyyksien kehittämistarpeista:

jen rajoitteita tai vaateita. Seinättömän vaiheen päätteek-

• Digitaalinen myynti- ja markkinointi sekä digitaalisten

toimintojen vaateiden mukaisesti. Sisältöjä rakennetaan

palveluiden kehittäminen • Strategisten kumppanuuksien luominen ja

si uusi kiinteistö otetaan vastaan, ja sitä aletaan varustaa tiloihin ja kokonaisuutta valmistellaan avautumista varten sekä testataan eri osa-alueiden toimivuutta. Museo-or-

kehittäminen

ganisaatio kasvatetaan täyteen henkilöstömittaansa ja

• Varainhankinta

varmistetaan edellytykset palveluiden toteutumiselle ha-

• Palveluiden kaupallistaminen ja tuotteistaminen

lutun kunnianhimoisella tasolla. Seinättömän vaiheen alkamisajankohta määräytyy mu-

Asiakkaiden ymmärtäminen on keskeistä museon asia-

seon uudisrakennushankkeen aikataulun ja edistymisen

kaskokemuksen kehittämisessä. Se edellyttää museo-

mukaan. Sen suunnittelussa on varauduttu rakennus-

palveluiden käyttäjien tarpeiden ymmärtämistä – ei vain

hankkeen mahdollisiin viivästyksiin, joten päätös seinät-

toiveiden täyttämistä. Asiakaskokemukseen liittyvä kehi-

tömään vaiheeseen siirtymisestä tehdään, kun kokonaisaikataulu on selvillä ja viivästymisriskit minimoitu.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Museohankkeen kansainväliseen neuvonantajaryhmään kuuluvat (ylärivistä vasemmalta) Caterina Fake, Liza Chong, Linda Liukas, Héctor Noval, Eeva-Liisa Pelkonen, Kieran Long, Joar Nango, Indy Johar, Eva Franch i Gilabert, Ervin Latimer, Nimco Kulmiye Hussein, Teemu Suviala, Johannes Suikkanen ja Paola Antonelli.

8.3. Viestintä ja vuorovaikutus mista. Hankkeen etenemisestä kerrotaan kanavissa avoiAD-museon kehitystyön ja rakennushankkeen viestinnäs-

mesti ja läpinäkyvästi. Arkkitehtuurimuseon ja Designmu-

tä vastaavat Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiö

seon olemassa oleva käyttäjäkunta sitoutetaan prosessiin

ja Kiinteistö Oy ADM. Viestintää suunnitellaan ja toteute-

samalla kun haetaan uusia yleisöjä.

taan tiiviissä yhteistyössä hankkeen perustajien ja rahoittajien kanssa.

AD-museon tulevaa brändiä kehitetään osallistavasti rakennushankkeen ja museon kehitystyön edistyessä.

Museorakennuksen suunnittelukilpailu avataan muse-

Brändityö ja brändin julkistus kytketään rakennushank-

on toteutuspäätöksen jälkeen vuonna 2024. Kiinteistö-

keen aikatauluun siten, että toteutettava rakennus voi olla

osakeyhtiö viestii kilpailusta Suomessa ja kansainvälisesti

osaltaan luomassa uuden museon identiteettiä.

yhdessä Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiön kanssa. Viestintää kohdistetaan kansalaisille, kaupunkilai-

Yhteisöjen osallisuus

sille ja suunnittelualojen ammattilaisille.

AD-museon yleisösuhteen luominen alkaa jo ennen uu-

Museon kehitystyö jatkuu rakennushankkeen rinnalla.

disrakennuksen avautumista. Uusien käyttäjäryhmien

Museohankkeelle avataan sosiaalisen median kanavat,

tavoittamiseksi ja sitouttamiseksi tarvitaan systemaattista

joilla hanke tavoittelee uusia yleisöjä ja näiden sitoutta-

työtä nykyisten museoiden olemassa olevien yleisöjen li-

107

108

Tulevaisuuden tekemisen museo

Kuvitus: Anja Reponen

säksi. Museo suunnitellaan yhdessä yhteisöjensä kanssa.

maata maisemoimalla ja elävöittämällä arkkitehtuurin ja

valmistellaan

designin keinoilla voidaan vähentää kaupunkikuvalle ai-

huolellisesti. Kilpailu on resursoitava riittävälle tasolle.

heutuvaa väliaikaista haittaa ja samalla viestiä tulevasta.

Uudisrakennuksen

suunnittelukilpailu

Kilpailua ja kilpailuprosessia varten tarvitaan ainakin kil-

Uudisrakennuksen ja suunnittelukilpailun lisäksi AD-mu-

pailusihteerin ja vuorovaikutussuunnittelijan tehtävät.

seon palveluita ja ohjelmistoa suunnitellaan ja testataan

Suunnittelukilpailussa hyödynnetään osallistamisen me-

käyttäjälähtöisesti. Arkkitehtuurimuseolle ja Designmu-

netelmiä. Osa menetelmistä voidaan sisällyttää kilpailun

seolle joulukuussa 2022 rekrytoitu yhteinen asiakasko-

toimeksiantoon. Kilpailusta ja ehdotuksista keskustellaan

kemuspäällikkö tukee palveluiden suunnittelussa ja hen-

kaupunkilaisten ja kansalaisten kanssa asukastilaisuuk-

kilökunnan osaamisen kehittämisessä. Uuden museon

sissa ja verkkoalustoilla sekä mahdollisesti kilpailutöistä

osallistavia sisältöjä pilotoidaan seinättömässä vaiheessa¹.

järjestettävän näyttelyn yhteydessä.

Osallistava kokemus kulkee mukana AD-museon toi-

Kilpailutuomariston lisäksi kilpailuehdotuksia kommen-

minnassa sen avauduttua. Erilaisten käyttäjäryhmien

toivat asiantuntijaryhmät, jotka voivat koostua esimerkik-

kytkeminen museon palveluiden ja sisältöjen suun-

si eri ikäryhmien edustajista tai eri alojen ammattilaisista.

nitteluun tulee ottaa luontaiseksi osaksi museon toi-

Rakentamisaikana korostuu rakennustöiden vaikutuk-

mintatapaa. Näin erilaiset kaupunkilais- ja kansalais-

sista tiedottaminen. Rakennustöiden aiheuttamista poik-

ryhmät voivat kokea omistajuutta uudesta museosta.

keusjärjestelyistä ja meluhaitoista on tärkeää huolehtia oikea-aikaisella ja tavoittavalla viestinnällä. Rakennustyö-

¹ Ks. 8.2. Museoiden kehityssuunnitelma.

Tulevaisuuden tekemisen museo

8.4.

museoiden yhteenlaskettuun kokonaistalouteen. Kun

Siirtymävaiheen talous

museon kävijämäärien kasvavan. Vuosien 2024–2027 ai-

109

Vuosina 2024–2027 museon talous perustuu nykyisten museoiden resurssit yhdistetään ja toimintaa kehitetään systemaattisesti kohti uutta museota, voidaan odottaa kana investoidaan henkilöstöön, sisältöihin, viestintään ja

Tämänhetkisen arvion mukaan uusi museorakennus

markkinointiin sekä digitaalisten ja virtuaalisten palvelui-

avautuu yleisölle noin vuonna 2030. Uusi museo-or-

den kehittämiseen.

ganisaatio syntyi kuitenkin jo vuoden 2024 alussa, kun

Vuosille 2028–2029 ei ole ennakoitu pääsylipputuloja.

Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo sulautuivat uuteen

Vaikka museo näinäkin vuosina varmasti tuottaa yleisö-

museosäätiöön ja säätiön perustama AD-museo Oy ryh-

suuntaista ohjelmaa, tulee fokus olemaan vahvasti uuden

tyi ylläpitämään museotoimintaa. Museotoiminta jatkuu

museon toimintojen testaamisessa ja uuteen museora-

Senaatti-kiinteistöjen omistamissa nykyisissä museo-

kennukseen siirtymisen valmistelussa.

rakennuksissa vuoteen 2027 asti ja siirtyy väistötiloihin

Nykyisen museotoiminnan tasoisten valtionavustusten

vuosina 2028–2029. Tässä yhteydessä nykyisten museo-

sekä maltillisesti kasvavien pääsylippu- ja myyntitulojen

rakennusten vuokriin kohdistettu valtion vuokra-avus-

lisäksi museosäätiön on mahdollista kohdentaa museon

tus on tarkoitus muuttaa valtionosuuksiksi, millä mah-

kehitystyöhön vapaita pääomia, jotka siirtyvät nykyisiltä

dollistetaan museon henkilötyövuosien kasvattaminen

museosäätiöiltä sulautumisen yhteydessä. Vuosien 2024–2029

vastaamaan uuden museon toiminnan tarpeita. Valtion

alustava talousarvio on huomioitu museohankkeen talou‑

kokonaisavustus pysyy kahdelle nykyiselle museolle vuo-

dellisessa mallissa, joka tarkastelee museohankkeen kannat-

sittain maksettujen avustusten tasolla.

tavuutta 35 vuoden tarkastelujaksolla vuosina 2024–2059.1

Museohankkeen aikana kehitystyöhön on osallistettu kaupunkilaisia ja eri sidosryhmiä. Kuva Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiön järjestämästä keskustelutilaisuudesta Helsinki Design Weekillä syyskuussa 2022. Kuvassa vasemmalta David van der Leer, Zeynep Falay von Flittner, Joseph Grima ja Liza Chong. Kuva: Anni Koponen

Liite 7. Taloudellinen malli säätiön rahoituspositiosta 2024–2059 (salassa pidettävä liite, julkisuuslaki 621/1999).

110

Tulevaisuuden tekemisen museo

Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

Gates to lives places around the world (digitally).

NFT ART CRAFTS, METAVERSE EXPERIENCES, AR AND VR EXPERIENCES.

ÄITIYSPAKKAUS, HISTORIA & VUOSITTAIN VAIHTUVA DESIGN.

INCLUDE INDIGENOUS DESIGN FROM SÁMI PEOPLE. MAYBE A KOTA. Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

LUOVIA AJATUKSIA. VAPAITA TILOJA

Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

Tulevaisuuden tekemisen museo

111

More videos of architects and designers explaining their work!

Tallentaisin mukaan ajankuvaa ja erilaisia ilmiöitä, arkisia ja käsin kosketeltavia juttuja, ahaa elämyksiä.

Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

Musiikki arkkitehtuurissa.

ISO AALTO-MALJAKKO, JOSSA VOI KÄVELLÄ SISÄLLÄ JA JOSSA ON ISOJA MARIMEKKO-KUKKIA YLHÄÄLLÄ.

112

Tulevaisuuden tekemisen museo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Viljo Revellin ja Heikki Castrénin suunnittelema City-Center (“Makkaratalo”) oli alun perin ajateltu koko korttelin laajuiseksi kokonaisuudeksi. Revell ei halunnut autoliikennettä korttelin sisäosiin jalankulkijoiden sekaan. Ratkaisuksi keksittiin kolmannen kerroksen avotasanne, jolle sijoitetuille pysäköintipaikoille saattoi ajaa suoraan viereiseltä Keskuskadulta. Vuonna 1967 valmistuneen rakennuksen kuuluisa ”makkara” oli pysäköintitasoa reunustava kaiderakenne. Veistokselliset betonirampit purettiin vuonna 2005, mutta makkarana tunnettu osa on yhä paikallaan. Kuva: Richard Einzig / Arkkitehtuurimuseo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Jopo on Helkaman 1960-luvulla kehittämä polkupyöräbrändi, joka oli tuotannossa alun perin vuosina 1965–1974. Nimi tulee sanoista “jokaisen polkupyörä”. Satulan ja ohjaustangon korkeudessa oli suuret säätövarat eikä säätämiseen tarvittu työkaluja, joten pyörä sopi hyvin monen kokoisille ajajille. Toisaalta Helkama lanseerasi Jopon pääkaupunkiseudun pyöräilyn aallonpohjavuosina 1965–1970, jolloin pyörien osuus ajoneuvoliikenteestä oli vain noin 1,5 prosenttia. Pyöräily kuului 1950- ja 1960-luvuilla enemmän maaseutuja teollisuuskaupunkien luonteeseen eikä siten ollut kovin arvostettua eikä suosittua pääkaupungissa. Kuva: Helkama / Designmuseo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Tulevaisuuden tekemisen museo

113

114

Tulevaisuuden tekemisen museo

Museorakennus meren äärelle

Tulevaisuuden tekemisen museo

Museon uudisrakennushankkeen lähtökohta on se, että suomalainen muotoilu ja arkkitehtuuri ansaitsevat kansainvälisesti vetovoimaisen kodin, joka kutsuu kokemaan, keskustelemaan ja löytämään uusia näkökulmia. Rakennukselle on osoitettu ainutlaatuisen hieno, korkeaan arkkitehtoniseen ja kaupunkikuvalliseen laatuun velvoittava sijainti Helsingin Eteläsataman kansallismaisemasta. Uusi museo toteutetaan vastuullisesti tiedostaen rakennuksen käyttämät resurssit sen koko elinkaaren ajalta ja minimoiden haitallisia vaikutuksia. Museo sijoittuu osaksi kehittyvää kaupunkiympäristöä, kun Eteläsataman Makasiinirannasta rakennetaan viihtyisää ja elävää julkista kaupunkitilaa kaupunkilaisille ja kaupungissa vierailijoille. Museo sijoittuu uuden käveltävän ja pyöräiltävän rantareitin varrelle. 2030-luvun puolivälissä reitti ulottuu Helsingin eteläisestä kärjestä Kaivopuistonrannasta Katajanokalle. Historiallisen keskustan keskipisteestä Kauppatorilta katsoen uusi arkkitehtuurija designmuseo johdattelee kohti Makasiinirantaan nousevaa merellistä kaupunkitilaa. Uusi museorakennus mahdollistaa mittakaavaltaan, kerronnaltaan ja dynamiikaltaan uudenlaisten sisältöjen ja palveluiden toteuttamisen, minkä johdosta museo voi lunastaa koko potentiaalinsa. Rakennus on jo itsessään uusi luku suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tarinassa sekä toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti uusi kerros historiallisen Helsingin ytimessä. Uudesta museorakennuksesta järjestetään yleinen ja kansainvälinen, kaksivaiheinen suunnittelukilpailu. Kilpailu on tarkoitus avata vuoden 2024 aikana ja ratkaista vuoden 2025 aikana. Tässä luvussa kuvataan tiiviisti museon rakennushanketta. Laajemmin hanketta ja sen kustannuksia käsitellään uuden museorakennuksen alustavassa hankesuunnitelmassa1, joka on salassa pidettävä.

Uusi museorakennus sijoittuisi Eteläsatamaan, Helsingin historialliseen keskustaan. Eteläsataman Makasiinirannasta kehitetään tulevina vuosina uutta elävää kaupunginosaa. Kuva: Kari Ylitalo / Helsinki Partners

¹ Liite 9. Tulevaisuuden tekemisen museo – tekemistä vaille valmis. Uuden arkkitehtuurija designmuseon alustava hankesuunnitelma (salassa pidettävä, julkisuuslaki 621/1999).

115

Tulevaisuuden tekemisen museo

116

9.1.

Yleisön toiveita uudesta arkkitehtuurija designmuseosta

MORE THINGS TO TOUCH AND DO.

Rakennuspaikka Museorakennukselle osoitettu paikka sijaitsee Helsingin keskustassa Eteläsataman Makasiinirannassa, vain noin 200 metriä etelään Kauppatorilta. Paikka Laivasillankadun itäpuolella ja Eteläisen Makasiinikadun kuvitellun jatkeen eteläpuolella on nykyistä satama-aluetta. Rakennuspaikka on nykyisellään asfaltoitua paikoituskenttää ja satamaan johtavaa ajoaluetta. Satama palvelee Tukholman reittiliikennettä. Kaupunkikuvallisesti alue on osa Eteläsataman kansallismaisemaa ja valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Pohjoispuolelle sijoittuvat suojeluarvoiltaan merkittävät Helsingin empirekeskusta, Kauppatori ja Vanha kauppahalli. Laivasillankadun länsipuolella kohoaa Tähtitorninvuori.

Käveltävä keskusta Käynnissä (2023−2024)

Katajanokanlaituri Käynnissä (2019−2024)

Eteläsataman itäosa ja Katajanokan ranta

Helsinki selvittää lukuisia keinoja parantaa ydinkeskustan käveltävyyttä ja lisätä alueen kaupunkitilan viihtyisyyttä mm. Kasarmitorin ympäristössä.

Katajanokalle on suunnitteilla arkkitehtuurikilpailun pohjalta puinen toimitilarakennus. Se toimii mm. Stora Enson pääkonttorina ja hotellina.

Eteläsataman itäosaan ja Katajanokan rantaan luodaan uutta merellistä kaupunkitilaa rantabulevardeineen ja vetovoimaisine toimintoineen.

Suunnitteilla (2020-luvun loppu)

atu

linink

Meche

Esplanadit

in rg be

Ru KAMPPI

Museon suunnitteluvarauksen alue

var

le Bu

KATAJANOKKA

PUNAVUORI

RUOHOLAHTI

JÄTKÄSAARI

Tallinnan laivaliikenne on tarkoitus keskittää Länsisatamaan vuoteen 2028 mennessä.

Hietalahdenranta

Tehtaankatu

Tukholman laivaliikenne on tarkoitus keskittää Katajanokalle vuoteen 2030 mennessä.

Makasiiniranta ja Olympiaranta

Valmistelussa (rakentaminen voi alkaa 2025)

Suunnitteilla (2020-luvun loppu) Hietalahdenrannan ja Hietalahdentorin ympäristöön on myönnetty kehittämisvaraus. Alueella selvitetään toimitilarakentamista, uutta liikenneratkaisua ja alueen viihtyisyyden parantamista.

Alueelle järjestettiin kansainvälinen laatuja konseptikilpailu, jonka voitti ehdotus "Saaret". Alueesta kehitetään elävää ja käveltävää julkista kaupunkitilaa. Uudelle arkkitehtuurija designmuseolle on myönnetty suunnitteluvaraus alueelle.

Helsingissä on suunnitteilla ja käynnissä merkittäviä kehittämishankkeita, joiden odotetaan vahvistavan keskustan elinvoimaa. Helsingin merellisyys ja rantaalueiden avautuminen kaupunkilaisille ja matkailijoille ovat kehityksen keskeisiä tavoitteita. AD-museon uudisrakennukselle on myönnetty suunnitteluvaraus Eteläsataman Makasiinirantaan. Alue rajautuu Laivasillankadun itäpuolelle ja Eteläisen Makasiinikadun kuvitellun jatkeen eteläpuolelle. Valmistuessaan museo asettuu osaksi uutta käveltävää ja pyöräiltävää rantareittiä, joka ulottuu Helsingin eteläkärjestä Katajannokan kautta kohti pohjoista.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Helsingin kaupunki järjesti kansainvälisen laatuja konseptikilpailun Makasiinirannan suunnittelusta. Kilpailun voitti Konsortium Gran -ryhmän (Niam, K2S Architects, White Arkitekter, Ramboll Finland, Rakennuttajatoimisto HTJ Oy) kilpailuehdotus Saaret. Uusi museorakennus ei sisältynyt kilpailuohjelmaan. Kuva: Konsortium Gran

Helsingin Sataman kehittämisohjelman 2022–2030 mukaisesti Tukholman reittiliikenne keskitetään Kataja-

9.1.1. Makasiiniranta

Satamatoiminnasta vapautuva Makasiinirannan alue avau-

nokalle ja Tallinnan liikenne siirtyy kokonaisuudessaan

tuu ihmisille. Erityisenä tavoitteena on, että alueelle sijoit-

Länsisatamaan. Eteläsatamassa vierailee edelleen kan-

tuu kansainvälistä huipputasoa edustava arkkitehtuurija

sainvälisiä risteilijöitä ja sinne sijoittuu pika-alusliiken-

designmuseokokonaisuus. Lisäksi alueelle tavoitellaan

nettä. Muutokseen liittyvä maankäytön suunnittelu on

muuta kulttuuritoimintaa sekä palvelu-, hotelli-, liike- ja

käynnissä. Käytännössä reittiliikenne satamassa jatkuu

muuta toimitilarakentamista. Makasiiniranta kehittyy julki-

vähintään 2030-luvun alkuun saakka. Museorakennuksen

sena ja viihtyisänä kävelyalueena. Uusi rantareitti yhdistää

alue voidaan vapauttaa nopeasti rakentamiseen, mutta

Kauppatorin, tulevan museorakennuksen ja Kaivopuiston

satama-alueelle on oltava reittiliikenteen jatkumisen ajan

sekä avaa pääsyn meren ääreen. Museolle kaavailtu sijain-

pohjoisen suunnasta toimiva raskaan liikenteen reitti mu-

ti on parhaalla paikalla alueen pohjoisreunassa. Museon

seon sivuitse ainakin muutaman vuoden ajan.

pohjoispuolelle sijoittuu tapahtuma-aukio.

