8 Huippuosaamisen vuosi tutkimuksessa ja taiteessa
14 Kouluttajana vaikutamme entistä laajemmin yhteiskunnan uudistumiseen
18 Luomme kasvua innovaatioilla ja yrittäjyydellä
22 Viihtyisä ja eloisa kampus yhteisön tarpeisiin
Hallituksen toimintakertomus 2025
30 Avainlukuja, Aalto-yliopiston tehtävä ja strategia
32 Tutkimus ja taide
34 Koulutus
36 Vaikuttavuus
38 Menestyksen mahdollistajat
38 Henkilöstö
39 Kampus
40 Taloudelliset resurssit
42 Kestävä kehitys
43 Hallinto ja johtaminen
44 Riskien hallinta
45 Taloudellinen asema
Tilinpäätös 2025
Aallon vuosi 2025
Rehtorin katsaus vuoteen 2025
Vuotta 2025 leimasivat maailmanlaajuisesti tekoälyn nopea kehitys, globaalit taloudelliset jännitteet, geopoliittinen epävakaus ja yhteiskunnallinen polarisaatio sekä kansallisesti vielä vaikea julkisen talouden tilanne, voimakas velkaantuminen sekä heikko talouskasvu. Työn tuottavuus ei ole parantunut toivotulla tavalla, eikä talous kasvanut yli kymmeneen vuoteen. Jotta kasvuun päästäisiin, koulutustasoa pitäisi nostaa, uusia innovaatioita ja kasvualoja luoda sekä vanhoja uudistaa.
Aalto-yliopistolla on tärkeä tehtävä tarjota tutkittua tietoa yhteiskunnan ja yritysten käyttöön ja tukea kasvua kouluttamalla tulevaisuuden osaajia. Lisäksi luomme tutkimuksella innovaatioita uudistamaan yritysmaailmaa ja rakennamme uusia toimialoja.
Tätä yhteiskunnallisesti tärkeää työtä teemme aiempaa pienemmillä resursseilla. Kevään 2025 kehysriihessä Suomen hallitus päätti leikata yliopistojen perusrahoitusta. Erityisesti koulutuksen rahoitus tulee tätä kautta.
Yliopiston rahoituspohjaa on tärkeää vahvistaa myös lahjoituksilla. Rahoituspohjaa vahvistamaan Aalto-yliopisto käynnisti vuoden 2024 lopulla laajan varainhankinnan kampanjan, joka jatkuu vuoden 2026 loppuun. Kampanjalla on jo saatu yli 1000 lahjoittajaa ja kerättyä yli 20 miljoonaa euroa. Lahjoituksilla Aalto pystyy vastaamaan entistä paremmin koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kasvaviin tarpeisiin ja tukemaan näin koko Suomen menestystä ja kestävämmän tulevaisuuden rakentamista.
Tutkimuksen alueella vuoden kohokohtia oli tekoälyn ja koneoppimisen huippututkimusta tekevän Suomen ELLIS-instituutin toiminnan
käynnistyminen. Aallon koordinoimassa instituutissa ovat mukana kaikki suomalaiset yliopistot ja VTT. ELLIS-instituutti rekrytoi viime vuonna ulkomailta 10 huippututkijaa, jotka toimivat tutkimusryhmänjohtajina instituutissa ja saavat samalla professuurin suomalaisesta yliopistosta. Näistä tutkijoista neljä sijoittui Aaltoon. Instituutin saama julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteispanostus osoittaa, että Suomi investoi merkittävästi tekoälyyn kasvun mahdollistajana ja houkuttelee kansainvälisiä osaajia.
Kouluttajana meillä on entistä suurempi vaikutus yhteiskunnan uudistumiseen niin tutkintoopetuksen kuin jatkuvan oppimisen kautta. Vuonna 2020 lähdimme asteittainen lisäämään opiskelijoiden sisäänottoa vastataksemme ennakoimaamme tulevaisuuden osaajapulaan. Tämä lisäys näkyy nyt tutkintomäärien merkittävänä kasvuna kandi- ja maisteritutkinnoissa. Jatkuvan oppimisen tarjonta ja koulutusmäärät ovat kasvaneet eli Aalto on vahvistanut asemaansa myös täydennyskoulutuksen tarjoajana. Teemme paljon työtä myös lasten ja nuorten parissa. Aalto-yliopisto Juniorin toiminta tavoitti vuonna 2025 jo 55 000 lasta, nuorta, opettajaa ja vanhempaa eri puolilta Suomea.
Laadukkaasta koulutuksesta huolehtimalla saamme rakennettua kilpailukykyistä ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa. Koulutuksen houkuttelevuudesta pidetään huolta kehittämällä sisältöjä ja ohjelmatarjontaa. Viime vuonna lähdimme rakentamaan monialaista kandiohjelmaa, jossa opiskelija valitsee oman alansa vasta opintojen aikana. Tällä kiinnostavalla avauksella jatkamme Aallon vahvaa työtä monialaisen koulutuksen kehittämisessä ja samalla uudistamme suomalaista koulutusjärjestelmää. Ensimmäiset opiskelijat aloittavat ohjelmassa syksyllä 2027.
Ilkka Niemelä / Rehtori / Aalto-yliopisto
Koulutetun työvoiman lisäksi talouskasvuun tarvitaan innovaatioita ja yrittäjyyttä. Panostimme vuonna 2025 opiskelija- ja tutkimuslähtöiseen yrittäjyyteen sekä innovaatiotoimintaan perustamalla Aalto Founder School -ohjelman opiskelijoille ja Aalto Inventors -ohjelman tutkijoille. Näin pyrimme uudistamaan yrityskenttää ja kehittämään uusiakin talouskasvua edistäviä toimialoja. Olemme jo pystyneet luomaan Suomeen uusia nopeasti kehittyviä teollisuudenaloja, kuten kvanttiliiketoiminta ja avaruusteollisuus, joita ei olisi ilman Aaltoa. Vuonna 2025 keksintöilmoitusten määrä nousi merkittävästi ja käynnissä oli ennätykselliset 40 tutkimuslähtöistä esikaupallistamishanketta.
Yliopiston tärkein voimavara ovat ihmiset – opiskelijat, tutkijat, opettajat ja palveluhenkilöstö. Olemme kansainvälinen ja monimuotoinen yhteisö, mikä on vahvuutemme.
Vaikka yhteiskunnassa käytävä keskustelu on polarisoitunut niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin, olemme pystyneet huolehtimaan yhteisön hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä. Henkilöstön kokemus työhyvinvoinnista on kokonaisuutena edelleen hyvällä tasolla ja saimme henkilöstön työhyvinvointikyselyssä parhaat tulokset kaikista Suomen yliopistoista.
Kampuksemme Otaniemessä on paikka, jossa ihmiset kohtaavat ja uusia ideoita syntyy.
Kehitämme kampusta käyttäjien tarpeita kuunnellen. Kampuskehityksen ajurina on kestävä kehitys, ja kampus on viime vuosina kehittynyt entistä kaupunkimaisempaan suuntaan säilyttäen samalla läheisyyden ja yhteyden luontoon. Elävyyttä ovat tuoneet uuden kohtaamis- ja tapahtumapaikka Marsion kaikille avoimet tapahtumat ja näyttelyt sekä kampuksen keskelle valmistuvat ylioppilaskunnan rakennuttamat opiskelija-asunnot.
↓ Rehtori Ilkka Niemelä ja AYY:n hallituksen puheenjohtaja Sakari Ropponen lukuvuoden avajaisissa. Kuva: Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide
Huippuosaamisen vuosi tutkimuksessa ja taiteessa
Vuonna 2025 Aalto-yliopiston tutkimuksen ja taiteen vaikuttavuus näkyi vahvasti siinä, miten Suomea ja maailmaa voidaan uudistaa tiedon, teknologian, luovuuden ja taiteen sekä kilpailukykyisten tutkimusinfrastruktuurien avulla.
ELLIS-instituutti edistää Suomen kansainvälistä
vaikuttavuutta
Aalto-yliopisto koordinoi Suomen ELLIS-instituuttia, joka on Saksan Tübingeniin perustetun instituutin jälkeen toinen ELLIS-instituutti eurooppalaisessa tekoälyn huippututkimuksen ELLIS-verkostossa.
Toukokuussa 2025 toimintansa aloittaneessa instituutissa tehdään maailmanluokan perustutkimusta tekoälyn ja koneoppimisen saralla. ELLIS-instituutti on suomalaisten yliopistojen yhteisaloite, ja sitä tukevat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Foundation PS-säätiö. Instituutin työ jatkaa Suomen tekoälykeskus FCAI:n uraauurtavaa tekoäly- ja koneoppimistutkimusta.
Instituutissa painotus on koneoppimisen menetelmien tutkimuksessa. Koneoppiminen ja sen mahdollistamat menetelmät ovat laajasti eri aloilla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ytimessä. Tutkimustulokset koneoppimisen saralla heijastuvat myös laajasti tieteen edistykseen.
Tulokset luovat tätä kautta pohjaa aivan uudelle osaamiselle, mikä tulee myös hyödyttämään yrityksiä ja yhteiskuntaa. ELLIS-instituutin ja FCAI-lippulaivan työtä täydentää House of AI, joka keskittyy soveltamaan tekoälyä sellaisille sovellusalueille, joiden tutkimus on jo ennestään Aalto-yliopistossa vahvaa, ja joita tekoäly voi entisestään kirittää.
Julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteispanostus osoittaa, että Suomi investoi vahvasti tekoälyyn kasvun mahdollistajana ja houkuttelee kansainvälisiä osaajia. ELLIS-instituutin professuurit voivat sijoittua mihin tahansa Suomen yliopistoista, ja rekrytointi näihin tehtäviin aloitettiin alkuvuodesta 2025.
Kansainvälinen tutkimusympäristö, huipputason laskentaresurssit kuten LUMI-supertietokone ja tiivis toiminta yritysten ja yliopistojen rajapinnassa tarjoavat tutkijoille houkuttelevat puitteet tulla ja jäädä Suomeen.
← Monitieteinen Artpreneurship-tutkimusyhteisö tuo yhteen taiteellista ja luovaa ajattelua sekä työskentelystrategioita. Kuva: Teemu Ullgren
Tutkimus ja taide
Luovuus on ratkaiseva kilpailuetu
Vuoden 2025 lopussa päättynyt tutkimushanke LuovaLoikka: Luovuus kilpailuetuna liiketoiminnassa yhdisti monipuolista osaamista. Kaksivuotista hanketta rahoittivat Business Finland ja Next Generation EU -ohjelma.
Luovuus lisää kykyämme innovoida, ratkaista haasteita, keksiä uusia tapoja toimia ja löytää ratkaisuja, joita ei muuten syntyisi. Luovuuden hyödyntäminen, mittaaminen ja johtaminen on kuitenkin koettu vaikeaksi.
LuovaLoikka-hankkeen aikana Aallon eri alojen tutkijat sekä yritys- ja organisaatiokumppanit Fiskars, Kemira, Marimekko, Posti, Raisio ja Yellow Method ovat tuottaneet tieteellistä näyttöä siitä, että luovuutta on mahdollista mitata konkreettisesti, ja että luovuudella on myös suora yhteys liiketoiminnan tulosmittareihin.
178 väitöskirjatutkijaa
kansallisessa tohtorikoulutuspilotissa
Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa tohtorikoulutuspilottia, jonka tuhannesta opiskelijasta 178 aloitti Aalto-yliopistossa. Aallossa toimii 11 kansallista pilottikonsortiota. Suurin osa pilotin tutkimusprojekteista on Suomen Akatemian lippulaivahankkeiden aloilla, ja Aallossa eniten paikkoja saivat kvantti-, biotalous- ja tekoälyteemaiset konsortiot, joita Aalto myös koordinoi.
Tohtoriopiskelun uusia käytäntöjä testaava pilotti käynnistettiin, jotta suomalaiset yliopistot pystyisivät vastaamaan kasvavaan osaajapulaan ja vahvistamaan tutkimuslähtöistä innovaatiotoimintaa Suomessa.
Aalto-yliopiston osalta pilotissa on mukana noin 50 yritystä tai organisaatiota väitöskirjaprojektien kumppaneina, ohjaajina tai tohtoriopiskelijoiden mentoreina.
Yhteistyön tavoitteena on helpottaa tohtoreiden siirtymistä työelämään ja vahvistaa yritysten ja yliopistojen vuoropuhelua.
Merkittäviä
lisäyksiä
Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle
MAGICS-yhteisö, Aalto Ice and Wave Tank, Otanano sekä seitsemän muuta Aalto-yliopiston tutkimusinfrastruktuuria valittiin Suomen Akatemian keskeisten kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. Suomen Akatemia myönsi lisäksi OtaNanolle majakkastatuksen. Akatemian kriteerien mukaan majakkainfrastruktuurit ovat edelläkävijöitä, jotka eroavat muista esimerkiksi palvelutarjonnallaan ja vaikuttavuudellaan.
↓ OtaNano on kansallinen tutkimusinfrastruktuuri mikro-, nano- ja kvanttiteknologialle, joka tarjoaa huippulaitteistot nanoprosessointiin, matalien lämpötilojen mittauksiin ja materiaalien atomitason karakterisointiin. OtaNano tarjoaa tutkijoille ja startupeille mahdollisuuden tehdä kansainvälisen tason huippututkimusta ja skaalata innovaatioitaan. Kuva: Mikko Raskinen
→ Aalto Ice and Wave Tank on pinta-alaltaan maailman suurin jäämallikoeallas, jossa voidaan tehdä kokeita sekä jään että aaltojen kanssa. Altaassa tutkitaan jään, aaltojen, alusten ja rakenneilmiöiden vuorovaikutusta. Tutkimus tukee vihreää siirtymää ja auttaa vähentämään riskejä jääpeitteisillä merialueilla. Allas palvelee Aallon tutkijoita ja opiskelijoita sekä tieteellisiä ja teollisia kumppaneita. Kuva: Mikko Raskinen
← MAGICS-yhteisö tutkii digitalisoitumisen murrosta monimenetelmäisesti yhdistäen digiteknologiaa ja ihmiskeskeistä tutkimusta. Se kehittää monitieteisen yhteistyön avulla teknologioita, jotka parantavat etävuorovaikutusta, koulutuksen saavutettavuutta sekä kulttuuriseen ja taiteelliseen toimintaan osallistumista.
