Kalastus-lehti 1/2023

Vinkit

VEITSIEN TEROITTAMINEN

Koeajossa

ALUTROLL 500 MEGASNAPPER

1/23

ILMAINEN

GRATIS FREE

Esittelyssä KEVÄISTÄ

Ei vain järville sopiva kalastusmuoto

Kova työ palkitsee

SUURAHVENTA

LIVEKALASTUS MERELLÄ

CALICO CAT FLAT LIPPAUISTIN Erä-lehden 12/21 VUODEN HAUKIVIEHE.

ECO MASTER KALAVERKKO 1,8 m Lyijytön kalaverkko kohopaulalla. Koot 35-60 mm.

CALICO CAT LIPPAUISTIN Calico cat aivan legendaarinen lippauistin! Myymälästä löytyy parhaat koot ja värit.

CALICO CAT LIPPAUISTIN KALALLA

UNYL FLEX JA FLEX PLUS SIIMA Vahvuudet: 0,25 mm / 640 m 0,30 mm / 460 m 0,35 mm / 365 m 0,40 mm / 250 m 0,45 mm / 180 m

UNYL BRAID X8 KUITUSIIMA 115 m Vahvuudet:

2190 1195

SUMMIT RETKEILIJÄN ENSIAPULAUKKU Sisältää punkkipihdit.

7 49

SUMMIT 3-OSAINEN TERÄS RUOKAILUVÄLINE

1295

SUMMIT TERÄSMUKI VÄRILLINEN  Kestävä ja ontto teräsmuki! Kahvana kätevä karbiinihakanen, helppo kiinnittää esim. reppuun.

SUMMIT KOMPASSI GP-SX1 Laadukas kompassi edullisesti! Kartta- ja mitta-asteikko suurennuslasilla.

599

MASTER VIEHESARJA AHVEN 50 Rasiassa 4 lippauistinta ja 3 lukkoleikaria.

KOKO L

1395

Valikoima vaihtelee myymälöittäin.

SUMMIT ASTIASTO TERÄS L

Ruostumaton teräsastiasto voidaan pestä astianpesukoneessa reissun päätteeksi. Sisältää kattilan, kannen ja lautasen. Kattilan vetoisuus 1 L.

Onnellisuus, mitä se on?

Muistaako kukaan vielä, millaista elämä oli ennen koronaa, Ukrainan sotaa, kallista energiaa tai korkeita korkoja? Katselin puhelimesta kuvia vuodelta 2019, jolloin edellä mainituista tapahtumista ei oikeastaan ollut mitään aavistusta.

Tai no kyllähän Venäjä oli Krimillä jo, mutta asia ei saanut niin suurta huomiota. Neljän vuoden takaisissa kuvissa näkyi paljon iloa ja hymyä sekä halauksia että kättelyitä. Elämä tuntui olevan varsin huoletonta.

Sitten kaikki muuttui. Tuli korona, tuli sota ja korot lähtivät nousun, eikä inflaatiokaan ole pysynyt enää aisoissa. Käytössä oleva rahamäärä on pienentynyt, mutta silti perusasiat pitää hoitaa. Silti kuitenkin Suomi valittiin jälleen maailman onnellisimmaksi maaksi. Miten tämä kaikki on mahdollista?

Uskon, että varsinkin kalastuksen harrastajat ovat varsin onnellista väkeä, sillä me liikumme paljon luonnossa ja luonto on meille harrastuksen tärkein osatekijä. Tutkimusten mukaan meillä Suomessa luonto nousee säännöllisesti tärkeäksi onnellisuustekijäksi, sillä kuka tahansa voi täällä päästä luontoon oleilemaan, kalastamaan, vaeltamaan tai metsästämään niin halutessaan. Tämä tekee meistä tasavertaisia – pääsy luontoon ei erottele sitä oletko rikas vai rahaton.

Ehkä pientä osviittaa onnellisuudesta sain, kun helmikuussa viimein saatiin järjestettyä Helsingin Venemessut. 64 000

kävijää osoitti, että kohtaamisia ja unelmia tarvitaan. Kävin myös Tukholmassa Sportfiske-messuilla maaliskuussa ja siellä oli aivan vastaava tunnelma.

Jo pelkästään se, että pääsi juttelemaan oman henkisten ihmisten kanssa mielekkäistä aiheista toi hyvän olon tunteen. Ja kun avovesikalastuskausikin on juuri alkamassa, niin en valita!

Onnellista kalastuskautta 2023,

SISÄLLYS 1/2023

Lisää kohoista sivulla 42

10 Pääkirjoitus

12 Livekalastus merellä – Ville-Matti Blomqvist

20 Kevään suurahventa mereltä – Tomi Valkamaa

28 Hauen täkykalastus – Jari Kettukangas

34 Moderni kalastuskajakki – Janne Koivisto & Antti Kymäläinen

42 Kohon merkitys onginnassa – Juha Ojaharju

48 Harjuksen virvelikalastus – Matias Aho

52 Kuivapuku tarjoaa turvaa – Antti Zetterberg

56 Katsaus mittarikeloihin, osa 1 – Juha Happonen

58 Maan Mainiot Kalamiehet | Konsta Verho – Antti Zetterberg

60 Hapansilakka | surströmming – Kari Nyberg

62 Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä

64 Veitsi ja sen teroittaminen, osa 1 – Kari Nyberg & Sakke Yrjölä

70 Patologit | Vantaanjoki – Jani Helminen

72 Koeajossa Alutroll 500 Megasnapper CC

– Antti Zetterberg & Jesse Hyväri

78 Tekniikka

80 Kalastajan litiumstarttiakut – Jani Mäkeläinen

84 Uutta & kokeiltua

108 Juha Happosen kalastusniksit

112 Mika Vornasen kolumni

JULKAISIJA

Krook Media Oy

Itälahdenkatu 22 B

00210 HELSINKI

www.krookmedia.fi

PÄÄTOIMITTAJA

Antti Zetterberg

TOIMITUSSIHTEERI

Mikey Sarelin

TOIMITUS

Janne Koivisto

Niko Satto

AVUSTAJAT

Ari Paataja

Tuomas Salusjärvi

Mika Vornanen

Janne Sullström

Kalle Paavola

Jörgen Larsson

Jani Helminen

Kristian Keskitalo

Anders Krus

Jasper Pääkkönen

Mari Elal

Kari Lossi

Pasi Taponen

Jens Bursell

Juha Ojaharju

Emma Becker

Kim Jaatinen

Sakke Yrjölä

Anna-Maija Ahokas

Jaakko Varjokorpi

Peter Lahti

Aki Janatuinen

Tuomas Peltonen

Sami Pitkänen

Santtu Poutanen

Mika Nummisto

Kimmo Mujunen

Veikko Saikkonen

Ville Lahikainen

Jesse Hyväri

Hannu Huttunen

Markus Tandefelt

Esko Lahtinen

Viljami Huhtala

Timo Palokas

Markus Männistö

Mikko Kuikka

Matti Jännäri

Jan Friström

Juha Happonen

Jani Himanko

Jani Mäkeläinen

KANNEN KUVA

Ville-Matti Blomqvist

ILMOITUS MYYNTI

Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi

PAINOPAIKKA Printall

SEURAAVA NUMERO

Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2023

PAINOS 30.000 kpl

TILAAJAPALVELU Jaicom Oy

Puh. 03-42465340

asiakaspalvelu@jaicom.com

”Iso kala tulossa! Haavaamisvaiheessa koho kannattaa jättää haavin ulkopuolelle, muuten se menee helposti rikki.”

LIVEKALASTUS sopii myös merelle

Liveluotainten avulla tapahtuva kalastus on ollut hurjassa nosteessa viime vuosien aikana ja eri järviltä on rikottu ennätyksiä toisensa perään niin haukien kuin kuhienkin osalta. Mutta voiko merikalastaja saada suurempia kaloja liveluotaimen avulla tai jopa oppia täysin uuden kalastusmuodon?

Toimin kalastusoppaana pääosin merialueella ja olen haikeana seurannut järviltä saatujen jättikalojen raportteja. Aloin pari vuotta sitten miettimään, että pakkohan sitä merelläkin on isoa kalaa olla, ne pitäisi vain ensin löytää. Merilivettely on pienehkössä piirissä ollut suosittua jo hyvän aikaa ja saaliillekin on jo päästy.

On hyvä korostaa, että karttunutta kalastuskokemusta, paikkatietoa ja -taitoa ei livekalastus sivuuta mitenkään. Päinvastoin se täydentää jo koettua ja opittua ja siksi avaakin mielestäni todellisen Pandoran lippaan kokeneemmallekin kalastajalle. Mitä meri pitääkään sisällään ja olisiko sieltä mahdollisuuksia järvien kaltaisiin petoihin?

Käyn seuraavassa läpi vinkkejä, miten liveluotainteknologiaa voi merellä hyödyntää kuhan, hauen ja ahvenen suhteen.

Kuha

Merialueet, joista legendat kertovat tulleen isoja kuhia verkolla tai vaikka uistellen, ovat heti potentiaalisia alueita livekalastajalle. Kala, joka alueelta on joskus saatu, on vuodenaika huomioiden tullut sinne syystä. Syynä voi olla syksyinen vaellus virtavesialueille, kutualue tai saaliskalan houkutus.

Kuhan suhteen on hyvä huomioida kutualuerauhoitus, sillä usein iso kuha tulee matalaan jo ennen kutuajankohtaa. Kutualueelta kalastaminen ei ole suotavaa. Kudun jälkeen kuha valuu taas takaisin syvempiin vesiin.

Isot kalat ovat paikkauskollisia

Merikalastuksessa täytyy kattaa isoja alueita ja tunteja saa luotaamiseen kulumaan ennen onnistumista, mutta kun isojen kalojen oleskelualue on paikallistettu, homma helpottuu huomattavasti.

Isot kalat suosivat eri vuodenaikoina selkeästi tiettyjä alueita ja kalastajan on helppo monistaa samantapaiset alueet mielessään, jolloin kalastukseen käytettävä aika alkaa pikkuhiljaa normalisoitua ja onnistumisien määrä samalla kasvaa.

Kuha on kuitenkin reilu petokala ja ei kaihda sameissa vesissä sille tarjottuun jigiin iskemistä. Päinvastoin. Järven serkustaan se eroaa positiivisesti juurikin tärppihalukkuudellaan melko isojakin jigejä kohtaan.

Perustilanteessa isolle kalalle oikein tarjottuun jigiin saa melko pienellä yrittämällä kalan lyömään ahnaasti kiinni. Usein kalastettavan alueen vesi on sameampaa ja suo myös

sen, että kala ei juurikaan säiky lähelleen tuotua jigiä, vaan tärpin edellytyksenä voi olla miltei kosketuksiin asti viety vieheen valutus.

Samea vesi on täynnä monenlaista partikkelia kuten pikkukalaa ja levää, jolloin hieman kuhan näkökentän ohi tarjottu jigi ei aiheuta siinä välttämättä mitään reaktioita. Tämä tarkoittaa sitä, että heittojen pitää osua keilaan vielä tarkemmin ja jigin, sekä kalan, seuranta ruudulta on oltava äärimmäisen tarkkaa.

Kirkkaassa merivedess ä livekalastus on hieman enemmä n sääaltis Kirkkaassa vedessä kirkas taivas ja auringon porotus takaavat sen, että syöntipiikki voi venyä pitkälle iltapäivään, auringon hieman jo kallistuessa horisonttiin.