Kehittämisohjelman suunnitelma 2030. Helsingin Satama Oy, 22.10.2021.

117

Tulevaisuuden tekemisen museo

118

Alueen suunnittelun pohjaksi on laadittu kaupunkiympäristölautakunnan

hyväksymät

Makasiinirannan

Suunnittelualue muodostuu useista Helsingin kaupun-

gin omistamista kiinteistöistä, jotka on vuokrattu Helsin-

Olympiarannan suunnitteluperiaatteet1. Helsingin kau-

gin Satama Oy:lle. Helsingin kaupunginhallitus päätti 5.

punki järjesti Makasiinirannan alueen suunnittelun ja to-

kesäkuuta 2023 myöntää museohanketta varten peruste-

teuttamisen pohjaksi kaksivaiheisen kansainvälisen laatu-

tulle Kiinteistö Oy ADM:lle kehittämisvarauksen suunnit-

ja konseptikilpailun2. Voittaneessa ehdotuksessa Saaret

telualueeseen.

museon eteläpuolelle esitetään neljään uuteen kortteliin

Suomen valtio ja Helsingin kaupunki ovat sopineet mu-

toimistoja ja hotelleja. Rakennusten pohjakerroksiin si-

seon perustamisen keskeisistä periaatteista. Keskeinen

joittuisi liike- ja palvelutiloja. Nämä tukisivat rantareitin ja

ehto on, että uudesta museorakennuksesta järjestetään

kävelyalueen kaupunkimaista luonnetta ja viihtyisyyttä.

suunnittelukilpailu, jonka tulos tulee olemaan asema-

Olympiaterminaaliin ja Satamataloon sekä Armi Ratian

kaavan muutoksen lähtökohta. Helsingin kaupunki laatii

puiston ratakuilun alueelle esitetään palvelu-, työskente-

asemakaavan yhteistyössä museohankkeen kanssa. Ase-

ly- ja kulttuuritiloja. Jatkokehityksessä on sovitettu yhteen

makaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan

museohanke ja muu rannan suunnittelu muun muassa

valmisteluaineistoa (suunnitteluperiaatteet) oli esillä tam-

huoltoyhteyksien osalta.

mi–helmikuussa 2021.

Kaupunki luovuttaa tontin museohankkeen toteutta-

9.1.2. Asemakaavoitus ja tontti

mista varten käyvällä hinnalla. Arviota tarkennetaan vielä

Alueella on voimassa asemakaava nro 6796 vuodelta

tömarkkinoiden näkymien kehittyessä. Arvioinnissa huo-

1972. Pohjoisreunassaan alue ulottuu asemakaavan nro

mioidaan rakentamiseen liittyvät tavanomaisesta poik-

480 alueelle. Kaava 480 on vuodelta 1895, ja sen alue on

keavat olosuhteet. Alueen kunnallistekniikan siirroista

rakennuskiellossa asemakaavan laatimista varten. Alueen

sovitaan alueen suunnittelun edetessä hankkeen ja kau-

asemakaavaa tulee muuttaa.

pungin kesken.

muun Makasiinirannan käytön hahmottuessa ja kiinteis-

Kuvitus: Anja Reponen

1 2 3

Makasiinirannan ja Olympiarannan suunnitteluperiaatteet. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta, 30.3.2021. Makasiiniranta quality and concept competition. Competition programme. Helsingin kaupunki, 12.5.2021. Makasiiniranta quality and concept competition. Evaluation report 2021-2022. Helsingin kaupunki, 2022.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Kauppatori

Vanha kauppahalli

Helsingin kaupunginhallitus myönsi museolle suunnitteluvarauksen Eteläsatamaan kesäkuussa 2023. Suunnitteluvarauksen alue sijoittuu Makasiinirannan pohjoispäähän Vanhan kauppahallin eteläpuolelle.

119

AD-museon suunnitteluvarauksen alue

Su Makasiinirannan aluetta kehitetään Saaretsuunnitelman pohjalta.

lin

Tähtitorninvuori

9.1.3. Tekninen rakennettavuus

rakentamisen aloitusta sitä pitää parantaa korjaamalla laiturirakenteet. Raskaan liikenteen pohjoinen reitti siirretään museon alueelta väliaikaisesti uudelle laiturivyöhykkeelle.

Lähtökohdat

Makasiinirannan laatuja konseptikilpailussa päävaihto-

Alue on pääosin entistä vesialuetta. 1800-luvulta alkaen

ehtona esitettiin alueen huollon toteuttamista maanalai-

alueella on tehty täyttöjä mereen. Maaperässä on vanho-

sen huoltotunnelin kautta. Yhteistyössä Helsingin kaupun-

ja laiturirakenteita ja niiden perustuksia. Olemassa olevan

gin ja kilpailun voittaneen Saaret-ryhmän kanssa tehtyjen

tiedon mukaan kalliopinta on alueen länsiosassa noin

selvitysten pohjalta alueen jatkosuunnittelu perustuu hii-

tasolla -6 ja laskee idän suuntaan tason -15 alapuolelle.

lijalanjäljeltään pienempään ja toteutettavuudeltaan var-

Alueen pohjavesi seuraa viipeellä merenpinnan vaihtelu-

mempaan maanpäälliseen huoltoratkaisuun.

ja. Kun aallokon vaikutus otetaan huomioon, arvioitu ylin

Kaupungin teettämien selvitysten mukaan alueella on

tulvataso on noin +3,4 m (N2000). Alueella on syytä va-

maaperän pilaantumista. Pilaantuminen voidaan puhdis-

rautua meriveden roiskeisiin ja voimakkaisiin merituuliin.

taa muun maanrakennustyön yhteydessä. Kaupunki kor-

Ranta-alueen vakavuus ei ole nykytilassa riittävä. Ennen

vaa maaperän puhdistamisesta aiheutuvat tavanomaisiin

120

Tulevaisuuden tekemisen museo

maarakennuskustannuksiin nähden ylimääräiset kustan-

vuorovaikutteisesti. Lisäksi alue edellyttää esirakentamis-

nukset. On syytä olettaa, että maaperässä on vanhojen

ta. Tavoitteet hankkeen kriittisen polun tehtäville ovat:

rakenteiden jäänteitä ja purkujätteitä. Kaivuumaat ovat

• Esirakentamisen suunnittelu 1/2024 ja vastaanotto

jätettä. Hankkeelle muodostuu lisäkustannuksia jätteen maanrakennustyölle aiheuttamasta haitasta ja sen korkeista vastaanottokustannuksesta. Osa vanhoista raken-

2027. • Suunnittelukilpailun käynnistys keväällä 2024 ja ratkaisu vuoden 2025 aikana.

teista saattaa vaatia myös dokumentointia, mikä voi vai-

• Rakennuslupahakemus vuoden 2027 aikana.

kuttaa maanrakennustöiden aikatauluun.

• Rakentamisen aloitus vuoden 2027 aikana.

Alueella on haasteellisesti torjuttavaa matalataajuista

• Museon avaaminen 2030.

laivamelua sekä auto- ja raitioliikenteestä aiheutuvaa liikennemelua ja tärinää. Suunnittelun edetessä arvioidaan melu- ja runkomeluvaikutuksia. Liikenteen päästöillä ei avarassa sijainnissa ole oleellista vaikutusta suunnitteluun.

9.2.1. Toiminnalliset tavoitteet

Kaupunki on aloittanut alueen esirakentamisen suunnit-

Uudisrakennushanke ratkaisee uuden museon tilatarpeet

telun vuonna 2023. Tavoitteena on toteuttaa alueen vaka-

kokoelmatoimintaa lukuun ottamatta. Uusi museo on ve-

vuuden parantaminen, laiturien korjaus, raskaan kaluston

tovoimainen ja mahdollistaa monimuotoisen näyttely-,

väliaikainen ajoreitti ja kunnallistekniikan siirrot vuosina

ohjelma- ja tapahtumatoiminnan sekä toteutussuunnitel-

2024–2025. Alueen pintarakenteet viimeistellään ja ran-

man mukaiset palvelut. Vuodessa on 475 000 kävijää, jois-

tavyöhyke kalustetaan lopulliseen asuunsa vasta raskaan

ta 80 prosenttia vierailee näyttelyissä. Jotta tavoitteessa

liikenteen päätyttyä 2030-luvun alkupuolella.

onnistutaan, on rakennuksen: • mahdollistettava tuhat samanaikaista kävijää • mahdollistettava 3–4 yhtäaikaista näyttelyä tai

9.2.

projektia – dynaaminen kokoelmiin pohjautuva näyttelykokonaisuus, lisäksi kaksi suurta ja kaksi keskisuurta sekä useita pienempiä vaihtuvia näyttelyitä ja projekteja vuodessa

Rakennushankkeen tarkoitus ja tavoitteet

• vastattava kävijöiden tarpeisiin tarjoamalla korkeatasoisia

Museon uudisrakennuksen tarve on akuutti. Toisaalta

• mahdollistettava museon ja sen sidosryhmien

hanke, sen suunnittelu ja kaavoitus halutaan valmistella

ja saavutettavia ravintolapalveluita juhlia, projekteja ja tilaisuuksia sekä kaupunkilaisten kohtaamisia • tuettava sisäisen toiminnan prosesseja ja laadukkaan käyttäjäkokemuksen ylläpitämistä

Kuva: Johannes Romppainen

Tulevaisuuden tekemisen museo

9.2.2. Koettavuus ja laatutaso

121

sosiaalista saavutettavuutta käytännöllisten suunnitteluratkaisujen tasolla. • On energiatehokas – E-luku on enintään 84 kWh/ (m²,a) (määräystaso 135 kWh/(m²,a)) – ja suunnittelun

Uusi museorakennus rikastuttaa kaupunkilaisten ja vie-

aikana etsitään elinkaarikustannuksiltaan kannattavia

railijoiden elämää kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuises-

ratkaisuja, joiden avulla energiatehokkuutta voidaan

sa sijainnissa. Arkkitehtonisesti korkealuokkainen museorakennus: • Sopeutuu kansallismaisemaan ja Suomenlinnan maailmanperintökohteen ympäristöön. • Erottuu ympäristöstä ystävällisyydellään ja kutsuu

parantaa edelleen. • Rakennetaan koko elinkaaren ympäristövaikutukset huomioiden. Rakennuksen hiilijalanjäljen tulee alittaa energiatehokkaan ja laadukkaasti toteutetun vertailurakennuksen taso, joka on

kävijöitä kaikista suunnista, kaikkina vuodenaikoina ja

enintään 15,4 kgCO2e/m2, ympäristöministeriön

vuorokaudenaikoina.

laskentamenetelmällä arvioituna. Suunnittelun ja

• Muodostaa miellyttävää, elävää kaupunkitilaa. • Tarjoaa yllätyksellistä kokemuksellisuutta, joka sekä rauhoittaa että voimaannuttaa. • On rakennettu siten, että se kestää käytössä ja vanhenee kauniisti.

hankinnan aikana etsitään kustannustehokkaita ratkaisuja pienentää hiilijalanjälkeä edelleen. • Täyttää EU-taksonomian ja RTS-ympäristöluokan tason 4 / 5 vaatimukset. • Toteutetaan osallistavasti ja turvallisesti.

• Toteutetaan kansainvälisen suunnittelukilpailun perusteella.

9.2.3. Vastuullisuus

9.2.4. Tilat Uuden museon toiminnoille laadittiin tilaohjelma syksyn 2022 aikana. Tilaohjelmatyön lähtökohtana olivat muse-

Valtakunnallisella vastuumuseolla on suuri vastuu omasta

on ohjelma- ja palvelutarjonta sekä toiminnan määrälliset

ja lainatuista kokoelmista, tiedon ja palveluiden saavutet-

tavoitteet. Tilaohjelma on kehitetty yhteistyössä Arkkiteh-

tavuudesta sekä oman toimintansa ympäristövaikutuksis-

tuurimuseon ja Designmuseon kanssa. Tavoitteena on

ta. Uusi museorakennus:

ollut museoon suunnitellun palvelutarjonnan¹ tuottaman

• Tarjoaa tasaiset ja turvalliset olosuhteet kokoelma- ja

toiminnallisen arvon säilyttäminen paikan ja talouden aset-

muille näyttelyesineille. • Tukee eri käyttäjäryhmien fyysistä ja

tamien reunaehtojen rajoissa. Iteratiivisen työskentelyn tuloksena on tunnistettu raja, jonka jälkeen tilankäytön pienentäminen heikentäisi oleellisesti museon palvelukykyä.

¹ Ks. luku 3. Sisällöt ja palvelut.

122

Tulevaisuuden tekemisen museo

Kuvitus: Anja Reponen

TOTEUTUSSUUNNITELMASSA ESIINTYVÄT PINTA-ALAKÄSITTEET Ohjelma-ala oh-m2 on niiden tilojen huoneala, joita käytetään museon varsinaiseen toimintaan. Ohjelma-alaan eivät kuulu käytävät, poistumistiet tai kiinteistötoimintoja ja talotekniikkaa palvelevien tilojen alat. Huoneistoala ht-m2 käsittää yhtä huoneistoa palvelevien tilojen huoneistoalat ja ei-kantavien rakenteiden rakennusosa-alat huoneistoa rajaavien seinien tai muiden rakenteiden sisäpintaa myöten mitattuna. Tässä hankkeessa huoneistoala-arvioon sisältyy toiminnan tiloja vastaavan rajauksen mukainen huoneistoala ilman rakennuksen yhteistoimintojen huoneistoalaa. Kokonaishuoneala hu-m2 / nettoala net-m2 tarkoittaa rakennuksen kaikkien tilojen huoneistoalojen summaa. Toteutussuunnitelmassa oletuksena on, että hankkeen aikaisemmissa selvitysvaiheissa käytetty käsite “nettoala” vastaa kokonaishuonealaa¹. Bruttoala br-m2 on rakennuksen kaikkien kerrostasoalojen summa. Kerrostasoalalla tarkoitetaan ulkoseinien ulkopintaa myöten kerroksittain mitattua alaa, josta on vähennetty vähäistä suuremmat aukot, esimerkiksi korkeiden tilojen ylempään kerroksiin ulottuva ilmatila.

1 Käsitteet "kokonaishuoneala" ja "nettoala" esiintyvät toisensa korvaavina käsitteinä muun muassa alan kustannustieto-oppaissa. Ks. esim. Yrjänä Haahtela & Juhani Kiiras: Talonrakennuksen kustannustieto 2014, Haahtela-kehitys Oy 2014.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Yleisötilat

putulokseen päästään, kun keskeiset tukitoiminnot sijoit-

Kävijöiden sisällöllisiä kokemuksia varten rakennukseen to-

tuvat museorakennukseen. Museon kokoelmat säilytetään

teutetaan tilaa näyttelyille, tapahtumille, projekteille, ope-

ja ylläpidetään pääosin muualla. Uudessa museorakennuk-

tukselle ja työpajoille sekä kirjasto- ja piirustuskokoelmille.

sessa on kuitenkin näyttelytoiminnan edellyttämät ajan-

Kävijöiden perustarpeet huomioidaan ja heille tarjotaan

mukaiset näyttelyrakentamisen ja museologistiikan tilat.

123

elämyksiä myös ravintola- ja myymäläpalveluiden avulla. Rakennuksen yhteistoimintojen tilat Tukitoimintojen tilat

Koko rakennusta palvelevat yleiset logistiikkatilat, kiinteis-

Onnistuneet elämykset vaativat useiden eri asiantuntijoi-

töhuollon tilat, väestönsuoja, osastoivat liikennetilat sekä

den ja ryhmien yhteistyötä. Laadullisesti parhaaseen lop-

talotekniikkatilat.

Tilat Arvio rakennuksen kokonaishuonealasta on noin 9 000

Yleisötilat

hu-m² ja kokonaislaajuudesta noin 10 050 br-m². Tilat ja

Tukitoiminnot

laajuudet jakautuvat seuraavasti:

Yhteistoiminnot ja käytävät

Näyttelyrakentamisen tilat Museologistiikan tilat

Tapahtumaja kokoustilat

Toimistoja virkistystilat

Näyttelytilat

Aulatiloja ja vapaata yleisötilaa

Terassi Baari

Projekti- ja työpajatilat

Myymälätilat Kirjasto ja tietokeskus

Yhteistoimintojen tilat (kiinteistöhuolto ja talotekniikka)

Kahvila– ravintola Museon uudisrakennukseen suunnitellaan erilaisia avoimia yleisötiloja. Monipuolista sisältö- ja palvelukokonaisuutta täydentävät tukitilat, jotka mahdollistavat nykyaikaisen museologistiikan.

124

Tulevaisuuden tekemisen museo

9.2.5. Liikenne ja ulkoalueet Helsingin kaupungin strategisena tavoitteena on lisätä

9.2.6. Laatutaso ja keskeiset suunnitteluperiaatteet

kevyttä ja julkista liikennettä ja vastavuoroisesti vähen-

Keskustasijainnissa helposti saavutettava uusi museora-

tää henkilöautojen käyttöä. Museohanke toteuttaa stra-

kennus on koettavuudeltaan samaan aikaan korkeatasoi-

tegiaa. Museolle saavutaan pääosin kevyellä liikenteellä.

nen ja lähestyttävä. Museon tulee yllättää iloisesti ja ehkä

Pyörille, kaupunkipyöräasemille ja esimerkiksi sähköpot-

haastaakin, mutta myös kunnioittaa ja eheyttää kaupun-

kulaudoille varataan tilaa museotontin pohjoispuolelle

kikuvaa. Museorakennus mahdollistaa turvallisuus- ja

sijoittuvalta aukiolta siten, että ne voivat palvella myös

olosuhdevaatimuksiltaan vaativien näyttelyiden toteutta-

laajemmin alueen kehittyvää toimintaa.

misen. Museo toteutetaan ilmastoviisaasti ympäristön ja

Museon saattoliikenne sijoittuu Laivasillankadun var-

ilmastonmuutoksen lähtökohdat ymmärtäen, hankkeen

teen. Piha-alueella tai siihen liittyvillä yleisillä alueilla huo-

ympäristövaikutukset kestävästi tiedostaen ja haitalliset

mioidaan mahdollisuus näyttelyiden erikoiskuljetuksiin.

vaikutukset minimoiden.