Kuva: Samuli Miettinen
↑ Aalto-yliopisto avasi tammikuussa 2025 Nokian muotoiluarkiston (Nokia Design Archive). Se esittelee Nokian matkapuhelimien muotoiluun liittyviä luonnoksia, kuvia, dokumentteja ja tausta-aineistoja. Arkisto tarjoaa ainutlaatuisen näkymän suomalaisen teollisen muotoilun, teknologian ja globaalin brändin rakentumiseen. Kuva: Aleksi Poutanen
Aallon vuosi 2025
Tutkimuksesta käytännön ratkaisuja vähäpäästöiselle
teollisuudelle ja kestävälle
talouskasvulle
Kansallisen tutkimuksen lippulaivan ja vetyinnovaatiokeskuksen toiminta vauhdittavat vihreää siirtymää.
FinnCERES on Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteinen biotalouden osaamiskeskus, jonka tavoitteena on kehittää puuraaka-aineesta biotalouden materiaaleja, jotta kestävän tulevaisuuden edellytykset voidaan varmistaa. FinnCERESlippulaivan ja suomalaisen teollisuuden tiivis yhteistyö edistää uusien materiaaliratkaisujen hyödyntämistä ja muuntamista menestyväksi liiketoiminnaksi ja uusiksi työpaikoiksi.
Aalto-yliopiston vetyinnovaatiokeskuksen tavoitteena on mahdollistaa kestävä vetyyhteiskunta tekemällä huippuluokan tutkimusta ja kouluttamalla tulevaisuuden asiantuntijoita alalle sekä edistämällä yhteistyötä akateemisen yhteisön, yritysten, poliittisten päättäjien ja muiden tutkimusorganisaatioiden välillä.
Kvanttitutkimus avaa uusia mahdollisuuksia
Pitkäaikaiset panostukset kvanttitutkimukseen tuottavat kvanttialan yritystoimintaa. InstituteQ on Aallon, Helsingin yliopiston ja VTT:n perustama osaamiskeskittymä, joka kokoaa yhteen kansallisen kvanttiteknologian tutkimuksen, koulutuksen ja kaupallistamisen osaamisen. InstituteQ laajeni vuonna 2025 ja mukana on nyt yhteensä yhdeksän keskeistä suomalaista kvanttialan toimijaa.
Kouluttajana vaikutamme entistä laajemmin yhteiskunnan uudistumiseen
Tavoitamme koulutustarjonnallamme laajasti lapsia ja nuoria, tutkintoa suorittavia ja osaamistaan kehittäviä ammattilaisia. Koulutuksen sisältöä uudistetaan entistä monialaisemmaksi vastaamaan muuttuvan maailman tarpeita.
Monialainen
kandidaattiohjelma yhdistää tekniikkaa, kauppatieteitä, taiteita ja suunnittelua
Aalto-yliopisto valmistelee parhaillaan uutta monialaista kandidaattiohjelmaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Ohjelmaan valittavat nuoret päättävät vasta opintojen aikana, miltä alalta he valmistuvat.
Ohjelmassa opiskelija perehtyy sekä tekniikan, kauppatieteiden että taiteen ja muotoilun sisältöihin eli kaikki kolme Aallon alaa ovat ohjelmassa mukana. Ohjelmasta voi valmistua joko tekniikan tai kauppatieteiden kandidaatiksi.
Suomen- ja ruotsinkielisiin kandidaattiohjelmiin
000
hakemusta vuonna 2025 (kasvua 9 %)
Maailma, jossa elämme, muuttuu yhä monimutkaisemmaksi. Tämä näkyy erityisesti globaaleissa ongelmissa, kuten luontokadossa, materiaalien kestämättömässä käytössä tai köyhyydessä. Toisaalta teknologinen kehitys sekä mahdollistaa että joskus myös rajoittaa yhteiskunnallista muutosta, liiketoiminnan mahdollisuuksia ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Ohjelmaan haetaankin opiskelijoita, joilla on kiinnostus laaja-alaisiin yhteiskunnan ilmiöihin ja halu ratkaista aikamme haasteita. Ohjelman ensimmäiset opiskelijat aloittavat opintonsa syksyllä 2027.
↑ Aalto-yliopistossa käynnistyi syksyllä 2025 uusi yrittäjyysohjelma, Aalto Founder School. Se koostuu kaikille Aallon opiskelijoille avoimista yrittäjyysopinnoista, lupaavimmille opiskelijoille räätälöidystä valmennusohjelmasta sekä menestyneiden kasvuyrittäjien pitämästä yleisöluentosarjasta. Ideana on luoda parhaiden osaajien yhteisö, joka nostaa kasvuyrittäjien taitotasoa ja kunnianhimoa. Kuva: Ahti Brummer
266
2 797
1 938
Vuonna 2025 Aalto-yliopistosta valmistui
tohtoria
maisteria
kandidaattia
Suomen lasten yliopisto jatkaa kasvuaan
Aalto-yliopisto Juniorin toiminnan ydintä ovat kampuksella ja etänä järjestettävät työpajat sekä tutkijavierailut, jotka ovat kouluille maksuttomia. Junior tarjoaa myös tapahtumia, leirejä, kursseja, luentoja ja muita sisältöjä lapsille, nuorille, opettajille ja kaikille uteliaille.
Suomalaisyliopistojen vertailussa Aaltoyliopisto Junior järjestää laajinta ja monipuolisinta toimintaa lapsille ja nuorille. Se on myös kansainvälisesti ainutlaatuinen.
Toiminta keräsi vuonna 2025 ennätykselliset 55 000 osallistujaa. Yksi kasvun mahdollistaja ovat ulkopuoliset lahjoitukset. Koulutus
Tekemisessä tärkeintä on uteliaisuus, kyseenalaistaminen ja itse kokeileminen. Vuosien varrella osallistujat ovat muun muassa rakentaneet liikkuvia veistoksia ja ihmevekottimia, suunnitelleet tulevaisuuden kaupunkeja ja energiaratkaisuja sekä innostuneet yrittäjyydestä.
Aalto-yliopisto Juniorin toimintaan osallistui vuonna 2025 yhteensä
55 000
lasta, nuorta, opettajaa ja vanhempaa eri puolilta Suomea (kasvua 67 %)
↑ Aalto-yliopiston Näytös/Näyttely25 -kokonaisuus on yksi Suomen tärkeimmistä muotitapahtumista ja osa laajempaa Fashion in Helsinki -muotiviikkoa. Tapahtumassa sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta valmistuvat opiskelijat esittelivät opinnäytetyönsä.
Vuonna 2025 muotinäytöksen lisäksi tapahtuma laajeni mallistoja ja mm. sisustustekstiilejä esittelevään näyttelyyn.
Kuva: Mikko Raskinen
← Aalto-yliopisto Junior Tiedeteatteri innostaa 9–12-vuotiaat tieteen ja taiteen pariin hauskalla ja kokeilevalla tavalla koululuokan tai tutun aikuisen kanssa. Suomenkieliset tapahtumat toteutetaan yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa ja ne ovat maksuttomia. Kuva: Ahti Brummer
Vuonna 2025 yli
750
jatkuvan oppimisen kurssia, joihin osallistui
21 413
oppijaa (kasvua 25 %)
Jatkuvan oppimisen opetustarjontaan kuuluvat Aalto University Executive Educationin täydennyskoulutus ja MBA-ohjelmat, avoin yliopisto, kesäkoulu ja FiTech-verkostoyliopisto.
Vaikuttavuus
Luomme kasvua innovaatioilla ja yrittäjyydellä
Innovaatiotoiminnalla vauhditamme tutkimuksen polkua liiketoiminnaksi ja luomme uusia toimialoja, yrityksiä ja työpaikkoja.
↑ Aalto-yliopisto on panostanut siihen, että tutkimustaustaisten spinoff-yritysten synty ja innovaatioiden kaupallistaminen olisi entistä sujuvampaa. Aallosta ponnistanut Agate Sensors keräsi 5,6 miljoonan euron rahoituksen spektrisensoriteknologialleen, jolla suurten ja kalliiden laitteiden mittaustarkkuus saadaan älykelloon tai matkapuhelimeen. Innovaatio avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa terveyden seuraamiseen ja elintarvikkeiden laadunvalvontaan. Yritystä ei olisi olemassa ilman Aallossa tehtyä perustutkimusta ja siitä syntynyttä läpimurtoa. Kuva: Paavo Lehtonen
Inventors-ohjelma lisää tieteen taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta
Aalto Invertors on ohjelma tutkijoille, jotka ovat kiinnostuneet lisäämään tutkimuksensa vaikuttavuutta innovaatioiden kautta. Aalto-yliopistossa syntyy päivittäin uraauurtavaa tutkimusta eri tieteenaloilla. Vaikka tieteellinen huippuosaaminen kukoistaa, kaikkea innovaatiopotentiaalia ei ole hyödynnetty: vain pieni osa tästä tutkimuksesta siirtyy tiedeyhteisön ulkopuolelle tuottamaan yhteiskunnallista tai kaupallista vaikuttavuutta.
Vuonna 2025 ohjelmaa pilotoitiin Kemian tekniikan korkeakoulussa yhteistyössä FinnCERES-lippulaivan ja Bioinnovaatiokeskuksen kanssa. Se tarjoaa tohtoriopiskelijoille ja tutkijatohtoreille jäsennellyn polun selvittää tutkimuksensa vaikuttavuutta ja kaupallista potentiaalia. Tavoitteena on tuoda mielekkäällä tavalla yhteen kaksi toisistaan kaukaisilta vaikuttavaa maailmaa.
Inventors-ohjelma keskittyy ajattelutavan muutokseen ja käytännön oppeihin: ohjelman aikana osallistujat arvioivat tutkimuksensa vaikuttavuutta ja pohtivat sen soveltamismahdollisuuksia, oppivat immateriaalioikeuksien ja rahoituksen perusteita, kirjoittavat keksintöilmoituksia, tutustuvat Aallon innovaatioekosysteemiin ja tapaavat muita tutkijoita, jotka ovat siirtyneet tiedemaailmasta yrittäjyyteen.
↑ Aallon tutkijoita oli mukana startup- ja teknologiatapahtuma Slushissa esittelemässä kunnianhimoisia teknologisia ratkaisuja muun muassa kvanttitietokoneisiin, uudenlaisiin sähkömoottoreihin, dementian seurantaan sekä biopohjaisiin pakkausmateriaaleihin.
Kuva: Kristian Presnal
168
keksintöilmoitusta vuonna 2025 (kasvua 14 %)
Olemme Suomen
5.
patentinhakija
Ennätykselliset
40
esikaupallistamishanketta käynnissä
Vaikuttavuus
Liiketoimintaa avaruudesta
Euroopan avaruusjärjestön uusi innovaatioohjelma Otaniemessä auttaa suomalaisyrityksiä kaupallistamaan keksintöjä, hyödyntämään satelliittidataa ja vahvistamaan asemaansa alalla. Avaruusteknologia ei ole enää vain valtavien avaruusjärjestöjen, kuten yhdysvaltalaisen Nasan, eurooppalaisen ESAn tai SpaceX:n kaltaisten suuryritysten yksinoikeus. Suomen avaruusaika alkoi opiskelijaprojektina syntyneen Aalto-1-satelliitin myötä vuonna 2017. Täältä ponnistaa myös kymmeniä avaruusteknologiayrityksiä, kuten Iceye ja Kuva Space, jotka ovat saavuttaneet kansainvälistäkin mainetta satelliittitoimijoina.
Phi-Lab Finlandia pyöritetään Aalto Startup Center -yrityskiihdyttämöstä ja sen yhteistyökumppaneita ovat Ilmatieteen laitos, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI sekä Vaasan yliopisto. Läheltä löytyy myös muita yhteistyötahoja, kuten avaruusalan startupeja tukeva yrityshautomo ESA BIC Finland. Suomessa avaruusala kasvaa nopeasti, ja erityisesti data-analytiikan ja paikkatietoteknologian kehittämisessä on vielä huikeasti kasvupotentiaalia.
↑ Aallosta valmistuneet alumnit ovat tärkein tapamme vaikuttaa yhteiskuntaan. Alumniemme perustamien yritysten yhteenlaskettu arvo on jo yli 30 miljardia euroa, ja ne ovat luoneet yli 15 000 uutta työpaikkaa. Aalto Alumni Weekend kokosi yhteen 1400 alumnia Otaniemen kampukselle lokakuussa. Kuva: Kristian Presnal
← Aalto-yliopiston vuoden suurimmassa näyttelyssä Designs for a Cooler Planetissa esiteltiin vuonna 2025 muun muassa neljä Aallosta ponnistanutta kasvuyritystä, jotka rakentavat liiketoiminnallaan resurssiviisaampaa ja terveempää maailmaa. Woamy, Elmery, NPHarvest ja Fepod hyödyntävät luonnon inspiroimia rakenteita, kiertotalouden periaatteita ja energiatehokkaita teknologioita, jotka vähentävät ympäristökuormitusta ja fossiilisten raaka-aineiden tarvetta. Vuoden 2025 Designs for a Cooler Planet -näyttelyn tapahtumissa kävi yli 15000 kävijää. Kuva: Mikko Raskinen
Viihtyisä ja eloisa kampus yhteisön
tarpeisiin
Kampuskehitys vahvisti yliopiston toiminnan edellytyksiä laajentamalla ja uudistamalla infrastruktuureja sekä lisäämällä Otaniemen vetovoimaa julkisen taiteen ja monimuotoisen ympäristön avulla. Uudet pilotoidut kansainvälisen rekrytoinnin mallit ja parantunut työhyvinvointi tukivat myönteistä kehitystä koko Aalto-yhteisössä.
Kampuskehityksen
uusi vaihe
Vilkkaan uudisrakentamisen vaiheen päätyttyä Otaniemeä kehitetään erityisesti sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävämmäksi, tarkoitukseen ja käyttäjilleen sopivaksi kampukseksi.
Aalto-yliopisto parantaa kampuksen vetovoimaa ja toimivuutta uudistamalla opetus- ja tutkimustiloja sekä kehittämällä ympäristöä pitkäjänteisesti.
Peruskorjatut tilat ja laboratorioalueet vahvistavat myös yhteistyötä yliopiston kumppaneiden kanssa ja tukevat samalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteita kaupungeista innovaatioihin. Vuonna 2025 Konemiehentie 2:ssa toteutettiin laaja talotekniikkasaneeraus, peruskorjattiin Aalto i3-infrastruktuuriin kuuluvat asfaltin ja bitumin tutkimuksen, mikroskopia ja sisäilmatutkimuksen laboratoriotilat sekä laajennettiin Nanotalon kylmälaboratoriota.