Valon määrän vähennyttyä kalan ruokailuaika lähenee, samoin sen huijaaminen vieheeseen helpottuu huomattavasti.

Kalastaessa kirkkaita vesiä on huomioitavia asioita paljon enemmän kuin sameissa vesissä. Yksi iso asia on veneen käsittely ja sen asemointi, sekä ennakoivat toimet etäältä tapahtuvaan kalastukseen.

Sameissa vesissä ei välttämättä ole ongelma ajaa miltei kalan päälle, kun taas kirkkaissa vesissä on venettä käsiteltävä rauhallisesti jo etäältä ja vaatimukset heittojen tarkkuuteen ovat aivan toiset.

Kilpailun järjestäjä:

Syksy on kuhankalastajan kulta-aikaa merellä Ruokakoon ja sen niukasti ylittäneet noin 50–60 cm kuhat viihtyvät syksyllä pitkin päivää mielellään reilusti lähempänä rantaa kuin isot lajitoverinsa. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat jyrkät kaislikon edustat ja noin 7–9 metrin syvyyskäyrä, joka on mainitun koon kuhille mieluisa syvyys kuluttaa aikaa, useimmiten lähellä olevaa pikkukalaa silmäillen.

Näille kaloille jigin tarjonta on melko hankalaa, juurikin pikkukalamassan ja samalla petojen kovan liikkuvuuden takia. Pikkukalaa kiertelevät jättihauet ja pienemmät kuhat tuntuvat olevan niin pikkukalan pauloissa, että jigin osuminen juuri nappiin liikkuvan kalan eteen tuntuu miltei mahdottomalta. Penkereeltä kun siirtyy kivenheiton ulommas ja etsii yksittäisiä tai muutaman yksilön parvissa liikkuvaa kuhaa, on saalis jo varmempi.

Isot kuhat liikkuvat syvien vesien pää llä Tämä asettaa rajoituksia kalastussyvyyksiin ja eettisin syvyys kalastaa kuhaa onkin 8 metriä ja sitä matalampana, sillä kuhan paineen säätely ei koukutettuna kunnolla onnistu. Olen seurannut kuhien liikkeitä liveluotaimella ja ne ovatkin melkoisen mielenkiintoisia. Välillä kala käy 20 metrin syvyydessä ja pinkoo sieltä sitten muutamassa sekunnissa miltei pintakalvoon takaisin.

Kuhan saadessa itse säätää paineitaan, se ei oletetusti vaurioidu, mutta ollessaan koukutettuna ja pakotettuna pintaa kohden, sen elimiin kohdistuva paineen vaihdunta on sille kohtalokkaan nopea.

Moraalista helpotusta tuo se, että merellä välive dessä uivista kuhista lähimpänä pintaa uivat kuhat ovat usein juuri ne ottavimmillaan olevat yksilöt. 7–8

OSALLISTU ARVONTAAN , jonka voittaja pääsee

elokuussa kalalle Ville Haapasalon kanssa.

NÄIN SE KÄY:

Jaa Instagram-postauksessa tai -tarinassa villein kalastuskuvasi hashtageilla #JAKKI ja #VilleinKalakuva

Osallistu kilpailusivustolla: tukku.net/VilleinKalaKisa

Pssst. Osallistu molemMISSA ja tuplaa kalaonnesi!

Kampanja-aika 1.5.-31.7.2023. Säännöt: tukku.net/villeinkalakisa

Hauelle ja kuhalle yllä Savage Gear Monster Slug 20 cm, keskellä Evä Baits 20 cm alla BaitJunkie 6,2.

Sisäselällä oleva syvänne kerää ympärilleen niin haukia kuin kuhiakin. Kuva Navionics.

Ahvenelle, mutta myös kuhalle BaitJunkie Jerk Shad 5 tuumaa, kes- kellä Tournament DFin 12,5 cm alla BaitJunkie Minnow 4,2 tuumaa.

Jyrkkä, noin 4-8 metrin kaislikkoreuna ison saaren länsipuolella kerää aina ruokakoon kuhia. Suuntaa luotaus hieman syvempää vettä kohden ja voit löytää suuremman kuhan. Kuva Navionics.

Livekalastuksessa tärpit ovat usein rajuja. joten koukujen on oltava teräviä, mutta myös suhteellisen paksulankaisia, jotta ne eivät väänny vastarissa.

metrissä uivat kalat tuntuvat harrastavan aivan jotain muuta kuin syömistä ja usein vähät välittävät niille tarjotuista jigeistä.

Ottavimmat syvyydet tuntuvat kokemusteni mukaan olevan 4–6 metrissä ja näistä pyydetyt kuhat ovat lähes aina vapautettavassa kunnossa, jos näin haluaa.

Merellä ison kuhan tavoittaa miltei poikkeuksetta selän syvimmän, jopa 15–27 metriä syvän alueen päältä. Päivinä, milloin luotain kertoo karua totuutta kalojen oleilusta reilusti pyyntisyvyyden alapuolelta, voi se olla kyseessä koko alueella.

josta voi tavoittaa kaikki kolme petokalalajia myös livellä. Ahvenet kivikoiden ulkopuolelta ja kuhat sekä hauet 6 metrin käyrän jälkeen. Kuva Navionics.

Tällöin aika on paras lääke ja vastuullisen kalastajan ei auta kuin odotella kalojen valumista syvistä vesistä matalampaan kerrokseen pyynnin mahdollistamiseksi.

Loppukauden kuha hautautuu monttuihin

Merenlahdissa lahtien syvät montut keräävät loppuvuodesta paikoittain valtavia määriä kookasta kuhaa. Alueiden profiili on yleisesti matalahkoa ja lahden osaan johon on muodostunut painauma, saattaa olla kuhille hyvinkin potentiaalinen loppuvuoden sijoitus kohde. Sieltä niitä on mahdollista pyytää aina jäihin saakka ja mikä ettei jäältäkin myös.

Hauki

Haukien livekalastus merellä tuntuu olevan järviversiotaan hankalampaa, vaikka isoja haukia tapaa usein kuhan livekalastuksen yhteydessä. Hauki vaeltelee syksyisin samoilla sisäselillä kuin kuha, topografisesti kuitenkin selvästi lähempänä rantaa, vaikka viimeinen välivesisiirtymä on vielä viikkojen päässä aivan loppusyksyllä.

Iso hauki voi olla joinain päivinä todella arka ja järvihauista poiketen tarjottu syötti ei joinain päivinä maistu sille lainkaan. Kirkkaissa vesissä suurhauki aistii sille tarjotun vieheen jo kaukaa ja syöntipäivään osuttaessa se saattaa uida uistinta vastaan jo etäältä. Silloin tiedossa on todella kova tärppi.

Kalastusvälineet ovat syytä olla järeämmästä päästä, niin kelat kuin vavatkin, sillä välivedessä tapahtuva isku uistimeen on kovuudeltaan vertaansa vaille ja

”Merenlahdissa lahtien syvät montut keräävät loppuvuodesta paikoittain  valtavia määriä kookasta kuhaa.”

päihittää kaislikon reunan tärpin miltei aina.

Ennen syys-lokakuun vaeltelua saattavat isojen lahtien suurhauet viettää aikaa aivan pohjassa tai pohjan tuntumassa, josta ne poikkeavat pintakerroksiin syönnökselle vain aikaisin aamusta, tai illan kupeessa. Hauen eettinen kalastussyvyys on reilusti kuhaa syvempänä, toki kalastustarkkuus tulee tässäkin vastaan liian syviin vesiin mennessä.

Loppukauden hauen liikehdintä saattaa venyä pitkälle iltaan ja livekalastus saattaa olla parhaimmillaan vasta aivan pilkkopimeässä.

Meriahven

Iso meriahven oleilee usein luonteeltaan loppukevään suurhaukiapajilla. Täällä matalassa, alle 3 metrin vedessä, joutuu livekalastaja todella koville erottelun ja havainnoinnin suhteen. Luotaimesta kirkkaana paistavat levät ja muut kalat, kuten samoilla alueilla uiskenteleva lahna, aiheuttaa luotaajalle jatkuvaa päävaivaa.

Iso ahven pitää usein matalan

ja syvän rajan syöttikalaa silmällä pitkin päivää ja sen ruokailun aikaikkuna voi olla kiusallisen pieni. Tälle pohjaa pitkin puskevalle ahmatille kelpaa vain levästä puhdas uistin ja heittotarkkuus vaatimusten takia kalastusetäisyys on usein alle 10 metriä. Pidemmältä tarjotut heitot ovat kasvillisuuksien takia useasti vaikea toteuttaa.

Iso ahven ei kuitenkaan ole herkimpiä karkaajia alueelta, vaan sen kerran löydettyään voi siihen miltei aina luottaa, että se on tavat-

tavissa samalta alueelta toistekin. Puoli tuntia aamupäivällä, iltapäivän alusta ja illalla, on toistuva kaava sen ruokailutottumuksissa. Näihin aikaikkunoihin on kalastajankin sitouduttava.

Viehepuolella on suositeltavaa käyttää isokoukkuisia jigipäitä, tai vertikaalipäitä joissa on isohko, esimerkiksi 2/0 kolmihaarakoukku. Kuhan ja hauen isku kohdistuu miltei aina jigin etuosiin, jolloin stingerkoukun tarve on vähäinen.

Merilivekalastuksen sesongit

Vaikka livekalastus onnistuukin merellä koko avovesikauden ajan, on syksy etenkin hauen ja kuhan suhteen tuloksekkainta – kalat ovat tankkaamassa talvea varten ja ottavat ahnaammin pyytöihin. Kuhan kevätkalastuksessa haittapuolena on etenkin isompien kalojen pakkautuminen matalille kutualueille, joissa kalastaminen ei ole vastuullista. Kesällä kuha nousee iltaisin usein pintaan uistelijoiden tavoiteltavaksi ja aktivoituu muutenkin ravinnonhaussa. Etenkin isommat yksilöt majailevat päivisin yleensä välivedessä syvempien alueiden äärellä, josta ne voi livellä tavoittaa.

Haukia on myös vastaavasti vaikea ja epäeettistäkin kalastaa kudun aikana keväällä, mutta helpompaa silloin kun ne ovat kudun jälkeen tankkaamassa hieman syvemmässä vedessä, josta ne piirtyvät selkeämmin luotaimen näytölle.

Suurahven elelee pienemmistä lajitovereistaan erillään yksinään tai muutaman kalan ryhmissä. Niiden olinpaikat muistuttavat hauen loppukevään olinpaikkoja, joista ne voi tavoittaa koko avovesikauden ajan aivan aikaisen kevään kutuaikaa lukuun ottamatta.

ISON MERIAHVENEN

ALKUKEVÄÄN JIGAUS PALKITSEE

Moni tuskailee ison ahvenen kalastuksen suhteen, kun isomuksien (yli 40 cm) löytäminen ruokakoon kalojen asemesta on osoittautunut turhan vaikeaksi. Syy löytynee yleensä siitä, että kalastetaan aivan vääränlaisia paikkoja, sillä iso ahven ei viihdy pienempien ahventen parvissa ja sen tavoittaa usein matalasta. Avaan seuraavassa kokemuksiani merellä tapahtuvasta keväisestä suurahvenen kalastuksesta.