Alueelle tai museorakennukseen ei rakenneta pysäköintiä. Kaupunki toteuttaa esteettömiä pysäköintipaik-

Koettavuus ja vastuullisuus

koja Laivasillankadun varrelle. Autolla saapuvat asiak-

Rakennushankkeen tavoitteet koettavuudelle ja vas-

kaat ja vierailijat pysäköivät keskusta-alueella yleisillä

tuullisuudelle ovat kunnianhimoiset. Ne kytkeytyvät ta-

pysäköintipaikoilla tai kaupallisissa laitoksissa. Museo

louteen, ja keinojen on oltava yhdensuuntaisia, jotta eri

hankkii tarpeen mukaan pysäköintipaikkoja lähialueen

tavoitteet voidaan saavuttaa. Suurin merkitys resurssi-

kaupallisista laitoksista.

en käyttöön on käyttäjän tarpeilla, seuraavaksi rakennuksen laajuudella ja geometrialla ja viimeiseksi sillä,

Toiminnalliset piha-alueet

miten hanke on toteutettu. Hankesuunnitteluvaiheessa

Kaupunki suunnittelee ja toteuttaa museon pohjoispuo-

tilaohjelmasta on pyritty poistamaan hukkatilaa. Tekni-

lelle aukion ja itäpuolelle rantapromenadin. Näitä kehite-

set tavoitteet on asetettu tarkoituksenmukaisesti niin,

tään toiminnallisesti vahvasti museoon liittyvänä julkise-

että museorakennuksen vaatimat toiminnot voidaan

na ja monikäyttöisenä, eri vuodenaikoina kiinnostavana

toteuttaa. Suunnittelua ohjataan tasapainoiseen tila-

kaupunkitilana. Eri kohderyhmille suunnatut kurssit ja

suunnitteluun ja massoitteluun: museo voi olla tyylikäs

kerhot, tapahtumat, projektit ja näyttelyt levittäytyvät

olematta liioiteltu tai ylellinen. Taitavan aukotuksen

ja elävöittävät ympäristöä. Museon pääsisäänkäynti ja

avaamat näkymät, aukoista lankeava valo ja tilojen kau-

henkilökunnan sisäänkäynti sekä kahvilan ja liiketilojen

niit suhteet sekä tilojen keskinäiset näkymät eivät vält-

erilliskäynnit liittävät museon lähiympäristöönsä. Sisään-

tämättä maksa lisää tai rasita luontoa.

käyntien yhteyteen on mahdollista toteuttaa luontevasti

Tarpeen- ja tarkoituksenmukaiset ratkaisut suunni-

kahvilan ulkotarjoilua, myymälöiden ulkomyyntiä, leväh-

tellaan kestämään suunniteltu käyttöikänsä. Suunnitte-

dystä, odotusta ja oleskelua.

lussa etsitään ratkaisuja alittaa asetetut energiatehok-

Varautuminen vedenpinnan nousuun tarkoittaa museota ympäröivän alueen korkeustason nostoa tasoon +3,4 m. Lähinnä rantaviivaa oleva laiturivyöhyke jää alemmalle tasolle.

kuus- ja ylläpidon hiilijalanjälkitavoitteet taloudellisesti kestävällä tavalla.

Tulevaisuuden tekemisen museo

Toimitilaturvallisuus

Kestävyys ja muuntojousto

Uuden museon turvallisuustason tulee olla korkea ja

Laadukas suunnittelu ja rakentamisen korkea laatutaso

toiminnan häiriötöntä ja jatkuvaa. Suurimpina riskeinä

mahdollistavat rakennukselle pitkän elinkaaren. Elin-

nähdään rakennuspaikan luonnonolosuhteista seuraa-

kaaren muunneltavuuteen varaudutaan selkeällä run-

vat vahingot ja haasteet, kuten tulvat, myrskysateet,

kojärjestelmällä, väljällä kerroskorkeudella, suosimalla

kinostuminen ja katkokset kunnallistekniikassa. Vaka-

irtokalusteita ja -varusteita kiinteän varustuksen sijaan,

via vahinkoja voi sattua myös rakennusten teknisten

toteuttamalla tilajaot kevyin väliseinin, huomioimalla

järjestelmien pettäessä tai tulipalon sattuessa. Selkeät,

talotekniikassa järjestelmien laajennettavuus sekä huo-

ennakoitavasti toteutettavat ja ylläpidettävät ratkaisut

mioimalla rakennuksen elinkaaren aikana tapahtuvien

ovat paras keino varautua riskeihin. Poikkeustilanteisiin,

korjaus- ja muutostöiden tarvitsemat reitit.

125

ilkivaltaan ja suoranaisiin rikoksiin varaudutaan rakenteellisella suojauksella ja turvajärjestelmillä sekä niiden toiminnan varmistavalla varavoimalla.

Museon rakennuspaikan läheisyydessä sijaitseva Kauppatori on aina toiminut kohtaamispaikkana kaupunkilaisille ja vierailijoille. Kuvassa kalakauppiaita Kauppatorin Koleraaltaassa vuonna 1958. Kuva: Arvo Kajantie / Helsingin kaupunginmuseo

126

Tulevaisuuden tekemisen museo

9.3. Rakennushankkeen toteutus Hankkeen toteutusmallista päätetään valtion ja Helsingin kaupungin yhteisellä päätöksellä museon suunnittelukilpailun jälkeen. Toistaiseksi kaupungin ja valtion omistama Kiinteistö Oy ADM:n jatkaa museon uudisrakennuksen kehittämistä kaupungin ja valtion kiinteistöyhtiölle osoittaman rahoituksen turvin. Suunnitteluvaihe Suunnitteluvaiheessa

toteutetaan

museorakennuksen

hankesuunnittelu, suunnittelukilpailun valmistelu, suun-

Kuvitus: Anja Reponen

nittelukilpailu, kumppanuuskaavoitus, jatkosuunnittelu ja rakennusluvan hakeminen. Suunnitteluvaiheen keskeiset toimijat ovat tilaajan eli museon edustajat, rakennuttajakonsultti tilaajan edustajana, pääsuunnittelija ja suunnitteluryhmä sekä erityisasiantuntijat. Lisäksi prosessiin kuuluu viranomaisyhteistyö sekä museohankkeen yhteensovittaminen Makasiinirannan laatuja konseptikilpailun voittaneen Saaret-hankkeen kanssa tarvittavilta osin. Kiinteistö Oy ADM vastaa rakennushankkeesta ja kiinteistöyhtiön hallitus tekee tarvittavat päätökset. Hank-

9.3.1. Suunnittelukilpailu

Museon uudisrakennuksesta järjestetään suunnittelu-

keen käytännön valmistelua varten Kiinteistö Oy ADM

kilpailu. AD-museohankkeen tavoitteena on arkkitehto-

hankkii rakennuttajakonsultin. Muilta osin tarkemmasta

nisesti, kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti erittäin

organisoitumisesta päätetään myöhemmin.

korkealuokkainen lopputulos. Ratkaisua haetaan yleisellä kansainvälisellä suunnittelukilpailulla.

Toteutusvaihe

Suunnittelukilpailun järjestäminen on rakennuttaja-

Kiinteistö Oy ADM tekee toteutusvaiheeseen liittyvät

konsultin hankinnan ohella rakennushankkeen ensim-

hankinnat tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Han-

mäinen tehtävä. Julkisen hankintayksikön järjestämässä

kintojen valmistelusta vastaa rakennuttajakonsultti ja

suunnittelukilpailussa tulee noudattaa hankintalain kyn-

rakennustoimikunta hyväksyy suunnitelmat ja hankin-

nysarvoja, joten kilpailuun on voitava osallistua vähintään

tasopimukset hallituksen hyväksymän budjetin rajoissa.

EU-alueelta.

Hankkeen alustava aikataulu on laadittu siten, että se edellyttää toteutussuunnittelua ja rakentamista limittä-

Kilpailun muoto

vien hankemuotojen valintaa, esimerkiksi erilaisten pro-

Kilpailun tavoitteena on löytää rakennushankkeelle toi-

jektinjohtorakennuttamisen ja -urakoinnin muotoja.

miva, arkkitehtuuriltaan korkealuokkainen ja toteutus-

Tulevaisuuden tekemisen museo

kelpoinen yleisratkaisu ja sille rakennussuunnittelija.

Säätiö tukee pääomansa tuotoilla AD-museo Oy:tä uudis-

Kilpailu järjestetään kaksivaiheisena siten, että kilpailun

rakennukseen liittyvien vuokra- ja ylläpitovastuiden katta-

ensimmäisessä vaiheessa haetaan kaupunkikuvallisesti

miseksi.

ja toiminnallisesti tasapainoista, taloudelliset perusedellytykset täyttävää yleisratkaisua. Toisessa vaiheessa nittelua vastaamaan museon käyttäjien tarpeita sekä

9.3.3. Rakennushankkeen riskit

koskemaan keskeisiä, erityisesti ympäristövastuuseen

Rakennushankkeen eri vaiheissa on erilaisia epävarmuuk-

liittyviä teknisiä periaatteita, ja varmistutaan ehdotusten

sia, jotka saattavat uhata tai vaikeuttaa hankkeen tavoit-

toteutus- ja kehityskelpoisuudesta.

teiden ja reunaehtojen saavuttamista. Tässä keskitytään

kehitetään yleisratkaisua eteenpäin, laajennetaan suun-

Vaikka kilpailun merkitys ja painopiste on koet-

hankeriskien arviointiin. Hankkeen valmisteluvaiheessa

tavuudeltaan ja toiminnallisuudeltaan erinomaisen

epävarmuutta voi aiheutua muun muassa rakennuspai-

ratkaisun löytämisessä, kytketään hankkeen toteu-

kan statuksesta ja olosuhteista, rakennushankkeen ta-

tettavuuden kannalta keskeinen ympäristövastuun ja

voitteiden epävarmuudesta, poikkeavuudesta tai kirey-

talouden ohjaus kilpailuun. Kilpailuohjelmaan sisälly-

destä, ajankohdasta, toteutusajankohdasta sekä hanketta

tetään tavoitteet ja mittarit taloudelle, hiilijalanjäljelle

toteuttavan organisaation resurssoinnista, sisäisestä jär-

ja energiankulutukselle. Käyttäjien ja osallisten tarpei-

jestäytymisestä ja hankeprosessista.

den huomioimiseksi ja osaamisen hyödyntämiseksi kilpailuun liitetään vuorovaikutteisuutta ja osallistavia

Rakennuspaikasta aiheutuvat riskit

menetelmiä.

Alue ja hanke herättävät mielenkiintoa. Valitusriski ase-

Kilpailun muodosta ja aikataulusta päätetään museon pääomituspäätösten vahvistuttua.

makaavasta on kohonnut. Valitus yhteen oikeusasteeseen siirtäisi aloitusta noin kuusi kuukautta ja kahteen noin puolitoista vuotta. Aloituksen siirtäminen tuottaa

9.3.2. Hankkeen rahoitus Kiinteistö Oy ADM vastaa rakennushankkeen valmiste-

lisäkustannuksia muun muassa hankehallinnon osalta. Kaavavalituksia voi vähentää kohdennetulla sidosryhmäyhteistyöllä ja laajalla myönteisellä näkyvyydellä, johon pyritään hankkeen oman viestinnän kautta.

lusta, suunnittelusta, kiinteistön hankinnasta ja raken-

Sataman reittiliikenteen siirtyminen ja satamaan liittyvien

tamisesta. Kiinteistöosakeyhtiön perustajat Helsingin

muutosten toteuttaminen vaativat kaavoituksen muutta-

kaupunki ja Suomen valtio rahoittavat sen toimintaa val-

mista ja arvoltaan suuria investointipäätöksiä. Kaavoituk-

misteluvaiheen ajan. Uudisrakennushankkeen eri rahoi-

seen ja päätöksiin liittyy valitusriski. On epätodennäköistä,

tus- ja toteutusmalleista1 on tehty laaja selvitystyö, jonka

että kaikki hankkeet pääsevät etenemään tavoiteaikatau-

pohjalta Helsingin kaupunki ja Suomen valtio päättävät

lussa. Tämä pidentää väliaikaisen liikennetilanteen jaksoa

hankkeen toteutuksen mallista ja toimijoista museora-

Makasiinirannassa ja voi vaikuttaa museon ensimmäisten

kennuksen suunnittelukilpailun jälkeen.

vuosien toimintaan. Kaupunki voi omalla toiminnallaan

Säätiön perustama museotoimintaa ylläpitävä AD-mu-

myötävaikuttaa sataman suunnitelmien toteutumiseen. On-

seo Oy toimii rakennuksessa vuokralaisena ja solmii alus-

nistuneesta viestinnästä on hyötyä valitusten välttämisessä.

tavan vuokrasopimuksen Kiinteistö Oy ADM:n kanssa.

Museon rakentaminen edellyttää alueen vakavuuden

Alustava vuokrasopimus voidaan tehdä keväällä 2024.

parantamista ja sataman raskaan liikenteen siirtoa uu-

Vuokranmaksu käynnistyy rakennuksen valmistuttua.

delle reitille. Kaupunki toteuttaa esirakentamisen. Suun-

Liite 7. Taloudellinen malli säätiön rahoituspositiosta 2024–2059 (salassa pidettävä liite, julkisuuslaki 621/1999).

127

128

Tulevaisuuden tekemisen museo

Helsinki on yksi Euroopan merellisimmistä pääkaupungeista. Uusi arkkitehtuurija designmuseo tukee eloisan ja käveltävän keskustan laajentumista kaupungin rannoille. Kuva: Lauri Rotko / Helsingin kaupunki

nittelulle ja rakentamiselle varattu aika on riittävä, mutta

jatkosuunnittelussa on tavoitteena osallistaa sidosryhmiä ja

viivästykset suunnittelun ja toteutuksen aloituksessa siir-

laajempaa yleisöä sekä mahdollisesti kytkeytyä kansallisiin ja

tävät museon rakentamisen aloitusta.

kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Se tarkoittaa hankkeen

Paikan tekninen rakennettavuus on haastavaa. Yksi-

ulkopuolelta tulevien, vielä tuntemattomien tavoitteiden yh-

tyiskohdissaan pohjaolosuhteisiin liittyy tuntemattomia

teensovittamista hankkeeseen. Tavoitteiden muuttuminen

tekijöitä: kuinka paljon maaperässä rakennuksen vah-

suunnittelun ja rakentamisen aikana, on haaste tavanomai-

vistusten kohdalla on vanhoja rakenteita, kuinka syvällä

sen hankeprosessin näkökulmasta.

kallio missäkin kohdassa on ja kuinka ehjää se on. Nämä

Kokonaisuutena alkuvaiheen yleispiirteisiä tavoitteita ja

aiheuttavat epävarmuutta rakentamisen keston ja erityi-

niiden muuttumista pitää voida hallita ja johtaa. Suunnit-

sesti kustannusten osalta.

telukilpailussa korostetaan tärkeimpiä ylätason tavoitteita ja reunaehtoja. Palkintolautakunta osallistetaan ja sitou-

Hankkeen sisältötavoitteista johtuvat riskit

tetaan tavoitteisiin sekä reunaehtoihin, ja lautakunnan

Uutta etsivät sisältötavoitteet ja niihin liittyvät suunnittelu-

käyttöön varataan riittävä asiantuntemus. Kilpailun tulos-

tavoitteet johtavat yleisessä suunnittelukilpailussa suureen

tus on lähtötietoja vastaavasti yleispiirteinen, jotta myö-

suunnitteluratkaisujen variaatioon. Kilpailun yhteydessä ja

hemmälle jatkokehitystyölle jää tilaa.

129

Tulevaisuuden tekemisen museo

Arkkitehtuurimuseon kesäkoulussa rohkaistaan havainnoimaan ympäristöä kaikin aistein. Kuvassa kesäkoulun opiskelijat koostavat omia havaintojaan Vuosaaressa 2022. Kuva: Anni Koponen

Olennaista on kaupunkilaisten, kansalaisten ja muiden sidosryhmien osallisuus. On tärkeää, että tämän varmista-

muunneltavilla tilaratkaisuilla ja hankintarajalla, jossa toiminnan varustus on pitkälti käyttäjän erillishankintaa.

miseksi varataan tarpeelliset resurssit, jotta kaikki hankevaiheen kokonaisuudet voidaan suunnitella riittävän etupainoi-

Hankeorganisaatioon ja hankeprosessiin liittyvät riskit

sesti. Aiheet rajataan hankkeen tavoitteiden ja reunaehtojen

Rakennushanketta ympäröivä hallinnollinen konteks-

mukaisesti. Tulosten käsittelyn pitää olla läpinäkyvää.

ti on monimutkainen. Jos päätöksentekoa ei delegoi-

Jatkosuunnittelun tavoitteita kehitetään rinnan suun-

da tarpeeksi lähelle hanketta, voivat päätökset kestää

nittelukilpailun kanssa uuden museon perustamisen jäl-

hankkeen etenemisen näkökulmasta liian kauan. Jos

keen, jotta suunnittelu voi käynnistyä mahdollisimman

hanketta koskevia päätöksiä tehdään monissa paikois-

valmiisiin lähtötietoihin perustuen. Ehdotussuunnittelulle

sa, on riskinä, että niissä on erilaisia sävyjä ja niitä tul-

ja yleissuunnittelulle varataan aikaa. Talouden sekä hiili-

kitaan eri tavoin. Hankkeen onnistumista edistetään

jalanjäljen analysointi resursoidaan riittävästi, jotta hank-

keskittämällä päätöksenteko ja valvonta rakennustoi-

keen johtaminen perustuu oikea-aikaiseen tilannekuvaan.

mikunnalle ja varaamalla riittävät resurssit hankkeen

Toiminnan yksityiskohtaisten tarpeiden muuttumiseen

käytännön johtoon.

vielä toteutus- ja yleissuunnitteluvaiheessa varaudutaan

130

Tulevaisuuden tekemisen museo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Matti Suurosen siirrettäväksi loma-asunnoksi suunnittelema Futuro-talo (1968) oli yhtä aikaa sekä 1960-luvun ”avaruusajan” kuva että tulevaisuuden utopistinen visio. Muovilohkoista koottavan lentävän lautasen lattiapinta-ala oli 25 m². Sen kiinteään sisustukseen kuului kuusi istuinvuodetta, takka-grilli-pöytäyhdistelmä, kahden hengen makuusoppi, keittiö sekä wcpesuhuone. Futuro-talojen markkinointi lähti vauhdikkaasti käyntiin ja kiinnostus oli maailmanlaajuisesti suurta, mutta valmistus hiipui vuoden 1973 öljykriisin nostaessa muovin hinnan pilviin. Kuva: Arkkitehtuurimuseo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

Tulevaisuuden tekemisen museo

131

Tuotesuunnittelu oli 1960-luvulla otollisessa tilanteessa, kun vaurastuva nuori sukupolvi halusi ostaa tuotteita ja huonekaluja, jotka ilmaisivat sen muuttuvaa elämäntapaa. Sarjatuotantoa vauhditti kysynnän lisäksi teknologia, sillä uudet valmistusmenetelmät ja muovimateriaalit muuttivat teollisen tuotannon näköaloja ja muotoilua. Uuden kaipuu heijastui eri medioissa: muotoilu oli näkyvästi esillä lehdissä, televisiossa ja elokuvissa. Eero Aarnion suunnittelema, akryylistä muotoon puhallettu Kupla-tuoli (1968) on futuristinen ikoni ja suomalaisen designin klassikko. Aarnion muotoilu on koristanut populaarikulttuurin kuvastoa jo yli 60 vuoden ajan. Kuva: Designmuseo

Entisen Lapponian (nyk. Art by Kalevala) ikonisimpia tuotteita on Björn Weckströmin suunnittelemaan Avaruushopea-kokoelmaan kuuluva Planetaariset laaksot -kaulakoru. Koru saavutti kansainvälistä mainetta 1970-luvulla, kun Carrie Fisherin esittämä prinsessa Leia piti sitä yllään George Lucasin ensimmäisen Tähtien sota -elokuvan loppukohtauksessa. Kuva: Rauno Träskelin / Designmuseo

Uuden arkkitehtuurija designmuseon kokoelmat

132

Tulevaisuuden tekemisen museo

Johtopäätökset – uusi museo on tulevaisuusteko

Kuvitus: Anja Reponen

Tulevaisuuden tekemisen museo

2030-luvun alussa avautuvaa uutta arkkitehtuurija designmuseota suunnitellaan ja tehdään tulevaisuuden näkökulmasta ja tulevaisuutta varten. Se laittaa liikkeelle luovien alojen vaikuttavuutta sekä Helsingin ja Suomen vetovoimaisuutta tukevia kehityskulkuja, joiden vaikutuksia voidaan jo ennakoida. Museon taloudellisista vaikutuksista tehdyn selvityksen mukaan museolle osoitettu julkinen rahoitus palautuu talouteen työllisyyden, palkkojen, kulutuksen ja verotuksen kautta.