Rakennetun ympäristön rinnalla kehitetään myös kampusluontoa. Otaniemeen perustetaan niittyjä paikallisia kasvupaikkoja tukien, ja maaperää parannetaan monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Näin kampusalueesta tehdään ekologisesti arvokas, kaunis ja historiallista maisemaa kunnioittava kokonaisuus.
Osana kampuksen kehittämistä yhteiset palvelut ja yliopiston johto muuttivat Dipolista kevään ja kesän 2025 aikana lähemmäksi kampuksen ydintä. Myös osa Aalto University Executive Educationin toiminnasta siirtyi Aalto-yliopisto Töölöstä Dipoliin Otaniemen kampukselle. Yliopiston palvelujen saavutettavuutta ja tilankäyttöastetta kasvatettiin muuttojen myötä.
↑ Aalto-yliopisto juhli 15-vuotissyntymäpäiviään tammikuussa 2025. Samalla yliopisto käynnisti Merkki muutoksestA! -varainhankintakampanjan, joka viestii Aallon laajasta vaikutuksesta yhteiskunnassa ja kannustaa ihmisiä rakentamaan toiveikkaampaa ja kansainvälisempää Suomea yhdessä Aallon kanssa. Kuva: Pinja Valja
Kampus ja yhteisö
Yhteisö on tärkein voimavara
Vuonna 2025 yliopisto kokeili uusia rekrytointimalleja muun muassa tohtorikoulutuspilotin ja ELLIS-instituutin rekrytoinneissa. Näiden avulla saatiin sekä rekrytoitua erinomaisia uusia kykyjä että kasvatettua yliopiston kansainvälistä näkyvyyttä.
Aalto-yliopistosta on tullut aikaisempaa houkuttelevampi työnantaja. Yliopiston koko henkilöstöä koskeva työhyvinvointikysely toteutettiin lokakuussa 2025. Koko yliopiston tasolla henkilöstön kokemus työhyvinvoinnista nousi edelliseen, vuonna 2023 toteutettuun kyselyyn verrattuna kaikilla osa-alueilla. Lisäksi Aallon eNPS-tulos, joka mittaa työntekijöiden todennäköisyyttä suositella työpaikkaansa muille, nousi 7 pistettä toissavuodesta erinomaiseen lukemaan +45.
Kampuksen toimivuutta ja viihtyisyyttä mittaava NPS-tulos (Net Promoter Score) oli vuonna 2025 henkilöstöllä
33 (31) ja opiskelijoilla
45 (41)
Suluissa olevat luvut viittaavat vuoden 2023 lukuihin.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin
varautuminen kampuksella
Työntekijäkokemuksen tunnusluku (eNPS) - kuinka todennäköisesti suosittelisi työpaikkaansa muille – oli
+45 (+38)
Suluissa oleva luku viittaa vuoden 2024 tulokseen.
Vuonna 2025 Otaniemen kampusalueelle laadittiin arvio ilmastonmuutoksen suorista ja epäsuorista haitoista ihmisille, yliopiston toiminnalle ja alueen ekosysteemeille. Työ keskittyi arvioimaan fyysisiä riskejä, siirtymäriskejä sekä ilmaston tuomia mahdollisuuksia kohdistuen nykyisiin ja mahdollisiin uusiin kampusrakennuksiin sekä kampusympäristöön. Selvitykseen osallistui Aalto-yliopiston tutkijoita eri korkeakouluista, ja se luo pohjan kampuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle, jossa ilmastonmuutoksen riskit ja vaikutukset otetaan huomioon.
Ylioppilaskunnan
Otakaari 15 -opiskelijaasuntohanke
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) solmi Espoon kaupungin ja Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa sopimuksen, jonka myötä se hankki määräalat Otakaari 15:een rakennettavasta kiinteistöstä. Opiskelija-asuntohankkeen tavoitteena on tarjota uusia asumismahdollisuuksia opiskelijoille. Rakennustyöt käynnistyivät helmikuussa 2025, ja asunnot valmistuvat elokuussa 2026 Otaniemen kampukselle.
↑ Yhteisön monimuotoisuus on vahvuutemme, ja yhdessä saamme aikaan enemmän. Rakennamme inklusiivista yhteisöä, jossa yhteisömme jäsenet voivat tuntea yhteenkuuluvuutta ja elää täysipainoisesti työn ja opintojen arkea tasavertaisina. Kuva: Pinja Valja
153 uutta opiskelija-asuntoa
Kampus ja yhteisö
Alusta-paviljonki muutti kampukselle
Alusta-tutkimuspaviljonki monilajisille kohtaamisille siirtyi Otaniemen kampukselle vuonna 2025. Paviljonki tarjoaa tilan pohdiskella ihmisen paikkaa osana ihmistä laajempaa yhteisöä. Kukkiva niitty, sieniympätyt lahopuut sekä huokoiset, savesta, puusta ja biohiilestä toteutetut rakenteet tarjoavat suojaa ja ravintoa pölyttäjille, linnuille ja muille lajeille. Samalla ne tuovat kampukselle esteettisiä elämyksiä ja vahvistavat kaupunkiympäristön luonnon monimuotoisuutta.
Paviljonki toteutettiin monialaisessa yhteistyössä arkkitehtien ja väitöskirjatutkijoiden Elina Koiviston ja Maiju Suomen johdolla. Se on osa Maiju Suomen väitöskirjatutkimusta Aalto-yliopiston muotoilun laitoksella. Ennen siirtymistään Otaniemeen Alusta sijaitsi vuosina 2022–2024 Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon välisellä piha-alueella Helsingissä.
↓ Alusta-paviljonkia muovaavat samanaikaisesti sen kasvit, ihmisvieraat, luonnonprosessit ja ajan hammas. Kuva: Elina Koivisto
↑ Glitch-teos (2025) sijaitsee kampuksen paraatipaikalla Kandidaattikeskuksen ja Marsion välisellä alueella. Aaltoyliopisto noudattaa rakennushankkeissaan taiteen prosenttiperiaatetta, jossa noin prosentti rakennusprojektin määrärahasta kohdennetaan taidehankintoihin. Kuva: Mikko Raskinen
Välähdys kivessä –Glitch (2025)
Laura Könösen Glitch-teos on inspiroiva ja ajatuksia herättävä taideteos, joka yhdistää luonnonmateriaalit ja ihmismielen monimutkaisuuden. Veistos paljastettiin lokakuussa 2025.
Veistos esittää kahtia repeytynyttä kiveä, jonka sisään avautuu avaruudellinen näkymä yksittäisine planeettoineen. Valon osuessa teokseen sen pinnasta heijastuu pieniä, värikkäitä sävyjä, joiden kautta teos tarjoaa idean uusien ajatusten syntymisestä ja luovasta vuorovaikutuksesta eri alojen ihmisten kesken.
Glitch-teos on osa Aalto-yliopiston taidekokoelmaa. Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio on tuoda esille ja esittää kysymyksiä siitä, mitä yliopisto on, mitä teemme osana yhteiskuntaa ja mikä on julkisen käsite.
Hallituksen toimintakertomus 2025
Yliopiston avainluvut vuodelta 2025
16 184 (15 724)
tutkinto-opiskelijaa (FTE)
4 809 (4 709)
henkilöstöä, josta
412 (398) professoreita (FTE)
49 % (47 %)
kansainvälisten osuus tutkimusja opetushenkilöstöstä (FTE)
miljoonaa euroa yritystuottoja yliopistokonsernissa
1 938 (1 732)
kandidaatintutkintoa
2 797 (2 258)
maisterintutkintoa
266 (281) tohtorintutkintoa
474 (450)
miljoonaa euroa kokonaisrahoitusta, josta suora valtionrahoitus
263 (255)
miljoonaa euroa, ulkoiset tuotot
168 (154)
miljoonaa euroa ja rahastojen käyttö
42 (41)
miljoonaa euroa
Aalto-yliopiston tehtävä
Aalto-yliopisto on itsenäinen, monialainen tiede ja taideyhteisö, joka toimii tekniikan, kauppatieteiden ja taiteiden aloilla.
Aalto-korkeakoulusäätiö sr toimii Aaltoyliopistona. Säätiöyliopiston toimintaa säätelevät yliopistolaki (558/2009), säätiölaki (487/2015) ja säätiön säännöt.
Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Strategia
Aalto-yliopiston tehtävä – kestävän tulevaisuuden rakentaminen – sekä arvot ja tapa toimia ohjaavat pitkän aikavälin suuntaamme. Saavuttaaksemme päämäärämme pyrimme tekemään korkealaatuista tutkimusta ja saavuttamaan läpimurtoja tieteessä, taiteessa, tekniikassa, taloudessa ja niiden yhtymäkohdissa. Tavoitteenamme on innostaa ja tukea tulevaisuuden muutoksentekijöitä, uudistaa yhteiskuntaa tutkimukseen perustuvalla tiedolla sekä luoda uudenlaisia ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin.
Pitkän aikavälin suuntaa tukemaan olemme valinneet kehityskohteet, jotka parhaiten vievät meitä kohti päämääräämme.
Säädekirjan mukaan Aalto-korkeakoulusäätiön kansallisena erityistehtävänä on korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen avulla tukea Suomen menestymistä, rakentaa myönteisellä tavalla suomalaista yhteiskuntaa, sen taloutta, tekniikkaa, taidetta, taideteollisuutta sekä kansainvälisyyttä ja kilpailukykyä sekä edistää ihmiskunnan ja ympäristön hyvinvointia.
Aalto-korkeakoulusäätiö noudattaa kaikessa toiminnassaan kansainvälisesti korkeatasoisen yliopistotoiminnan eettisiä periaatteita, hyvää hallintotapaa ja turvaa sisäisessä hallinnossaan opetuksen, tutkimuksen ja taiteen vapauden edellyttämän akateemisen itsehallinnon ja siihen olennaisesti kuuluvan professorikunnan riippumattomuuden.
Kohti huippua: Kehitämme vahvoja osaamiskeskittymiä ja yhdistämme monipuolista osaamista.
Tulevaisuuteen suuntautuva oppiminen: Edistämme laadukasta ja datavetoista opetusta ja oppimista sekä elämänlaajuista oppimispolkua.
Innostava ekosysteemi: Rakennamme kansainväliseen yhteistyöhön perustuvaa ekosysteemiä.
Menestyksen mahdollistajat: Panostamme yhteisöön ja ihmisiin, infrastruktuureihin ja kampukseen sekä palveluihin.
Läpileikkaavat lähestymistavat: Kestävän kehityksen ratkaisut, radikaali luovuus ja yrittäjämäinen ajattelutapa ovat kiinteä osa kaikkea toimintaamme.
Tutkimus ja taide
Tutkimuksen avaintulosmittarit jatkoivat hyvällä tasolla vuonna 2025. Eniten viittauksia saavien top 10 % -julkaisujen määrä oli 1 708 (1678), ja niiden osuus yliopiston kaikista julkaisuista oli 16,0 (15,9) prosenttia. Yliopistossa julkaistiin yhteensä 2 397 (2 396) kansainvälistä vertaisarvioitua artikkelia tieteellisissä aikakauslehdissä. Näistä noin 30 (31) prosentissa käsitellään YK:n määrittelemää 17 globaalia kestävän kehityksen tavoitetta.
Eniten viittauksia saavien top 10 % -julkaisujen osuus yliopiston kaikista julkaisuista
Vertaisarvioidut artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä
Avoimuus lisää tutkimuksen vaikuttavuutta edistämällä tieteiden välistä tutkimusta, varmistamalla maailmanlaajuisen ja tasa-arvoisen pääsyn tutkimustietoon ja nopeuttamalla uusien keksintöjen syntymistä. Vuonna 2025 avointen julkaisujen osuus yliopiston kaikista vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista oli 91 (90) prosenttia.
Avointen julkaisujen osuus
Yliopisto tuotti yhteensä 371 (307) uutta taiteellista tuotosta. Näistä 116 (117) esitettiin kansainvälisillä foorumeilla.
Taiteellisen toiminnan tulosten määrä
Suluissa olevat luvut viittaavat vuoden 2024 lukuihin, ellei toisin mainita.
Tohtorintutkintojen määrä ylsi lähelle huippuvuoden 2024 tasoa. Vuosien 2024–2025 tärkein tapahtuma tohtorinkoulutuksen saralla oli kansallisen tohtoripilotin alkaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Aalto-yliopistolle 45 miljoonaa euroa kolmelle vuodelle yhteensä 178 tohtorin kouluttamiseen. Tämä tulee olemaan merkittävä lisäys tohtorintutkintojen määrään lähivuosina. Tohtorintutkinnon suoritusajat ovat lyhentyneet suoritusajan mediaanin ollessa nyt 5,17 vuotta. Vuosina 2020–2022 tutkintojen pienempään määrään vaikuttivat 2016–2017 tehdyt merkittävät yliopistorahoituksen leikkaukset.
Kilpaillun tutkimusrahoituksen määrä oli yhteensä 118 (111) miljoonaa euroa. Kasvua oli kaikissa kilpaillun tutkimusrahoituksen kategorioissa. Business Finlandin rahoitus oli 23 (21) miljoonaa euroa. Myös Suomen Akatemian rahoitus nousi hieman edellisestä vuodesta, 57 (55) miljoonaan euroon. Kilpaillusta tutkimusrahoituksesta kansainvälistä rahoitusta oli yhteensä 26 (23) miljoonaa euroa.
Kilpailtu tutkimusrahoitus (M€)
Merkittävät tutkimusinfrastruktuurit
Aalto-yliopiston merkittäviä tutkimuksen ja opetuksen infrastruktuureja ovat Aalto-yliopiston Data Hub, monikäyttöallas Aalto Ice and Wave Tank, teollisuutta ja innovaatiotoimintaa tukeva Aalto i3, aivokuvantamisen ja käyttäytymistutkimuksen laboratoriot Aalto NeuroImaging (ANI), mediakeskus Aalto Studios (kattaen MAGICS-infrastruktuurin), Biotalousinfrastruktuuri, Metsähovin radioobservatorio, mikro- ja nanoteknologioiden infrastruktuuri OtaNano, raaka-aineiden tutkimusinfrastruktuuri RAMI (RawMatTERS), laskennallisen tieteen infrastruktuuri ScienceIT ja kvanttilaskennan infrastruktuuri. Edellä mainittujen lisäksi Aalto-yliopistossa on merkittävä määrä pienempiä laboratorioita. Lisäksi yliopisto ylläpitää ja kehittää useita muita merkittäviä tutkimusinfrastruktuureja kumppaneidensa kanssa.
