RUOTSIN LENTOTIEDUSTELUMUSEO Teksti: Jukka O. Kauppinen Kuvat: Jari Viitala
Tukholmasta lounaaseen sijaitseva Nyköping on muutakin kuin Tukholman halpalentokenttä. Se oli myös kylmän sodan lentotukikohta, josta käsin moikkailtiin niin suomalaisia Draken-lentäjiä kuin Neuvostoliiton ilmapuolustusta.
S
uomesta katsottuna Nyköping on lähes näkymätön paikkakunta, vaikka se on ihmeen lähellä. Eihän sinne aja Tukholmasta kuin tunnin, puolentoista verran. Se on lähempänä Tukholmaa kuin Tampere Helsinkiä. Jos matka suuntautuu laivasatamasta kohti Etelä-Ruotsia tai Tanskaan, niin siinähän se on aivan matkan varrella. Joten jos ei ole kovin kiire, kannattaa ehdottomasti laittaa vilkku päälle Stockholm Skavska Flygplatsin kylttien ilmaantuessa. Kentän kupeesta löytyy varmasti päivän paras taukopaikka. Nyköpingin F11-ilmailumuseo ei näet ole aivan mikä tahansa ilmailumuseo. Museo on perustettu lentokentältä aikoinaan toimineen Ruotsin ilmavoimien F11-lennoston toiminnan ja ylipäätään Ruotsin lentotiedustelutoiminnan historian taltioimiseksi, tutkimiseksi ja elävöittämiseksi.
52
3/2022
F11 ei ollut mikä tahansa lento-osasto, vaan erityisesti Neuvostoliiton ja Baltian raja-alueiden lentotiedustelusta vastannut tiedustelulennosto, johon kuului enimmillään neljä laivuetta. Se ei ollut maailman yksinkertaisin asia kylmän sodan vuosina. F11:sta lentäjät kohtasivat maailman vaarallisimman ilmapuolustuksen niin sanotusti silmästä silmään, tai pikemminkin linssistä silmään tai ilmatorjuntatutkaan tarkkaillessaan itäblokin tapahtumia. Oli rauha tai ei tai ilmatila miten kansainvälinen tahansa, niin Neuvostoliiton toimista ei voinut olla koskaan varma. Sen moni ruotsalaislentäjä havaitsi kylmän sodan vuosina, joskus kalleimman hinnan kautta.
Kylmän sodan taivailla Nyköpingin ilmailuyhdistyksen ylläpitämä museo tarjoaa näkökulman Ruotsin ilmavoimien kylmän sodan tiedustelutoimintaan muun muassa lentokoneiden, esineiden, pienoismallien ja tiedusteluvarustusten kautta. Yhdistys toimii täysin epäkaupallisesti ja nojaa työssään talkoisiin ja vapaaehtoisten päivystäjien työhön. Niinpä museo ei ole auki kuin kahtena päivänä viikossa, joskin ennakkoon sovittuna esimerkiksi ryhmille järjestyy vierailu ja opastuskin. Museon anti on toisaalta tyypillistä pienelle ilmailumuseolle, toisaalta hyvinkin omintakeista. Vanhaan hangaariin rakennetussa päärakennuksessa on klassinen lentokoneiden, moottoreiden ja vekottimien sotku: koneita ja moottoreita on limittäin ja lomittain. Tunnelma on kuitenkin kotoisa: valoisassa ja värikkäässä hallissa on mukava kahvila, kirjasto ja is-
tumatilaa. Simulaattoreitakin on: 250– 500 kruunulla pääsee lentämään 30–60 minuutiksi Viggenillä, JAS 39:llä tai Piper Senecalla. Lisäksi Drakenin ohjaamossa voi ottaa kylmät tyypit. Kokonaisemmista lentokoneista, niiden historiasta ja käytöstä kiinnostuneille on tarjolla kolme erityislaatuista konetta: S 29 Tunnan, S 35E Draken ja S 32 Lansen sekä puolikas SF 37 Viggen; kaikki tuttuja koneita ilmailuhistorian hävittäjäsivuilta, mutta F11-museon koneet ovat tiedustelumuunnoksia. Historia on kirjaimellisesti käsin kosketeltavaa, sillä siinä missä koneiden hävittäjäversiot eivät koskaan osallistuneet tositoimiin, niin nämä tiedustelukoneet ovat hivelleet rautaesiripun rajoja ja kurkkineet sen takana näkyvään punasävyiseen maailmaan. Kokonaisina koneina löytyy myös SK 61 Bulldog, Piper PA18 Super Cub ja Bergfalke-liitokone. Museon toisessa rakennuksessa havainnollistetaan lisää kylmän sodan tiedustelutoimintaa, ja esillä oleva kalusto on omiaan herättämään väristyksiä etenkin valokuvaajien keskuudessa. Erilaiset viesti- ja tiedustelulaitteet, monipuolinen kameravalikoima ja tiedustelukuvien kehitys- ja tulkintalaitteet ovat äärimmäisen mielenkiintoisia, kun miettii, kuinka niitä on aikoinaan käytetty. Esimerkiksi Viggeneissä käytetty kamerajärjestelmä on pituudeltaan toista metriä. Koneen rungon alle pitkittäin asennetulla kameralla kuvaaminen on ollut kuin rynnäkkölentämistä – nokka kohti neuvostolaivaston aluksia, ja kamera käy. Tutkan tai asejärjestelmien sijaan lentäjä on käyttänyt rynnäkkölentoa muis-