Muotoilu ja arkkitehtuuri antavat yhdessä enemmän. AD-museo voimistaa luovien

Uusi syy valita Suomi. AD-museo erottuu kansainvälisesti. Siihen kiteytyy Suomen

AD-museo kasvattaa Helsingin vetovoimaa. Museo elävöittää Helsingin ydinkeskustaa,

4 5

alojen merkitystä ja mahdollisuuksia. Se käy vaikuttavaa vuoropuhelua ja kokoaa yhteen paikkaan ainutlaatuisen kertomuksen siitä, miten kestävää ja toimivaa yhteiskuntaa on rakennettu ja muotoiltu – nyt ja tulevaisuudessa.

maine luovan suunnittelun huippumaana. Museo vahvistaa Suomen profiilia maailmalla ja varmistaa, että meiltä nousee tulevaisuudessakin rakentavia avauksia. Se kiinnittää kansainvälisiä ammattilaisia ja opiskelijoita Suomeen. Matkailijoille se tarjoaa uuden, merkityksellisen syyn tulla Suomeen ja Helsinkiin.

synnyttää ympärilleen uutta kaupunkikulttuuria ja vahvistaa koko pääkaupunkiseudun elinvoimaa. Yhdessä uudistuvan Makasiinirannan alueen kanssa museo muodostaa eloisan ja kutsuvan kaupunkitilan Helsingin merelliselle paraatipaikalle.

Kannattava investointi. Uudella museolla on suoraan ja välillisesti myönteinen vaikutus Helsingin ja koko Suomen talouteen. Se luo työpaikkoja sekä tuo asiakkaita yrityksille ja matkailijoita Suomeen. Museo on vastuullinen sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin.

AD-museo on lupaus tulevaisuudesta. Ihmisen kokoisessa museossa erilaiset kaupunkilaiset, vierailijat ja ammattilaiset kohtaavat tiedon ja elämysten äärellä. Se on kaikkien museo, joka rakentaa yhteistä luottamusta tulevaan.

133

134

Tulevaisuuden tekemisen museo

ETTEHÄN UNOHDA LEIKKIÄ - Alvar Aalto

Perustajat

Perustajakumppanit

L Liitteet

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 1

LIITE 1. MUSEOHANKKEEN AIEMMAT VAIHEET

Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon tilahaasteita on pyritty ratkomaan eri tavoin jo vuosikymmenten ajan. Aikaisemmista suunnitelmista merkittävimpiä ja pisimmälle vietyjä ovat olleet vaihtuvien näyttelyiden keskus ja niin sanottu Armi-talo. Silloisten Rakennustaiteen museon ja Taideteollisuusmuseon väliselle tontille sijoittuvaa vaihtuvien näyttelyiden keskusta suunniteltiin avattavaksi Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 1987. Keskuksen tilaratkaisusta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Tuomo Siitosen työ nimimerkki d. Katajanokalle suunnitellusta Armi-talosta vuonna 2001 järjestetyn suunnittelukilpailun voittivat Asmo Jaaksi, Samuli Miettinen ja Juha Mäki-Jyllilä kilpailuehdotuksella Lukko. Vuonna 2008 Senaatti-kiinteistö selvitti Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon toiminnan kehittämisen kannalta oleellisten tilatarpeiden määrää ja laatua. Lähtökohtana oli museoiden toiminnan jatkuminen nykyisissä kiinteistöissä laajentuen museorakennusten väliselle vapaalle rakennusalueelle sijoitettavaan uuteen lisärakennusosaan. Selvityksessä todettiin, että lisärakentamisen määrä olisi kuitenkin sekä teknisistä että kaupunkikuvallisista syistä johtuen rajallinen. Vuonna 2017 tunnustelut museoiden tilakysymyksen ratkaisemisesta käynnistyivät uudelleen Suomen valtion ja Helsingin kaupungin aloitteesta. Tunnustelujen pohjalta kokonaisuutta lähdettiin suunnittelemaan ja edistämään opetusja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin johdolla yhteistyössä Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon säätiöiden kanssa. Selvityshanke vuonna 2018: Tarveselvitys Suomen valtio ja Helsingin kaupunki asettivat 19. maaliskuuta 2018 työryhmän selvittämään Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon tilakysymyksiä. Selvityksen asettamispäätöksessä todetaan: Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki käynnistävät yhteistyössä Designmuseon säätiön ja Suomen arkkitehtuurimuseo- ja tiedotuskeskussäätiön kanssa selvityshankkeen kansainvälistä huipputasoa edustavan design- ja arkkitehtuurimuseokokonaisuuden toteuttamisen edellytyksistä ja tarvittavista toimenpiteistä. Uuden museokokonaisuuden suunnittelun lähtökohtana on Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon toiminta ja sen kehittäminen. Selvityshankkeen tavoitteena on luoda suuntaviivat Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon uudistettavalle toimintakonseptille ja tilahankkeen valmistelulle. Tuomas Auvisen, Mirkku Kullbergin ja Ulla Teräksen kokoama selvitys “Kansainvälistä huipputasoa edustava Arkkitehtuuri- ja designmuseo Helsinkiin – Selvitys toteuttamisen edellytyksistä ja tarvittavista toimenpiteistä“ ¹ luovutettiin Eurooppa-, kulttuurija urheiluministeri Sampo Terholle ja Helsingin pormestari Jan Vapaavuorelle 21. elokuuta 2018. Selvityksessä suositettiin vahvasti uuden kansainvälistä huipputasoa olevan arkkitehtuurija designmuseon perustamista Helsinkiin. Selvityksen neljä keskeistä lopputulemaa olivat: 1) Suomi ansaitsee arkkitehtuurinsa ja designinsa kansainvälisen merkittävyyden mukaisen Arkkitehtuuri- ja designmuseon. 2) Suomella on mahdollisuus profiloitua maailmalla uudenlaisen arkkitehtuurija designmuseon edelläkävijäksi. 3) Nykyisten museoiden vahvuuksien varaan on mahdollisuus rakentaa korkean kansainvälisen kunnianhimotason museokonsepti. 4) Uuden museon luominen vaatii ripeitä käytännön toimenpiteitä ja päätöksiä. Selvitys sisälsi myös Helsingin kaupungin tuottaman alustavan sijaintipaikkatarkastelun. Helsingin kaupungin toteuttamassa tarkastelussa tutkittiin kaikkiaan 14 eri vaihtoehtoista sijaintia, joista kaupungin sisäinen selvitysryhmä päätyi suosittelemaan neljän eri sijaintivaihtoehdon lähempää tarkastelua. Ne olivat Eteläranta (Makasiiniranta), Hietalahdenranta, Metropolian rakennuskokonaisuus Albertinkadulla ja Hanasaaren voimalaitos. Työryhmä Auvinen–Kullberg–Teräs suositti vaihtoehdoista Etelärantaa tai Hietalahdenrantaa.

¹ Kansainvälistä huipputasoa edustava Arkkitehtuuri- ja designmuseo Helsinkiin. Auvinen, Tuomas; Kullberg, Mirkku; Teräs, Ulla. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2018.

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 1

Valmisteluhanke vuonna 2019: Konseptisuunnitelma Selvitystyön pohjalta opetusja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki käynnistivät 8. lokakuuta 2018 valmisteluhankkeen edistämään uuden kansainvälistä huipputasoa edustavan arkkitehtuurija designmuseon toteuttamista Helsinkiin. Valmisteluhankkeen asetuspäätöksessä todetaan: Valmisteluhankkeessa laaditaan konseptisuunnitelma uudesta arkkitehtuurija designmuseosta. Konseptisuunnitelman laadinta tapahtuu yhteistyössä molempien museoiden ja niiden edustamien toimialojen, eri yleisöjen, sidosryhmien ja kansainvälisen kentän kanssa. Konseptisuunnitelmassa kuvataan valtion, kaupungin ja museoiden yhteinen näkemys uuden toimintakokonaisuuden keskeisistä tavoitteista, toimintatavoista ja kohderyhmistä sekä kansainvälistä huipputasoa edustavasta toteutuksesta. Suunnitelma on lähtökohta museon vahvan yhteisen identiteetin muodostumiselle ja uuden toiminnan tarvitsemalle tuelle. Valmisteluhankkeen toteuttajaksi opetusja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin nimittivät ohjausryhmän1. Valmisteluhanke vietiin läpi tiiviissä yhteistyössä Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon kanssa. Henkilökunta kummastakin museosta osallistui sekä kokonaisuuden suunnitteluun että potentiaalisten käyttäjien haastatteluihin. Museoiden henkilöstoistä valittiin ns. muutosagentteja, jotka toimivat linkkeinä valmisteluhankkeen työryhmän ja museoiden henkilökuntien välillä. Valmisteluhankkeen lopputulemana syntyneessä konseptisuunnitelmassa Tulevaisuuden tekemisen museo 2 linjattiin seitsemän suositusta seuraaviksi askeliksi: 1) Valtio ja Helsingin kaupunki tekevät museosta toteuttamispäätöksen vuoden 2019 aikana. 2) Museon rakentamiseen luodaan viipymättä organisaatio, osaava tiimi ja kansainvälinen neuvonantajaryhmä. 3) Uuden museon rakennukselle ja toiminnalle annetaan riittävät resurssit. 4) Museota kehitetään avoimena prosessina. 5) Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo aloittavat välittömän yhdistymisen valmistelun ja yhteistyön. 6) Museoiden henkilöstö osallistuu prosessiin, osaamista kehitetään ja myös hankitaan. 7) Arkkitehtuurikilpailu järjestetään sisältölähtöisesti. Selvityksen aikana Helsingin kaupunki kartoitti ehdotettuja museon sijaintipaikkoja. Kaupunki päätyi edistämään Makasiinirannan kokonaiskehittämistä ja museon sijoittamista Etelärantaan. Selvityshankkeen ja valmisteluhankkeen asiakirjojen ja niissä esitettyjen loppupäätelmien mukaisesti hanketta edistettiin sekä Suomen valtion että Helsingin kaupungin puolella. Selvityshankkeen konseptikirjaan pohjautuen Arkkitehtuuri- ja designmuseo oli mukana Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa vuosille 2019–2023 kirjauksella: ”Selvitetään edellytykset toteuttaa Uusi arkkitehtuurija designmuseo.” Valtioneuvosto teki lisätalousarvioesityksessä 2. kesäkuuta 2020 pöytäkirjamerkinnän, jonka mukaan hallitus sitoutuu osallistumaan uuden museon säätiön pääomittamiseen enintään 60 miljoonalla eurolla. Valtion rahoitusta koskevat lopulliset päätökset edellyttäisivät Helsingin kaupungin sitovia päätöksiä samansuuruisesta pääomittamisesta sekä valtiota tyydyttävää sopimusta museorakennuksesta, museon vuokrasopimuksen sisällöstä sekä muista hankkeen toteuttamiseen ja museon ylläpitoon liittyvistä reunaehdoista. Suomen valtion ehdollisen päätöksen ja Helsingin kaupungin kanssa solmitun yhteistyösopimuksen3 myötä perustettiin Uusi arkkitehtuurija designmuseohanke vuoden 2021 keväällä. Keväällä 2022 kaupunki ja valtio allekirjoittivat jatkosopimuksen4, jolla sovittiin kiinteistöosakeyhtiön perustamisesta ja pääomittamisesta museon uudisrakennushankkeen edistämiseksi sekä hankevaiheen lisärahoituksesta Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiölle.

Valmisteluhankkeen ohjausryhmä. Tulevaisuuden tekemisen museo. Uuden arkkitehtuurija designmuseon konsepti. Auvinen, Tuomas; Kuittinen, Outi Kuittinen; Teräs, Ulla. Helsingin kaupunki ja opetusja kulttuuriministeriö, 2019. 3 Suomen valtion ja Helsingin kaupungin yhteistyösopimus uuden arkkitehtuurija designmuseon toteuttamiseksi sekä hankkeen ohjausryhmän asettaminen. 4 Suomen arkkitehtuurija designmuseota koskeva jatkosopimus valtion ja kaupungin välisestä yhteistyöstä. 1 2

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 2

LIITE 2. HANKKEESSA MUKANA OLLEET HENKILÖT JA KUMPPANIT Hankkeen taustayhteisöt

Tuula Saxholm, rahoitusjohtaja, Helsingin kaupunki

Museon perustajat

säätiö (9.6.2022 asti)

Suomen valtio

Ari Tolppanen, hallituksen puheenjohtaja, Aristo-Invest

Helsingin kaupunki

Anna Valtonen, hallituksen puheenjohtaja, Designmuseon säätiö

Designmuseon säätiö

(27.4.2022 asti)

Ulla Teräs, hallituksen puheenjohtaja, Suomen arkkitehtuurimuseon

Suomen arkkitehtuurimuseon säätiö Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiö sekä museon perustajat

Suomen valtio

kiittävät kaikkia tähän hankkeeseen uskoneita, sitä tukeneita ja siinä auttaneita tahoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriö Pia Ekqvist, viestintäasiantuntija

Museon perustajakumppanit

Petri Honkonen, tiede- ja kulttuuriministeri 2022–2023

Jane ja Aatos Erkon säätiö

Markku Inkeroinen, projektipäällikkö

Saastamoisen säätiö

Riitta Kaivosoja, ylijohtaja

Suomen Kulttuurirahasto

Toni Kokko, eurooppa-, kulttuurija urheiluministerin erityisavustaja

Svenska kulturfonden

2017–2019 Antti Kurvinen, tiede- ja kulttuuriministeri 2021–2022

Hankkeen tukijat

Anita Lehikoinen, kansliapäällikkö

Helsingin kaupunki

Sari Multala, tiede- ja kulttuuriministeri 2023–

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Eerikki Nurmi, lainsäädäntöneuvos

Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto

Tuomo Puumala, valtiosihteeri

Suomen Taideteollisuusyhdistyksen 100-vuotissäätiö

Päivi Salonen, kulttuuriasiainneuvos Sampo Terho, eurooppa-, kulttuurija urheiluministeri 2017–2019

Suomen valtion ja Helsingin kaupungin hankkeelle asettama ohjausryhmä (2021–2023)

Eeva Teräsvirta, kulttuuriasianneuvos Klaara Tapper, tiede- ja kulttuuriministerin erityisavustaja 2022–2023

Laura Aalto, vs. kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja, Helsingin kaupunki (1.2.2022–31.7.2023)

Valtiovarainministeriö

Jannica Fagerholm, toimitusjohtaja, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö

Annika Klimenko, apulaisbudjettipäällikkö

Reetta Heiskanen, museonjohtaja, Helsingin kaupunginmuseo

Juha Majanen, valtiosihteeri kansliapäällikkönä

(28.8.2023 alkaen)

Merja Salmi, budjettineuvos

Saija Hollmén, hallituksen puheenjohtaja, Suomen arkkitehtuurimuseon säätiö (9.6.2022 alkaen)

Kiitos myös johdon assistenteille:

Carina Jaatinen, museonjohtaja, Arkkitehtuurimuseo

Carita Enävuo

Riitta Kaivosoja, ylijohtaja (kulttuurija taidepolitiikan osasto), opetus-

Mirja Lindholm

ja kulttuuriministeriö

Minna Siltanen

Annika Klimenko, apulaisbudjettipäällikkö, valtiovarainministeriö

Anu Toikka

Mirkku Kullberg, toimitusjohtaja & perustaja, Glasshouse Helsinki Timo Laitinen, pääjohtaja, Valtiokonttori (pj) Tommi Laitio, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja, Helsingin

Helsingin kaupunki

kaupunki (31.1.2022 asti) Rikhard Manninen, maankäyttöjohtaja, Helsingin kaupunki

Museohankkeen koordinaatioryhmä (21.3.2021 asti)

Hannele Pohjola, hallituksen puheenjohtaja, Designmuseon säätiö

Mikko Aho, kaupunkiympäristön toimialajohtaja

(27.4.2022 alkaen)

Sami Haapanen, tonttipäällikkö

Kerstin Rinne, hallituksen jäsen, Jane ja Aatos Erkon säätiö

Hanna Harris, designjohtaja

Päivi Salonen, kulttuuriasiainneuvos, opetusja kulttuuriministeriö

Sanna-Mari Jäntti, yhteysjohtaja 2017–2021

Jukka Savolainen, museonjohtaja, Designmuseo

Tommi Laitio, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 2

Rikhard Manninen, maankäyttöjohtaja

Nasima Razmyar, apulaispormestari

Tuula Saxholm, rahoitusjohtaja

Sari Saresto, kulttuuriympäristöpäällikkö

Jan Vapaavuori, pormestari 2017–2021

Sami Sarvilinna, kansliapäällikkö Outi Säntti, aluerakentamispäällikkö

Verkostotyöryhmä uuden arkkitehtuurija designmuseon

Anni Sinnemäki, apulaispormestari

hankkeelle

Johanna Snellman, viestintäasiantuntija

Laura Aalto, vs. kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja

Jaakko Stauffer, tekninen johtaja

(31.7.2023 asti)

Alpo Tani, erityisasiantuntija

Sami Haapanen, tonttipäällikkö

Maija Tanninen-Mattila, museonjohtaja, HAM

Antti Halm, yksikön päällikkö

Ari Tirri, talous- ja suunnittelupäällikkö

Reetta Heiskanen, museonjohtaja

Juhana Vartiainen, pormestari

Kirsi Hiltunen, lakimies Salla Hoppu, johtava arkkitehti

Kiitos myös johdon assistenteille:

Anu Hämäläinen, vuorovaikutusasiantuntija

Tuija Krykov

Kati Immonen, insinööri

Tarja Pitkänen

Mia Kajan, erityisasiantuntija

Malla Salo

Sirpa Kallio, projektinjohtaja Pi Krogell-Magni, viestintäpäällikkö Pekka Löyskä, projektinjohtaja

Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo

Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö Rikhard Manninen, maankäyttöjohtaja

Designmuseon säätiön hallitus (31.12.2023 asti)

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri

Guy Julier, professori, Aalto-yliopisto

Mervi Smahl-Laurikainen, erityissuunnittelija

Annika Jyllilä-Vertigans, toimitusjohtaja, Vieser

Paiju Tyrväinen, palvelun päällikkö

Kimmo Levä, pääjohtaja, Kansallisgalleria

Ville Vastamäki, investointipäällikkö

Mari Männistö, kulttuurijohtaja, Helsingin kaupunki

Nina Vesterinen, matkailupäällikkö

Hannele Pohjola, varatuomari (pj 9.6.2022 alkaen) Katja Soini, kasvujohtaja, Innolink

Hanketyötä tukeneita kaupungin päättäjiä ja asiantuntijoita

Anna Valtonen, rehtori, Konstfack (pj 27.4.2022 asti)

Paavo Arhinmäki, apulaispormestari

Anna Vartiainen, Head of Brand Collaborations & Creative Brand

Essi Eranka, viestintä- ja markkinointipäällikkö

Projects, Marimekko (vpj)

Erja Erra, hankejohtaja Sanna Forsström, brändi ja tapahtumat -yksikön päällikkö

Suomen arkkitehtuurimuseon säätiön hallitus (31.12.2023 asti)

Päivi Hietanen, kaupunkimuotoilupäällikkö

Hanna Harris, designjohtaja, Helsingin kaupunki

Tiina Hörkkö, aluepäällikkö

Saija Hollmén, työelämäprofessori, Aalto-yliopisto

Minna Kaljunen, kulttuurisen nuorisotyön toiminnanjohtaja

(pj 9.6.2022 alkaen)

Mira Keränen, pormestarin erityisavustaja

Kai Kartio, museonjohtaja, Amos Rex

Riina Kopola, erityissuunnittelija

Pekka Lehtinen, yliarkkitehti, Museovirasto

Kaisa-Reeta Koskinen, yksikönpäällikkö

Jemina Lindholm, yleisötyövastaava, Arkkitehtuurimuseo

Mirva Koskinen, tiimipäällikkö

Janne Puhakka, hallintojohtaja, Kansallisgalleria

Kalle Kujala, johtava controller

Ulla Teräs, toimitusjohtaja, Forum Marinum (pj 9.6.2022 asti)

Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti Valtteri Lankiniemi, insinööri