Merkittävä infrastruktuuri-investointien kasvu heijastaa yliopiston sitoutumista huippuluokan tutkimus- ja koulutusinfrastruktuurien kehittämiseen. Kasvu vuonna 2025 tuli pääasiassa investoinneista mikro- ja nanoteknologioiden ja kvanttilaskennan infrastruktuureihin.
Investoinnit tutkimus- ja koulutusinfrastruktuureihin (M€)
Koulutus
Nousua opiskelija- ja tutkintomäärissä
Aalto-yliopisto lisäsi merkittävästi kandidaattiohjelmiensa aloituspaikkamääriä vuosina 2020–2022. Sopimuskauden loppua kohden uusien opiskelijoiden määrän voimakas kasvu on alkanut näkyä myös tutkintomäärissä. Vuoden 2025 aikana suoritettiin yhteensä 1938 (1 732) kandidaatin, 2 797 (2 258) maisterin ja 266 (281) tohtorin tutkintoa.
Kandidaatintutkinnoista 54 (2024: 50, 2023: 51) prosenttia ja maisterintutkinnoista 27 (2024: 25, 2023: 25) prosenttia suoritettiin tutkintokohtaisten tavoiteaikojen puitteissa.
Kandidaatintutkinnot
Tutkinto suoritettu tavoiteajassa (3 vuotta)
Tutkinto suoritettu enintään 1 vuosi tavoiteajan jälkeen
Tutkinto suoritettu yli vuosi tavoiteajan jälkeen
Maisterintutkinnot koulutuksenaloittain yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön sopimuksen mukaisesti
Maisterintutkinnot
Tutkinto suoritettu tavoiteajassa (2 tai 5 vuotta)
Tutkinto suoritettu enintään 1 vuosi tavoiteajan jälkeen
Tutkinto suoritettu yli vuosi tavoiteajan jälkeen
Vuonna 2025 Aalto-yliopistossa oli 21 600 (20 969) tutkinto-opiskelijaa. Kansainvälisiä opiskelijoita oli yhteensä 5 349 (5 305), joista 79 (81) prosenttia oli tutkinto-opiskelijoita ja 21 (19) prosenttia vaihto-opiskelijoita. Perustutkinto-opiskelijoiden määrä kokopäiväisiksi opiskelijoiksi muutettuna (FTE) oli 14 816 (14 465). Perustutkinto-opiskelijat suorittivat yhteensä 714 495 (688 330) ECTS-opintopistettä, mikä vastaa keskimäärin 38 (38) opintopistettä ilmoittautunutta perustutkintoopiskelijaa kohden. Valtakunnallisen kandidaattikyselyn (Kandipalaute) pistekeskiarvo oli 3,92 (3,86) arviointiasteikolla 1–5. KOULUTUSALA
Suluissa olevat luvut viittaavat vuoden 2024 lukuihin, ellei toisin mainita.
Tutkinto-opiskelijat (FTE)
Alemman korkeakoulututkinnon opiskelijat
Ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat
Tohtori- ja lisensiaattiopiskelijat
Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osuus (%)
Kandipalaute-kysely
Kandipalautteen keskiarvo
Kandipalautteen vastausprosentti
Vetovoimainen ohjelmatarjonta
Aalto-yliopiston kandidaattiohjelmiin kohdistuu vuodesta toiseen voimakas hakupaine. Vuonna 2025 kandidaattiohjelmiin saatiin yhteensä 29065 (30 696) hakemusta. Edelliseen vuoteen verrattuna hakemusten lukumäärä pieneni viisi prosenttia. Ensisijaisten hakijoiden osuus kaikista hakijoista kehittyi suotuisasti 70 (66) prosenttiin.
Myös Aalto-yliopiston englanninkieliset kandidaattiohjelmat ovat vetovoimaisia. Vuonna 2025 saatiin yhteensä 5 940 (9198) hakemusta, joista 50 (64) prosenttia oli kansainvälisiltä hakijoilta yhteensä 101 (134) eri maasta. Ulkomaalaisten opiskelijoiden lisäksi englanninkieliset kandidaattiohjelmat kiinnostavat myös suomalaisia
opiskelijoita, joiden osuus paikan vastaanottaneista oli 41 (40) prosenttia. Aallon englanninkieliset kandidaattiohjelmat siirtyivät vuonna 2025 kevään ensimmäisestä yhteishausta omaan erillishakuunsa. Lisäksi haussa oli ensimmäistä kertaa käytössä valtakunnallinen kaikkia korkeakouluja koskeva hakemusmaksu. Maksu koski EU- ja ETA-alueen tai Sveitsin ulkopuolelta hakevia, jotka maksavat suomalaisissa korkeakouluissa myös lukuvuosimaksuja. Hakijamäärät putosivat myös kevään ensimmäisessä yhteishaussa noin puolella hakemusmaksun käyttöönoton myötä. Yliopiston kaksivuotiset maisteriohjelmat keräsivät myös hyvin hakijoita, yhteensä 13 591 (18 422) hakemusta. Edelliseen vuoteen verrattuna hakemusten määrä laski 26 prosenttia.
Monipuolisia oppimismahdollisuuksia kaikkiin
elämänvaiheisiin
Elämänlaajuisen oppimisen palveluja tarjoavat Aalto-yliopiston avoin yliopisto, Aalto-yliopisto Junior, Aalto-yliopiston kesäkoulu, Aalto University Executive Education Oy (Aalto EE) ja FITech-verkostoyliopisto. Vuonna 2025 elämänlaajuisen oppimisen opiskelijamäärä (pl. Aalto-yliopisto Junior) oli 21 413 (17 599).
Vaikeasta uudelleen- ja täydennyskoulutuksen markkinatilanteesta huolimatta kaikki yliopiston alat kattavan elämänlaajuisen oppimisen tarjoaman kehittäminen ja kokonaisvaltainen elämänlaajuisen oppimisen alustojen, prosessien ja käytänteiden kehittäminen ovat johtaneet osallistujamäärien kasvuun.
Elämänlaajuisen oppimisen osallistujat
Vaikuttavuus
Aalto-yliopiston innovaatio- ja yrittäjyysekosysteemi erottuu edukseen kansainvälisissä vertailuissa, ja sille on ominaista toiminnan monialaisuus ja avoimuus, tiivis yhteistyö eri osapuolten välillä, vahva startupyrittäjyys sekä yliopiston ja opiskelijoiden monipuolinen toiminta yrittäjyyden edistämiseksi.
Patentti- ja rekisterihallituksen listauksen (suurimmat kotimaiset yrityshakijat) mukaan
Aalto-yliopisto oli vuonna 2025 viidenneksi (3.) suurin patenttien hakija 56 hakemuksella ja listan ainoa yliopisto.
Aalto-yliopisto käsitteli vuoden 2025 aikana 168 (147) keksintöilmoitusta, jätti yhteensä 64 (58) patenttihakemusta (mukaan lukien kansainväliset hakemukset) ja teki 17 (15) teknologian tai osaamisen siirtoa yrityksille. Business Finland myönsi rahoitusta 13 (17) esikaupallistamisprojektille (Research to Business) yhteensä 8 (8) miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yritysrahoitus oli 11 (2024: 12, 2023: 13) miljoonaa euroa.
Aalto-yliopistossa syntyneet innovaatiot kaupallistetaan siirtämällä teknologian omistajuus Aalto-yliopistolta yritykselle. Yleensä yritys on professorin, tutkijan tai opiskelijan perustama spinoff-yritys. Aalto-yliopisto saa spinoff-yrityksen osakkeita teknologian siirron vastineeksi. Lisätietoja omistuksista löytyy Menestyksen mahdollistajat -kappaleen Spinoff-varallisuus -osiosta.
Patenttihakemusten määrä
Teknologiansiirtojen määrä
Teknologiansiirrot yliopiston omasta tutkimuksesta
Siirrot yliopiston omien kaupallistamistoimien avulla. Sisältävät siirrot yrityksille tai muille yhteistyökumppaneille.
Teknologiansiirrot tilaustutkimuksesta
Uudet immateriaalioikeudet siirtyvät tutkimuksen tilaajalle.
Suluissa olevat luvut viittaavat vuoden 2024 lukuihin, ellei toisin mainita.
Aalto-yliopiston toimintakertomus
Strateginen yhteistyö edistää yliopiston vaikuttavuutta
Aalto-yliopisto tekee vuosittain yhteistyötä yhteensä noin 2 500 yrityksen kanssa. Yliopiston pidempiaikaisia strategisia yrityskumppaneita ovat ABB, Neste, Nokia ja Saab. Vuonna 2025 yliopistokonsernin yritysyhteistyön volyymi oli 38 (35) miljoonaa euroa, ja yrityskumppaneiden antama suositteluindeksi (Net Promoter Score, NPS) oli 50 (63). Yritysyhteistyön liikevaihto koostuu pääasiassa tilaustutkimuksesta, yhteisrahoitteisesta tutkimuksesta, Aalto University Executive Educationin koulutuspalveluista ja yliopiston omistamien tilojen vuokraamisesta yrityksille.
Yritysyhteistyön liikevaihto Aalto-yliopistokonsernissa (M€)
Työllistyminen
Taloustilanne Suomessa on heikentynyt, josta johtuen avoimia työpaikkoja on aiempaa vähemmän. Muutos on näkynyt myös Aallon opiskelijoiden työpaikkailmoituskanavassa, jossa ilmoitusten määrä on merkittävästi laskenut jo useamman vuoden. Kilpailun kiristyessä kansainväliset opiskelijat, joilta puuttuu verkostoja, suomen kielen osaamista ja työkokemusta, työllistyvät huonommin Suomeen ja lähtevät herkemmin sinne mistä saavat työpaikan. Heikentyneen taloustilanteen seurauksena työllistyneiden osuus laski vuonna 2025, erityisesti kansainvälisten osalta.
Työllistyneet maisterit yksi vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen
Suomeen työllistyneet maisterit yksi vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen, kansainväliset
Lukumäärä Osuus (%)
Menestyksen mahdollistajat
Henkilöstö
Aalto-yliopiston henkilöstön määrä oli 5 234 (5 216) henkilöä, ja palkkojen ja palkkioiden yhteissumma oli 260 (247) miljoonaa euroa.
Henkilöstöstä 61 (60) prosenttia kuului opetusja tutkimushenkilöstöön, 10 (11) prosenttia opetus- ja tutkimusassistentteina työskenteleviin perusopiskelijoihin ja 30 (29) prosenttia muihin henkilöstöryhmiin. Yhteensä 27 (26) prosenttia henkilöstöstä oli väitöskirjatutkijoita.
Henkilöstörakenteen kehitys
Palveluhenkilöstö
Työsuhteiset opiskelijat
Työsuhteiset tohtorikoulutettavat
Professorit
Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö (sisältää post-doc tutkijat)
Kansainvälisen henkilöstön osuus (%)
Henkilöstöstä 39 (38) prosenttia oli vakituisessa työsuhteessa ja 85 (84) prosenttia työskenteli kokopäiväisenä. Naisten osuus henkilöstöstä oli 43 (43) prosenttia. Yliopiston vankkaa kansainvälisyyttä kuvaa ulkomaisen henkilöstön osuus, joka oli koko henkilöstöstä 36 (36) prosenttia. Kansainvälisen henkilöstön osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä jatkoi kasvuaan ja oli 51 (49) prosenttia.
Kansainvälisen tutkimus- ja opetushenkilöstön osuus (%)
Merkittävät panostukset professorien urapolkuun (tenure track) jatkuivat vuonna 2025. Vuoden 2025 lopussa yliopistossa toimi 446 (437) professoria, joista 378 (363) on nimitetty Aalto-yliopiston toiminnan aikana. Naisten osuus professoreista oli 27 (25) prosenttia. Ulkomaisten professoreiden osuus oli 30 (29) prosenttia.
Lehtorien urajärjestelmän periaatteet ja arviointikriteerit tukevat opetushenkilökunnan osaamisen kehittymistä ja uralla etenemistä opetukseen painottuvilla ansioilla. Vuoden 2025 lopussa lehtorien urajärjestelmän piirissä oli 278 (256) lehtoria.
Aalto-yliopisto kutsuu työelämäprofessuureihin (professor of practice) liike-elämässä, teollisuudessa tai yhteiskunnallisissa tehtävissä ansioituneita henkilöitä, joilla on vahva akateeminen tai taiteellinen tausta. Pääasiassa osa-aikaisesti työskentelevät työelämäprofessorit tuovat osaamistaan yliopiston käyttöön ja monipuolistavat opetustarjontaa. Vuoden 2025 lopussa yliopistossa toimi 50 (52) työelämäprofessoria.
Suluissa olevat luvut viittaavat vuoden 2024 lukuihin, ellei toisin mainita.
Aalto-yliopiston toimintakertomus
Aalto-yliopiston henkilöstön työhyvinvointikyselyn kokonaisindeksin nousu jatkui yliopistojen yhdessä toteuttamassa työhyvinvointikyselyssä tuloksella 4,05/5, kun kaikkien yliopistojen keskiarvo oli 3,93. Tulokset ylittävät suomalaisen yliopistonormin kaikissa kyselyn teemoissa. Yliopiston työntekijäkokemuksen ja sitoutumisen mittari (Employee Net Promoter Score, eNPS) on erittäin hyvä +45 (+38) ja selvästi korkeampi kuin koko yliopistosektorilla (+23). Vaikka yliopiston tulos on erinomainen, hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemuksissa löytyy eroja eri yksikköjen ja henkilöstöryhmien välillä. Toimintaa kehitetään kohdennettujen tukitoimien avulla.
Henkilöstön työhyvinvointikyselyn kokonaisindeksi
Kampus
Aalto-yliopiston kampuksen kehittäminen on edennyt vaiheeseen, jossa suurimmat uudisrakennushankkeet ja kiinteistöinvestoinnit on saatu päätökseen, ja kampusalue on tiivistynyt suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2025 kampuksen kehittämisessä keskityttiin erityisesti tilojen käyttötapoihin, kampuksen käyttäjäkokemukseen ja kohdennettuihin peruskorjauksiin.
Aalto-ylioston omassa käytössä olevan tilan määrä väheni hieman edellisvuodesta. Vuoden 2025 lopussa yliopiston käytössä oli yhteensä 208 000 (212 200) neliömetriä, joista Otaniemen kampuksella oli noin 205 400 (209600) ja muissa toimipisteissä yhteensä noin 2 600 (2 600) neliömetriä. Yhteensä 60000 (53 000) neliömetriä oli vuokrattu yliopiston kumppaneille. Suurimpia vuokralaisia olivat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Aalto University Executive Education Oy, Compass Group Finland Oy, Kanresta Oy ja Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö sr.
