Korona kannustaa uusiin innovaatioihin Ovatko biopohjaiset maskit pian jo täällä? Kotimainen, uusiutuvista raaka-aineista valmistuva kuitukangas lisäisi Suomen huoltovarmuutta ja toisi lisämahdollisuuksia metsien hyödyntämiseen.
T
erveyden ja hyvinvoinnin laitos THL antoi elokuussa suosituksen kasvomaskien käytöstä tilanteissa, joissa lähikontakteja ei voida välttää, esimerkiksi joukkoliikenteessä. Itsetehtyjen kankaisten kasvomaskien ohjeita on ilmestynyt useita, mutta maskien suojausteho on yleensä heikko ja hengittäminen useiden kangaskerrosten läpi voi olla vaikeaa. Kertakäyttöisiä maskeja on ilmestynyt sekä markettien hyllyille että verkkokauppoihin. Samalla terveydenhoitoalalla on tarvittu enemmän suojaimia kuin koskaan ennen. Mistä kysyntään vastaavat suojaimet tulevat? Suuri osa tuodaan yhä ulkomailta, missä olemassa olevat tehtaat ovat saaneet lisättyä kapasiteettia nopeasti. Kotimaista suojaintuotantoa kuitenkin kaipailtiin jo keväällä, kun Huoltovarmuuskeskuksen varastot hupenivat ja osa suojaimista osoittautui vanhentuneiksi. Myöskään kaikki Kiinasta toimitetut suojavarusteet eivät vastanneet terveydenhuoltoalan vaatimuksia. Kansalaisille tarkoitettuja maskeja oli kaupan hyvin vähän, joten suositukset pohjautuivat vahvasti turvaväleihin.
Meijän Luvalla 12/2020
Keväällä kuluttajille sopivien suojainten valmistuksen aloitti vihtiläinen Globe Hope Oy, ja syksyllä suomalaisia maskeja ja hengityksensuojaimia valmistavia yrityksiä oli jo useita. Keskolle kotimaisia kansalaismaskeja valmistaa Filterpak ja S-ryhmälle Teho-Filter. Kaikkia yrityksiä yhdistää yksi tekijä: materiaali. Kaikkien maskien valmistamiseen käytetään Ahlström-Munksjö Oy:n Tampereella valmistamaa korkealaatuista kuitukangasta. Tällä hetkellä kuitukankaan materiaali on uusiutumaton ja maaöljypohjainen polyesteri.
Biopohjainen kuitukangas voisi parhaimmillaan myös auttaa ratkaisemaan maskien jäteongelmaa, sillä nykyisiä maskeja ei voi kierrättää.
36
Täysin kotimaisen maskin valmistaminen on kuitenkin mahdollista, ainakin tulevaisuudessa. Suomessa biopohjaista kuitukangasta on kehitelty LUT-yliopiston BIOPROT-hankkeessa, jota Business Finland on rahoittanut koronakriisirahastosta. Kuitukangas parantaisi Suomen suojainhuoltovarmuutta,sillä raaka-aineeksi sopivaa puuhaketta on metsissä runsaasti. Olisiko uusiutuvasta materiaalista valmistetusta kuitukankaasta vientivaltiksi Suomelle? –Mielenkiintoinen mahdollisuus muiden sellusovellusten joukossa, kommentoi Metsäteollisuuden innovaatioasioiden päällikkö Antti Tahvanainen biopohjaisen kuitukankaan valmistusta Suomessa. Tahvanainen näkee hyvänä mahdollisuutena sellulle mahdollisesti saatavan arvonlisän, mutta huomauttaa, että tutkimuksen vielä ollessa käynnissä arvioita on haastavaa laatia. Valmistuksen kustannuksia suuremmassa mittakaavassa ei vielä tiedetä eikä näin ollen sitäkään, miten ne vertautuvat perinteiseen muovisulaan. Alalla on myös kovaa kilpailua, sillä Aasiassa on mo-