Museoiden henkilökunta

Kirsti Laine-Hendolin, hallintojohtaja

Antti Aaltonen, amanuenssi

Antti Leino, pormestarin erityisavustaja

Kirsi Arppo, asiakaspalvelupäällikkö

Elina Leskelä, kokoelmapäällikkö, HAM

Lotta Aulamo, freelance-yleisötyöntekijä

Tuukka Linnas, asemakaava-arkkitehti

Anna Autio, intendentti

Minna Maarttola, kehityspäällikkö

Päivi Balomenos, viestintäpäällikkö

Sakari Mentu, arkkitehti

Melanie Bangura, opas/asiakaspalvelija

Heikki Mäntymäki, viestintäpäällikkö

Elina Battarbee, yleisötyön tuottaja

Pekka Nikulainen, liikenneinsinööri

Salla Bedard, viestinnän suunnittelija

Janne Prokkola, yksikönpäällikkö

Elias Broms, siviilipalvelushenkilö

Reetta Putkonen, liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö

Timo Carey, museomestari

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 2

Konsta Dorairaju, opas/asiakaspalvelija

Minna Pulkkinen, informaatikko

Meri Elg, talouskoordinaattori

Violet Raitala, asiakaspalvelija

Anne Gadd, talouspäällikkö

Joona Rantasalo, amanuenssi

John Hadaway, siviilipalvelushenkilö

Henri Rasmus, siviilipalvelushenkilö

Iines Hakari, asiakaspalvelija

Marja Rautaharju, näyttelypäällikkö

Alonzo Heino, asiakaspalvelija

Vili Sallinen, asiakaspalvelija

Jenni Helenius, näyttelytuottaja

Violet Raitala, asiakaspalvelija

Ilona Hildén, viestinnän suunnittelija

Kaura Raudaskoski, yleisötyön tuottaja

Merja Häikiö, viestinnän asiantuntija

Elena Salminen, opas/asiakaspalvelija

Carina Jaatinen, museonjohtaja

Ida Salminen, opas/asiakaspalvelija

Tuija Janakka, henkilöstön ja organisaation kehittämispäällikkö

Anu Salonen, freelance-opas

Niina Julkunen, asiakaspalvelukoordinaattori

Suvi Saloniemi, intendentti

Suvi Juvonen, kirjastonhoitaja

Jukka Savolainen, museonjohtaja

Arja-Liisa Kaasinen, yhteistyöpäällikkö

Jaakko Simola, opas/asiakaspalvelija

Annabel Kajetski, freelance-yleisötyöntekijä

Katja Solonen, myymälänhoitaja

Mari Kallionpää, opas/asiakaspalvelija

Minni Soverila, viestinnän asiantuntija

Hanna Kapanen, museolehtori

Mariam Sudzhadinova, opas/asiakaspalvelija

Anna-Maija Karjalainen, freelance-opas

Mari Sundell, asiakaskokemuspäällikkö

Kaisa Karvinen, kuraattori

Ulla Sutinen, asiakaspalvelija

Ksenia Kaverina, näyttelyamanuenssi

Leena Svinhufvud, museolehtori

Maarit Keino, työmestari

Ville Särmä, museomestari

Jere Keskinen, asiakaspalvelija

Johanna Tarkiainen, opas/asiakaspalvelija

Johanna Kiuru, amanuenssi

Mimosa Tast, opas/asiakaspalvelija

Harry Kivilinna, amanuenssi

Susanna Thiel, intendentti

Terhi Koivusaari, myymälävastaava

Jutta Tynkkynen, näyttelyamanuenssi

Anni Koponen, valokuvaus ja videokuvaus

Vanessa Uhlbäck, opas/asiakaspalvelija

Kia Korolainen, asiakaspalvelija

Ida Uotila, av- ja sosiaalinen media

Mari Kosunen, opas/asiakaspalvelija

Anna-Karoliina Vainio, opas/asiakaspalvelija

Irina Kreer-Boulay, freelance-opas

Roni Varis, opas/asiakaspalvelija

Liina Kuittinen, opas/asiakaspalvelija

Anna Vihma, näyttelyamanuenssi

Petteri Kummala, vs. tutkimus- ja tietopalvelupäällikkö

Timo Vikkula, näyttelymestari

Inari Kunnas, opas/asiakaspalvelija

Osmo Viskari, siviilipalvelushenkilö

Piia Lehtinen, yhteistyöpäällikkö

Jyrki Wright, asiakaspalvelija

Tuomas Lehtomaa, opas/asiakaspalvelija

Arttu-Kalle Örmälä, opas/asiakaspalvelija

Ritva Lehtonen, opas/asiakaspalvelija Jemina Lindholm, yleisötyövastaava Sara Martinsen, näyttelytuottaja

Hanketta varten perustetut toimijat

Suvi Meskus, freelance-yleisötyöntekijä

Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiö

Anna Louhelainen, opas/asiakaspalvelija

Gisela Montonen, asiakaspalvelija Hanna Mutanen, liiketoiminnan kehittämispäällikkö

Hallitus

Hilla Männikkö, asiakaspalvelija

Mikko Aho, arkkitehti SAFA

Mirja Nevalainen, opas/asiakaspalvelija

Stefan Björkman, toimitusjohtaja, Föreningen Konstsamfundet

Milja Nieminen, sosiaalisen median asiantuntija

Pauli Kariniemi, osastopäällikkö, ylijohtaja, valtiovarainministeriö

Pekka Nissinen, museomestari

(21.4.2023 alkaen)

Pinja Nousiainen, opas/asiakaspalvelija

Anne Korkiakoski, hallitusammattilainen (vpj)

Oskari Nyyssölä, asiakaspalvelija

Timo Laitinen, pääjohtaja, Valtiokonttori (pj)

Orlan Ohtonen, projektityöntekijä

Juha Lemström, arkkitehti SAFA

Ida Pakarinen, freelance-yleisötyöntekijä

Leena Mörttinen, alivaltiosihteeri, valtiovarainministeriö

Leena Pallasoja, palveluvastaava

(21.4.2023 asti)

Miisa Palvanen, opas/asiakaspalvelija

Mikael Silvanto, muotoilija, yrittäjä (25.9.2023 asti)

Teemu Parviainen, kuvapalvelu

Pauli Sivonen, museonjohtaja, Serlachius-museot (25.9.2023 asti)

Erika Parvikoski, projektipäällikkö

Anna Valtonen, rehtori, Konstfack

Hanna Pielikko, freelance-yleisötyöntekijä Ronja Pihkanen, asiakaspalvelija

Henkilökunta

Aino Pisilä, registraattori

Kaarina Gould, toimitusjohtaja, hankejohtaja

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 2

Reetta Turtiainen, projektipäällikkö Pyry Waltari, viestinnän suunnittelija Monica Romagnoli, harjoittelija (15.3.–15.6.2022) Helmi Hiltunen, harjoittelija (19.9.–23.12.2022) Justina Uusitalo, projektiassistentti (5.9.–29.9.2023) Tiina Tikander, viestintäpäällikkö (21.8.–31.10.2023)

AD-museo Oy Hallitus Laura Aalto, viestintäjohtaja, Aalto-yliopisto Kaarina Gould, toimitusjohtaja, Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiö (pj) Jenni Reuter, professori, arkkitehti SAFA Mikael Silvanto, muotoilija, yrittäjä Pauli Sivonen, museonjohtaja, Serlachius-museot (vpj) Petri Tervonen, liiketoimintajohtaja, Fiskars Group

Toteutussuunnitelman kumppanit Toteutussuunnitelma ja sen taustalla olevat selvitykset on tuotettu yhteistyössä usean eri organisaation ja asiantuntijan kanssa. Green Building Partners Simo Skogberg Capex Advisors Tuomas Määttä Pekka Neva Riku Tolvanen Deloitte Mihkel Altmets Sari Berglund Tuomo Salmi

Katri Viippola, toimitusjohtaja, Suomalaisen työn liitto

Tomi Seppä

Toimitusjohtaja

Jenni Tuomainen

Adriano Picinati di Torcello

Jukka Savolainen

Mia Varis

Kiinteistö Oy ADM

DVDL Design Decisions

Hallitus

Maria Budtz Sørensen

Mikko Aho, arkkitehti SAFA (vpj) Antti Halm, kaupunkiympäristön toimialan yksikönpäällikkö, Helsingin kaupunki Markku Inkeroinen, projektipäällikkö, opetusja kulttuuriministeriö Miika Kotaniemi, johtaja, kiinteistösijoittaminen, Rakli Juha Lemström, arkkitehti SAFA (pj)

Greg Barton Elissa Black David van der Leer Egnahem media Katja Lindroos

Stuba Nikula, toimitusjohtaja, Helsingin tapahtumasäätiö

Ellun Kanat

Toimitusjohtaja

Milla Halme

Jenny Antonen

Mika Rautio, isännöitsijä, Kiinteistötahkola

Anni Kosunen

Museohankkeen kansainvälinen neuvonantajaryhmä

Haahtela-kehitys

Paola Antonelli, kuraattori, The Museum of Modern Art (MoMA)

Heli Pennanen

Liza Chong, toimitusjohtaja, Design Impact Fund Caterina Fake, sijoittaja, Yes VC Eva Franch i Gilabert, arkkitehti, kuraattori ja kriitikko Indy Johar, perustaja, Dark Matter Labs Nimco Kulmiye Hussein, kuraattori ja kirjoittaja Ervin Latimer, vaatesuunnittelija ja perustaja, Latimmier Linda Liukas, kirjailija, kuvittaja ja kouluttaja Kieran Long, johtaja, ArkDes (Sveriges nationella centrum för arkitektur och design) Joar Nango, taiteilija ja arkkitehti Héctor Noval, muotoilija Eeva-Liisa Pelkonen, professori ja varadekaani, The Yale School of Architecture Johannes Suikkanen, perustaja, Gemic Teemu Suviala, Global Chief Creative Officer, Landor & Fitch

Yrjänä Haahtela Markus Mikkola Miska Särkkälä Maria Tepponen hasan & partners Joseph Bayne Elina Brunfeldt Alessia Crupi Lia Crupi Aino Haanrinne Julia Hilpi Maria Nordström Diana Sanchez Barbara Sorsa Johanna Puolakka

KaupunkitutkimusTA Seppo Laakso Maija Urponen KK-Palokonsultit Esko Mikkola KPMG Juha Sääskilahti Kaj Grüssner Mika Kallio Jorma Nurkkala Anu Rosengren Johanna Fagervik LähiTapiola Harri Janhonen Tuuli Blommendahl Olli Heikkinen Jussi Pesonen Sitowise Johannes Helander Solita Otso Alasko Petteri Hertto Johannes Hirvonsalo Putte Huima Perttu Landström Timo Leppänen Saana Tikkanen Sweco Talotekniikka Jyrki Kokko Tommila Arkkitehdit Miia-Liina Tommila Riku Piirta Upright Project Erika Noponen Sanni Hyytinen Johannes Tervo Markus Weckman

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 2

Kiitokset

Åsa Juslin, Svenska kulturfonden

Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiö kiittää kaikkia, jotka ovat

Sara Järvi, Amos Rex

hankevaiheen aikana antaneet apua, asiantuntemusta ja arvokasta

Pilvi Kalhama, Espoon modernin taiteen museo EMMA

palautetta työhön.

Leena Karppinen, Helsinki Partners

Miina Jutila, Archinfo

Joakim Karske, Design Forum Finland Reijo Aarnio, Sitra

Marja Karttunen, Saastamoisen säätiö

Petra Adlercreutz, Svenska kulturfonden

Petteri Karttunen, Saastamoisen säätiö, Suomen

Krister Ahlström, ikiteekkari, designaktivisti

Taideteollisuusyhdistyksen 100-vuotissäätiö

Nathalie Ahlström, Fiskars Group

Kati Kaskeala, Fiskars Group

Antti Arjava, Suomen Kulttuurirahasto

Hanna Kauste, Helsinki Outlet

Marko Ahtisaari, Helsingin juhlaviikot

Kristian Keinänen, Riihimäen kaupunki

Mari Alijoki, Kansallisgalleria

Oili Kela, Asianajotoimisto Oili Kela

Martin Appelt, The National Museum of Denmark

Katja Ketola Elina Koivisto, Suomi/Koivisto Architects

Tuomas Auvinen, Aalto-yliopisto

Gustav Kjellin, kuraattori

Christian Benimana, African Design Centre

Anni Korkman, Luovi Productions

Minna Borg, Sisustusarkkitehdit SIO

Kari Korkman, Luovi Productions

Ole Bouman, Ole Bouman Agency

Hanni Koroma, suunnittelija

Charlotte Bulté, Design Museum London

Miia Koski, Juni

Jan Bunge, Squint Opera

Nita Koskiahde, Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK

Klaus Cawen, Kone

Matti Kuittinen, ympäristöministeriö

Helen Charman, Victoria and Albert Museum

Outi Kuittinen, RELEX Foundation for a Better Future

John Cozzi, kääntäjä

Ari Kurenmaa, Tiedekeskus Heureka

Nina Due, Röhsska Museet

Joanna Kurth, Turun kaupunki

Mikko Dufva, Sitra

Elina Lakkavaara, Kansallisgalleria

Kalle Euro, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL

Panu Laturi, N2 Comms

Zeynep Falay von Flittner, Falay Transition Design

Mikko Leisti, Sofia Helsinki

Soili Feldt, Aalto-yliopisto

Vesa Lepistö, Tiedekeskus Heureka

Marianne Goebl, Artek

Olli-Pekka Leskinen, Sodan ja rauhan keskus Muisti

Michael John Gorman, BIOTOPIA

Sören Lillkung, Svenska kulturfonden

Joseph Grima, Design Academy Eindhoven

Pia Lindborg, Ahlström Capital

Leevi Haapala, Nykytaiteen museo Kiasma

Tommi Lindh, Alvar Aalto -säätiö

Satumari Hagelberg, Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto

Ingela Lindroos, Konstsamfundet

Tuomo Hahl, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA

Katri Lisitzin, arkkitehti

Virva Haltsonen, Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Ystävät

Jari Lonka, L Arkkitehdit

DAMY ry

Martta Louekari, Juni

Petra Havu, Museoliitto

Jessica Ludwig, The Morgan Library & Museum

Timo Heikka, Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Ystävät DAMY ry

Arja Lukin, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA

Petri Heino, ympäristöministeriö

Anna Lyyra-Seppänen, Pirkanmaan maakuntamuseo

Salla Heinänen, Ornamo

Jukka Lång, Dittmar & Indrenius

Pekka Hellström, Helsingin Satama

Peter B. MacKeith, Fay Jones School of Architecture and Design,

Antti Herlin, Kone

University of Arkansas

Kai Huotari, Kiinteistö Oy Kaapelitalo

Aleksi Malmberg, Helsingin kaupunginorkesteri

Niina Hummelin, Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki

Tim Marlow, Design Museum London

Pirjo Huvila, Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Ystävät DAMY ry

Anja Matilainen, Artek

Virve Hyysalo, Pentagon Design

Cara McCarty, Cooper Hewitt

Helena Hyvönen, Suomen Taideteollisuusyhdistyksen 100-vuotissäätiö

Antto Melasniemi, ravintoloitsija

Mika Ihamuotila, Marimekko

Rosa Meriläinen, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA

Outi Ikonen, Valtiokonttori

Tiina Merisalo, Museovirasto

Nils Ittonen, Jane ja Aatos Erkon säätiö

Christian Moire, V&A Dundee

Jari Jetsonen, Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Ystävät DAMY ry

Arto Mäenmaa, Jenny ja Antti Wihurin rahasto

Kasmir Jolma, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA

Marja-Kristiina Mäkinen

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 2

Mikko Myllykoski, Tiedekeskus Heureka

Christopher Turner, Victoria and Albert Museum

Karin Nilsson, ArkDes

Marina Vahtola, hallitusammattilainen

Maria Ohisalo, ympäristöministeri 2022–2023

Piret Vainonen, Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon

Jatta Olin, Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Ystävät DAMY ry

Ystävät DAMY ry

Johan Olin, Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Ystävät DAMY ry

Olli Vallinheimo, Suomen Kulttuurirahasto

Leena Paaskoski, Suomen Metsämuseo Lusto

Inari Virkkala, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA

Rita Paqvalén, Kulttuuria kaikille

Päivi Virtanen, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA

Sini Parikka, Archinfo

Jussi Vuori, JADA Arkkitehdit

Irina Pellikka, Kevätpörriäinen

Helen Warwick, Helen Warwick Management

Hanna-Mari Peltomäki, Jane ja Aatos Erkon säätiö

Liisa Wilska, Suomen Taideteollisuusyhdistyksen 100-vuotissäätiö

Pipsa Penttinen, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Susanna Pettersson, Suomen Kulttuurirahasto Pekka Pokela, Gaia Janne Puhakka, Kansallisgalleria Tuomas Pusa, Senaatti-kiinteistöt Kirsti Rantanen, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Taru Rastas, Sitra Matti Rautiola, Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Ystävät DAMY ry Peter Reed, MoMA Tim Reeve, Victoria and Albert Museum Ville Relander, ravintoloitsija Anja Reponen, kuvittaja Kalle Reponen, Suomen Taideteollisuusyhdistyksen 100-vuotissäätiö Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari Heidi Rosenström, Tiedekeskus Heureka Johanna Ruohonen, Suomen Kulttuurirahasto Petri Ryöppy, Metsähallitus Jaana Räsänen, Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki Jorma Saarikko, Pro Av Saarikko Timo Saarno, Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Ystävät DAMY ry Marja Sakari, Ateneum Esa-Pekka Salonen, säveltäjä, kapellimestari Sari Salovaara, Kulttuuria kaikille Pirjo Sanaksenaho, Aalto-yliopisto Laura Sarvilinna, Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Ystävät DAMY ry Jessica Segerlund, ArkDes Viivi Seirala, Taiteen perusopetusliitto Emilia Siltavuori, kääntäjä Katarina Siltavuori, Archinfo Tuomas Silvennoinen, PES-Arkkitehdit Carsten Skjoet, Louisiana Museum of Modern Art Katri Soramäki, Grafia Yrjö Sotamaa, professori Lars Sture, Norwegian Crafts Ralf Sunell, Suomen Taideteollisuusyhdistyksen 100-vuotissäätiö Emmi Suomilammi, Keskuskauppakamari Liisa Suvikumpu, Säätiöt ja rahastot Sami Sykkö, Fashion Finland Maija Taimi, Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Ystävät DAMY ry

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 3

LIITE 3. HANKKEEN AIKANA TOTEUTETUT VIERAILUT, VERTAILUKOHTEET, HAASTATTELUT JA TYÖPAJAT Hankkeen aikana järjestetyt keskusteluja sidosryhmätilaisuudet,

• Philadelphia Contemporary (Philadelphia, Yhdysvallat)

haastattelut ja vierailut

• Powerhouse Parramatta (Sydney, Australia)

Hanketyö on sisältänyt lukuisia yksilöhaastatteluita,

• Röhsska Museet (Göteborg, Ruotsi)

ryhmäkeskusteluita ja työpajoja eri alojen asiantuntijoiden,

• SESC 24 Maio & SESC Pompeia (São Paulo, Brasilia)

Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon henkilökuntien sekä

• Serlachius-museot (Mänttä)

kaupunkilaisten kanssa.

• Sodan ja rauhan keskus Muisti (Mikkeli) • Tiedekeskus Heureka (Vantaa)

Suunnitelmaa työstettäessä hankeorganisaatio on käynyt

• Turun historian ja tulevaisuuden museohanke (Turku)

vuoropuhelua ja tutustunut useisiin valtakunnallisiin ja

• Vitra Design Museum (Weil am Rhein, Saksa)

kansainvälisiin museo- ja kulttuurikohteisiin:

• V&A Dundee (Dundee, Iso-Britannia)

• Aalto-yliopiston Väre-rakennus (Espoo)

• V&A East (Lontoo, Iso-Britannia)

• Aarhus School of Architecture (Aarhus, Tanska)

• V&A South Kensington (Lontoo, Iso-Britannia)

• Amos Rex (Helsinki)

• Young V&A (Lontoo, Iso-Britannia)

• Amsterdam Public Library – OBA (Amsterdam, Alankomaat) • ArkDes (Tukholma, Ruotsi)

Hankkeen aikana on järjestetty keskusteluja

• Atlas – Kansallismuseon laajennusosa (Helsinki)

sidosryhmätilaisuuksia sekä muita osallistavia menetelmiä, joissa

• BMW Guggenheim Lab, Center for Architecture (New York,

on kerrottu hankkeen ajankohtaisista kuulumista sekä kerätty

Yhdysvallat)

näkemyksiä osallistujilta.