Lähdetään tilanteesta, jossa ollaan alkukeväässä ja veden lämpötila on +0 – (+10) astetta. Tarkempi ajankohta määräytyy veden lämpötilan mukaan. Matalan veden kalastuksella tarkoitan alueita 30 sentin syvyydestä noin kahteen metriin asti. Matalilla alueilla voidaan yli metrin syvyisiä paikkoja nimittää ”montuiksi”.

Mikäli olet veneellä liikkeellä niin liian matalaan et oikein voi mennä, paitsi silloin kun vesi on voimakkaassa laskussa. Silloin kannattaa ottaa huomioon, että paikalta pitää päästä poiskin.

Kevätkalastus jakautuu kolmeen eri osioon Keväällä seuraillaan ahventen liikkeitä ja siksi kalastus onkin hyvä jakaa karkeasti kolmeen eri osioon: kalojen vaellus kutualueelle, kutualueen kalastus ja kalojen vaellus pois kutualueelta.

Kalojen vaellus kutualueelle

Vesille voi lähteä heti jäiden lähdön jälkeen, kunhan paikalle virtaa jostakin lämpimämpää vettä. Lämpimämmällä tarkoitan vähintään neljäasteista vettä. Merellä voi virtausten aiheuttamana tulla lämmintä vettä jopa jääpeitteen alta.

Kutualueille saattaa johtaa matalia rännejä tai pitkään jatkuvaa matalaa aluetta ja kalastus kannattaakin keskittää tällaisille alueille paikkaan missä on syvempi vesi vieressä. Ahvenet saapuvat paikalle, kun veden lämpö on neljästä kuuteen astetta.

Hyvän paikan löydyttyä voi parhaimmillaan kalastaa samasta ankkurista tunteja, pienempien ahventen parvia kulkea paikan ohitse ja siitä pystyy todennäköisesti jonkin kalan saamaan. Täytyy muistaa, että tässä lajissa ei kalasteta määrää ja jo yksikin iso kala voi pelastaa päivän.

Kutualueen kalastus

Ahvenet alkavat parveilla kutualueilla, kun vesi lämpenee viiden ja kahdeksan asteen tuntumaan. Kutupaikat ovat yleensä matalia ja siitä syystä veden lämpötila voi nousta aurinkoisella ja lämpöisellä kelillä päivän aikana helposti jopa viidellä asteella. Varsinkin silloin kun vesi on pienoisessa laskussa ja mistään ei tule sulamisvesiä.

Kutualueet sijaitsevat yleensä kohtuullisen suojaisilla alueilla, missä omaleimaisinta ovat ”syvät” järviruokoalueet. Ahvenen kutuaika voi jakautua kuukausien ajalle, mutta kovimpaan hässäkkään aikaikkuna on auki vain muutaman päivän.

Kutualueilla ahvenille kelpaavat parhaiten aivan pohjassa uitetut jigit. Paikalle pohjaan tipahtanut jigi koetaan uhkana tulevalle mädille ja siihen lyödään kiinni vaikkei olisi edes nälkä. Tällöin jigin muodolla ja värillä ei ole niin suurta merkitystä kuin muina aikoina. Pääasia on, että jigiä uitetaan koko ajan pohjassa tai sitten tehdään vain lyhyitä pomppuja. Juuri ennen kutua on mahdollisuus saada todella painavia ahvenia, kun raitapaidat ovat pinkeimmillään mädistä. Sanomattakin on selvää, että isot kutukalat vapautetaan.

Vaikka ei ensimmäisillä kerroilla onnistuisikaan, niin potentiaaliseen suurahvenpaikkaan kannattaa uhrata aikaa. Kuva Navionics.

Kudun jä lkeen alkaa vaellus pois kutupaikoilta Veden lämpötilan noustessa yli kahdeksaan asteeseen on kutunsa hoitaneilla ahvenilla jo suuri nälkä. Kannattaa etsiä mahdollisimman lämmintä vettä, koska ahvenet suuntaavat usein sinne missä on lämpimintä vettä tai helpoimmin ruokaa saatavilla.

Paikassa missä on tarjolla kirkasta ja sameaa vettä kannattaa kalastus aurinkoisina päivinä kohdentaa sameammille alueille, koska sameampi vesi lämpenee nopeammin. Yleisesti ottaen samean ja kirkkaan veden reuna-alueet ovat ahvenille oivaa saalistusvettä.

Tällöin kaloille kelpaa jo reippaamminkin uitettu jigi ihan old school -tyylilläkin. Jigeiksi kelpaavat parhaiten eloisasti uivat jigit. Jigipääksi sopivat normaalit jigipäät. Itse olen jostakin syystä mieltynyt football-nuppiin. Toki kaiken malliset päät toimivat ja tärkeintä onkin, että kalastaa sellaisilla välineillä mihin on luottoa.

Jigit kannattaa koeuittaa päiden kera esimerkiksi tiskialtaassa ennen kuin aloittaa kalastamisen. Näin on helppo vertailla mihin asentoon jigi jää, kun se tipahtaa pohjalle ja kelluuko se vaiko ei.

Mikäli jostakin saa raskaan tärpin ja ahven ei tartukaan niin ei kannata heti laittaa leukaa rintaan, settiä mereen ja kaasuttaa kotiin. Usein käy niin, että suurempi ahven pörrää samalla paikalla pidempään ja voi jo minuuttien päästä iskeä uudelleen raivolla kiinni tai sitten paikalle on tullut sen nälkäinen kaveri.

Ison ahvenen olinpaikat eroavat pienemmist ä Isoilla ahvenilla tuntuu olevan täysin eri kriteerit olinpaikkojen ja käytöksenkin osalta, vaikkakin niitä voi joskus löytää ruokakalaparven lähettyviltä. Unohda siis aiemmat kokemukset ruokakalakokoisten ahventen etsimisestä ja ota harppaus seuraavalle tasolle +40 cm ahventen kalastukseen. Usein suuret ahvenet löytyvät keväällä haukien läheisyydestä.

Toki tässäkin puuhassa vaaditaan rajattomasti kärsivällisyyttä ja uskoa tekemiseen. Pehmeällä nupilla pärjää parhaiten, enkä nyt tarkoita mitään painoihin liittyvää.

Pehmeästä päästä sen verran, että päätin aikoinaan pitää kartalta etsimääni paikkaa varmana suurahvenpaikkana. Usko alkoi olemaan tiukassa 12 tyhjän käynnin jälkeen, mutta sitten 13. kerralla tuli onnistuminen.

Nykyään tämä paikka kuuluu parhaimmistoon, kun sen on kunnolla opetellut ja kokeillut eri olosuhteissa. Harvoin se silti ihan noin hankalaa alussa on, yleensä onnistuminen tulee kyllä jo muutaman käyntikerran jälkeen, jos on tullakseen.

Isoja ahvenia kannattaa etsiä keväisin matalista lahdista, joissa myös hauet viihtyvät. Kuva Navionics.

Jigit ja uittotyyli

Rauhallisen tai kuolleen uinnin omaavat 3–5 tuuman jigit toimivat mainosti alkukaudesta. Kelluvat jigit ovat ehkä tehokkaimmillaan kun kalastetaan kylmässä vedessä hitaasti pitkillä pysäytyksillä. Pysäytysten pituudet voivat olla jopa kymmeniä sekunteja, riippuu kalastajan kärsivällisyydestä. Itselläni loppuu kärsivällisyys 15–20 sekunnin jälkeen.

Paikoillaan olevaan jigiin tulevat tärpit voivat välillä olla todella rauhallisia ja siimassa voikin tuntua vain pientä painetta ja sen jälkeen liikettä johonkin suuntaan.

Kelluvat jigit antavat myös jo tiputusvaiheessa kaloille enemmän aikaa iskeä kiinni, varsinkin keveitä päitä käytettäessä. Uppoavaan jigiin tulevat tärpit ovat yleensä rajuja ja parhaimmillaan voi matalasta vedestä sinkoutua suurahven ilmaan. Tällaiset hetket palavat verkkokalvoille ikuisiksi ajoiksi.

Rigaukset ja kalastustekniikka Dropshot-, Carolina-rigi tai jigi Ned-nupilla ovat ehkä toimivimpia rigauksia alkukaudella hitaasti uitettuna. Dropshotissa ja Carolinassa kannattaa mielestäni käyttää ohutlankaisia offset-koukkuja. Ohutlankainen koukku tekee rigeistä mahdollisimman kevyen.

Offset-koukku on pidemmän mallinen kuin dropshot-koukku ja se antaakin kalalle paremman mahdollisuuden saada koukku suuhunsa ennen kuin törmää siimaan dropshot-menetelmää käytettäessä.

”Kelluvat jigit antavat myös jo tiputusvaiheessa kaloille enemmän aikaa iskeä kiinni, varsinkin keveitä päitä käytettäessä.”

Dropshot-painoksi suosittelen käyttämään luotipainoa mikä lukitaan sen taakse sidotulla helmellä, mikäli on jo tiedossa minkä pituisen dropshot-rigin haluaa sitoa. Myynnissä olevissa dropshot-painoissa on ongelmana joko siimaan puristuvan metallipidikkeen hajoaminen tai fluorocarbonin luistaminen pois metallisesta pidikkeestä, jolloin pakissa on syytä olla kalustoa tappioiden korvaamiseen.

Kätevää niissä on nopea syvyyden säätömahdollisuus ja näillä on kätevä aloittaa kalastus, mikäli on tarvetta hieroa tapsin pituutta kohdilleen ja vasta sitten siirtyä kiinteästi solmittuun painoon.

Dropshot-kalastuksessa kannattaa kokeilla eri siiman pituuksia painon ja koukun välillä vaikka kalastaisi vain 30 sentin syvyisessä vedessä. Voisi ajatella, että sillä ei

ole merkitystä matalassa kun heiton pituus on kymmeniä metrejä, jolloin siiman kulma on hyvin loiva.

Loiva kulma aiheuttaa sen, että vaikka painon ja koukun välinen ero muuttuisi puoli metriä niin jigin korkeus pohjasta muuttuu vain pari senttiä. Tällaisissa tapauksissa käy mielessä, että ehkäpä jigin uintisyyttä tärkeämpi ominaisuus on painon aiheuttaman pohjan pölyämisen ja jigin välinen etäisyys.

Suurella koukulla dropshot-tekniikkaa käytettäessä voi jigissä joskus tuntua paljon räpellystä, mutta kala ei tartu vaikka vastaisku olisikin kohdallaan. Hengittelet vain ihan omaan rauhalliseen tahtiin ja jatkat kalastusta normaaliin tapaan, koska yleensä silloin siellä on vain ”nasuja”. Kyllä isompi ahven sen sitten imaisee suuhunsa ilman räpellyksiä.

Haukivaara

Suurahvenen kevätkalastuksessa haukia voi toisinaan olla samalla alueella kiusaksi asti ja kannattaakin käyttää teräsperuketta ehkäisemään romppeiden mystisiä katoamisia, sekä varjelemaan kaloja tuskalliselta kuolemalta. Ahvenia peruke harvoin tuntuu haittaavan.

Isot ahvenet ja hauet tuntuvat hyvin usein elävän samoilla alueilla rinta rinnan. Joskus saatujen haukien määrä voi olla moninkertainen verrattuna siiman päähän saaduista ahvenista.

Vapa ja kela

Kun tavoitellaan +40 cm ahvenia, voi kalusto olla hieman jämerämpää kuin normiahventen kalastuksessa. Matalassa vedessä siiman päässä olevien ahventen sivuttais- ja kohtisuora liike voi olla todella nopeaa johtuen syvyyssuunnan puuttumisesta, sekä siitä, että siimaa on veden alla yleensä todella lyhyt pätkä.

