Korona vauhditti askeleita kohti valkuaisomavaraisuutta Kun maailmalta kantautui huolestuttavia uutisia koronaviruksen leviämisestä alkuvuodesta 2020, suomalaisilla maatiloilla mieliin hiipi huoli valkuaisen riittävyydestä ja saatavuudesta ulkomailta. Mahdolliset valkuaisen saatavuusongelmat laittoivat monet viljelijät harkitsemaan valkuaiskasvien lisäämistä viljelysuunnitelmiin.
S
uomessa on tehty pitkäjänteistä työtä valkuaisomavaraisuuden saavuttamiseksi, mutta kotimaiset maatilat ovat edelleen pitkälti tuontivalkuaisen varassa. Suomeen tuodaan soija- ja rapsipohjaisia rehuja runsaasti, sillä Suomen omavaraisuus täydennysvalkuaisrehujen osalta on vain noin 15 %. Luonnonvarakeskus Luken mukaan kuluvana vuonna Suomessa hernettä on viljelty ennätysmäärä. Viime kesänä hernettä oli viljelyksessä 24 900 hehtaarin alalla, mikä on suurin herneen viljelysala sataan vuoteen. Herneen viljely on aikaisemmin koettu haastavaksi, sillä etenkin vanhojen lajikkeiden puinti on ollut työlästä. Herneen viljelyominaisuudet ovat kuitenkin parantuneet uusien lajikkeiden myötä. Rypsin ja rapsin viljelyalat sen sijaan ovat vähentyneet: tänä vuonna niitä oli viljelyksessä vähiten sitten vuoden 1977. Myös maa- ja metsätalousministeriö teki päätöksiä keväällä vallinneiden poikkeusolojen vuoksi ja kohdensi lähes kolme miljoo-
Meijän Luvalla 12/2020
naa euroa lisäpanostusta valkuais- ja öljykasveille. Myönnetty lisäys vuoden 2020 EU:n valkuais- ja öljykasvien tuotantosidonnaiseen palkkioon tarkoitti yli 40 %:n korotusta EU-palkkion kokonaismäärään, mikä omalta osaltaan selittänee herneen viljelyalan kasvua Suomessa.
Omavaraisuutta kohti eri kasvilajeilla Ranskassa valkuaisomavaraisuuteen on ryhdytty hakemaan ratkaisua sinimailasesta. Suomen kannalta sinimailasen viljelyn haasteeksi muodostuu heikko talvehtimiskyky, minkä vuoksi sinimailasta viljellään Suomessa lähinnä seoskasvustoissa. Sinimailanen ei kestä keväthallaa, joka voi tappaa mailasen maanpäällisen kasvuston kokonaan. Ilmaston lämpenemisen myötä Etelä-Suomessa voi kuitenkin pian avautua mahdollisuus viljellä sinimailasta laajemminkin. Kotimainen rehuvalmistaja A-Rehu Oy on ottanut tavoitteekseen siirtyä kokonaan kotimaiseen valkuaiseen 2020-luvun alku-
6
puolella. Tavoite pyritään saavuttamaan korvaamalla ulkomailta tuotu soija kuoritulla kauralla, ohravalkuaisrehulla, herneellä ja härkäpavulla. A-Rehun hankintapäällikön Taneli Marttilan mukaan viljelijöitä on ollut helppo saada mukaan valkuaiskasvien viljelyyn, sillä A-Rehu takaa sopimusviljelijöille herneestä ja härkäpavusta vähintään 200 €/ tn:n takuuhinnan, mikä on ollut viljelijöiden mieleen. –Viljelijät ovat kiinnostuneita hyvistä puolista, joita typpeä sitovat palkokasvit, kuten herne ja härkäpapu, tuovat mukanaan. Hyviin ominaisuuksiin kuuluvat ehdottomasti muun muassa typen sidonta, lannoitteiden käytön väheneminen, m aanrakenteen paraneminen, viljojen kasvitautien väheneminen sekä ennen kaikkea satotasojen selvä parannus viljoilla, kertoo A-Rehun hankintapäällikkö Marttila.
Tavoitteita kohti aikataulussa A-Rehu on edennyt kohti valkuaisomavaraisuustavoitettaan aikataulussa suunnitelman mukaisesti.