• 104 The Cent Quatre (Pariisi, Ranska)

• Pyöreän pöydän keskustelut arkkitehtuuri-, muotoilu-, kulttuurija

• Chappe (Raasepori)

museoalojen sidosryhmille – 24.8.2021, Designmuseo

• Cooper Hewitt, Smithsonian Design Museum (New York,

• Uusi arkkitehtuurija designmuseo esillä Designmuseon

Yhdysvallat)

kokoelmanäyttelyn vaihtuvassa tilassa 28.10.2021 alkaen:

• Danish Architecture Center (Kööpenhamina, Tanska)

noin 5000 museokävijöiltä kerättyä vastausta siitä, mitä uuden

• Depot Boijmans Van Beuningen (Rotterdam, Alankomaat)

arkkitehtuurija designmuseon kokoelmiin tulisi tallentaa ja mitä

• Deichman Bjorvika (Oslo, Norja)

uudessa museossa tulisi olla. Osa vastauksista esitetään osana tätä

• Design Museum (Lontoo, Iso-Britannia)

toteutussuunnitelmaa kuvaamaan sitä, millaisia aiheita AD-museo

• Dokk1 (Aarhus, Tanska)

voi tulevaisuudessa esimerkiksi esittää.

• Eesti Arhitektuurimuuseum (Tallinna, Viro)

• Nuorten työpaja yhteistyössä Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu

• EMMA – Espoon modernin taiteen museo (Espoo)

Arkin sekä Arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskuksen

• Exploratorium – Museum of science, technology and arts

(A&DO) kanssa – 11.5.2022, Designmuseo.

(San Francisco, Yhdysvallat)

• Fokusryhmäkeskustelut kaupunkilaisten kanssa – 8.6.2022 ja

• Fotografiska (Tukholma, Ruotsi)

14.6.2022, Solita.

• Kansallisgalleria (Helsinki)

• Mitä kuuluu uudelle arkkitehtuurija designmuseolle? – 14.6.2022,

• Keskustakirjasto Oodi (Helsinki)

Sofia Helsinki.

• Kistefos Museum (Kistefos, Norja)

• Aalto-yliopiston arkkitehtuurilaitoksen studio-kurssi – 6.9.-

• Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva (Lahti)

13.12.2022, Aalto-yliopisto.

• Liljevalchs (Tukholma, Ruotsi)

• New AD Museum: Open Design Professions Helsinki Design Weekin

• Louisiana Museum of Modern Art (Humlebæk, Tanska)

kumppanuustapahtumana – 9.9.2022, Tiedekulma.

• LocHal Library (Tilburg, Alankomaat)

• 3A Talks: AD-museo ja osallistava arkkitehtuurikilpailu – 11.10.2022,

• Mudac & Platforme10 (Lausanne, Sveitsi)

virtuaalitapahtuma (Yhteistyö Arkkitehtuurin tiedotuskeskus

• Munch (Oslo, Norja)

Archinfon, Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn ja Arkkitehtitoimistojen

• Moderna Museet (Tukholma, Ruotsi)

liitto ATL:n kanssa).

• MuseumLab – Children’s Museum of Pittsburg (Pittsburgh,

• Pyöreän pöydän keskustelu muotoilu, arkkitehtuurija museoalan

Yhdysvallat)

sidosryhmille – 8.12.2022 ja 9.12.2022, Designmuseo.

• Museum of London (Lontoo, Englanti)

• Arkkitehtuurilaitoksen studio-kurssi – kevät 2023, Fay Jones School

• Nasjonalmuseet (Oslo, Norja)

of Architecture and Design, University of Arkansas.

• Nationalmuseum (Tukholma, Ruotsi)

• Museo minun makuuni – kevät 2023, kirjoitus- ja piirustuskeräys

• Nykytaiteen museo Kiasma (Helsinki)

Helsingin koulujen oppilaille yhteistyössä Kevätpörriäisen kanssa.

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 3

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 4

LIITE 4. VERTAILU KOTIMAISISTA JA KANSAINVÄLISISTÄ MUSEOISTA JA NÄYTTELYKESKUKSISTA Museokäynnit ja aikuisten pääsylipun hinnat vaihtuvaan näyttelyyn verrokkimuseoissa ja -näyttelykeskuksissa. Ulkomaisten museoiden pääsylippujen hinnat on muunnettu euroiksi 1.1.2023 valuuttakurssien mukaan.

Amos Rex 2 ArkDes – The Swedish Centre for Architecture and Design (AD) ja Moderna Museet (MM), Tukholma 3 Arkkitehtuurimuseo

Designmuseo

Design Museum, Lontoo 4

EMMA – Espoon modernin taiteen museo

Nykytaiteen museo Kiasma

Louisiana Museum of Modern Art, Humlebæk

Röhsska Museum of Design and Craft, Göteborg

2015

2016

2017

2018

2019

20201

20211

2022

Pääsylippu

53 028 12 €

42 143 12 €

34 531 10 €

262 866 18 €

315 235 15 €

157 625 20 €

117 817 20 €

241 111 20 €

Museokäynnit

515 000

635 000

581 383

562 226

517 886

166 500

228 082

485 806

AD: 0 € MM: N/A

15 700 8€

15 542 10 €

15 734 10 €

19 282 10 €

19 232 10 €

8 879 10 €

6 233 10 €

20 408 10 €

Pääsylippu

103 544 10 €

115 727 10 €

160 067 10 €

205 470 12 €

190 205 12 €

63 599 12 €

61 942 12 €

130 995 12€

Museokäynnit

142 000

115 000 16 €

620 000 16 €

518 000 16 €

633 484 16 €

45 260 16 €

24 6920 15 €

510 000 16 €

101 628 12 €

121 751 12 €

131 518 12 €

125 441 12 €

135 019 12 €

85 004 12 €

61 072 12 €

170 822 20 €

235 560 12 €

319 945 12 €

295 808 12 €

295 387 12 €

378 509 15 €

162 501 15 €

(museo kiinni remontin takia)

222 697 16/18 €

724 580 15 €

705 854 15 €

657 293 17 €

756 584 17 €

757 163 17 €

403 925 17 €

334 926 20 €

613 000 20 €

106 223 4€

113 373 4€

13 9535 4€

8 2755 4€

104 366 5€

48 162 5€

44 075 5€

97 000 5€

109 460 8€

97 307 10 €

78 552 10 €

77 469 10 €

82 445 10 €

68 125 10 €

152 713 10 €

59 366 10 €

Museokäynnit

Pääsylippu

Museokäynnit Pääsylippu

Museokäynnit

Pääsylippu

Museokäynnit Pääsylippu

Serlachiusmuseot

Museokäynnit

Tiedekeskus Heureka

Museokäynnit Pääsylippu

228 686 22 €

219 494 22 €

275 695 22 €

231 283 22 €

423 229 24 €

165 428 24 €

114 249 24 €

268 592 24 €

V&A Dundee, Dundee 6

Museokäynnit

–

503 842

536 650

41 662

N/A

196 892 14 €

275 000

N/A

Pääsylippu

N/A

Koronapandemia vaikuttaa tilastoihin merkittävästi. Moni museo oli avoinna vain osan vuodesta. Museo muutti uuteen rakennukseen 2018. ArkDes ja Moderna Museet sijaitsevat samassa rakennuksessa. Kävijäluvut viittaavat museoiden yhteenlaskettuun kävijämäärään. Moderna Museetin vaihtuvien näyttelyiden pääsymaksu on tyypillisesti noin 10–13 €. 4 Museo muutti uuteen rakennukseen marraskuussa 2016. Lippuhinta on keskiarvo. Vuosittaisten lahjoitusten määrä vaikuttaa hinnoitteluun, minkä vuoksi todellinen hinta vaihtelee noin £8 ja £20 välillä. 5 Museo suljettuna suurelta yleisöltä peruskorjauksen takia. 6 Museo avautui yleisölle syyskuussa 2018. Kävijäluvut raportoitu tilikauden mukaan vuosittain huhtikuun alusta maaliskuun loppuun. Lähde: Museotilasto ja museot. 1

2 3

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 4

Verrokkimuseoiden ja näyttelykeskusten kokoja Neliömäärät koskevat museoiden ja näyttelykeskusten päärakennuksia, missä pääosa toiminnasta ja näyttelyistä toteutetaan. Vertailussa ei ole huomioitu mahdollisia lisärakennuksia, joissa säilytetään esimerkiksi kokoelmia.

MUSEON KOKO

NÄYTTELYTILAT

(huoneistoala m2)

(m2)

Amos Rex

6 484

2 045

ArkDes, The Swedish Centre for Architecture and Design, Tukholma

3 500

1 750

Arkkitehtuurimuseo

1 130

359

Designmuseo

2 490

1 300

Design Museum, Lontoo

10 000

1 880

EMMA – Espoon modernin taiteen museo

8 600

6 000

Nykytaiteen museo Kiasma

12 030

3 600

Louisiana Museum of Modern Art, Humlebæk

13 580

7 500

Moderna Museet, Tukholma

15 000

5 000

Röhsska Museum of Design and Craft, Göteborg

8 000

4 200

Serlachius-museot

9 173

2 780

Tiedekeskus Heureka

10 399

3 000

V&A Dundee, Dundee

8 445

1 650

Uusi arkkitehtuurija designmuseo

9 000

2 250

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 4

Verrokkimuseoiden ja näyttelykeskusten kävijämääriä 2019 ja 2022 Graafi kuvaa AD-museon kävijämäärätavoitetta rinnakkain kävijämäärältään verrannollisten museoiden ja näyttelykeskusten kanssa. Vuosi 2019 on edellinen kokonainen tilastoitu vuosi, johon koronapandemialla ei ollut vaikutusta. Uuden arkkitehtuurija designmuseon rakennukseen odotetaan vuosittain 475 000 vierailijaa, joista noin 80 prosenttia (380 000) lunastaa museon pääsylipun.

800 000

700 000

600 000

500 000

400 000

300 000

200 000

100 000

0 Amos Rex

2019

2022

Louisiana Museum of Modern Art

Nykytaiteen museo Kiasma

Tiedekeskus Heureka

V&A Dundee

Uusi arkkitehtuurija designmuseo

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 4

Uuden arkkitehtuurija designmuseon ja Louisiana Museum of Modern Artin toimintatalous Museoiden ja näyttelykeskusten liiketoimintamalleja vertailtaessa AD-museon toimintatalouden malli vertautuu erityisesti Louisiana Museum of Modern Artiin. Kummankin museon liiketoimintamallissa museon taustasäätiö omistaa kaikki liiketoiminnan osat. Malli on kotimaisessa ja kansainvälisessä museokentässä poikkeuksellinen. Tyypillisesti ravintolaliiketoiminnasta vastaa museosta erillinen, yksityinen yritys, ja museon toimintatalouden raportoinnissa näkyy vain ravintolatoimijan museolle mahdollisesti maksama vuokra ja provisio. Alla olevassa vertailussa Louisianan oman toiminnan tuotot on esitetty vuodelta 2019, joka on viimeinen kokonainen tilastoitu tilikausi, johon koronapandemialla ei ole ollut vaikutusta. AD-museon liiketoimintasuunnitelman luvut ovat vuoden 2023 tasossa.

30 000 000 €

25 000 000 € Ravintola-, tilaja tapahtumaliiketoiminta

20 000 000 € Kauppa- ja ravintolaliiketoiminta

15 000 000 €

10 000 000 €

5 000 000 €

0€ Louisiana Museum of Modern Art (757 163 kävijää)

Avustukset

Uusi arkkitehtuurija designmuseo (475 000 kävijää)

Museolippu-

Kauppa-

Ravintola-

liiketoiminta

Muut tuotot

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 5

LIITE 5. MUSEON PALVELUIDEN VAIKUTTAVUUS – SELVITYS MUSEON NETTOVAIKUTTAVUUDESTA Yleiskatsaus nettovaikutusprofiiliin Nettovaikutusprofiili kuvaa uuden arkkitehtuurija designmuseon (AD-museo) ympäröivälle yhteiskunnalle tuottamaa laaja-alaista arvoa museon uudisrakennuksen valmistuttua. Profiilin kuvaaja tiivistää museon kokonaisvaltaisen vaikuttavuuden yhteiskuntaan, tietoon, terveyteen ja ympäristöön. Vasemmalle suuntautuvat palkit kuvaavat museon käyttämiä resursseja ja tästä aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia, kun taas oikealle suuntautuvat palkit kuvaavat positiivisia vaikutuksia eli sitä, mitä kaikkea resursseilla saadaan aikaan. Analyysi perustuu AD-museon liiketoiminnan ennusteeseen eli siihen, mitä tuotteita ja palveluita museo tulisi ihmisille tarjoamaan, ja tarkastelee vaikuttavuutta koko arvoketjun mitalta. Profiili on luotu ja laskettu suomalaisen Upright Project -yrityksen nettovaikutusmallilla, joka käyttää koneoppivia työkaluja laskeakseen erilaisen yritystoiminnan vaikuttavuutta tieteelliseen tietoon pohjautuen. Analyysi arvioi AD-museon nettovaikuttavuusasteen¹ vuodelle 2030 olevan +63 prosenttia. AD-museo synnyttää siis palveluillaan laajasti merkittävää positiivista vaikutusta käyttäen suhteessa vain vähän resursseja liiketoimintansa pyörittämiseen. Ainoastaan noin 9 prosentilla yli 24 000 saman mallin mukaan analysoidusta yrityksestä tulos on korkeampi. Merkittävimmät positiiviset vaikutukset AD-museo tuottaa yhteiskunnan ja terveyden alueilla. Vaikutukset yhteiskuntaan Analyysin pohjana on oletus, että AD-museo tarjoaa työpaikan noin 120 ammattilaiselle ja tuottaa vuosittain noin 13 miljoonan euron liikevaihdon. Kuten kaikki yritykset, myös AD-museo maksaa osan summasta yhteiseen verokassaamme. Työpaikkojen luominen ja verojen maksaminen nähdään nettovaikutusprofiilissa positiivisina vaikutuksina yhteiskuntaan. Lisäksi museolla on yhteiskuntamme rakenteisiin ja vakauteen liittyviä positiivisia vaikutuksia. Museotoiminta nähdään tärkeänä osana yhteiskunnan sivistysinfrastruktuuria, ja sen avulla on mahdollista lisätä ihmisten välistä ymmärrystä ja yhteenkuuluvuutta. Erilaisten ihmisten ja kulttuurien näkökulmia ja ajatuksia voidaan tuoda esille museotoiminnan kautta. Vaikutukset tietoon Nettovaikutusmallinnuksessa korkeasti koulutettu ja osaava työvoima on AD-museon tärkein yksittäinen resurssi. Työntekijöiden työllistämisellä on vaihtoehtoiskustannus, joka näkyy niukkana osaamispääomana. AD-museo työllistää osaavia työntekijöitä, joilla on keskeinen rooli museon positiivisten vaikutusten aikaansaamisessa. AD-museon rooli tiedon jakamisessa on merkittävä: näyttelyt ja installaatiot sekä opastetut kierrokset valottavat museokävijöille arkkitehtuurin ja muotoilun ilmiöitä ja teemoja, kun taas koulutukset, työpajat ja kurssit jakavat kukin tietoa omasta aiheestaan. Lisäksi museo edistää arkkitehtuuriin ja muotoiluun liittyvää tutkimusta, millä on positiivinen vaikutus uuden tiedon tuottamiseen. Vaikutukset terveyteen AD-museolla on myös monipuolisia vaikutuksia liittyen ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Merkittävimpänä positiivisena vaikutuksena voidaan nähdä museon rooli ihmissuhteiden mahdollistajana ja tukijana: erilaiset kurssit, työpajat ja näyttelyt tuovat ihmisiä yhteen, auttavat löytämään yhteisiä kiinnostuksen kohteita sekä opettavat meille jotain muista ihmisistä. Toisaalta myös muut palvelut, kuten tapahtumien järjestäminen tai kohtaamispaikan tarjoaminen, vaikuttavat positiivisesti ihmisten välisiin suhteisiin. Ihmissuhteiden lisäksi AD-museo tukee merkittävästi ihmisten hyvinvointia tarjoamalla onnen ja merkityksen tunteita palveluidensa kautta – ADmuseon palvelut ja tuotteet tuottavat iloa ihmisille. Esimerkkeinä tästä ovat muun muassa itsensä toteuttaminen ja uuden oppiminen kursseilla ja työpajoissa, inspiraation löytäminen näyttelyistä tai musiikin kuuntelu keikalla museon tiloissa. Lisäksi nettovaikutusprofiilissa voidaan nähdä pienempiä mutta kohtuullisen kokoisia vaikutuksia liittyen ihmisten fyysiseen hyvinvointiin sekä ravintoon: nämä kumpuavat AD-museon ruokaan ja juomaan liittyvistä tuotteista ja palveluista. Analyysista voidaan esimerkiksi nähdä, että mitä monipuolisempaa ja terveellisempää ruokaa museon ravintolapalvelut tarjoavat, sitä positiivisempi on ruokailun vaikutus. Vaikutukset ympäristöön Kuten lähes kaikki yritykset, myös AD-museo käyttää ympäristöresursseja ja aiheuttaa päästöjä toimintansa ohessa mahdollistaakseen tarjoamansa tuotteet ja palvelut. Merkittävimmiksi päästöjen ja jätteiden tuottajiksi eli negatiivisen vaikutuksen aiheuttajiksi arvioidaan rakennushankkeen lisäksi esimerkiksi erilaiset tapahtumatuotannot, lyhytaikaisten näyttelyiden rakentaminen sekä museokaupan tuotteiden elinkaarten aikana syntyneet päästöt. Moni AD-museon palvelu, kuten vaikkapa opastetut kierrokset, ovat itsessään hyvin ympäristöystävällisiä: vaikutus profiilissa kumuloituukin siis palvelun koko arvoketjun matkalta.

¹ Nettovaikuttavuusaste (net impact ratio) lasketaan tutkittavan yrityksen liikevaihdosta ja yrityksen tarjoamista palveluista ja tuotteista. Nettovaikuttavuusaste on arvoltaan maksimissaan +100 prosenttia. Nettovaikuttavuusaste voi olla myös negatiivinen. ² Knowledge base. Upright Project.

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 5

AD-museon palveluiden nettovaikuttavuus Negatiiviset vaikutukset

Positiiviset vaikutukset

-0,1

Yhteiskunta

-0,0

Työpaikat

+7,2

-0,0

Verot

+5,2

-0,0

Yhteiskunnan infrastruktuuri

+0,5

-0,0

Yhteiskunnan vakaus & jaettu ymmärrys

+0,7

-0,1

Tasa-arvo & ihmisoikeudet

+0,1

-3,9

Tieto

+5,2

-0,0

Tietoinfrastruktuuri

+0,1

-0,0

Tiedon luominen

+0,6

-0,0

Tiedon jakaminen

+4,5

-3,9

Niukka osaamispääoma

+0,0

-2,1

Terveys

+13,6

-1,7

Sairaudet

+1,1

-0,1

Mielenterveys

+0,3

-0,0

Ravinto

+2,0

-0,1

Ihmissuhteet

+5,8

-0,1

Merkitys & ilo

+4,5

-6,1

Ympäristö

+0,5

-3,1

Kasvihuonekaasupäästöt

+0,2

-0,7

Muut päästöt

+0,1

-0,5

Niukat luonnonvarat

+0,0

-0,5

Biodiversiteetti

+0,0

-1,4

Jätteet

+0,2

AD-museon nettovaikuttavuusaste on + 63 prosenttia. Kuvaajan vasemmalle suuntautuvat palkit kuvaavat museon resurssien käyttöä ja negatiivisia vaikutuksia, kun taas oikealle suuntautuvat palkit kuvaavat positiivisia vaikutuksia eli sitä, mitä näillä resursseilla saadaan aikaan. Ainoastaan noin 9 prosentilla yli 24 000 saman mallin mukaan analysoidusta yrityksestä tulos on korkeampi. Analyysi perustuu suomalaisen vuonna 2017 perustetun Upright Project -yrityksen kehittämään malliin, joka käyttää koneoppivia työkaluja laskeakseen erilaisen yritystoiminnan vaikuttavuutta tutkimustietoon ja kansainväliseen vertailudataan pohjautuen. Nettovaikutusmalli kertoo, mitä resursseja yritys käyttää ja mitä se saa niillä aikaan. Tavoitteena on kannustaa yrityksiä tarkastelemaan ja kehittämään vaikutustaan ympäröivään yhteiskuntaan. Uprightin datauniversumiin kuuluu jo yli 24 000 yritystä ja data on käytössä yli 200 yrityksellä ja sijoittajalla noin 15 eri maassa.