Yliopiston tilojen käyttö
Tilat yliopiston omassa käytössä (1000 m 2 ) Tilat yhteistyökumppaneiden käytössä (1000 m 2 )
Taloudelliset resurssit
Taloudelliset resurssit turvaavat yliopiston pitkän aikavälin kestävyyttä ja mahdollistavat strategian toteutuksen. Ne koostuvat vuosittaisesta rahoituksesta ja yliopiston pitkän aikavälin varallisuudesta.
Yliopiston vuosirahoitus muodostuu opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatavasta perusrahoituksesta, kilpaillusta tutkimusrahoituksesta, yksityisestä rahoituksesta, lukukausimaksuista ja elämänlaajuisen oppimisen tuotoista. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus oli edelleen tärkein tulonlähde ja muodosti 55% rahoituspohjasta. Kolmen prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna johtui pääasiassa kandidaatin ja maisterin tutkintojen määrän kasvusta sekä Aalto-yliopiston suoriutumisesta opetus- ja kulttuuriministeriön uuden rahoitusmallin painopistealueilla. Lisäksi lahjoituksia ja lahjoitusrahastojen tuottoja käytetään yliopiston toiminnan rahoittamiseen. Rahoituspohjan laajentaminen pysyi ensisijaisena tavoitteena vuonna 2025. Työtä jatkettiin ministeriön rahoitusmallin mittareiden tuloksellisuuden parantamiseksi sekä vaikuttavan yksityisen rahoituksen, mukaan lukien lahjoitusten, lisäämiseksi.
Valtionrahoituksen ulkopuolinen rahoitus, mukaan lukien rahastojen käyttö (M€)
Yliopiston sijoitusvarallisuus koostuu pääasiassa rahastoista, kiinteistövarallisuudesta ja spinoff-varallisuudesta.
Rahastot
Yliopiston rahastojen ensisijainen tarkoitus on rahoittaa yliopiston varsinaista toimintaa. Vuoden lopussa rahastojen pääoma oli 1 591 (1 498) miljoonaa euroa. Rahastojen sijoitusten keskimääräinen vuosituotto on ollut 6,0 % (5,9%) kulujen jälkeen sijoitustoiminnan aloituksesta lähtien. Vuonna 2025 salkun tuotto oli 8,6 % (11,2 %) kulujen jälkeen. Vuoden lopussa 60 % (60 %) salkusta oli sijoitettuna osakkeisiin, 22 % (22 %) korkosijoituksiin ja 18 % (18 %) vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Vuonna 2025 rahastojen tuottoja käytettiin yliopiston toiminnan rahoittamiseen 42 (41) miljoonaa euroa, josta 30 (30) miljoonaa euroa oli yleisestä yliopistorahastosta, 8 (7) miljoonaa euroa sidotuista rahastoista ja 4 (4) miljoonaa euroa vapaista rahastoista.
Rahastojen pääoma (M€) ja käyttöprosentti
Yleinen yliopistorahasto, pääoma
Yleinen yliopistorahasto, kertynyt inflaatio
Yleinen yliopistorahasto, kertynyt reaalituotto
Sidotut rahastot, sisältäen pääomittavat, tulouttavat ja hybridrahastot Rahastojen käyttö, osuus käyvästä arvosta (%)
Kiinteistövarallisuus
Yliopiston kiinteistövarallisuuden tarkoitus on tarjota kampuksella tiloja yliopiston varsinaiseen toimintaan ja kumppaniekosysteemille, sekä tuottaa pitkällä aikavälillä taloudellista lisäarvoa. Vuoden lopussa yliopiston kiinteistövarallisuuden markkina-arvo oli 724 (717) miljoonaa euroa. Se koostui 20 (21) keskinäisestä kiinteistöosakeyhtiöstä, joiden vuokrattava pinta-ala oli 296 000 (291 000) neliömetriä.
Ulkopuolisen palveluntarjoajan arvion mukaan kiinteistövarallisuuden laskennallinen nettotuotto markkinavuokrilla oli 40 (41) miljoona euroa. Lainojen osuus kiinteistövarallisuuden markkina-arvosta oli 46% (49 %).
Kiinteistövarallisuuden markkina-arvo (M€) ja nettotuotto (%)
Yliopiston spinoff-varallisuuden tarkoitus on edistää yliopiston tutkimustulosten vaikuttavuutta niiden kaupallistamisen kautta, ja siten luoda pitkällä aikavälillä lisäarvoa yhteiskunnalle, yrittäjyysekosysteemille ja yliopistolle.
Spinoff-varallisuuden arvo oli yhteensä 24,9 (16,3) miljoonaa euroa vuoden 2025 lopussa. Arvostus perustuu spinoff-yritysten viimeisimmän rahoituskierroksen osakkeiden arvoon, johon on sovellettu 20 % epälikviditeetti- ja vähemmistöalennusta. Vuoden lopussa spinoff-omistusten määrä oli 22 (14), mikä oli seurausta lisääntyneestä innovaatioaktiivisuudesta ja teknologiansiirroista. Suurimmat omistukset keskittyvät syväteknologia-alueelle, mukaan lukien ICEYE Oy, IQM Finland Oy ja Willo Technologies Oy.
Spinoff-omistusten määrä ja arvo
Spinoff-omistusten määrä Spinoff-varallisuuden arvo (M€)
Suluissa olevat luvut viittaavat vuoden 2024 lukuihin, ellei toisin mainita.
Kestävä kehitys
Aalto-yliopisto tavoittelee nettonollapäästöjä kansainvälisen Greenhouse Gas GHG-protokollan (GHG) päästöluokissa 1 ja 2 vuoteen 2030 mennessä. Yliopiston hiilidioksidipäästöt on laskettu kattaen päästöluokat 1–3.
Vuoden 2025 päästöt olivat 59 270 (56 923) hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2e) ja päästöt jaettuna tutkinto-opiskelijoiden ja henkilöstön määrällä (FTE) oli 2,82 (2,79) tCO2e. Suurimmat päästöjen lähteet ovat sijoitukset, tutkimuksen, opetuksen ja muun toiminnan investoinnit, palveluiden hankinnat, liikematkustaminen ja työmatkat.
Vuonna 2025 päästölaskentaa laajennettiin. Uutena kategoriana laskentaan sisällytettiin sijoitukset GHG-kasvihuonekaasuprotokollan mukaisesti. Laskennassa huomioitiin listatut osakeomistukset, jotka muodostavat noin 45 prosenttia koko sijoitussalkusta. Lisäksi palvelut ja tutkimuksen, opetuksen ja muun toiminnan investoinnit sisällytettiin kattavammin laskentaan.
Vuonna 2025 Aalto-yliopiston päästöt kasvoivat, vaikka erityisesti rakentamisen ja matkustamisen päästöt laskivat. Yhteisön arjessa näkyviä myönteisiä muutoksia olivat myös työmatkaliikenteen päästöjen lasku henkilöautoilun vähentyessä sekä kampusravintoloiden panostukset ympäristöystävällisiin valintoihin ja hävikin vähentämiseen. Samalla useissa epäsuorissa päästölähteissä, kuten käyttöomaisuusinvestoinneissa, aineettomissa hankinnoissa, ICT:n energiankulutuksessa ja sijoituksissa, nähtiin kasvua.
Aalto-yliopiston luontotyö vahvistaa biodiversiteettiä ja luonnon resilienssiä kunnostamalla kampuksen elinympäristöjä, toteuttamalla luontopilotteja ja tiedepohjaisia kokeiluja sekä huomioimalla maisema- ja ilmastoresilienssin.
Aalto-yliopisto on sitoutunut vastuulliseen sijoitustoimintaan ja hoitaa yliopiston sijoitusomaisuutta kestävällä tavalla, yliopiston arvojen ja sijoitusstrategian vastuullisuuspolitiikan mukaisesti. Sijoituksille on asetettu erilliset kestävyys- ja päästötavoitteet sijoitusten hiiliintensiteetti huomioiden. Aalto-yliopisto julkaisee vuosittain sijoitustoiminnan vastuullisuusraportin.
Hiilidioksidin kokonaispäästöt (tCO2e)
Muut
Ostettu energia (markinaperusteinen menetelmä)
Liike- ja työpaikkamatkustus Hankinnat ja investoinnit
Sijoitukset
Hallinto ja johtaminen
Aalto-yliopiston johtamisen keskeiset toimijat ovat hallitus, yliopiston akateemisten asiain komitea, rehtori, provosti, vararehtorit sekä korkeakoulujen dekaanit, varadekaanit ja korkeakoulujen akateemisten asian komiteat.
Hallitukseen kuuluu seitsemän yliopiston ulkopuolista jäsentä mukaan lukien puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Hallitus päättää yliopiston strategiasta, yliopiston toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä muista laajakantoisista suunnitelmista. Hallitus huolehtii siitä, että yliopiston toiminta on asianmukaisesti järjestetty ja että sen varat on sijoitettu suunnitelmallisella ja tuloa tuottavalla tavalla. Hallitus valitsee yliopiston rehtorin ja nimittää provostin, vararehtorit, dekaanit ja muut rehtorin ja provostin suorat alaiset.
Yliopiston akateemisten asiain komitea on yliopistolaissa tarkoitettu yhteinen monijäseninen yliopistotason hallintoelin. Akateemisten asiain komitea päättää muun muassa yliopiston opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja opiskelijoiden valintaperusteista sekä asettaa tutkimuksen ja opetuksen hoitamiseksi tarvittavat toimielimet. Lisäksi akateemisten asiain komitea nimittää hallituksen viisijäsenisen nimityskomitean ja valitsee yliopiston hallituksen jäsenet hallituksen nimityskomitean esityksen perusteella.
Rehtori johtaa yliopiston toimintaa yliopistolain, yliopistoyhteisön arvojen, hallituksen hyväksymän strategian sekä hallituksen antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Rehtori vastaa yliopiston resurssien hallinnasta ja allokoinnista sekä johtaa yliopiston pitkän tähtäimen strategista kehittämistä ja kumppanuuksia.
Provosti toimii rehtorin sijaisena, tukee rehtoria strategisessa suunnittelussa, professorien nimittämisessä ja resurssisuunnittelussa sekä johtaa yliopiston kaikkia tutkimukseen, opetukseen ja vaikuttavuuteen liittyviä prosesseja. Provosti toimii suoraan rehtorin alaisena ja vararehtorit puolestaan provostin alaisuudessa.
Aalto-yliopisto on järjestäytynyt kuuteen korkeakouluun sekä yhteisiin toimintoihin. Dekaanien johtamat korkeakoulut koostuvat laitoksista, joista jokaisella on oma johtajansa. Korkeakoulut vastaavat tutkimukseen, opetukseen ja vaikuttavuuteen liittyvistä prosesseista yliopiston strategian, ohjeistusten sekä vuosittaisen toimintasuunnitelman ja budjetin puitteissa. Korkeakoulujen toiminnan järjestämisestä määrätään tarkemmin korkeakoulukohtaisissa ohjesäännöissä.
Korkeakoulun akateemisten asioiden hoitoa varten yliopistossa on korkeakoulukohtaiset akateemisten asioiden komiteat. Korkeakoulun akateemisten asiain komitea hoitaa yliopiston akateemisten asiain komitean sille osoittamat tehtävät.
Aalto-yliopisto ja sen tytäryhtiöt muodostavat Aalto-yliopistokonsernin. Yliopistokonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä vastaavat yliopiston hallitus ja rehtori. Rehtori valitsee Aalto-yliopiston edustajat tytäryhtiöiden yhtiökokouksiin, joissa nimetään yhtiöiden hallitusten jäsenet. Tytäryhtiöiden hallitukset valitsevat yhtiöiden toimitusjohtajat, jotka vastaavat tytäryhtiöiden operatiivisesta toiminnasta.
Yliopiston hallituksen muodostivat vuonna 2025 Tiina Alahuhta-Kasko, Mariana Amatullo, Karel Luyben, Andreas Mortensen, Marita Niemelä (varapuheenjohtaja), Tero Ojanperä (puheenjohtaja) ja Hanna Sievinen. Hallituksen esittelijänä toimi rehtori Ilkka Niemelä.
Suluissa olevat luvut viittaavat vuoden 2024 lukuihin, ellei toisin mainita.
Riskien hallinta
Riskienhallinta on olennainen osa Aalto-yliopiston johtamisjärjestelmää ja tukee yliopiston strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Aalto-yliopiston riskienhallintapolitiikan mukaan riskejä ovat tapahtumat, jotka toteutuessaan voivat haitata yliopiston tavoitteiden saavuttamista. Riskinarvioinnissa otetaan huomioon myös menetetyt mahdollisuudet. Riskit voivat liittyä ulkoisiin tekijöihin, kuten valtion rahoituksen vaihteluihin, lainsäädäntömuutoksiin tai demografisiin muutoksiin. Yliopiston sisäisiä riskitekijöitä ovat muun muassa infrastruktuuri- ja kapasiteettihaasteet sekä suorituskykyongelmat.
Tavoitteidensa saavuttamiseksi yliopisto on pääsääntöisesti valmis kantamaan riskejä, joissa saavutettava hyöty on oikeassa suhteessa potentiaalisen vahingon laajuuteen ja todennäköisyyteen. Yliopiston pyrkimyksenä on välttää riskejä, joista ei ole odotettavissa vastaavaa hyötyä, ja tarvittaessa vähentää kustannustehokkaasti riskit hyväksyttävälle tasolle. Riskienhallinnalla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka voivat uhata yliopiston lyhyen tai pitkän aikavälin tavoitteita. Erityistä huomiota kiinnitetään strategisten ja taloudellisesti merkittävien riskien hallintaan.
Yliopisto on alttiina monenlaisille riskeille, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi sen toimintaan, taloudelliseen asemaan ja kykyyn täyttää velvoitteensa. Merkittävimmät riskit liittyvät makrotaloudellisiin olosuhteisiin, geopoliittisiin epävarmuustekijöihin, toiminnallisiin ja sääntelyyn liittyviin haasteisiin, yliopiston riippuvuuteen julkisesta rahoituksesta, lainarahoituksesta sekä vakuutusturvasta.