1000-luokan kelalla saa kelata henkensä kaupalla, mikäli haluaa pitää siiman kireällä ja estää kalaa karkaamasta. 2500-luokan kelalla pärjää jo paljon paremmin. Carolina-, Texas- ja dropshot-rigejä heitettäessä on syytä valita hieman pidempi vapa, joka mahdollistaa vaikka 80 cm:n rigin heittämisen ongelmitta.

Tuulisella kelillä (10–20 m/s) on usein helpointa kalastaa dropshotilla, koska siinä voi painoa lisätä helposti vavan sallimiin maksimeihin saakka kalastuksen kärsimättä. Raskaammalla painolla saa tuulisella säällä kalastustuntuman pidettyä edes jotenkin mielekkäänä.

Mätilastinsa laskeneet ahvenet ovat hoikkia. Tässä vaiheessa niillä on nälkä.

ECHOMAPTM UHD2

Karttaplotteri kosketusnäytöllä ja näppäimillä

KNOW THE WATER BETTER THAN A LOCAL

TÄKYKALA MAISTUU HAUELLE PARHAITEN

Jens Bursell kirjoitti numerossa 1/22 tunnelmallisen kuvauksen täkykalastuksen hienoudesta. Jari Kettukangas jatkaa samasta aiheesta käytännön vinkein.

Haukea on pyydetty täkysyötillä iät ja ajat. Kyseinen pyyntimuoto on nyttemmin jäänyt hieman muodikkaan viehekalastuksen jalkoihin Suomessa. Luonnollinen syötti on silti edelleen hauelle se kaikista maistuvin ateria, jos hauelta itseltään kysytään. Euroopassa täkykalastus sen sijaan on ollut koko ajan suosittu pyyntimuoto suurelle hauelle, ja välineetkin ovat sitä myötä kehitetty huippuunsa.

Moderneilla välineillä hauen täkyonginta onkin erittäin tehokas ja verrattain edullinen pyyntimuoto niille vesistöjen suurimmille kalamöröille, jotka ovat juuri niitä vaikeimpia yksilöitä saada puremaan uistimeen.

Kerron seuraavassa omasta tyylistäni kalastaa haukea luonnonsyöteillä simppeleillä, hyvin Suomen olosuhteisiin soveltuvilla metodeilla liukukohoa käyttäen. Täkyjen pyynnistä voisi tehdä oman artikkelinsa, joten jätetään se osio jokaisen kalastajan itsensä ratkaistavaksi, mistä ja miten hankkii syötit.

Tä kyonkitaktiikat ja olosuhteet

Etsin suuria haukia pääasiassa karummista ja hieman syvemmistä paikkatyypeistä kuin ihan kaislanreunasta tai lumpeikoista. Kaikuluotain on veneessä hyvä apuväline täkykalastajalle, muttei edes välttämätön. Osin vajavaisen vene-elektroniikan takia en etsi varsinaisesti haukia, vaan koitan löytää niiden ruokapaikat seuraamalla pohjanmuotoja ja täkykalaparvien liikkeitä perinteisen 2D- kaikuluotaimen avulla.

Petokalat kyllä ilmoittavat aika nopeasti itsestään ja niitä ei välttämättä kannata häiritä liikaa veneilemällä paikoilla. Usein avain onneen on ollut antaa sille suurelle hauelle aikaa tehdä ostopäätös. Tämä saattaa joskus tarkoittaa tuntien väijymistä potentiaalisilla paikoilla. Tällöin paikasta on hyvä olla jo vainua, jotta homma pysyy mielekkäänä.

Kevät ja syksy ovat t ä kyonginnan kulta-aikaa

Näistä syyssesonki on huomattavasti pidempi. Verrattuna viehekalastukseen olosuhteiden merkitys kasvaa täyllä onkiessa. Oman näppituntuman mukaan kylmän veden aikaan päivät, jolloin ilmanpaine lähtee jyrkkään nousuun, saa suuren hauen avaamaan suutaan.

Etenkin täyden kuun aika tuntuu myös aktivoivan suuria haukimammoja. Eräs brittiläinen vanhanliiton täkyonkija oli kirjannut päivämäärät ja suurhauet tarkkaan ylös 50 vuoden ajalta ja kalenteria taannehtivasti tutkimalla oli havaittavissa täyden kuun aikaan selkeä piikki.

Tuulen suunnalla ei sen sijaan tunnu ainakaan sisävesillä olevan suurtakaan merkitystä. Itseasiassa pläkätyynet kuulaat syyspäivät ovat mielestäni parhaita päiviä suurhauen onkimiseen.

Täkyonkijan kannattaisi usein olla vesillä jo varhain aamulla, jos vain mahdollista.

Käyt ä nnön vinkkejä

Kalastan haukea veneestä aina liukukohoilla varustetuilla vavoilla, joita on kerralla maksimissaan kolme pyytämässä. Kalastus tapahtuu joko ankkurissa, tai vaihtoehtoisesti liputtelemalla venettä soutaen.

Jo sähkömoottorin ensimmäinen vaihde kuljettaa soutuvenettä liian lujaa minun makuuni.

Täkysoudussa jotkut käyttävät pieniä plaanareita levittämään reunavapoja ulommas veneestä, mutta jos homman haluaa pitää simppelinä kuten minä teen, riittää kaksi kolmen metrin vapaa mainiosti ilman plaanareitakin. Tällä-

kin taktiikalla saa jo seitsemän metrin levityksen.

Mikäli suorassa liukukohossa paino ja rigattu syötti lähtevät nousemaan kohti kohoa, on vauhtia ehdottomasti liikaa. Potentiaalisella alueella rennompi ankkurista täkyileminen paikallaan olevasta veneestä on usein kaikista tehokkain tekniikka. Jatkuvasti liikkumalla kalastetaan usein tyhjää vettä turhan iso osa ajasta. Pienellä, mutta oikealla alueella voi isossakin vesistössä kehukaloja sen sijaan tulla useita samana päivänäkin.

Järvillä usein tuulee enemmän tai vähemmän. Mieluummin vähemmän täkyongittaessa. Käytän tätä luonnonilmiötä ankkurissa kalastaessani hyväksi niin, että siirrän aina yhtä vapaa kerrallaan tuulen alta tuulen päälle. Pohjasta irti olevat täyt lipuvat koko ajan hitaasti tuulen suuntaan.

Käytännössä siis heitän kolmen vavan viuhkaa harvakseltaan kierrättäen täkyjä hieman eri etäisyyksillä. Tämä on usein ollut erityisen tehokasta, mutta myös yllättävän haastavaa kaaoksen hal-

lintaa. Kovaan aallokkoon en lähtisi harrastamaan täkyongintaa veneestä käsin.

Täkyilyä voi vallan mainiosti harrastaa myös helpommalla yhdenvavantaktiikalla, jolloin yleiskalastusalueilla luvaksi riittää kalastuksenhoitomaksu.

Vä lineet

Täkyongin haukea kyseiseen kalastusmuotoon suunnitelluilla pitkillä, kokotoimisilla ja kestävillä vavoilla.

Hyvä täkyvapa hauelle on 2,75–3 paunan (1,25–1,36 kg) testikäyrän omaava 10-jalkainen vapa. Yleisimmät saatavilla olevat haukitäkyvavat ovat juuri tätä luokkaa. Testikäyrä kertoo painon, millä kärjestä ladaten vapa taipuu 90 asteen kulmaan. Täkyvavoissa ei käytetä grammoina ilmoitettavia viehesuosituksia kuten heittopuolella.

Täkyvavan toiminta on ideaalinen ison hauen väsytykseen. Pitkä ja sopivan taipuisa kolmen metrin vapa toimii erinomaisesti suuren kalan väsytyksessä.

Vapojen toiminta on suunniteltu niin, että syötit pysyvät heitossa hyvin kiinni.

Yksi erinomainen ominaisuus asianmukaisissa täkyvavoissa ovat suuret vaparenkaat, joista siimastopparit kulkevat varmasti takeltelematta läpi.

Itselläni vapoihin on aina istutettu syöttijarrulla varustettu 4000–5000 luokan haspeli. Syöttijarru on todella hyvä ominaisuus simppelissä täkyonginnassa, niin penkalta, kuin veneestäkin. Kun syöttijarru on kytketty päälle, saa kala viedä siimaa vapaasti, muttei hallitsemattomasti.

Kalan kuljettaessa kohoa, kannattaa vastaisku tehdä välittömästi ja aina eri suuntaan, minne kala ui. Syöttijarrullinen kela kytkeytyy automaattisesti väsytysjarrun puolelle, kun sillä lähdetään kelaamaan. Syöttijarrullisia keloja myydään baitrunner tai baitfeeder-nimikkeiden alla.

Ylös, ulos ja t ä kyilemään!

Lajiin pääsee tutustumaan jo verrattain pienillä investoinneilla. Hyvinvarustetuissa kalastustarvikeliikkeissä alkaa olla jo vapoja ja keloja saatavana kyseisen lajin harrastamiseen. Allekirjoittaneen verkkokaupasta löydät valmistamiani toimivia esikasattuja täkyrigejä ja muuta tarpeellista.

Suosittelen ehdottomasti perehtymään lajiin, vaikka niillä samoilla paikoilla mistä olet saanut heittokalastamalla suuria haukia, tai vaikkapa vetouistellessa kuumaksi todetuilla tonteilla!

Tuskin mikään tilanne kalavesillä on kihelmöivämpi, kuin se kun suuri hauki lähtee kuljettamaan kohoa ja vastaisku pysähtyy kuin seinään!

Lisätietoa t ä kyonginnasta

» www.jk-rigshop.fi

» www.instagram.com/jarikettukangas

» jari.kettukangas@gmail.com

Varaudu aina suuriin kaloihin

Millaisia haukia täkyonkimalla sitten saa? Omasta kokemuksesta voin kertoa, että todella komeita kaloja. Suurimmat yksilöt ovat lähennelleet 15 kilon maagista rajapyykkiä ja ei olisi mikään ihme, mikäli seuraava suomenennätyskokoinen hauki nostettaisiin täkyonkimalla, vaikka harrastajia on toistaiseksi vain nimeksi verrattuna viehekalastajiin. Koska suuriin kalayksilöihin on hyvät mahdollisuudet ja säästät uistimissa, kannattaa panostaa kalan irrotus, - ja vapautusvälineistöön.

Mukaan kannattaa pakata seuraavat varusteet:

» puntari

» kalamitta

» vapautusalusta

» pitkävartiset pihdit

» avauksenrajoittimella varustettu kidanavaaja

» sivuleikkurit

» suurikokoinen haavi, jota voi käyttää myös tilapäisenä sumppuna

Rigaus ja koukutus

Itse tykkään kalastaa haukea ympärivuotisesti yhdellä maltillisen kokoisella #2 kolmihaarakoukulla ja pyrin välttämään jättisyöttien käyttöä. Vaaksan mittainen iso särki on jo hyvän kokoinen suuri haukitäky. Tätä suuremmat syötit ovat vaikeita hallittavia, etenkin heitettäviä ja niihin tulleet tärpit jalostuvat aivan liian usein pummeiksi.

Täkyrigin, eli koukku- ja puruperukeyhdistelmän on syytä olla vähintään 50 cm pitkä ja riittävän luja. Siimana käytän laadukasta noin 0,30 mm vahvaa kuitua.