+13,7

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

Helsinkiin suunnitellun valtakunnallisen arkkitehtuurija designmuseon aluetaloudellisten vaikutusten arviointi Seppo Laakso & Maija Urponen, Kaupunkitutkimus TA

01/2023

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

Kannen kuva: Kari Ylitalo Taitto: Fiander Graphics Oy

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

Sisältö

Tausta

Johdanto

Menetelmät ja tietolähteet

Museohankkeen rakentamis- ja toimintavaiheen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen ja verotuloihin Helsingissä ja muualla Suomessa

Museohankkeen vaikutukset Helsingin tunnettuuteen ja vetovoimaan

Yhteenveto ja johtopäätökset

Liitteet

Liite 1 Panos-tuotosmalli

Liite 2 Helsinkiin suunnitellun valtakunnallisen arkkitehtuurija designmuseon aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnissa käytetyt tietolähteet

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

Tausta Helsinkiin suunnitellaan uutta arkkitehtuurija designmuseota, joka yhdistäisi nykyiset valtakunnalliset vastuumuseot, Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon, joiden nykyiset tilat eivät mahdollista vetovoimaista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä museotoimintaa. Helsinki ja koko Suomi tunnetaan arkkitehtuurista ja designista. Uuden museon tavoitteena on toimia merkittävänä avauksena ja alustana suomalaisille suunnittelun aloille sekä olla vetovoimatekijä Helsingille ja Suomelle. Museon hankevaiheessa tehtävien selvitysten yhtenä näkökulmana ovat hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset erityisesti Helsingin kaupungin ja koko seudun kannalta. Selvityksen tekivät tutkijat Seppo Laakso ja Maija Urponen Kaupunkitutkimus TA Oy:stä. Asiantuntijana toimi erikoistutkija Pekka Mustonen Helsingin kaupunkitietoyksiköstä. Työtä ohjasi ryhmä, johon kuuluivat Helsingin kaupungin matkailupäällikkö Nina Vesterinen (pj.) elinkeino-osastolta ja palvelun päällikkö Paiju Tyrväinen kulttuuripalveluista sekä Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiön toimitusjohtaja, hankejohtaja Kaarina Gould sekä Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseoiden yhteisen liiketoiminnan kehittämispäällikkö Hanna Mutanen.

4 Helsingin kaupunki

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

Johdanto Helsingin Makasiinirantaan suunniteltu arkkitehtuurija designmuseo (AD-museo) on paitsi kulttuurilaitos myös taloudellista toimintaa, jolla toteutuessaan tulee olemaan välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Helsingin, Helsingin seudun ja koko maan talouteen. Vaikka museon rakentaminen ja toiminta tapahtuvat Helsingissä, osa taloudellisista vaikutuksista kohdistuu Helsingin ulkopuolelle kerrannaisvaikutuksina. Taloudellisia vaikutuksia syntyy museon rakentamisesta ja sen toiminnasta sekä museovieraiden kulutuksen seurauksena. Museon taloudellisten kokonaisvaikutusten arviointi ottaa huomioon nämä ulottuvuudet ja sen, että museon rakentamiseen ja ylläpitämiseen käytetyt rahat eivät ole vain kuluja, vaan ne kanavoituvat osaksi kansantalouden kiertokulkua ja sitä kautta myös palautuvat suurelta osin aluetalouteen uusina tuloina. Tätä mekanismia voidaan kuvata ns. panos-tuotosmallilla, joka auttaa arvioimaan investointien, talousyksiköiden toiminnan ja kulutuksen taloudellisia kokonaisvaikutuksia. Selvityksessä ei oteta kantaa vaihtoehtoiskustannuksiin eli siihen, mihin rahat olisi voitu vaihtoehtoisesti käyttää. Arviointi osoittaa, että suuri osa hankkeen rahoittajien panostuksista palautuu alue- ja paikallistalouteen tuotannon, työllisyyden, palkkojen ja kulutuksen kautta. Näistä kertyy verotuloja kunnille (kunnallisvero ja osa yhteisöverosta) sekä valtiolle (tulovero, suurin osa yhteisöverosta sekä arvonlisävero). Taloudellisten vaikutusten arvioinnin lähtötietoihin ja oletuksiin liittyy kuitenkin erittäin paljon epävarmuutta, joten laskelmat ovat suuntaa antavia ja tulokset kuvaavat suuruusluokkia.

Helsingin kaupunki 5

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

Menetelmät ja tietolähteet Taloudelliset tapahtumat liittyen museon rakentamiseen, sen toimintaan sekä museokävijöiden kulutukseen saavat aikaan pitkiä ketjuja, joihin osallistuu lukuisia yrityksiä ja muita organisaatioita palveluiden tuottajina, tavarantoimittajina ja alihankkijoina. Näiden ketjujen vaikutuksesta taloustapahtumien vaikutukset leviävät eri toimialoille ja eri alueille. Panos-tuotosmallilla (liite 1) voidaan selvittää investoinnin, toiminnan tai kulutuksen taloudellisia vaikutuksia kokonaisuutena. Mallissa arvioidaan kansallisten panos-tuotostaulukoiden avulla, kuinka paljon hankkeen kustannukset (rakentamiskustannus ja käytönaikaiset kustannukset) vaikuttavat kansantalouden kokonaistuotokseen. Kokonaistuotos syntyy taloudellisten tapahtumien suorista vaikutuksista sekä kerrannaisvaikutuksista. Suoria vaikutuksia ovat mm. museon uudisrakennuksen rakentamisen kustannukset, jotka koostuvat työpanoksesta suunnittelussa ja rakennustyömaalla sekä rakennusmateriaalien ja muiden tuotantopanosten kustannuksista. Kerrannaisvaikutuksia syntyy kahdella tavalla: yritysten hankintaketjuista, kuten alihankinnasta ja tavaroiden tuotantoketjuista, sekä hankkeen suoraan tai välillisesti työllistämien työntekijöiden palkkasumman välittymisestä kulutukseen. Kun kokonaistuotoksesta vähennetään välituotekäyttö, saadaan arvio hankkeen suorista vaikutuksista ja kerrannaisvaikutuksista arvonlisäykseen. Arvonlisäys jakautuu pääasiassa palkansaajakorvauksiin, yritysten toimintaylijäämään ja kiinteän pääoman kulumiseen. Arvonlisäys kuvaa parhaiten taloudellista nettovaikutusta yhteiskunnan kaikille toimijoille. Kokonaistuotoksen perusteella arvioidaan työllisyyttä lisäävät suorista vaikutuksista ja kerrannaisvaikutuksista ketjun eri vaiheissa. Lisäksi tuotanto- ja työllisyysvaikutuksen perusteella voidaan laskea, kuinka paljon hanke vaikuttaa valtion ja kuntien verotuloihin. Vaikutuksia kohdistuu valtion osalta arvonlisäveroon, tuloveroon ja yhteisöveroon sekä kuntien osalta kunnallisveroon ja yhteisöveroon. Laskelmat eivät sisällä mahdollisia kiinteistöveroja rakennuk6 Helsingin kaupunki

sesta tai tonttimaasta, koska tämän selvityksen laadinnan aikana kiinteistön omistusta koskevat suunnitelmat ovat vielä valmisteltavana. Laskelmien parametrit perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemiin valtakunnallisiin panos-tuotostauluihin. Laskelmien pohjana on käytetty AD-museon hankeorganisaatiolta saatuja tietoja rakennushankkeen kustannusarviosta ja toiminnan aikaisesta taloudesta (tietolähteet, liite 2). Museovieraiden määrien arvioinnissa on hyödynnetty olemassa olevia selvityksiä ja tilastoaineistoja matkailijoiden ja muiden museovieraiden kulutuksesta ja rahankäytöstä (liite 2). Helsingin osuus eri osatekijöiden vaikutuksista on arvioitu aikaisemmissa tutkimuksissa julkaistujen, eri panostekijöiden aluejakaumaa koskevien tietojen perusteella. Vaikutukset verotuloihin on arvioitu työllisyysvaikutusten sekä kulutusta ja yritysten toimintaylijäämää koskevien laskelmien kautta. Tuloksena on saatu arvio koko maahan ja Helsingin kaupunkiin kohdistuvasta työllisyyden (työvuosina) lisäyksestä. Tätä arviota on edelleen käytetty pohjana arvioinnissa tulonlisäyksestä, josta on laskettu kaupungille tuleva kunnallisverotulojen muutos verotulojen laskentamallilla. Verotulolaskelmissa on otettu huomioon sote-uudistuksen vaikutus kunnallisverotukseen ja valtion tuloverotukseen (kunnallisveroprosenttien alennus 12,64 %-yksikköä ja vastaava korotus valtion tuloveroihin). Laskelmien tulokset on esitetty rakentamisesta koko rakentamisajalta sekä museon toiminnasta ja kävijöiden lisäkulutuksesta vuositasolla. Laskelmat on laadittu vuoden 2022 hintatasossa. Museon toimintaa ja kävijöiden kulutusta koskevat luvut kuvaavat vaikutuksia vakiintuneen toiminnan vuosina. Tämän lisäksi laskelmat on tehty 30 vuoden ajalta nykyarvoon diskontattuna. Arvio hankkeen vaikutuksista Helsingin tunnettuuteen ja vetovoimaan perustuu asiantuntijanäkemyksiin sekä johtopäätöksiin aikaisemmista hankearvioinneista ja alan tutkimuskirjallisuudesta.

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

Museohankkeen rakentamis- ja toimintavaiheen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen ja verotuloihin Helsingissä ja muualla Suomessa Museohankkeen taloudelliset vaikutukset koostuvat kolmesta lähteestä: museon rakentamisesta, sen toiminnasta ja sen Helsinkiin vetämien matkailijoiden ja muiden kävijöiden kulutuksesta.

Museon rakentaminen Rakentamisen taloudelliset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa rakennusalaan, rakennusaine- ja muuhun teollisuuteen, kuljetustoimintaan sekä arkkitehti- ja insinööripalveluihin. Vaikka museo rakennetaan Helsinkiin, rakentamisen taloudelliset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa Helsingin ulkopuolelle ja osin ulkomaille. Tämän syynä on se, että rakennusmateriaalit valmistetaan pääasiassa muualla Suomessa ja suurin osa työvoimasta tulee Helsingin ulkopuolelta Suomesta ja ulkomailta. Esirakentaminen mukaan luettuna museon rakentamisen arvioidaan kestävän viidestä kuuteen vuotta. Investointikustannusten on koko tältä ajalta arvioitu olevan noin 113 M€, josta museorakennuksen osuus on noin 87 M€ ja esirakentamisen kustannukset noin 26 M€. Näiden päälle tulevat mahdolliset myöhemmin tapahtuvat peruskorjauskustannukset, joita laskelmiin ei ole sisällytetty. Panos-tuotosmallilla laskettuna museon rakentamisvaiheen työllisyysvaikutus koko rakentamisajalta on vajaa 1200 henkilötyövuotta. Rakentaminen kerryttää palkkasummaa noin 52 M€ ja verotuloja noin 20 M€. Laskelmissa on huomioitu sekä varsinaiset rakentamiskustannukset että esirakentamisvaiheen kustannukset. Helsingin osuus työllisyydestä ja palkkasummasta on noin neljännes suurimman osan suuntautuessa muualle Suomeen. Lisäksi osa vaikutuksista kohdistuu ulkomaille. Palkkasummasta suuri osuus välittyy kulutukseen, joka heijastuu arvonlisäve-

rotuloihin. Koko rakentamisajalta kuntien noin 3 M€:n verotuloista (kunnallis- ja yhteisöverot) Helsingin osuus on 1 M€ ja valtion osuus (tuloja yhteisövero, arvonlisävero) noin 17 M€. Museon rakentamisen taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät rakentamisaikana, mutta eivät tuota tulovirtaa hankkeen valmistuttua.

Museon toiminta Myös museon toiminta itsessään saa aikaan taloudellisia vaikutuksia. Toisin kuin museon rakentaminen, jonka kesto rajautuu 5–6 vuoteen, museon toiminnan taloudelliset vaikutukset ovat luonteeltaan pitkäkestoisia ja ulottuvat usean vuosikymmenen päähän. Museo toimii Helsingissä ja myös sen vaikutukset kohdistuvat pääosin Helsinkiin. Taloudelliset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa kulttuuritoimintaan, liike-elämän palveluihin sekä ravintola-alaan. Museon toiminnan taloudellisia vaikutuksia laskettaessa vertailukohdaksi on otettu nykyisten Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon toiminta. Nämä kaksi museota ovat sulautumassa uuteen museoon. Taloudellista vaikutusta arvioidaan toiminnan lisäyksen perusteella suhteessa näiden museoiden vakiintuneeseen nykytilanteeseen. AD-museon toimintakustannukset tulevat olemaan noin 10 M€ vuodessa suuremmat kuin nykyisissä Designmuseossa ja Arkkitehtuurimuseossa yhteensä. Tästä henkilöstö- ja hallintokulujen osuus on noin 5,5 M€, näyttelyja ohjelmatoiminnan osuus noin 3,7 M€ ja kiinteistön ylläpitokulut 0,8 M€. Tässä selvityksessä toimintakustannuksiin ei ole sisällytetty vuokria, jotka ovat korvaus omistajalle kiinteistön käytöstä eivätkä vaikuta aluetalouteen vastaavalla tavalla kuin palkat työntekijöille tai palveluiden ostot yrityksiltä. AD-museon vuosittaisiksi toimintakustannuksiksi ilman vuokHelsingin kaupunki 7

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

ria on arvioitu kokonaisuudessaan noin 14,4 M€, nykyisten museoiden yhteenlaskettujen toimintakustannusten ollessa noin 4,5 M€ vuodessa. Verrattuna nykyisten Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon toimintaan viime vuosina AD-museon aikaansaama työllisyyden lisäys on noin 138 henkilötyövuotta vuodessa. Palkkasumman lisäys on arviolta 6,3 M€ vuodessa ja verotulojen lisäys noin 2,7 M€ vuodessa. Diskontattu nykyarvo 30 vuoden ajalta lasketulle palkkasummalle on 125 M€ ja verotuloille 54 M€. Diskonttokorkona on käytetty 5 % ja inflaatio-oletus on 2 % vuodessa. Museotoiminnan työllisyysvaikutus perustuu suurimmaksi osaksi varsinaisen museotoiminnan sekä näyttelyiden ja ostopalveluiden työllistävyyteen. Työllisyysvaikutuksesta ja palkkasummasta kaksi kolmasosaa kohdistuu Helsinkiin. Näin tapahtuu siitä syystä, että alan henkilöstö asuu suurimmaksi osaksi Helsingissä ja pendelöinti muista kunnista on vähemmän yleistä kuin toimialoilla keskimäärin. Palkkasummasta suuri osa välittyy kerrannaisvaikutuksina kulutukseen. Vuosittaisesta palkkasummasta Helsingin osuus on 4,6 M€ ja verotulosta 0,3 M€. Diskontattu 30 vuoden ajan nykyarvo Helsingin osuudelle on palkkasumman osalta 91 M€ ja verotulojen osalta 4,4 M€.

Matkailu ja museovieraiden kulutus Museon kävijämäärillä on ratkaiseva merkitys museon taloudellisten vaikutusten kannalta. Kävijät voidaan jakaa museolipun lunastaviin museovieraisiin sekä muihin museorakennuksessa kävijöihin, joiden vierailu rajoittuu museokaupassa tai ravintolassa asiointiin tai rakennukseen tutustumiseen. Suuri osa kumpaankin ryhmään kuuluvista kävijöistä saa aikaan aluetaloudellisia vaikutuksia lisäkulutuksen kautta. AD-museon liiketoimintasuunnitelma (12/2022) sisältää laskelman, jonka mukaan museon avaamisen jälkeen normaalina toimintavuotena museokiinteistössä käy 475 000 vierailijaa, joista museolippuasiakkaita on 380 000 (80 %).

8 Helsingin kaupunki

Tässä selvityksessä AD-museon keskimääräistä kävijämäärää on arvioitu vaihtoehtojen haarukkana, joka perustuu Helsingin ADM-työryhmän kolmeen skenaarioon ”Low”, ”Medium” ja ”High”. Näiden vertailukohtana on nykyisten Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon yhteenlaskettu kävijämäärä (Taulukko 1). Kävijämäärä on tässä yhteydessä yleistys, jolla tarkoitetaan niiden museorakennuksessa vierailevien määrää, joiden lisäkulutus saa aikaan aluetaloudellisia vaikutuksia. Skenaariot perustuvat tietoihin Helsingin ja verrokkikaupunkien vertailukelpoisten museoiden kävijämääriin toiminnan vakiintuneessa vaiheessa.

Taulukko 1. AD-museon arvioidut kävijämäärät eri skenaarioissa

Skenaario

Kävijämäärä /vuosi

Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo yhteensä

220 000

Skenaario ”Low”

250 000

Skenaario ”Medium”

400 000

Skenaario ”High”

550 000

Eniten taloudellisia vaikutuksia syntyy silloin, kun museo on matkan tärkein motiivi. Näin ollen erittäin suuri merkitys on sillä, kuinka paljon AD-museo houkuttelee kävijöitä, jotka tulevat Helsinkiin nimenomaan AD-museon vuoksi. Museokävijöiden kulutus tapahtuu pääosin Helsingissä ja muualla Helsingin seudulla. Näin ollen vaikutuksetkin painottuvat Helsinkiin ja Helsingin seudulle. Kävijöiden kulutuksen taloudelliset vaikutukset on arvioitu sillä perusteella, kuinka suuri ero skenaarion kävijämäärällä on suhteessa nykyisten Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon toimintaan. Museokävijät kuluttavat Helsingissä muuhunkin kuin museon palveluihin. Taloudelliset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa majoitus- ja ravitsemisalalle, liikennepalveluihin, vähittäiskauppaan sekä näiden alojen tavara- ja palvelutoimittajille.

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

Kävijät voidaan jakaa kotimaisiin ja kansainvälisiin. Kummastakin joukosta osa tulee Helsinkiin nimenomaan museon takia. Lisäksi merkittävän osan vieraista oletetaan olevan Helsingin seudun asukkaita. Kävijöistä 25–30 % arvioidaan tulevan Helsingistä ja muualta Helsingin seudulta, 25–30 % muualta Suomesta ja 40–50 % ulkomailta (kuvio). Jakauma-arvio perustuu Helsingin ja verrokkikaupunkien vertailukelpoisten museoiden kävijöiden taustajakaumista käytettävissä oleviin tietoihin.

telee todennäköisesti kaikenlaisia kävijöitä enemmän alkuvuosina.

Arkkitehtuuri- ja designmuseon kävijäarviot (osuudet %)*

Muut matkailijat Suomesta ja ulkomailta

Museon Helsinkiin houkuttelemien matkailijoiden lisäkulutuksen arvoksi on arvioitu 410 €/ matka ulkomaalaisille ja 107 €/matka kotimaisille kävijöille. Luvut perustuvat matkailijoiden rahankäyttöä koskeviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Matkailijoiden museoihin kohdistuvaa kiinnostusta ja museovierailuihin vaikuttavia tekijöitä avataan kohdassa ”Museohankkeen vaikutukset Helsingin tunnettuuteen ja vetovoimaan”. Muiden osalta museon taloudellinen vaikutus lasketaan museovierailuun suoraan liittyvän kulutuksen perusteella. Lisäkulutuksen näkökulmasta Helsinkiin jonkin muun syyn kuin uuden museon takia tulleiden jakaumilla kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden välillä ei ole lopputulosta ajatellen merkitystä, ja sen vuoksi lisäkulutusoletus on kaikilla sama, 55 € per matka. Helsingin seudulla asuvat kävijät

* Kuvassa esitetään esimerkki kävijämäärien jakaumista. Raportissa oletetut kävijämääräjakaumat esitetään vaihteluväleinä.