Aalto-yliopiston toiminnan kannalta merkittävimmät riskit liittyvät yliopiston taloudellisten ja toiminnallisten edellytysten turvaamiseen pitkällä aikavälillä. Geopoliittiset jännitteet ja maahanmuuttovastaisuuden kasvu saattavat vaikuttaa Suomen houkuttelevuuteen opiskelijaja tutkijarekrytoinneissa heikentäen yliopiston akateemista kilpailukykyä ja laatua. Syntyvyyden lasku Suomessa puolestaan aiheuttaa taloudellisia paineita uudelleenarvioida nykyisen korkeakouluverkoston rakenteita. Yliopistosektorin
Aalto-yliopiston toimintakertomus 2025
julkiseen rahoitukseen kohdistuu säästöpaineita sosiaali- ja terveysalan sekä puolustussektorin rahoitustarpeiden kasvaessa. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus voi vaikuttaa negatiivisesti yliopiston sijoitusvarallisuuteen ja siten myös yliopiston ydintoimintojen käytettävissä olevaan rahoitukseen pitkällä aikavälillä. Kaikki nämä muutokset saattavat heikentää yliopiston mahdollisuuksia saavuttaa pitkän aikavälin strategisia tavoitteitaan.
Lisäksi myös yliopiston maineen vahingoittuminen voi vaikuttaa negatiivisesti yliopiston toimintaan ja rahoitukseen. Luotettavat tietojärjestelmät ovat yliopistolle välttämättömiä, sillä esimerkiksi tietoturvaloukkaukset ja mahdolliset kyberhyökkäykset uhkaavat tietojen eheyttä ja luottamuksellisuutta ja voivat siten johtaa viranomaisseuraamuksiin, tietojen menetykseen, taloudellisiin vahinkoihin ja mainehaittaan. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ylläpitäminen on elintärkeää yliopiston tavoitteiden saavuttamiseksi ja riskien vähentämiseksi, kun otetaan huomioon merkittävä riippuvuus akateemisesta ja johtamiskyvykkyydestä.
Ilmastonmuutos voi lisätä yliopiston kiinteistövarallisuuteen kohdistuvia fyysisiä riskejä, kuten sään ääri-ilmiöiden, kosteusrasituksen ja lämpötilavaihteluiden aiheuttamia vaurioita sekä kasvavaa jäähdytystarvetta. Siirtymäriskejä voivat synnyttää kiristyvä sääntely, energiatehokkuusvaatimukset, energiahintojen muutokset ja niihin liittyvät investointipaineet, joilla voi olla vaikutuksia kiinteistöjen kustannuksiin ja arvoon.
Aalto-yliopiston aineellinen omaisuus on keskitetysti vakuutettu vahinkojen varalta. Periaatteena on keskeisten omaisuuserien vakuuttaminen kohtuullisen korkealla omavastuulla. Omavastuu määräytyy yliopiston riskinkantokyvyn ja taloudellisen aseman perusteella. Yliopistolla on lisäksi vastuuvakuutus, joka kattaa yliopistotoiminnasta kolmansille osapuolille aiheutuneita vahinkoja sekä johdon vastuuvakuutus, joka kattaa yliopiston ja sen tytäryhtiöiden johdon ja hallituksen jäsenten aiheuttamat taloudelliset vahingot.
Taloudellinen asema
Aalto-korkeakoulusäätiö
Aalto-korkeakoulusäätiön liikevaihto oli 432 (409) miljoonaa euroa, mikä merkitsi kuuden prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Pääasiallinen tulonlähde oli 263 (255) miljoonan euron valtionrahoitus. Valtionrahoituksen kasvua selittävät kandidaatin- ja maisterintutkintojen määrien kasvu sekä Aalto-yliopiston menestyminen opetus- ja kulttuuriministeriön uuden rahoitusmallin painopistealueilla. Avustustuottojen määrä oli yhteensä 132 (120) miljoonaa euroa, josta Suomen Akatemialta 57 (55) miljoonaa euroa, Euroopan unionilta 28 (27) miljoonaa euroa, Business Finlandilta 23 (21) miljoonaa euroa ja muilta rahoittajilta yhteensä 23 (17) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tuotot olivat 31 (29) miljoonaa euroa. Muut tuotot olivat 6 (6) miljoonaa euroa.
Varsinaisen toiminnan kulut olivat 464 (453) miljoonaa euroa, mikä merkitsi kahden prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Suurimmat kuluerät olivat henkilöstö- ja tilakulut. Henkilöstökulujen osuus oli 66 (64) prosenttia ja tilakulujen osuus 13 (14) prosenttia varsinaisen toiminnan kuluista. Henkilöstökulut kasvoivat kuusi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kulujen kasvua selittävät henkilöstön määrän kasvu ja työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset. Tilakulut laskivat yhdeksän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yliopiston omistamien kiinteistöyhtiöiden tilaveloitukset yliopistolle laskivat yhtiöiden alentuneiden korkokulujen ja yliopiston vähentyneen tilankäytön ansiosta. Euribor-viitekoron yleinen lasku ja kiinteistöyhtiöille annettujen konsernilainojen konvertointi vapaan oman pääoman sijoituksiksi vuonna 2024 laski kiinteistöyhtiöiden korkokuluja. Muissa kuluryhmissä oli laskua yhteensä kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Lasku liittyi ensisijaisesti uuteen talousjärjestelmään, jonka käyttöönotto lisäsi kuluja vuonna 2024.
Yliopiston liiketappio oli 32 (44) miljoonaa euroa.
Vuonna 2025 yliopisto käynnisti Merkki muutoksestA! -varainhankintakampanjan, joka toi huomattavia uusia lahjoituksia lahjoitusrahastoihin. Varainhankinnan voitto oli 7 (5) miljoonaa euroa. Varainhankinnan tuotot, 9 (7) miljoonaa euroa, koostuivat saaduista lahjoituksista. Saatujen lahjoitusten siirto taseen sidottuihin rahastoihin on esitetty tuloslaskelman rivillä sidottujen rahastojen muutos.
Sijoitustoiminnan voitto oli 131 (152) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan voitto muodostui pääasiassa sijoitusrahastojen arvonnoususta, globaalien osakemarkkinoiden kehittyessä vahvasti.
Rahoitustoiminnan tappio oli 4 (tappio 3) miljoonaa euroa. Rahoitustoiminnan tappio johtui pääosin edellisvuotta alhaisemmista konsernin sisäisistä korkotuotoista. Lisäksi korkoriskin vähentämiseksi otettujen korkojohdannaisten kertaluonteinen myyntitulo vähensi korkokuluja vertailuvuonna 2024. Sijoitus ja rahoitustoiminnan voitto/tappio sisältää sekä realisoituneet voitot ja tappiot että käyvän arvon muutoksen.
Yliopiston tilikauden voitto oli 97 (107) miljoonaa euroa.
Yliopiston taseen loppusumma oli 2 318 (2 227) miljoonaa euroa.
Suluissa olevat luvut viittaavat vuoden 2024 lukuihin, ellei toisin mainita.
Vastaavissa käyttöomaisuus kasvoi 57 (49) miljoonaan euroon pääasiassa yliopiston tutkimus- ja opetusinfrastruktuuriin tehtyjen investointien myötä. Muut osakkeet ja osuudet kasvoivat 15 (8) miljoonaan euroon spinoffyritysten osakkeiden arvonnousun seurauksena. Sijoitusvarallisuuden kasvu 1 569 (1 463) miljoonaan euroon johtui sijoitusrahastojen markkina-arvon noususta. Rahat ja pankkisaamiset laskivat 38 (56) miljoonaan euroon ja rahoitusarvopaperit laskivat 32 (41) miljoonaan euroon.
Vastattavissa oman pääoman kasvua 1 809 (1707) miljoonaan euroon selittää ensisijaisesti tilikauden voitto. Vapaat rahastot nousivat 646 (531) miljoonaan euroon, kun Sijoitustoiminnan kertyneet voitot/tappiot -rahastoon siirrettiin sijoitustoiminnan vuoden 2024 voitto ja samalla rahastoa käytettiin säätiön toiminnan rahoittamiseen.
Vieras pääoma laski 510 (520) miljoonaan euroon. Vierasta pääomaa vähensi pitkäaikaisten lainojen lyhennykset.
Rahoituslaskelmassa varsinaisen toiminnan rahavirta oli 35 (7) miljoonaa euroa. Rahavirran kasvu johtui pääasiassa pienentyneestä liiketappiosta ja sidottujen rahastojen ja sijoitustoiminnan tuottojen käytön kasvusta. Investointien rahavirta oli -41 (-12) miljoonaa euroa. Investointien rahavirrasta -21 (-19) miljoonaa euroa liittyi käyttöomaisuusinvestointeihin ja -20 (7) miljoonaa euroa sijoitustoimintaan.
Sijoitustoiminta vähensi rahavarojaan ja varmistaa tarvittavan likviditeetin rahavarojen sijaan rahamarkkinarahastoilla. Rahoitustoiminnan rahavirtaa vähensi pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ja kasvatti rahamarkkinarahastojen myynti. Säätiön rahavarojen muutos oli -17 (13) miljoonaa euroa. Rahavarojen muutoksesta 3 (6) miljoonaa euroa liittyi varsinaiseen toimintaan ja -20 (7) miljoonaa euroa sijoitustoimintaan.
Suluissa olevat luvut viittaavat vuoden 2024 lukuihin, ellei toisin mainita.
Aalto-yliopiston toimintakertomus 2025
Aalto-yliopistokonserni
Aalto-yliopistokonsernin tilinpäätökseen sisältyvät Aalto-korkeakoulusäätiö sr, sen suoraan ja välillisesti hallitsemat tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöiden vähemmistöosuudet. Aalto-yliopiston kokonaistuotot olivat 607 (620) miljoonaa euroa ja kokonaiskulut 511 (518) miljoonaa euroa, sisältäen varsinaisen toiminnan, varainhankinnan, sijoitustoiminnan ja rahoitustoiminnan. Kokonaistuottojen lasku johtui sijoitustoiminnan tuottojen laskusta, samalla kun liikevaihto ja varainhankinnan tuotot nousivat. Yliopistokonsernin tilikauden voitto oli 96 (102) miljoonaa euroa.
Yliopistokonsernin taseen loppusumma oli 2 336 (2 251) miljoonaa euroa. Taseen loppusumman kasvua selittää ensisijaisesti yliopiston sijoitusvarallisuuden arvon nousu. Aalto-yliopistokonsernin varsinaisen toiminnan rahavirta oli 55 (45) miljoonaa euroa ja investointien rahavirta -57 (-27) miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta oli -16 (-6) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarojen muutos oli -18 (12) miljoonaa euroa.
Aalto University Executive Education -alakonsernin liikevaihto oli 20 (20) miljoonaa euroa ja tilikauden tappio 0,1 (voitto 0,4) miljoonaa euroa.
Kaikki konserniyhtiöt ovat laatineet omat tilinpäätöksensä tilikaudelta 2025.
TUNNUSLUKUJA
Toiminnan laajuuden muutos
Liikevaihdon
Toiminnan kannattavuus
Sijoitustoiminnan
Maksuvalmius (ilman sijoitustoiminnan kassaa)
Vakavaraisuus
Yliopistokonsernin rahan lähteet ja käyttö
* Sisältää muun muassa ostetut palvelut, matkakulut ja aineet ja tarvikkeet.
Olennaiset tapahtumat
tilikauden
jälkeen
Tilikauden päättymisen ja tilinpäätöksen laatimisen välillä ei ollut olennaisia yliopistokonsernin taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavia tapahtumia, joilla olisi ollut vaikutusta vuoden 2025 tilinpäätökseen.
Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
Valtionrahoituksen reaalitason lasku vuodesta 2010 lähtien aiheuttaa merkittäviä haasteita yliopiston strategian toteuttamiselle. Mikäli inflaation vaikutusta ja kasvavan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen omarahoitusosuuksia ei huomioida paremmin valtionrahoituksessa tulevina vuosina, yliopiston tutkimus ja koulutustoiminnan rahoituspohja heikkenee edelleen.
Aalto-yliopisto ja opetus- ja kulttuuriministeriö allekirjoittivat tammikuussa 2025 nelivuotisen sopimuksen kaudelle 2025–2028. Sopimuksen keskeisimmät indikaattorit ovat ulkopuolinen rahoitus, tutkimus- ja kehittämistoiminnan yritysrahoitus, investoinnit opetus- ja tutkimusinfrastruktuureihin, patenttihakemusten lukumäärä, tavoiteajassa valmistuneiden osuus, ulkomaisten valmistuneiden opiskelijoiden työllistyminen Suomeen ja jatkuvan oppimisen osallistujamäärä. Suomen hallituksen aloittamien ei-pysyväisluonteisten, yliopistosektorille kohdennettujen TKI-investointien odotetaan edelleen lisäävän sekä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää että muuta julkista rahoitusta ja lisäävän yliopiston määräaikaisen henkilöstön määrää.
Lähipiiritoimet
Aalto-yliopistolla on lähipiirirekisteri, joka kattaa tarvittavat lähipiirin tiedot käytettävissä olevin osin. Lähipiirirekisteri päivitetään vuosittain, ja se sisältää mm. yliopiston ja sen tytäryhtiöiden päättäjät ja heidän perheenjäsenensä. Yhteenveto taloudellisista toimista lähipiirin kanssa on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Aalto-korkeakoulusäätiö on myöntänyt toistaiseksi voimassa olevia konsernin sisäisiä luottolimiittejä 100-prosenttisesti omistamilleen tytäryhtiöille. Vuoden 2025 lopussa luottolimiittejä oli käytetty Aalto-yliopistokonsernin kiinteistöyhtiöiden toimesta yhteensä 168 (177) miljoonaa euroa, jolla kiinteistöyhtiöt ovat rahoittaneet yliopiston toimintaa tukevia kiinteistöinvestointeja pääosin Otaniemen kampusalueella. Luottolimiitit ovat vakuudettomia ja niiden korot ovat markkinaehtoisia ja euriboriin sidottuja.
Tilintarkastaja
Tilikaudella yliopiston tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab.
Suluissa olevat luvut viittaavat vuoden 2024 lukuihin, ellei toisin mainita. Vuodelle 2026 tehdyn budjetin ja vuosille 2027–2029 tehdyn pitkän aikavälin taloussuunnitelman keskeinen painopiste on yliopiston varsinaisen toiminnan riittävän, vakaan ja ennustettavan resursoinnin turvaaminen korkeampien tulostavoitteiden saavuttamiseksi. Rahoituspohjaa pyritään laajentamaan ja hajauttamaan kasvattamalla ei-julkista rahoitusta, lahjoitustuottoja ja rahastojen käyttöä. Kampus- ja infrastruktuuri-investoinneissa ja palveluiden kustannuksissa pyritään tehokkuuteen ja lisäarvon tuottamiseen.