Särki koukutetaan selän puolelta puolivälistä syöttikalaa niin, että se ei irtoa heitossa, eikä varovaisesta hauen tärpistä. Kolmihaarakoukku on siitä hyvä täkykoukku, että vaikka siinä olisi yksi koukun haara reilusti särjessä kiinni, sen loput haarat ovat edelleen täysin auki ja koukuttavina.

Huomionarvoista on kuitenkin se, että vastaisku tulisi aina pyrkiä tekemään niin rivakasti, että syötti irtoaa koukusta. Itse teen yleensä ison kalan kanssa vielä toisen varmistavan vastaiskun. Lahna on muuten erittäin tiukkanahkainen syöttikala, josta koukku irtoaa vastarissa huonosti.

Yhdellä koukulla kalastettaessa koukku pureutuu yleensä hauen leukaperiin, eli ”saksiin”, jossa se pysyy erinomaisen hyvin kiinni ja on helposti irrotettavissa. Koholla ongittaessa ehdottomasti paras ratkaisu on oikein rakennettu liukukoho. Liukukohon avulla on helppo kalastaa useamman metrin syvyydestäkin, silti täkyrigi ja koho pysyvät lyhyenä helposti heitettävänä ja käsiteltävänä kokonaisuutena.

Liukukohon kokoonpano tyvestä latvaan, eli kohta kohdalta koukusta ylöspäin:

» Kolmihaarakoukku #2

» Tukeva ja tiukka lukko (mahdollistaa koukun vaihdon tilanteen mukaan)

» AFW Surfstrand 53 cm, 30 kg muistiton pro-täkyrigi

» Kumihelmi, joka suojelee solmua painolta

» Paino 20 g

» Siimastoppari

» Pienireikäinen helmi

» Haukitäkykoho 30 g

» Pienireikäinen helmi

» Siimastoppari (tällä säädetään pyyntisyvyys)

Pidän itse hieman alipainottaa täkykohot tässä kokoonpanossa, jolloin ne näkyvät paremmin. Täkykohon ei tarvitse olla erityisen herkkä. Lisäksi laitan aina kohon ja painon väliin toisen stopparin, jolloin koho pysyy noin 15 cm päässä painosta. Tämä ehkäisee sotkuja heitettäessä. Jos rigi jää pohjaan ja joutuu vetämään siimat poikki, saa kohon aina takaisin extrastopparin ansiosta.

Täkyrigin on oltava vähintään 50 cm pitkä ja riittävän luja. 0,30 mm kuitu kestää rasituksen.

MODERNI KALASTUSKAJAKKI on todellinen monitoimityökalu

Monella voi olla kajakista hieman vanhentunut mielikuva etenkin kalastukseen tarkoitetuista kajakeista. Itse asiassa kalastukseen tarkoitetulla ja asianmukaisella hartaudella varustellulla kajakilla ei ole paljoakaan yhteistä perinteisen kajakin kanssa, vaikka molemmista puhutaankin samalla nimellä. Kalastukseen tarkoitettu kajakki ei ole parhaimmillaan ”kajakointiin” eikä varsinkaan toisinpäin.

Liikkuminen polkemalla

Kalastukseen tarkoitetuissa kajakeissa on tapahtunut paljon kehitystä viimeisen vuosikymmenen aikana. Moni kajakista kalastava suosii poljettavia kajakkeja ja valikoima on nykyään jo varsin vakuuttava. Poljettavalla kajakilla liikkuminen tapahtuu joko potkurin tai evien avulla. Potkurilla varustetut kajakit toimivat kuten polkupyörää polkisi.

Polkemissuuntaa muuttamalla saadaan kajakin kulkusuuntaa muutettua. Evillä varustetuissa kajakissa poljinsuunta on edestakaisin ja jos kajakki on varustettu kääntyvillä evillä, evät saadaan käännettyä ja laitettua pakki päälle vivusta vetämällä.

Jalkavoimilla liikkuvissa kajakeissa kädet jäävät vapaaksi, joka helpottaa kalastamista huomattavasti. Jaloissa on myös merkittävästi enemmän voimaa kuin käsissä. Polkimilla varustetuissa kajakeissa on mahdollisuus pitää kajakkia paikallaan tuulessa tai virtaa vasten ilman että kalastusta tarvitsee keskeyttää melomista varten.

Kajakki on vakaa

Poljettavat kajakit voivat olla myös leveämpirunkoisia, kun optimaalista ja ergonomista melonta-asentoa ja ulottuvuutta ei tarvitse miettiä. Leveämpirunkoisissa kajakeissa kalastaminen seisten myös on mahdollista niiden vakauden ansiosta. Poljettavassa kajakissa myös istutaan korkeammalla kuin melottavissa kajakeissa, jolloin näkyvyys veden läpi on parempi.

Kajakin hankintaa miettiessä on tärkeää huomioida omat tavat kalastaa, vesistöt, joissa liikkuu, kalastuspäivän aikana tehtävien matkojen pituus ja etenkin mitä ominaisuuksia itse kokee tärkeimmiksi vesillä ollessa.

Esimerkkinä leveärunkoinen kajakki on vakaa, siinä on paljon kantavuutta ja useimmiten hyvät säilytystilat, mutta se on hitaampi kuin kapearunkoinen sisarmallinsa. Vaihtoehtoja löytyy kattavasti eri käyttötarkoitukseen, usealta valmistajalta ja eri hintaluokkiin.

Varustelun loputtomat vaihtoehdot

Kajakkeja voidaan helposti räätälöidä yksilölliseksi ja kalastajan omiin tarpeisiin sopivaksi. Kaveripiirissä on ollut helppo laittaa merkille, että jokaisella on vähän erilaiset mieltymykset niin varusteiden kuin sijoittelunkin suhteen.

suositut kotimaiset karikko-vaaput!

KARIKKO VAAPPU 13

Hauen ja kuhan uisteluun.Kelluva 13 cm vaappu, jonka uintisyvyys on 2–4 m.

139 5

KARIKKO RÄMINÄ 12 -VAAPPU Karikon alkuperäinen muoto ja uinti, sisällä lisä-ärsykkeenä  räminäkuula. Pituus 12 cm, uintisyvyys 2,5–3,5 m. Sopii haukien ja kuhien uisteluun. 129 5

Kajakkeihin saa kalastusvarustuksen lisäksi yllättävän paljon tavaraa mukaan ja rantautuminen onnistuu mihin vain.

Pääosa kajakin lisävarusteista ovat irrotettavia ja siirrettäviä, joten siksi varustelu on helppo mukauttaa eri tilanteisiin sopivaksi. Lisävarusteiden liikuteltavuuden myötä niitä on myös helppo siirtää vaikka mökillä olevaan veneeseen. Lisävarustevalikoima on erittäin kattava.

Eri valmistajien listoilta löytyy useita erilaisia vapatelineitä, kiinnikkeitä, säilytyslaatikoita, aurinkosuojia, purjeita, viehealustoja, mukitelineitä, sumppuja ja oikeastaan melkein mitä vain kuvitella saattaa. Jokaiseen tarpeeseen löytyy aina joku valmiiksi mietitty ratkaisu.

Litiumakusta virtaa

Elektroniikan kehittyminen ja sen mahdollisuuksien hyödyntäminen on tullut osaksi kalastuskokemusta, oli sitten kyse ihan tavallisesta kaikuluotaimesta, viis-

Suurhaukilahdukoissa on mukava pyöriä kajakilla mahdollisimman huomaamattomasti.

lentää piiiiiiiiitkälle!

Klassinen Jakki -lippalehti takaa hyvän nosteen ja kelaustuntuman, joten Superlingolla voit narrata kaloja matalistakin vesistä.

Pitkiin heittoihin suunniteltu Superlinko auttaa sinua kalastamaan sieltä, missä kalat lymyävät. Nyt

Kimallekoukut houkuttelevat kalaa iskemään kiinni –siellä minne et monilla lippauistimilla yllä!

Lisätietoa kajakeista

» Hobie – hobie.com

» Old Town – oldtownwatercraft.johnsonoutdoors.com

» Pelican – pelicansport.com

» Kajakkivarustamo.com

toluotaimesta tai nykyisin hyvin suosituista livelaitteesta. Moottoriveneessä akkua ladataan perämoottorista, mutta kajakissa ainut latauksen mahdollistaja on aurinkokenno ja sen virrantuotto ei vielä riitä kattamaan kulutusta. Käytännössä näytöt, liveboksit, anturit ja muu elektroniikka vievät virtaa yllättävänkin paljon.

Useamman päivän kalastusretkellä tarvitaan paljon akkukapasiteettia. Kattavan elektroniikan pyörittäminen voi viedä virtaa noin 40-70Ah päivässä. Elektroniikan käytettävyyden mahdollistajana on ollut litiumakkujen kehitys ja maltillisempi hintataso. 100Ah litiumit ovat kevyempiä ja siten helpommin kajakkiin sijoiteltavia, ero lyijyakun painoon on valtava. Litiumakkujen keveys ja kapasiteetti eli teho-paino-suhde on erittäin hyvä ja se on osaltaan muuttanut isosti mahdollisuuksia kajakkikalastuksessa.

Matalanveden ankkuri Naru ja kivi on epäilemättä toimiva, halpa ja ihan hyvä ankkuri. Matalassa kalastettaessa sähköinen Power Pole Micro-ankkuri tekee elämästä vielä asteen pari helpompaa. Power Polen ankkuroinnin tekee 8 jalkaa (240 cm) pitkä sauva, joka painetaan pohjaan ja nostetaan ylös kaukosäätimellä tai luotaimen näytöltä.

Sauva-ankkurin etuna on, ettei se jää pohjaan kiinni, se pitää kajakin hyvin paikoillaan ja lyhyet siirtymät sekä uudelleenankkurointi on vaivatonta tehdä. Lisäksi perinteiseen ankkurin narut eivät ole jaloissa pyörimässä ja eivätkä kädet kastu ankkurin nostossa.

Kohti uusia vesistöjä

Kajakki kulkee kätevästi auton kattotelineillä tai peräkärrissä/trailerilla ja sen saa helposti laskettua vesille lähes mistä vain. Kajakilla on mahdollista päästä hankalasti saavutettaviin vesistöihin ja pikkulammille, joista harvoin ramppia löytyy. Kajakkikalastuksen yksi hieno etu onkin päästä tutkimaan uusia vesistöjä ja seikkailla paikoissa, jonne venettä ei ole mahdollista viedä.

Kajakin käyttökustannukset ovat pienet, kun liikutaan lihasvoimalla ja samalla saadaan hyötyliikuntaa. Kajakki on hyvin äänetön ja kiire jää usein rannalle siihen istuessa. Kajakista kalastaessa tuntee olevan aavistuksen lähempänä luontoa ja läsnä hetkessä.

Vesillä ollessa ei ole harvinaista, että näkee eläimiä hyvin läheltä ja yllättävissäkin tilanteissa, kun ne eivät huomaa kajakkia tai osaa säikähtää sitä. Uusien paikkojen tutkiskeluun, kun liittää vielä retkeilyn niin se on mielestämme yksi hienoimmista mahdollisuuksista luonnossa liikkumiseen.