Museon houkuttelemat matkailijat Suomesta ja ulkomailta Jos museokävijä on tullut Helsinkiin nimenomaan museon takia, kulutus voidaan kokonaisuudessaan laskea museon vaikutukseksi. Toisin sanoen tässä tapauksessa kaikki kulutus Helsingissä on lisätuloa aluetaloudelle. Laskelmissa oletetaan, että ulkomaisista kävijöistä 8–12 % ja kotimaisista kävijöistä 10–15 % tulee Helsinkiin nimenomaan museon takia. Museo on usein osamotiivi matkakohteen valinnalle. Lisäksi museon uutuusarvo houkut-

Helsingin seudulta tulevilla museovierailla on pieni vaikutus aluetaloudelle mutta suuri vaikutus museon toiminnalle. Merkittävä osuus kävijöistä tulee lähialueilta, ja tämä korostunee alkuvuosien jälkeen. Taloudellisten vaikutusten näkökulmasta olennaista onkin, että museo pysyy paikallisten näkökulmasta kiinnostavana vierailukohteena myös kulutusmahdollisuuksien näkökulmasta. Osa kävijöistä oletettavasti kuluttaa enemmän AD-museovierailun yhteydessä (mm. ravintolat, museokauppa) kuin kuluttaisi muuten. Lisäkulutusarvio on keskimäärin 35 €/käynti. Museovieraiden lisäkulutusta koskevat arviot pohjautuvat Helsinki Biennaalin yhteydessä toteutettuun laajaan kävijäkyselyyn (Taskinen ym., 2022) sekä TAK Oy:n tekemiin ulkomaisten matkailijoiden rajahaastatteluihin (2019, 2020 ja 2021) ja tutkimuksiin kotimaan matkailusta (2020 ja 2021). Kaikkien museokävijöiden kulutuksen taloudellisten vaikutusten ero Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon yhteenlaskettuun nyky-

Helsingin kaupunki 9

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

tilanteeseen verrattuna eri kävijämääräskenaarioissa on esitetty taulukossa 2. Skenaario ”Low” ei tuo oleellista muutosta, vaan sen taloudelliset vaikutukset ovat lähellä nykytilannetta. Keskimmäistä skenaarioita ”Medium” voidaan pitää pitkällä aikavälillä realistisena. Skenaarion ”High” kävijämäärät ovat mah-

dollisia museon alkuvuosina, koska voidaan olettaa, että uusi museo herättää kiinnostusta ja saa julkisuutta. Jos kävijämäärä vakiintuisi pitkällä aikavälillä korkeimman skenaarion mukaiseksi, se saisi aikaan merkittävän aluetaloudellisen vaikutuksen.

Taulukko 2. AD-museon vieraiden lisäkulutuksen aluetaloudellisten vaikutusten ero nykyisten arkkitehtuurimuseon ja designmuseon vaikutuksiin

Kävijämääräskenaario Taloudellinen vaikutus /vuosi

Low

Medium

High

Kävijöiden kulutuksen lisäys Helsingissä

2 M€

11 M€

20 M€

Työllisyysvaikutuksen lisäys

36 htv

180 htv

320 htv

Helsingin osuus

23 htv

115 htv

205 htv

Palkkasumman lisäys

1 M€

6 M€

10 M€

Helsingin osuus

0,7 M€

3,6 M€

6,5 M€

Verotulojen lisäys

0,8 M€

3,7 M€

6,5 M€

Kuntien osuus

0,1 M€

0,4 M€

0,7 M€

Helsingin osuus

0,1 M€

0,3 M€

0,5 M€

Valtion osuus

0,7 M€

3,3 M€

5,8 M€

Ylläoleva taulukko kuvaa museovieraiden kulutuksen vaikutuksia vuositasolla eri kävijämääräskenaarioissa. Medium-vaihtoehdossa (400 000 kävijää vuodessa) 30 vuoden ajalta laskettu nykyarvo palkkasummalle valtiontaloudessa on 112 M€ ja verotuloille 72 M€. Helsingin osuuden diskontattu nykyarvo palkkasumman osalta on 72 M€ ja verotulojen osalta 5,1 M€.

10 Helsingin kaupunki

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

Museohankkeen vaikutukset Helsingin tunnettuuteen ja vetovoimaan Matkailun näkökulmasta tulevan arkkitehtuurija designmuseon oletetut taloudelliset vaikutukset syntyvät pääosin sen roolin kautta, joka museolla on matkakohteen valintakriteerinä. Toteutuessaan museo on osa Helsingin matkailuun ja vapaa-ajanviettoon liittyvää tarjontaa niin matkailijoille kuin paikallisillekin. Jos museosta tulee todella kiinnostava, se voi houkutella Helsinkiin matkailijoita, joista osa valitsee matkansa kohteeksi Helsingin juuri museon takia. Paikallisia tai lähialueen asukkaita se houkuttelee kiinnostavana vierailukohteena. Maailman merkittävimpiä matkakohteita listattaessa kärkeen nousee lähes poikkeuksetta lähinnä suurkaupunkeja. Syitä tähän löytyy tavallisista turismin taustalla vaikuttavista asioista. Koska entistä enemmän ihmisiä asuu kaupungeissa, on luonnollista, että myös matkailun kasvu lähtee kaupungeista. Matkailu myös suuntautuu enenevässä määrin kaupunkeihin. Ne kuitenkin kilpailevat keskenään ja suosituimpien kaupunkien taustalla käydään kovaa kilpailua. Matkailun näkökulmasta uudet, kiinnostavat avaukset saattavat ohjata valintaa, ne ovat matkailulle ja kohteen vetovoimalle merkittävä instrumentti. Vuonna 2015 kaikissa EU-maissa yhtä aikaa toteutetun Eurobarometri-kyselyn mukaan vähintään neljä yötä kestäneen matkan vuonna 2014 tehneistä noin neljännes mainitsi, että kulttuuri – laajasti ymmärrettynä – oli yksi tärkeimmistä syistä valita matkakohde. Kaupunkimatka matkan syynä oli lähes yhtä monelle yksi tärkeimmistä syistä. Vastaajien koulutus oli yhteydessä siihen, pidetäänkö kulttuuria yhtenä tärkeimmistä syistä valita matka. Korkeimmin koulutetuilla kulttuurin merkitys matkakohteen valinnassa on suurin. Koulutustaso on yhteydessä tulotasoon, ja korkeampi tulotaso johtaa vastaavasti suurempaan kulutukseen. Museossa tai näyttelyssä käyneet kuluttavat keskimääräistä enemmän matkan aikana.

Museot ovat osa kulttuurin kokonaisuutta, ja huomattava osa matkailijoista käy matkansa aikana jossain museossa. Vuoden 2019 TAK Oy:n tekemän rajahaastattelututkimuksen mukaan 13 % Helsingissä yöpyneistä ulkomaalaisista matkailijoista kävi matkansa aikana jossain Helsingin museossa tai näyttelyssä. Jos matkailija ei yöpynyt Helsingissä, osuus oli hieman pienempi, joskin silti yli 10 %. Vuosien 2020 ja 2021 aikana toteutetuissa rajahaastatteluissa (TAK Oy) osuudet olivat suunnilleen samanlaisia, vaikka vuodet olivatkin poikkeuksellisia. Niin ikään suomalaisten matkailijoiden kohdalla osuudet ovat suunnilleen samanlaisia. Voidaan olettaa, että museon alkuvuosina moni Helsinkiin vierailulle tuleva matkailija käy uudessa museossa. Osuus voi siis olla suurempikin kuin vuoden 2019 reilut kymmenen prosenttia. Uutuusarvosta antaa kuitenkin osviittaa samaisen vuoden 2019 rajahaastattelun havainto Oodin suosiosta: useampi kuin joka neljäs Helsingissä yöpyneistä ulkomaalaisista kävi Oodissa tai ainakin katsomassa Oodia. Suomalaisten matkailijoiden kohdalla osuus oli selvästi pienempi. Oodi siis näyttäisi kiinnostavan selvästi enemmän ulkomaalaisia matkailijoita kuin suomalaisia. Ihmiset, jotka matkustavat Helsinkiin erityisen asian – kuten uuden museon – takia, ovat taloudellisten vaikutusten näkökulmasta kaikkein tärkeimpiä. Heidän osaltaan kaikki kulutus matkan aikana voidaan laskea museon ansioksi. Todellisuudessa matkakohteen valinta on useiden tekijöiden summa, ja alan harrastajia lukuun ottamatta museo on yksi syy muiden joukossa. Joillakin se on ratkaiseva tekijä. Monien matkakohteen valintakriteerien verkostossa kunnianhimoisesti toteutettu uusi kohde lisää kaupungin vetovoimaa ja mainetta. Näiden kautta syntyvien vaikutusmekanismien tarkempi arviointi on haastavaa, koska matkakohteen vetovoimaisuus on monien tekijöiden summa.

Helsingin kaupunki 11

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

Museo tulee oletettavasti myös vaikuttamaan arkkitehtuurin ja designin ympärillä vaikuttavien yritysten ja muiden toimijoiden toimintaedellytyksiin ja niiden kansainväliseen tunnettuuteen. Se, kuinka merkittäviä vaikutuksia museolla on näihin asioihin, tulee riippumaan pitkälti museosta itsestään. Kun museon toiminta on vielä vuosien päässä, arvioita vaikutuksista tehdään oletusten ja valistuneiden arvausten varassa. Tietoa matkailusta ja matkailun rakenteista on kuitenkin olemassa paljon. Myös selvityksiä erilaisista tapahtumista on tehty useita. Edellä esitetyt tulevan museon kävijäprofiilit ja kävijöiden kuluttaminen kohteessa on arvoitu näiden tietojen avulla.

12 Helsingin kaupunki

Kulutusarviot ovat keskeisiä arvioitaessa museon jatkuvia vaikutuksia tilanteessa, jossa museo on jo toiminnassa. Matkailijan kulutus saa aikaan matkailutuloa. Jos museo saa aikaan lisäkulutusta verrattuna sellaiseen tilanteeseen, jossa museota ei olisi, lisäkulutus voidaan laskea aluetalouden näkökulmasta museon ansioksi. Esimerkiksi jos Helsinkiin tullut matkailija kuluttaa museokaupassa ja ravintoloissa enemmän kuin kuluttaisi muuten, lisäkulutus on osa museon vaikutusmatriisia. Kuten panos-tuotoslaskelmissa on todettu, nämä rahavirrat tuottavat edelleen kerrannaisvaikutuksia.

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

Yhteenveto ja johtopäätökset Rakennusvaiheessa suunnitellun arkkitehtuurija designmuseon taloudelliset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa Helsingin ulkopuolelle (taulukko 3). Taulukko 3. Rakentamisen aluetaloudelliset vaikutukset koko rakentamisajalta

Tunnusluku

Yhteensä

Helsinki

Työllisyys, työvuosia

1 200

300

Palkkasumma, M€

Verotulot, M€

Museon valmistuttua sen toiminnan taloudelliset vaikutukset ovat pitkäkestoisia, jatkuen vuodesta toiseen. Ne kohdistuvat suurelta osin Helsinkiin ja muualle Helsingin seudulle. Vaikutukset tulevat sekä museon toiminnasta että museokävijöiden lisäkulutuksesta Helsingissä ja muualla Helsingin seudulla. Vuotuisen kävijämäärän ollessa noin 400 000 (skenaario ”Medium”), museon ja kävijöiden lisäkulutuksen taloudelliset vaikutukset on tiivistetty taulukkoon 4. Taulukko 4. AD-museon ja kävijöiden lisäkulutuksen aluetaloudelliset vaikutukset verrattuna nykyisten Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon vaikutuksiin (skenaario ”Medium”)

Tunnusluku

Yhteensä

Helsinki

Työllisyys, työvuosia / vuosi

320

210

Palkkasumma, M€ / vuosi

8,2

Verotulot, M€ / vuosi

0,5

Palkkasumma, M€ / 30 vuotta (diskontattu)

236

163

Verotulot, M€ / 30 vuotta (diskontattu)

126

Tärkeänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että merkittävä osa museohankeen rahoittajien panostuksista hankkeeseen palautuu pitkällä aikavälillä talouteen työllisyyden, palkkojen, kulutuksen ja verotuksen kautta. Hankkeen taloudelliset vaikutukset on esitetty kootusti seuraavan sivun taulukoissa 5 ja 6.

Julkisen sektorin merkittävin panostus museohankkeeseen toteutuu hankkeen pääomittamisen kautta. AD-museolle suunnitellun yhtiömallin mukaan Helsingin kaupunki, Suomen valtio ja yksityiset rahoittajat antavat rahoituksen Museosäätiön pääomaksi (150 M€) siten, että Helsingin osuus on 60 M€, valtion 60 M€ ja yksityisten rahoittajien 30 M€. Kuitenkin kuntasektorin ja sen osana Helsingin kaupungin osuus museon rakentamisen, toiminnan sekä kävijöiden lisäkulutuksen aikaansaamasta verotulojen lisäyksestä on melko pieni. Laskelmien mukaan museon aikaansaamasta verotulojen 30 vuoden kertymästä (diskontattuna) – yhteensä 126 M€ – Helsingin osuus skenaariossa ”Medium” on noin 10 M€ valtion osuuden ollessa 112 M€. Tähän vaikuttaa osaltaan sote-uudistukseen liittyvä verotuksen muutos, jossa kunnallisveroprosentteja alennetaan ja vastaavasti valtion tuloveroprosentteja nostetaan. Verotulojen suurin komponentti on valtiolle menevä arvonlisävero, jota kertyy erityisesti museokävijöiden lisäkulutuksesta sekä työllisyyden lisäyksen kulutusvaikutuksesta. Kuitenkin museon aikaansaamat arvonlisäyksen, työllisyyden ja palkkasumman lisäykset saavat aikaan pitkällä ajalla tuntuvia positiivisia vaikutuksia Helsingin ja seudun aluetaloudelle. Museovieraiden määrällä on kulutusvaikutuksen välityksellä erittäin suuri merkitys taloudellisille vaikutuksille Helsingin kannalta. Jos museokävijöiden määrä nousee pitkäaikaisesti korkeimman skenaariovaihtoehdon tasolle (”High”: 550 000 kävijää vuodessa), verotulot, palkkasumma ja muut keskeiset tunnusluvut kasvavat 80 % verrattuna ”Medium”-skenaarioon (400 000 kävijää vuodessa). Taloudellisten vaikutusten kannalta museon vetovoimalla ja tunnettuudella on suuri merkitys. Kuitenkin suhteutettuna Helsingin seudun aluetalouteen, jonka yhden vuoden arvonlisäys oli noin 80 miljardia vuonna 2021, museohankkeen taloudellinen vaikutus on varsin pieni.

Helsingin kaupunki 13

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

Kiinnostava ja hyvin toimiva museo lisää Helsingin vetovoimaa matkailukaupunkina ja lisää kaupungin ja seudun ”hyvän maineen pääomaa”. Tällaisten vaikutusten arvioiminen on epävarmaa, mutta niiden merkitys voi olla huomattava. Tuleva museo voi olla osasyy tehdä matka juuri Helsinkiin. Kuten on todettu, tällä on ratkaiseva vaikutus hankkeen taloudellisiin vaikutuksiin. Sama koskee myös muita kaupungin vetovoimaan liittyviä hankkeita. Taulukko 5. Keskeiset tunnusluvut suunnitteilla olevan arkkitehtuurija designmuseon taloudellisista vaikutuksista

Tunnusluku

Rakentaminen (rakentamisajalta)

Museon toiminta (lisäys/vuosi)

Museovieraiden kulutus (lisäys/vuosi) ”Low”

”Medium”

”High”

Arvonlisäys, M€

100

11,6

Työllisyys, työvuosia

1 200

138

180

320

Palkkasumma, M€

6,3

1,1

5,7

Verotulot yhteensä, M€

2,7

0,8

3,7

6,5

Taulukko 6. Tunnusluvut AD-museon toiminnan ja museovieraiden kulutuksen pitkän ajan taloudellisista vaikutuksista

Tunnusluku

Museon toiminta Yhteensä

Palkkasumma, M€ / 30 v. (diskontattu)

125

Verotulot, M€ / 30 v. (diskontattu)

14 Helsingin kaupunki

Museovieraiden kulutus

Helsinki

Yhteensä

Helsinki

”Low”

”Med.”

”High”

”Low”

”Med.”

”High”

112

200

129

4,4

129

5,1

9,1

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

Liitteet Liite 1 Panos-tuotosmalli Rakennusinvestoinnin taloudelliset vaikutukset Investointi Välituotekäyttö Alihankkijat Tavarantoimittajat ym.

Investoinnin toteuttavat yritykset Talonrakennus Maanrakennus Laitteiden valmistus Suunnittelu ym. Kulutus Kauppa Palvelut ym.

Kokonaistuotos Arvonlisäys

Toimintaylijäämä

Palkansaajakorvaukset

Työllisyys

Palkkasumma

Arvonlisävero

Tulovero

Yhteisövero Valtio

Kunnallisvero

Helsingin kaupunki / muut kunnat

Helsingin kaupunki 15

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

Museon toiminnan taloudelliset vaikutukset Museon toimintamenot (kulutus) Välituotekäyttö Alihankkijat Tavarantoimittajat ym.

Mueon toiminnan kuluerät Oman henkilöstön toiminta Näyttelytoiminta Kiinteistön ylläpito Muut palvelut Kulutus Kauppa Palvelut ym.

Kokonaistuotos Arvonlisäys

Toimintaylijäämä

Palkansaajakorvaukset

Työllisyys

Palkkasumma

Arvonlisävero

Tulovero

Yhteisövero Valtio

Kunnallisvero

Helsingin kaupunki / muut kunnat

Matkailijoiden kulutuksen taloudelliset vaikutukset Matkailijoiden kulutus Välituotekäyttö Alihankkijat Tavarantoimittajat ym.

Matkailijoita palvelevat yritykset Majoitus, ravintola, kahvila Kuljetus Vähittäiskauppa Kulttuuri- ja virkistyspalvelut Muut palvelut Kulutus Kauppa Palvelut ym.

Kokonaistuotos Arvonlisäys

Toimintaylijäämä

Palkansaajakorvaukset

Työllisyys

Palkkasumma

Arvonlisävero

Tulovero

Yhteisövero Valtio

16 Helsingin kaupunki

Kunnallisvero

Helsingin kaupunki / muut kunnat

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

Liite 2 Helsinkiin suunnitellun valtakunnallisen arkkitehtuurija designmuseon aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnissa käytetyt tietolähteet Aho, Mikko: ADM-säätiö ja Kiinteistö Oy ADM Työn alla. ADM-verkosto, 25.10.2022. Deloitte: Arkkitehtuuri- ja designmuseon talous- ja kannattavuusmalli 1.12.2022. Haahtela: Uusi arkkitehtuurija designmuseo. Hankesuunnittelu. KOy ADM, hallitus 13.12.2022 – korjattu. Helsingin kaupungin ADM-työryhmä: Uusi arkkitehtuurija designmuseo. Hankkeen taustoitus ja ajankohtaiset 25.10.2022. Helsingin kaupunki: Guggenheim Helsinki. Arvio hankkeen taloudellisista vaikutuksista 2016. https://www.hel.fi/static/helsinki/press/Guggenheim-raportti_2016.pdf Helsingin kaupunki /kaupunkitieto: Helsingissä yöpyneiden matkailijoiden kulutus matkan syyn ja kulutusluokkien mukaan vuonna 2019. TAK Kotimaanmatkailututkimus 2020 / 2021. TAK Rajatutkimus 2019 / 2020 / 2021. Taskinen, Heidi (toim.), Kiira Kivisaari, Sara Kuusi & Pekka Mustonen: Helsinki Biennaalin vaikuttavuustutkimus 2021. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitieto 2022. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/22_03_09_Tutkimuskatsauksia_1_Taskinen_ Kivisaari_Kuusi_Mustonen.pdf Tilastokeskus: Kansantalouden tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukot. https://stat.fi/tilasto/pt

Helsingin kaupunki 17

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

18 Helsingin kaupunki

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

Helsingin kaupunki 19

Tulevaisuuden tekemisen museo / liite 6

Tulevaisuuden tekemisen museo

Perustajat

Perustajakumppanit