Tilinpäätös 2025
Tilintarkastettu
SÄÄTIÖN TULOSLASKELMA, 1 000 €
* Vuoden 2024 avustustuotot ja muut kulut on päivitetty Digivisio 2030 -hankkeen osalta laadintaperiaatteissa kuvatun mukaisiksi.
SÄÄTIÖN TASE, 1 000 €
SÄÄTIÖN RAHOITUSLASKELMA, 1 000 €
VARSINAISEN TOIMINNAN RAHAVIRTA
Liikevoitto/-tappio
Edelliseen sisältyvät poistot
Siirto Sijoitustoiminnan rahoista ja pankkisaamisista
Siirto Varsinaisen toiminnan rahoihin ja pankkisaamisiin (netto)
KONSERNIN TULOSLASKELMA, 1 000 €
VARAINHANKINTA
* Vuoden 2024 avustustuotot ja muut kulut on päivitetty Digivisio 2030 -hankkeen osalta laadintaperiaatteissa kuvatun mukaisiksi. Tilakulujen ja muiden kulujen välinen jako on keskinäisten kiinteistöyhtiöiden ja kiinteistöpalveluyhtiön osalta korjattu paremmin vastaamaan kulujen alkuperäistä luonnetta.
KONSERNITASE, 1 000 €
VASTAAVAT
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA, 1 000 €
VARSINAISEN TOIMINNAN RAHAVIRTA
Liikevoitto/-tappio
Siirto varsinaisen sijoitustoiminnan rahoista ja pankkisaamisista
Siirto varsinaisen sijoitustoiminnan rahoihin ja pankkisaamisiin
VARSINAISEN TOIMINNAN RAHAVIRTA (A)
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
KÄYTTÖOMAISUUSINVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit käyttöomaisuuteen
investointiavustukset
SIJOITUSTOIMINNAN RAHAVIRTA
muut nettotuotot
Siirto
RAHAVIRTA
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisen korollisen rahoitusvelan nostot
Pitkäaikaisen korollisen rahoitusvelan
Aalto-korkeakoulusäätiö
Aalto-korkeakoulusäätiö muodostaa konsernin, jonka kotipaikka on Helsinki.
Aalto-korkeakoulusäätiön tilinpäätös on saatavilla Aaltokorkeakoulusäätiön tiloista Otakaari 24, 02150 Espoo.
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Säätiön tilinpäätös on laadittu noudattaen kirjanpitolakia (1336/1997) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) antamaa Yliopistojen taloushallinnon koodistoa (2/500/2018 11.11.2022). Rahoitusvarat ja -velat kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai jaksotettuun hankintamenoon KPL 5.2a §:n mukaisesti IFRS 9 -standardia noudattaen. Rahoitusvaroja ja -velkoja koskevat liitetiedot esitetään soveltuvin osin IFRS 7 -standardin mukaisina. Rahoituslaskelma esitetään epäsuorana laskelmana.
Pysyvien vastaavien arvostus
Pysyvät vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon, josta vähennetään kertyneet suunnitelman mukaiset poistot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomista hyödykkeistä tasapoistona ja aineellisista hyödykkeistä tasapoistona tai menojäännöspoistoina. Aktivoitavan omaisuuden hankinta menon alaraja on 10 000 euroa.
Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:
Omaisuusryhmä Poistomenetelmä Poistoaika
Aineettomat oikeudet Tasapoisto 4–10 vuotta
Rakennukset Tasapoisto 23–40 vuotta
Pitkäkestoiset opetus- Tasapoisto 10–15 vuotta ja tutkimuslaitteet, raskaat työkoneet
Koneet, laitteet ja Tasapoisto/ 4–5 vuotta/25% kalusteet menojäännöspoisto
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoonsa tai sitä alempaan jälleenhankintahintaan tai todennäköiseen myyntihintaan.
Immateriaalioikeudet
Yliopisto omistaa, kehittää ja kaupallistaa immateriaalioikeuksia. Yliopisto aktivoi oikeuksien rekisteröinnistä aiheutuvat kulut. Oikeuksien siirroista syntyneet osakkuudet arvostetaan ja tuloutetaan kolmannen osapuolen markkina-arvostuksen mukaan varovaisuusperiaatteella. Myynti- ja lisensiointitulot tuloutetaan laskutuksen mukaan. Tuloutusten yhteydessä kirjataan mahdolliset vastuut kolmansille osapuolille.
Sijoitusomaisuus
Sijoitusomaisuus sisältää yliopiston hallituksen määrittelemän varsinaisen sijoitusomaisuuden (sijoitussalkun). Yliopiston sijoitusomaisuus muodostuu rahastosijoituksista (pysyvät vastaavat), valuuttajohdannaisista (vaihtuvat vastaavat) sekä kassavaroista (vaihtuvat vastaavat). Sijoitusomaisuuden tuotoilla rahoitetaan yliopiston toimintaa. Sijoitusomaisuus on arvostettu markkina-arvoon.
Rahoitusarvopaperit
Rahoitusarvopaperit sisältävät lyhytaikaiset vaihtuvissa vastaavissa esitettävät sijoitukset. Rahoitusarvopaperit arvostetaan markkina-arvoon.
Rahoitussaatavat ja -velat
Rahoitussaatavat ja -velat kirjataan jaksotettuun hankintamenoon lukuun ottamatta johdannaisia, jotka kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Vapaat rahastot
Vapaisiin rahastoihin siirretään vuosittainen sijoitustoiminnan ylijäämä. Siirto tehdään tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Hallitus päättää rahastojen käytöstä yliopiston toiminnan rahoittamiseksi.
Käyvän arvon hierarkia
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista jaetaan kolmeen hierarkiatasoon käyttäen yleisesti käytettäviä laskentamalleja.
Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin tietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todennettavissa joko suoraan tai epäsuorasti tai käypä arvo on laskettavissa markkinoilta saatavien hintakomponenttien perusteella.
Taso 3: Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin tietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon. Merkittävin noteeraamattomien osakkeiden ja osuuksien erä ovat pääomarahastosijoitukset.
Arvostustekniikat ja käytetyt merkittävät muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot Tasojen 1-3 arvostamistekniikat perustuvat alla kuvattuihin tietoihin. Taulukko sisältää myös tiedon mahdollisista muista kuin havainnoitavissa olevista syöttötiedoista ja niiden käytöstä käyvän arvon määrittämisen yhteydessä.
Sijoitus Arvostusperusta
Sijoitukset osakerahastoihin
Sijoitukset korkorahastoihin
Rahastoon sisältyvät instrumentit arvostetaan arvonlaskentapäivänä voimassa olevaan markkina-arvoon. Mikäli saatavilla ei ole luotettavaa markkina-arvoa, käytetään viimeisintä vahvistettua markkina-arvoa. Rahaston arvostus saadaan kuukausittain tai neljännesvuosittain rahastonhoitajalta.
Rahastoon sisältyvät instrumentit arvostetaan arvonlaskentapäivänä voimassa olevaan markkina-arvoon.
Korkorahaston sijoitukset voidaan arvostaa kunkin arvostuspäivän viimeiseen saatavilla olevaan ostonoteeraukseen, mikäli saatavilla ei ole luotettavaa markkina-arvoa. Mikäli saatavilla ei ole luotettavaa markkina-arvoa, käytetään viimeisintä vahvistettua markkina-arvoa. Rahaston arvostus saadaan kuukausittain tai neljännesvuosittain rahastonhoitajalta.
Sijoitukset pääoma- ja vaihtoehtoisiin rahastoihin
Tiedot rahaston arvosta perustuvat rahaston arvostusraportteihin ja niiden käyvät arvot vastaavat rahaston markkina-arvoa. Pääomaja vaihtoehtoisten rahastojen sijoitusten arvostukset perustuvat markkinanoteerauksiin tai parhaiten vastaaviin syöttötietoihin. Mikäli saatavilla ei ole luotettavaa markkinaarvoa, käytetään viimeisintä vahvistettua markkina-arvoa. Rahaston arvostus saadaan kuukausittain tai neljännesvuosittain rahastonhoitajalta.
Rahoitusvarojen ja -velkojen esittäminen liitetiedoissa
Aalto-konserni esittää rahoitusvarat ja -velat luokiteltuina alla kuvattuja periaatteita noudattaen.
Rahoitusvarat on luokiteltu arvostusperiaatteiden määrittämistä ja esittämistä varten. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen alkuperäisen hankinnan yhteydessä hankinnan tarkoituksen perusteella. Mikäli kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäisiin kirjanpitoarvoihin.
Rahoitusvarat on luokiteltu arvostusperiaatteiden määrittämistä varten seuraaviin ryhmiin:
Rahoitusvarojen ryhmä Instrumentit Arvostusperiaate
Myynti- ja lainasaamiset, määräaikaistalletukset ja muut vastaavat saamiset Jaksotettu hankintameno
Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen alkuperäisen hankinnan yhteydessä hankinnan tarkoituksen perusteella. Mikäli kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäisiin kirjanpitoarvoihin.
Rahoitusvelat on luokiteltu arvostusperiaatteiden määrittämistä varten seuraaviin ryhmiin:
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Johdannaiset
Tilikauden aikana on käytetty korko- ja valuuttajohdannaisia. Johdannaissopimuksiin ei sovelleta suojauslaskentaa. Johdannaiset kirjataan tulosvaikutteisesti kirjanpitolain mukaisesti siten, että sekä realisoituneet että realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jonka aikana ne syntyvät. Taseessa johdannaisten käyvät arvot sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin tai saamisiin. Johdannaissopimusten vakuudeksi annettu käteinen on kirjattu taseeseen saamiseksi.
Arvonlisäverokompensaatiosaamisen käsittely Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) korvaa yliopistoille yliopistolain mukaisesti niiden lakisääteisiin perustehtäviin liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuuden yliopistoille aiheutuneista kustannuksista. Säätiön juokseva kirjanpito tilikauden aikana on tehty arvonlisäveron osalta nettomenettelyllä. Arvonlisäverokompensaatiovelka on laskettu ministeriön taloushallinnon koodiston periaatteiden mukaisesti.
Tuottojen tuloutusperiaatteet Yliopiston varsinaisen toiminnan tuotot on tuloutettu syntyneiden kulujen suhteessa. Liiketoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden laskuttamaton liikevaihto on tuloutettu myytävän suoritteen arvioidun valmistumisasteen mukaan. Valmistumisasteen mukaista myyntituloa vastaava saaminen on kirjattu siirtosaamisiin. Projektien ja koulutusohjelmien saamat ennakot on kirjattu saatuihin ennakoihin taseen lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Koulutusohjelmien liikevaihto on tuloutettu tilikausille kurssipäivien suhteessa.
Aalto-yliopisto koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Digivisio 2030 -hanketta, jossa yhteishankintana rakennetaan kaikkia korkeakouluja yhteisesti hyödyttävä digitaalinen palveluympäristö. Tämän hankkeen osalta Aalto-yliopiston tuloslaskelma sisältää vain Aalto-yliopiston toteuttamaan osuuteen liittyvät tuotot ja kulut. Yhteishankinnasta syntyneet kulut on kohdistettu suoraan taseen koordinoitaviin varoihin.
Liiketoiminta
Liiketoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka on verottajan toimesta määritelty elinkeinoverolain nojalla verotettavaksi elinkeinotoiminnaksi tai arvonlisäverolliseksi toiminnaksi.
Eläketurva
Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty ennen 1.1.1980 syntyneiden, kolmesta aiemmasta yliopistosta siirtyneiden työntekijöiden osalta Kevan kautta ja muiden työntekijöiden osalta ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
Valuuttamääräiset erät
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euromääräiseksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin kurssiin. Tilikauden aikana realisoituneet tapahtumat on muutettu euromääräiseksi tapahtumapäivän kurssiin.
Johdon palkat ja palkkiot
Johdon palkkoihin ja palkkioihin sisällytetään hallituksen jäsenten ja rehtorin palkat ja palkkiot sekä konsernin osalta konserniyhtiöiden hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajien palkat ja palkkiot.
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja laajuus Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat, keskinäiset omistukset samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu.
Konsernissa olevan liikearvon poistoaika on viisi vuotta.
Ulkomaisen konserniyhtiön tuloslaskelma on muutettu EKP:n noteeraamaan tilikauden keskikurssiin ja tase on muutettu euromääräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisessa syntyneet kurssierot ja omistuksen eliminoinnissa syntyvä muuntoero on esitetty erässä "Edellisten tilikausien voitto".
Aalto-yliopistokonserni omistaa merkittävän määrän kiinteistöjä Otaniemessä, Töölössä ja Kirkkonummen Metsähovissa. Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo oli 495 (531) miljoonaa euroa. Ulkopuolinen palveluntarjoaja arvioi kiinteistöomaisuuden markkina-arvon vuosittain. Vuonna 2025 kiinteistöomaisuuden markkina-arvo oli 724 (717) miljoonaa euroa. Arvioitua markkina-arvoa ei ole käytetty tilinpäätöksen koostamisessa. Aalto-yliopisto käyttää kiinteistöomaisuuttaan pääasiassa ydintoimintoihinsa ja osin ulosvuokraukseen. Yliopisto vuokraa tiloja yhteistyökumppaneille, startup-yrityksille, kampusravintoloille ja muille palveluntarjoajille. Vuokraustoiminnan liikevaihto oli 11,6 (10,1) miljoonaa euroa, ja kaikkiaan 60 000 (53 000) neliömetriä oli vuokrattuna vuoden lopussa.
Aalto-korkeakoulusäätiö on myöntänyt omistamillensa tytäryhtiöille toistaiseksi voimassa olevia konsernin sisäisiä luottoja. Vuoden 2025 loppuun mennessä Aalto-korkeakoulusäätiö oli myöntänyt luottolimiittejä 302 miljoonaa euroa, ja Aalto-yliopistokonsernin kiinteistöyhtiöt olivat nostaneet luottolimiiteistä 168 miljoonaa euroa yliopiston toimintaa tukevien kiinteistösijoitusten rahoittamiseen, pääasiassa Otaniemen kampusalueella. Luottolimiitit ovat vakuudettomia ja niiden korot ovat markkinaperusteisia ja sidottu euriborkorkoihin. Vuokrat on hinnoiteltu markkinaehtoisesti.