Siitä onkin lyhyt matka riippumaton tai teltan hankkimiseen ja päiväreissujen pidentämiseen useamman päivän mittaisiksi. Kokemuksesta voidaan todeta, että retkeily tuo mukavasti laatua kalastukseen tai ehkä mieluummin voisimme kutsua sitä kalastukselliseksi elämykseksi.

Testatusti vahvin.

Ownerin Kizuna yhdistää maksimaalisen vetolujuuden ja taipuisuuden ennennäkemättömällä tavalla. Uniikin ALBrakenteeen ansiosta se on vahvaa myös ohuena siimana – Kizuna on kalastajan paras kaveri.

Vahvempi siima, mutta pitemmät heitot!

Onkijan yhteys veden alle

KOHO

Suomessa on totuttu onkimaan huoltoasemilla myytävillä onkilaitteilla, joissa on se klassinen punavalkoinen koho. Tällainen halvin onkilaite on parempi jättää ostamatta, sillä se ei tuo kalastukseen mitään hyvää. Hanki mieluummin kunnon ongintavälineet ja valikoima erilaisia kohoja. Niillä nautit kalastuksesta ja saat paremmin kalaa.

Onginta on jännittävä ja monimuotoinen tapa kalastaa. Jotta pääset nauttimaan lajin parhaista puolista, tulee sinun ensin opetella muutamia onginnan perusasioita. Yksi tärkeimmistä perusasioista on koho ja sen käyttö.

Ongintavälinevalmistajan luetteloa katsellessa voi helposti iskeä epätoivo.

Erilaisia kohomalleja on vaikka kuinka paljon ja valitseminen voi tuntua mahdottomalta. Älä kuitenkaan hätäänny. Tämän jutun luettuasi sinulla on riittävästi tietoa kohoista, jotta voit tehdä oikeat kohohankinnat ja pääset hyvään alkuun ongintaharrastuksessa.

Kun koho on tilanteeseen nähden oikein valittu ja oikealla tavalla painotettu, on myös todennäköisyys ja samalla

usko sen uppoamiseen suuri. Ja kun uskoo omiin välineisiin ja tekemiseen, saa myös paremmin kalaa. Tällöin ongen haluaa heittää yhä uudestaan ja uudestaan veteen; vielä yksi heitto, yksi vielä.

Erilaisia kohotyyppejä

Kohot voi jakaa karkeasti kahteen eri perustyyppiin: seisovan veden ja virtaavan veden kohoihin. Seisovan veden kohoissa levein, eli kantavin osa on kohon alaosassa. Virtaavan veden kohoissa halutaan minimoida virran vastus, joten kantava, eli levein osa on ylhäällä. Kelaonkikohoissa erona on myös kohonkiinnitystapa.

Seisovan veden kohot kiinnitetään siimaan vain kohon alapäästä. Tämän

ansiosta siima saadaan upotettua pinnan alle, jolloin tuuli vaikuttaa siihen vähemmän. Heitossa seisovan veden kelaonkikoho asettuu aerodynaamiseen asentoon ja lentää kauemmaksi.

Virtaavan veden kohot kiinnitetään siimaan kohon ylä- ja alapäästä, jolloin kohon kulkua virrassa voidaan jarruttaa, ilman että koho heti uppoaa. Kohon kulkua jarruttamalla saadaan myös syötti erottumaan muusta, virrassa mahdollisesti kulkevasta materiaalista

Näiden lisäksi on olemassa suuri määrä muita kohomalleja. Jokaisen onkijan kohovalikoimaan tulee kuulua ainakin pyöreä tai pallomainen koho. Sitä tarvitaan kun ongitaan kovassa aallokossa. Litteä tikkarin mallinen koho on puolestaan korvaamaton kovassa virrassa, kun syöttiä pidetään paikallaan.

Oman ryhmänsä muodostavat täkyongintaan tarkoitetut kohot. Ne kiinnitetään useimmiten liukuvaksi, jolloin koho liukuu alas painoihin, kun rigi nostetaan pois vedestä. Tämä helpottaa tai ylipäätään mahdollistaa heittämisen. Syvyyden säätäminen tapahtuu kohon yläpuolelle kiinnitettävän stopparisolmun avulla.

Kuinka valita juuri oikea koho?

Kohon tärkeimmät tehtävät ovat a) tarjoilla syötti kalalle ja b) ilmaista tärpit. Kohon avulla syötti saadaan kuljetettua haluttuun paikkaan. Etenkin virtaavassa ve -

dessä tämä on tärkeää. Koho myös kertoo onkijalle veden syvyyden ja pohjan muodot.

Ei ole olemassa mitään yleiskohoa, joka olisi hyvä kaikissa tilanteissa. Erilaisia paikkoja ja olosuhteita varten tarvitaan erilaisia kohoja. Kun ongitaan kaukaa, tarvitaan iso koho. Kun taas läheltä, valitaan pieni koho. Pääsääntöisesti kannattaa aina valita mahdollisimman pieni koho, jolla kuitenkin vielä pärjää hyvin kulloisessakin tilanteessa.

Liian suuresta kohosta on lähes aina vain haittaa. Suuremmalla koholla on suurempi vastus ja se myös aiheuttaa veteen pudotessaan suuremman äänen. Kaikki kalapaikalla aiheutettu ylimääräinen häiriö ja melu on kuin ilmoitus kaloille: olkaa varuillanne, kalastaja on paikalla.

"Kohon avulla syötti saadaan kuljetettua haluttuun paikkaan. Etenkin virtaavassa vedessä tämä on tärkeää. Koho myös kertoo onkijalle veden syvyyden ja pohjan muodot."

Painottaminen

Ohjenuorana on, että koho tulee aina painottaa niin herkäksi kuin mahdollista. Herkkyyttä ei kuitenkaan kannata tavoitella näkyvyyden kustannuksella. Jos aallokossa onkiessa koho on enemmän veden alla kuin näkyvissä, on painoa liikaa. Sinun tulee nähdä koho, jotta voit ajoissa reagoida tärppiin.

Painottamisessa voi lähteä liikkeelle siitä, että ylimpänä on pääpaino, joka muodostaa painotuksesta 8090 %. Se sijaitsee esimerkiksi 50 cm päässä koukusta. Pääpainon alapuolelle n. 30 cm päähän laitetaan tärppihauli, jonka liikahdus näkyy kohossa ja ilmaisee näin tärpin. Arkoja kaloja, kuten ruutanaa tai suutaria onkiessa tärppihauli sijoitetaan vain n. 5 cm päähän koukusta.

Sotkujen välttämiseksi tulee pääpainon ja tärppihaulin etäisyyden olla aina suurempi kuin tärppihaulin ja koukun välisen etäisyyden.

Edellä kerrottu on vain hyvä peruslähtökohta kohon painottamiseen. Erilaisissa olosuhteissa voidaan tarvita erilaista painotusta. Virtaavassa vedessä ongittaessa painot usein hajautetaan siimaan; painavin ylimmäiseksi, sen alapuolelle hieman keveämpi jne.

Kelaonkikohot

Etenkin kelaonkikohojen osalta voi helposti mennä sormi suuhun, kun pitäisi valita kohoja. Onneksi britit ovat kehittäneet kelaonkikohoille oman luokitusjärjestelmän, joka helpottaa niiden valitsemista, Alla ei ole luokituksen kaikkia kelaonkikohoja, vain muutamat mielestäni parhaimmat.

Waggler-nimen alla oleville kohoille on yhteistä, että ne kiinnitetään siimaan kohon alapäässä olevasta lenkistä. Perinteisesti kiinnittämiseen käytetään kohon molemmille puolille puristettavia hauleja. Minä suosittelen kuitenkin käyttämään tätä tarkoitusta varten valmistettua pikalukkoa, joka helpottaa ja nopeuttaa kohon vaihtamista.

Se ei myöskään vahingoita siimaa, kuten haulit tekevät. Yleisiä waggler-kohon tyyppejä ovat tasapaksu suora waggler sekä bodied waggler. Suora waggler valitaan, kun ongintaan läheltä, maksimissaan 10 m päästä. Kun tarvitaan lisää heittopituutta, valitaan bodied waggler.

Virtaavassa vedessä parhaat kohomallit ovat mielestäni puikkokoho ja Avon-koho. Ne kiinnitetään siiman ylä- ja alapäästä. Kiinnittäminen tapahtuu erikokoisten kumilenkkien avulla. Hitaassa virrassa kannattaa valita puikkokoho. Kovemmassa virrassa Avon-koho on oikea valinta. Sillä pystyy tarvittaessa onkimaan myös kaukaa.

Lukusuositus

Ari Paatajan kirjoittama Onkijan kirja ilmestyi vuonna 1985, eli lähes 40 vuotta sitten. Se on silti edelleen ylivoimaisesti paras suomeksi kirjoitettu kirja onginnasta. Kaiken muun hyvän sisällön lisäksi kirjassa on erinomainen kohoista ja niiden käytöstä kertova osuus. Onkijan kirja kuuluu ehdottomasti kaikkien ongintaa harrastavien kirjahyllyyn.

Koho tuo herkkyytt ä

Koholla onkiminen ei aina ole se tehokkain tapa onkia, mutta useimmiten se on ongintatavoista hauskin. Hauskuuden lisäksi kohon käytön etuna on sen tuoma herkkyys. Koho ilmaisee tärpin jo ennen kuin siima on varsinaisesti liikkunut. Pohjaongintaan verrattuna tärpin voi siis kohon avulla havaita aikaisemmin.

Eri onkimuodot voi myös yhdistää. Etenkin täkyonginnassa käytetään usein metodia nimeltä float ledgering, jonka voi suomentaa vaikkapa nimellä kohopohjaonginta. Siinä pohjaonkirigiin on lisätty ylimmäiseksi koho. Paino on hieman suurempi kuin kohon kantavuus, jolloin siimaa kiristämällä saadaan kohoa upotettua. Kun kala ottaa syötin, näkyy se välittömästi kohossa.

Kohon katselua

Kohon seuraaminen on kiehtovaa ja rauhoittavaa. Se on myös omalla tavallaan meditatiivistä; kohon liikkeitä katsellessa voi ajantaju helposti unohtua. Vaikka koho olisi itsepintaisesti kellunut pinnalla jo vaikka kuinka kauan, voi se silti upota millä hetkellä hyvänsä. Tunnettu kalastuskirjailija ja monipuolinen kalamies H.T. Sheringham muotoili asian näin: ”Kohoa on miellyttävä katsella, mutta vielä miellyttävämpää on nähdä sen katoavan.”

"Kohon seuraaminen on kiehtovaa ja rauhoittavaa. Se on myös omalla tavallaan meditatiivistä; kohon liikkeitä katsellessa voi ajantaju helposti unohtua."

Suomen suurin kalastus- ja metsäst ysliike

HARJUKSEN virvelikalastukseen

Harjus on paljon mielipiteitä herättävä kala ja yksi vähemmän tunnetuista lohikaloista. Toisten mielestä se on eräs hienoimpia lajeja kalastaa, toiset ei pidä sitä juuri minkään arvoisena. Ruokakalana harjus on paljolti siian tyyppinen, mutta erityisen huonosti säilyvän kalan maineessa.

Kalastuksellisesti harjus mielletään pääasiassa Lapissa eläväksi perhomiesten saaliskalaksi. Kuitenkin mainioita harjuspaikkoja löytyy etelämpääkin, ja harjus ottaa kyllä vieheeseenkin. Oma taustani harjuksenkalastajana on liki 20 vuoden mittainen, josta aika tasan puolet täysin perholla ja toinen puoli virvelimiehenä. Aloitin tosissaan kalastamaan harjusta Pohjois-Pohjanmaalla mereen laskevasta joesta. Nykyisin Lapissa asuvana kalastan pääosin Suomen ja Ruotsin pohjoisosia.