Keskinäiset kiinteistöyhtiöt ja kiinteistöpalveluyhtiö on lueteltu liitteessä 43, kohdassa ’Kiinteistöpalveluyhtiö ja keskinäiset kiinteistöyhtiöt’.
TASEEN LIITETIEDOT, 1 000 €
18. SIJOITUSTOIMINNAN VARALLISUUS
Sijoitusomaisuus, joka on arvostettu käypään arvoon
Sijoitukset
Rahastot *
Howard Fund Limited
* Hamilton Lane Aalto Fund on Aalto-korkeakoulusäätiön omistama rahasto, jossa ulkopuolinen varainhoitaja sijoittaa pääomarahastoihin Aalto-korkeakoulusäätiön suunnitelman mukaisesti. Rahastolla on sijoituksia 61 pääomarahastossa vuoden 2025 lopussa. Sijoituksia on tehty sekä oman pääoman ehtoisesti sijoittaviin private equity -rahastoihin että vieraan pääoman ehtoisesti sijoittaviin private credit -rahastoihin. Liitteissä 29 ja 35 on lisätietoa Hamilton Lane Aalto Fundiin liittyvistä sijoitussitoumuksista.
** Summa ei sisällä yliopiston sisäisten pankkitilien tasausta 1,215 miljoonaa euroa endowmentin ja varsinaisen toiminnan välillä.
Sijoitustoiminnan varallisuus yhteensä
Aalto-korkeakoulusäätiö sijoittaa vain rahastoihin, joiden kotipaikka on sitoutunut automaattiseen verotietojen vaihtoon OECD:n (CRS) tai Yhdysvaltojen (FATCA) raportointistandardien mukaan.
Hybridirahasto: pääoman tuotto ja itse pääoma käytetään
TASEEN LIITETIEDOT, 1 000 €
24. SIDOTUT RAHASTOT
TUTKIMUKSEN JA TAITEEN KEIHÄÄNKÄRJET
Tekniikan koulutusalan rahastot
Kemiantekniikan korkeakoulun rahastot
Pääomittavat ja hybridit *
professuurirahasto
Tulouttavat
Bioinnovaatiokeskuksen rahasto
Puumateriaalitekniikan opetuksen rahasto
Sähkötekniikan korkeakoulun rahastot
Pääomittavat ja hybridit *
Älyrakennusten työelämäprofessuurirahasto *
Tulouttavat
Insinööritieteen koulukohtaiset rahastot
Pääomittavat ja hybridit *
professuurirahasto
työelämäprofessuurirahasto
ja ympäristötekniikan lehtorirahasto
käsittelyn työelämäprofessuurirahasto
Perustieteiden korkeakoulun rahastot
Pääomittavat ja hybridit *
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun rahastot
Pääomittavat ja hybridit *
in Design PoP rahasto *
Humanitäärisen arkkitehtuurin työelämäprofessuurirahasto
tutkimuksen vierailijaprofessuurirahasto
Nils Erik Wickbergin rahasto
Elokuvataiteen (ELO) rahasto
Muotoilun alan väitöskirjatyön rahasto
Radikaali luovuus rahasto
* Hybridirahasto: pääoman tuotto ja itse pääoma käytetään
Rahaston oma pääoma 1.1. Sidotun rahaston tuotto
lahjoitukset
käyttö tilikaudella
oma pääoma
TASEEN LIITETIEDOT, 1 000 €
24. SIDOTUT RAHASTOT Rahaston oma pääoma 1.1.
TULEVAT KYVYT
Tulouttavat
rahaston tuotto
lahjoitukset
käyttö tilikaudella
tulevien opiskelijoiden tukirahasto
Kauppakorkeakoulun rahastot
Pääomittavat
G. W. Sohlbergin rahasto
Pauligin rahasto
keräyksen Naistoimikunnan rahasto
rahasto
Lehden nimikkorahasto
korkeakoulun rahastot Pääomittavat
Insinööritieteen koulukohtaiset rahastot
Pääomittavat Fabian ja Jaakko
Perustieteiden korkeakoulun rahastot
Pääomittavat
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun rahastot
Pääomittavat
Helmi Grönlund-Herlinin rahasto
Sidottujen rahastojen varat käytetään yliopiston toimintaan lahjoittajien kohdistamalla tavalla. Pääomittaville rahastoille annetaan yliopiston sijoitusvarallisuuden käyttöpolitiikan mukainen tuotto. Rahastot on ryhmitelty rahaston teeman, tyypin ja koulutusalan mukaan.
TASEEN LIITETIEDOT, 1 000 €
25. VAPAAT RAHASTOT
26. VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma
MUUT LIITETIEDOT, 1 000 €
27. LEASINGVASTUUT
Seuraavalla tilikaudella erääntyvät maksut
28. VUOKRAVASTUUT (sis. alv)
Seuraavalla tilikaudella
29. SIJOITUSSITOUMUKSET
Pääomarahastot
Säätiö 2025
Säätiö 2024 Konserni 2025 Konserni 2024
Säätiö 2025
Säätiö 2024 Konserni 2025 Konserni 2024
Säätiö 2025
Säätiö 2024
Hamilton Lane Aalto Fund 364 617 418 243
Sijoitussitoumusten aikajänne on kuvattu liitteessä 35.
30. JOHDANNAISSOPIMUKSET
Konsernin johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia ja valuuttajohdannaisia. Johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa. Sopimukset pidetään lähtökohtaisesti sopimuskauden loppuun. Mikäli jokin sopimus päätettäisiin ennenaikaisesti, yliopisto on sitoutunut maksamaan päättämisestä vastapuolelle aiheutuvat purkukustannukset.
Koronvaihtosopimuksilla suojataan nykyistä ja ennustettua lainasalkkua markkinakorkojen nousulta vaihtamalla lainasopimusten vaihtuva korko kiinteäksi. Säätiön nykyiset koronvaihtosopimukset erääntyvät vuosina 2026-2027. Korkojohdannaisia käytetään vain suojaavaan tarkoitukseen. Korkosuojaussopimusten ja suojattavien lainojen ehdot eivät ole yhteneväiset ja siksi johdannaiset kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Vuonna 2024 Aalto-korkeakoulusäätiö laski liikkeelle kiinteäkorkoisia vakuudettomia velkakirjoja, jotka erääntyvät vuosina 2039 ja 2044.
Säätiön sijoitustoiminnassa johdannaisia voidaan käyttää sijoitusstrategian mukaisesti kolmeen käyttötarkoitukseen: suojaustarkoitukseen, allokaatiomuutoksiin tai sijoitustoiminnan tehokkaampaan toteuttamiseen. Vuonna 2025 sijoitustoiminnassa on käytetty valuuttajohdannaisia sijoitussalkun valuuttariskien suojaamiseen.
Avoimien johdannaissopimusten kohde-etuusarvot sekä käyvät arvot on esitetty alla.
Säätiön omistamat yhtiöt ovat tehneet alv-vähennykset kiinteistöinvestoinneistaan ja niihin liittyy velvoite tarkistaa tehtyä vähennystä, jos jonkin kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu.
Esitetyt luvut vastaavat tasearvoja. Tilikauden 2025 aikana ei ole tapahtunut siirtoja tasojen välillä.
MUUT LIITETIEDOT, 1 000 €
35. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
Riskienhallinta on olennainen osa Aalto-yliopiston johtamisjärjestelmää ja riskienhallinta tukee yliopiston strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Aalto-yliopiston riskienhallinnan periaatteet sekä riskienhallinnan prosessit ja vastuut määritellään säätiön hallituksen hyväksymässä riskienhallintapolitiikassa. Taloudellisten riskien hallinnoinnin pääperiaatteet ja riskilimiitit on lisäksi määritelty säätiön hallituksen hyväksymissä sijoitustoiminnan hyväksyntävaltuuksissa ja riskilimiiteissä sekä treasury-politiikassa.
Hintariski
Yliopiston hintariskistä merkittävimmän osan muodostaa sijoitustoiminnan osakemarkkinariski.
Alla on esitetty taloudellinen vaikutus Aalto-yliopiston koko sijoitusomaisuuteen, mikäli osakemarkkinat laskisivat 20 % muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Vaikutusta laskettaessa on huomioitu osakesijoitusten markkinaherkkyys. 20 % laskennallinen vaikutus vastaa omaisuusluokan riskitasoa.
2025
Osakemarkkinat -20 %
Vaikutus tulokseen -188 585
Vaikutus omaan pääomaan 0
Kokonaisvaikutus -188 585
Valuuttariski
Yliopiston pääasiallinen valuuttariski muodostuu sijoitustoiminnan sijoituksista muihin kuin euro-määräisiin kohteisiin sijoittaviin rahastoihin. Alla on esitetty taloudellinen vaikutus Aalto-yliopiston sijoitusomaisuuteen tilanteessa, jossa euro vahvistuisi 10% kaikkia muita valuuttoja vastaan. Vaikutusta laskettaessa on huomioitu sijoitussalkun todellinen valuuttajakauma sijoitusinstrumenttien kohdesijoitusten mukaisesti, mukaan lukien mahdolliset valuuttasuojaukset. 10 % laskennallinen vaikutus vastaa omaisuusluokan riskitasoa.
2025 Euron vahvistuminen vs. muut valuutat
10 %
Vaikutus tulokseen (valuuttajohdannainen) -124 152
Vaikutus omaan pääomaan 0
Kokonaisvaikutus -124 152
Korkoriski
Yliopiston toimintaan liittyy korkoriski osana sijoitustoimintaa ja velkarahoitusta. Sijoitustoiminnassa korkoriski määritellään korkotason muutoksen aiheuttamaksi markkina-arvon muutokseksi. Korkotason muutokset vaikuttavat käänteisesti korkorahastojen markkinaarvoihin ja niitä hallitaan sijoitusten duraatiolla. Velkarahoituksen korkoriski aiheutuu kampusinvestointeihin otettujen vaihtuvakorkoisten lainojen korkokulujen kasvusta markkinakorkojen noustessa. Tätä riskiä hallitaan koronvaihtosopimuksilla. Markkinakorkojen muutosten taloudellista vaikutusta on arvioitu alla olevassa taulukossa. Yhden prosenttiyksikön muutos kuvaa hyvin vaikutusten merkittävyyttä.
Vaikutus tulokseen korkokustannuksina -231 231 Vaikutus tulokseen markkina-arvon muutoksena -65 65
Kokonaisvaikutus -783 783
Maksuvalmiusriski
Yliopiston maksuvalmiusriskiä vähentää se, että pääosa investoinneista tehdään likvidien rahasto-osuuksien ja ETF:n kautta. Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusinstrumenttien sopimuksiin perustuvat maksusitoumukset.
Maksusitoumukset Yhteensä 1 vuosi 2-5 vuotta 6-10 vuotta Yli 10 vuotta
Sijoitussitoumukset (Hamilton Lane Aalto Fund)
Korolliset rahoitusvelat (lyhennykset ja korot)
Johdannaissitoumukset (netto)
Maksusitoumus- ja johdannaissitoumustaulukossa ovat mukana konserniyhtiöiden sitoumukset.
MUUT LIITETIEDOT, 1 000 €
35. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
Luottoriski
Yliopiston saamisten luottoriskiä pienentää se, että toimintaa rahoittavat julkiset instituutiot, kuten Suomen Akatemia, Business Finland ja EU. Sijoitustoiminnan luottoriskin mahdolliset taloudelliset vaikutukset liittyvät suurelta osin edellä kuvattuihin riskiluokkiin, erityisesti korkoriskiin ja hintariskiin. Sijoitustoiminnan vastapuoliriskiä seurataan hallituksen määrittelemissä rajoissa. Johdannaissopimusten vastapuoliriskiä on vähennetty sopimalla käteisvakuudesta käyvän arvon mukaisesti.
Poliittinen riski
Poliittiset päätökset ja tapahtumat saattavat merkittävästi vaikuttaa yliopiston taloudelliseen tilanteeseen. Yliopiston pääasiallinen poliittinen riski liittyy yliopistosektorin julkisen rahoituksen kehittymiseen pitkällä aikavälillä. Riskejä liittyy myös yliopistosektorin rahoituksen kohdentamiseen yliopistojen välillä.
Alla on esitetty taloudellinen vaikutus, mikäli yliopiston osuus opetus- ja kulttuuriministeriön kokonaisrahoituksesta yliopistoille muuttuisi yhden prosenttiyksikön muiden tekijöiden pysyessä ennallaan. Yksi prosenttiyksikkö heijastaa suurinta toteutunutta muutosta.
-1 % +1 %
Vaikutus tulokseen -21 094 21 094
Vaikutus omaan pääomaan 0 0
Kokonaisvaikutus -21 094 21 094
36. OIKEUDENKÄYNNIT JA MUUT KORVAUSKANTEET
Aalto-korkeakoulusäätiöllä ei ollut 31.12.2025 vireillä oikeudenkäyntejä, joihin liittyy taloudellisia riskejä.
37. MUUT VASTUUSITOUMUKSET Kovenantit
Aalto-yliopistokonsernin kampuskehityshankkeiden investointien rahoitus hoidetaan Aalto-korkeakoulusäätiön nostamilla lainoilla ja liikkeellelaskemilla vellkakirjoilla. Neuvotellut lainat ja velkakirjat ovat vakuudettomia, mutta niihin sisältyy rajoittavia ehtoja. Ehdot rajoittavat muun muassa organisaation ja kiinteistöomaisuuden järjestelyjä sekä velkaantumista ja vakuuksien antamista. Ehtoihin ei ole tehty materiaalisia muutoksia vuonna 2025.
38. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT
Tilintarkastuspalkkiot
39. HENKILÖKUNNAN LUKUMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN
Opetus- ja tutkimushenkilöstö
40. JOHDON PALKAT JA PALKKIOT
Hallitusten jäsenten, toimitusjohtajien ja rehtorin palkat ja palkkiot
41. HENKILÖSTÖÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT
OKM:N TALOUSHALLINNON KOODISTON MUKAISESTI (SÄÄTIÖ)
Osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, jolla on tohtorikoulutus
Työtyytyväisyys (asteikolla 1-5)
42. SÄÄTIÖN JA SEN LÄHIPIIRIN VÄLISET TALOUDELLISET TOIMET
Perustajat ja perustajien ja säätiön tytäryhteisöt
Hallitusten jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtajat ja sijaiset, tilintarkastajat, säätiön johto ja näiden määräysvallassa olevat yhteisöt