Miksi harjus?

Harjus on upea taistelija siiman päässä. Sitä löytyy pohjoisesta melkein joka paikasta. Iso harjus on todellinen haaste siinä missä minkä tahansa muunkin lajin suuret yksilöt. Harjusta voi kalastaa monilla eri tekniikoilla ja useista erityyppisistä paikoista. Kannat voivat hyvin, joten harjuksen kalastus on yleensä myös pal-

kitsevaa. Sille, joka on nähnyt tyynenä kesäyönä suvannon jossa pintoo useita kiloluokan ”harreja”, ei tätä asiaa tarvi edes perustella.

Esiintyminen

Harjusta on mahdollista löytää käytännössä koko Suomesta. Etelämpänä hieman harvemmassa, ja monesti istutusten varassa, mutta itään ja pohjoiseen mennessä on harjusta yhä useammassa vesistössä. Meriharjus on nykyään erittäin uhanalainen ja täysin rauhoitettu.

Pohjois-Pohjanmaalta harjusta löytyy jo useimmista virtavesistä, ja Lapissa alkaa olemaan hankalampaa löytää vesistö, jossa ei ole harjusta. Suurimmassa osassa Suomea harjus on virtavesien kala, ja sitä tavoitellaan koskista tai niiden niskoilta ja loppuliu’uista.

Järvissäkin harjusta on, mutta vasta pohjoisessa niin paljon, että sitä kannattaa vapavälinein kalastaa. Harjus ei kasva kovin suureksi. Alamitta on 67. leveyspiirin alapuo -

”Harjus on upea taistelija siiman päässä. Sitä löytyy pohjoisesta melkein joka paikasta. Iso harjus on todellinen haaste siinä missä minkä tahansa muunkin lajin suuret yksilöt.”

lella 35 cm ja yläpuolella 30 cm. 45 cm pitkä harjus lasketaan jo isoksi, ja 55 cm on jo todella iso. 60 cm on maaginen raja, jonka ylityksiä tiedetään varmuudella vain muutamia.

Milloin?

Monista muista lohikaloista poiketen harjus on kevätkutuinen. Siksipä laji on rauhoitettu 67. leveyspiirin alapuolella huhtikuun alusta toukokuun loppuun. Harjus syö ahneesti heti kudun jälkeen, mutta etenkin pohjoisessa saattaa tulvat venyttää kauden alkua paikoin lähemmäs juhannustakin.

Virtavesien suhteen Suomen Lapissa juhannuksen seutu on ”varmaa aikaa”, kun taas Ruotsin vuoristoon mentäessä sanoisin, että heinäkuun ensimmäisellä viikolla alkaa tulvavaara olla ohi.

Syyspuolella taas kausi jatkuu jokien rauhoitukseen asti. Mikäli vesistössä saa kalastaa taimenen ja lohen rauhoituksen jälkeen, niin harjus kyllä syö aina jäiden tuloon asti. Järvissä kausi kestää koko sulanveden ajan. Jos on yhtään pilkkimiehen vikaa niin harjuksen näköpilkkiminen on huikean hienoa hommaa.

Miten?

Harjuksen ravinto on hyvin monipuolista. Erilaisista toukista ja hyönteisistä aina mutuihin ja simppuihin. Siksi harjus onkin todella monipuolinen laji kalastaa. Sitä voi kalastaa sekä perholla että virvelillä, soutaen uistelemalla tai talvisin pilkkimällä.

Etenkin pieni harjus käyttää ravintonaan pääasiassa hyönteisiä ja siksipä harjus tunnetaankin yleisemmin perhomiesten saaliina. Harjuksen perhokalastuksesta löytyykin juttuja runsaasti, siksi tässä artikkelissa keskitytään enemmän virvelivälineisiin. Toki paikkavinkit toimii samalla tavalla pyyntimuodosta riippumatta.

Olosuhteet vaikuttavat siihen mitä harjus ravinnokseen käyttää. Mikä viehe

tai tekniikka valitaan jokirantaan kävellessä? Kuten yleensäkään kalastuksessa, ei tähänkään asiaan täysin yksiselitteistä vastausta ole olemassa. Uistimella kalastaessa suuret vieheet kannattaa jättää kotiin, saalisvarmimpia ovat pienet 1-3 koon lipat ja pienet jigit.

Jos haluaa välttää pienimpiä yksilöitä ja keskittyä reilusti mitallisiin kaloihin niin 7-9 sentin lusikat ja jigit ovat todella tehokkaita. Itse olen huomannut epäsäännöllisen uiton pysäytyksillä kaikkein tehokkaimmaksi.

Mist ä?

Noin 40 cm pitkän perusharrin saaminen ei ole pohjoisessa järin hankalaa. Niitä elää valtaosissa Lapin jokien koskista ja virtaavista osista. Siksi hyppäämmekin nyt syvään päätyyn. Mistä saa ison harrin? Puhutaan siis 45-55 senttisistä harjuksista.

Niitä voi tavoittaa hyvin monenlaisista paikoista.

Meidän porukassa niitä on saatu todella pienen puron suvannosta, suuren kosken niskalta, vuolaan pitkän kosken loppuliu’usta. Oikeastaan ainut yhteinen nimittäjä näillä on se, että suurimmat yksilöt eivät koskaan ole kaikkein voimakkaimmissa virroissa, mieluummin hieman rauhallisemmassa virrassa ja syvemmässä vedessä mikäli sellaista lähellä on.

Toisinaan suurenkin harjuksen saa ottamaan pieneen lippaan, mutta omien kokemusten perusteella isolle harrille kannattaa myös tarjota isoa syöttiä.

7-10 cm pitkä jigi, lusikka tai vaappu ei ole yhtään liioiteltua. Monesti hieman isompi uistin auttaa myös pääsemään syvemmälle, kun taas pieni lippa tulee virrassa lähellä pintakalvoa.

Jä rviharjus

Jos jokiharjusta löytyy monenlaisista paikoista niin ei järviharjus jää yhtään huonommaksi. Erämaiden pienten järvien hiekkarannoilta suurten järvien kivikoille ja karikoille. Yhteinen nimittäjä järviharjuksen etsimiseen on poikkeavuudet. Matalan loivasti syvenevän järven yksi jyrkempi reuna, ojan tai puron suut, niemenkärki joka tekee virranreunaa allokkoon tai tuulenpuolen ranta.

Nämä ovat paikkoja joita uudelta järveltä kannattaa alkaa kokeilemaan. Sopivan järven ja paikan löydyttyä saattaa maaginen kilon raja paukkua monesti saman päivän aikana. Vieheiden osalta pätee samat säännöt kuin virtavesissäkin.

Toisinaan isokin harri ottaa pieneen vieheeseen, mutta oma tapa on ollut hakea isoa kalaa isoilla vieheillä. Tämä tapa karsii myös alamittaisia hyvin pois. Ei ole mielekästä eikä kalakannoil-

lekkaan tee hyvää, jos pienillä vieheillä koukuttaa päivässä kymmeniä alamittaisia kaloja.

Mielenkiintoinen piirre niin järvissä kuin joissa on se, että monesti suurharjuspaikassa on vahva haukikanta ja hauet voivat olla isojakin. Jokaisessa omassa ison harrin paikassa on juuri näin. Pahinta, mitä tälläisessa paikassa voi tehdä on alkaa pyytämään haukia pois ”hoitokalastuksen” verukkeella. Sekä harjus että hauki kuuluvat vesistön ekosysteemiin ja nimenomaan haukea saa niistä suurista harreista kiittää.

Vä lineet Virvelikalastajan valinta harjusvesille on 7-8-jalkainen 213-244 cm pitkä vapa. 7-jalkainen on varma valinta pusikkoiseen jokivarteen, kun taas 244 cm on järvellä loistava pitkäheittoisuuten-

Seisovassa vedessä tai järvessä saattaa yllättää myös hauki, mutta kannattaa luottaa, että harjuksia on paikalla etenkin pohjoisessa kalastettaessa.

Yllämainittuihin vapoihin 2000-2500-luokan haspeli on sopiva. Siimatilavuudella ei ole suurta merkitystä harjuksen kannalta, mutta jos samassa vesistössä ui isompia taimenia tai lohia, niin kannattaa miettiä siiman määrä sen mukaan ettei ala harmittamaan jos harjusta isompi ja vahvempi lohikala osuu siiman päähän.

Itse käytän 0,15-0,18 mm kuitusiimaa, jossa on reilun metrin mittainen fluorocarbonperuke. Yleensä oma perukemateriaali on 0,35-0,40 mm, joka estää tehokkaasti kuitusiiman rispaantumisen kiviin. Terävät kivet on myös huomioitu kuitusiiman paksuudessa. Mainitsemani ohuemmat napsuu herkästi poikki kivikossa.

Lämmenneet talvet pidentävät

KUIVAPUKUSESONKIA

Ilmastonmuutoksen myötä pidentynyt avovesikausi houkuttelee yhä enemmän kalastajia ja muita vesilläliikkujia kylmiin keleihin. Ei ole mitenkään tavatonta aloittaa kautta maaliskuussa tai päättää se helmikuussa. Jotkut hurjapäät veneilevät jopa läpi vuoden.

Vaikka ilmastonmuutos tuokin osittain lämpimämpiä talvia, ei vesillä marraskuun ja maaliskuun välillä mitenkään hempeää ole. Vielä huhtikuussakin rannikolla vedet ovat hyvin kylmiä ja siellä ei kovin kauaa selviä ilman asianmukaista kuivapukua.

Kuivapuku on myös aktiivipilkkijöille mainio turvavaruste, sillä pilkkipaikat eivät välttämättä ole aina tukevimmalla jäällä.

On hyvä heti mainita, että erilaiset kelluntahaalarit tai -puvut eivät ole kuiva- tai

pelastuspukuja ja niiden käyttäjä ei kylmän veden varaan jouduttuaan selviä siellä kovin kauaa siksi, että vesi tunkeutuu nopeasti kehoon vedeneristyksen puuttuessa.

Kuivapuku pit ää kuivana, mutta ei lämmit ä Kylmän veden aika on loistavaa kalastusaikaa, mutta kylmässä vedessä on omat vaaransa. Tänä päivänä kuivapukuja löytyy yhä useamman kalastajan päältä, mutta sen käyttöön liittyy kuitenkin monta huomioitavaa asiaa, jotta puku toimii veden varaan jouduttua niin kuin se on suunniteltu.

Nykyaikainen kuivapuku on joko päällimmäiseksi kerrokseksi tai päällysvaatteiden alle puettava asu. Se on usein valmistettu Gore Tex -kalvolla tai muulla vastaavalla hengittävällä kalvolla laminoidusta kankaasta.

Kuivapuvuissa on joustavat neopreenimansetit kaulassa ja hihoissa sekä usein neopreenistä tehdyt sukat tai integroidut kumisaappaat.

Päällimmäiseksi kerrokseksi puettava kuivapuku on tehty tukevammasta kankaasta kuin vaatteiden alle puettava malli. Kuivapuvuilla on kuitenkin eräs ominaisuus, joka kannattaa ottaa huomioon: puku ei itsessään lämmintä vaan sen alle tulee pukea lämmintä vaatetta kuten villaa tai untuvaa.

Aquasure-paikkausaineella paikkaa mm. neopreenia ja muuta veden kanssa tekemisissä olevaa materiaalia.

Jos havaitset vuodon

Vuodon sattuessa se tulee paikallistaa nopeasti ja paikata ”hätäpaikoilla”, jotka toimitetaan useimpien pukujen mukana, esimerkiksi kotimaisen Ursuitin puvuissa tulee aina mukana hätäpaikat.

Paikkaus onnistuu kätevästi silitysrautaa käyttäen ja lämmittämällä paikka kiinni pukuun 150 asteessa pitäen rautaa neljä sekuntia paikan päällä.

Veden varaan jouduttaessa puku pitää sen alla olevat kerrokset sekä kehon kuivana, mutta toimiakseen oikein, sen alla tulee olla kylmää eristävä vaatetus.

Pidä kuivapuvusta huolta

Puvun tärkeimmät osat tulee tarkistaa ennen kauden alkua. Nykyisellään kausien pidentyessä lisääntyy myös tarkistusten tarve. Tarkistettavia asioita ovat kuivaketju, mansetit (hihat & kaula) sekä jalkineiden tai sukkien kunto.

Mansettien suhteen tarkistetaan, ettei käytössä ole aiheutettu viiltoja tai repeämiä. Jos kuivapuvussa on sukat, niiden mahdolliset kulumat tulee tarkistaa ja tarvittaessa paikkauttaa.

Suorita paikkaus aina puvun sisäpuolelle. Jos vekki tai viilto on suuri, on parempi, ettei lähde itse paikkaamaan pukua vaan kääntyy valmistajan puoleen.

Kuivapuku on investointi turvallisuuteen

Se ei ole muutaman satasen hankinta vaan kalleimmillaan yli 2000 euron ostos. Oikein pidetty ja huollettu puku on kuitenkin pitkäikäinen sijoitus turvallisuuteen. Kuivapuvun tarjoama suoja toteutuu vain puvulla, joka pitää vettä, joten kohtele sitä huolellisesti kuten muutakin arvotavaraa.

Lisätietoa kuivapuvuista ja niiden hoidosta esimerkiksi www.ursuit.com & www.typhoon-int.co.uk

TURVALLISESTI KOTIIN ON SUURINTA LUKSUSTA

SIKSI KAIKKI TURVALLISUUSVARUSTEET OVAT VAKIONA

Paljonko maksaa lisää, jos haluat Subaru Outbackin kaikilla mahdollisilla turvavarusteilla? Vastaus: ei mitään. Ajotietä seuraavat kamerat, kuljettajan vireystilaa seuraava kamera, automaattinen hätäjarrutus, adaptiivinen vakionopeudensäädin sekä tietä seuraavat ajovalot ovat Outbackin vakiovarusteita. Nämä kaikki turvallisuusominaisuudet ja tietenkin Subarun legendaarinen neliveto sisältyvät aina hintaan.

SÄÄSTÄ 3 450 €! Juhlimme 50-vuotista taivalta nelivetona fantastisin tarjouksin. Lue lisää www.subaru.fi.

Katsaus markkinoiden mittarikeloihin osa 1

Mittarikeloja käytetään paljon esimerkiksi lohikalojen soutu-uistelussa ja niitä on harvemmin ollut Kalastus-lehdessä esittelyssä. Nyt tämäkin asia tulee korjattua. Tämä kaksiosainen artikkeli esittelee uusimmat markkinoillamme olevat mittarikelat, joista ensimmäinen osa kertoo mitä keloja esittelyssä on ja toinen osa avaa miten kelat toimivat käytännössä.

Olen harrastanut soutu-uistelua jo kymmeniä vuosia, mutta kalat ovat jääneet lohen suhteen noin kymmenen kilon hujakoille, mutta asiantuntija-avustajanani toimivan Juhani Jämsénin tulosluettelo on sen sijaan komeaa katsottavaa. Jokakesäisten reissujen suurimmat lohet ovat ylittäneet 15 kilon rajapyykin.

Meritaimenen soudussa olemme molemmat kunnostautuneet ja suurimmat yksilöt ovat painaneet yli viisi kiloa ja pituuttakin on ollut yli 80 cm. Olemme soudelleet vuosien mittaan niin Tenolla, Näätämöllä, Tornionjoella kuin Kymijoellakin.

”Pelipaikkoina toimivat Kymijoen soutupaikat, joista Korkeakosken soutualueella on mahdollisuus tartuttaa komeamman kokoluokan lohia ja todella kauniita meritaimenia.”

Esittelyssä olevat kelat

Rajasimme kokeilun siimakapasiteetiltaan maksimissan 300 m / 0,40 mm keloihin ja meille lähetettiin niin metri- kuin jalkanäytöllisiä keloja.

Kiinnit ä mme esittelyssä seuraaviin asioihin huomiota:

» kelan jarrun pehmeään toimintaan väsytystilanteessa

» kelojen käyttömukavuus ja yleinen toiminta

» kelojen välitys

» kelojen perushuollettavuus

» kelojen toimivuus kalastustilanteessa

» kestävyys

Koekalastukseen tuli ilahduttavasti kaksi metrinäyttöistä mittarikelaa (Okuma ja Patriot) ja neljä kappaletta jalkanäyttöisiä keloja (Rhino, kaksi Penniä sekä Daiwa). Rhinossa oli erikoinen vipujarru. Jalkanäyttöisiä keloja käytettäessä pitää muistaa, että kolme jalkaa vastaa noin metriä.

Maahantuojilta tuli myös vapoja kelojen mukana, joista kerron seuraavassa numerossa samoin kuin kelojen käyttökokemuksia. Soututunteja tulee jokaiselle setille noin 40–50, joten kelojen ominaisuudet saadaan hyvin selvitettyä.

Pelipaikkoina toimivat Kymijoen soutupaikat, joista Korkeakosken soutualueella on mahdollisuus tartuttaa komeamman kokoluokan lohia ja todella kauniita meritaimenia.

Seuraavassa numerossa 2/23 nähdään, miten kala puri ja nousiko näistä keloista mikään erikoisen hyväksi ja käyttökelpoiseksi valinnaksi.

MAAN MAINIOT KALAMIEHET

40-vuotiaan Konsta Verhon mielikala on kuha.

Kuhankalastaja Kanta-Hämeestä

Riihimäkeläinen Konsta Verho kalastaa aktiivisesti erityisesti kuhaa ja tutustuu jatkuvasti uusiin vesistöihin. Konsta on pitkään hyödyntänyt eri kaikuluotaintekniikoita jo ennen nykyistä liveluotainaikaa ja hallitseekin suvereenisti kaikki luotaustavat. 4

0-vuotias Konsta on ammatiltaan myyntipäällikkö ja on omien sanojensa mukaan aina vesillä kun siihen on mahdollisuus.

”Kalastus tuli aloitettua todella nuorella iällä, varmaan noin viisivuotiaana. Onkimisesta kaikki lähti ja kun ensimmäinen virvelisetti tuli saatua, niin paluuta ei enää ollut”, hän kertaa harrastuksensa alkumetrejä.

Konsta kalastaa pääosin järvialueella ja mieluisin saaliskala on kuha, jonka kannat ovat monessa vesistössä erinomaisella tolalla.

”Ehkäpä kaikkein mieluisin laji itselleni on kuha. Haukea tuli ennen kalastettua paljon ja edelleenkin on mielui-

nen laji itselleni. Ahventa ja etenkin suurahventa pitäisi pyrkiä myös kalastamaan enemmän”, Konsta mainitsee.

Täsmä kalastuksella tuloksia Lowrancen elektroniikkaa käyttävä Konsta kertoo, että täsmäkalastus on hänen eniten käyttämänsä kalastusmuoto. ”Olen täsmäkalastanut todella pitkään jo ennen liveaikaa ja vesillä on vietetty huomattavasti aikaa. Toki normaalia pohjalinjajigaamista tulee myös harrastettua.”

Konsta mainitsee, että yleisimmät kaikuluotainnäkymät, jotka yleensä ruuduilla näkyvät, ovat kartta, viistoluotain, 2D sekä kaksi liveanturin näkymää; eteenpäin- ja Scout (vaakataso)-näkymä.

Jos vesistöstä ei ole syvyystietoja olemassa, niin hän tekee kaikuluotaimella oman kartan kalastettavasta alueesta ja pienemmät vesistöt ehtii tarvittaessa kartoittaa kokonaan pitkän kesäpäivän aikana.

”Viisto ja Scout toimivat pääasiallisesti kalan etsinnässä. Kun kala paikallistettu, niin eteenpäin- ja Scout-näkymää hyödynnetään molempia heittämisessä. Scoutista kun näkee kuinka läheltä viehe tulee kalaa”, Konsta neuvoo.

”On myös hyvä mainita, että Scout-tilassa olevan anturin kulmansäätö tapahtuu sähköisesti, joten se on aina säädettävissä optimietäisyydelle. Täsmäheittämisessä heitetään eteenpäin-näkymään ja Scout-näkymässä pystytään katsomaan kuinka läheltä kalaa viehe tulee. Jos pohjasta pitää tutkia kohdetta tarkasti, niin siihen perinteinen DSI-näkymä on hyvä. Viistoluotauksessa kalaa haen 455khz taajuudella”, hän lisää.

Tornionjoesta pyydetty 5,5-kiloinen lohi vuosimallia 1997.

Rentoutuminen on kalastuksessa t ä rkeint ä Vaikka Konsta vaikuttaakin päämäärätietoiselta kalastajalta, on hänelle kalastus kuitenkin pääosin rentoutumista työelämän pyörteistä.

”Nätti päivä vesillä on aina elämys, tuli saalista tai ei. Kalastuksesta tekee mielenkiintoista myös se, että jokainen päivä on erilainen kokemus. Tähän kun otetaan vielä eri vesistöt mukaan, niin koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Kalaan lähtiessä on myös kiva, kun on pientä jännitystä ilmassa”, Konsta hymyilee.

Suomalaisen kalastuskulttuurin kehitys saa pisteit ä Konsta on sitä ikäpolvea, että hän muistaa hyvin vessassa otetut silmäroikkopönöt ja kuvat lihalaatikoista täynnä kuhaa. Onneksi nämä ajat ovat jo takanapäin.

”Mielestäni suomalainen kalastuskulttuuri on muuttunut enemmän C&R –painotteiseksi kuin aikaisemmin. Vastuullisuus vesillä on myös noussut kohisten. Pelastusliivit näkee nykyään melkein jokaisella päällä, sekä luontoa ja muita ihmisiä kunnioitetaan. Elektroniikka on tullut myös laajemmin kuvioihin. Olen myös havainnut, että nykyään kaikuluotaimia ja keulakoneita näkyy niin sanottujen sunnuntaikalastajien käytössäkin”, Konsta kertoo.

Kerro vielä joku mielen sopukoihin painunut kalastustapahtuma.

Konsta miettii hetken ja sanoo sitten, että parhaiten mieleen on jäänyt ensimmäinen suurkuha, joka veneessä on käynyt.

”Olin kalakaverini Heikin kanssa kalassa ja täsmäkalastimme ruokakaloiksi kuhia. Hän halusi yrittää löytää isomman kuhan kokeiltavaksi ja lähdimme sellaista, pienen erimielisyyden jälkeen, hakemaan. Viistoluotaimeen piirtyi iso välivesikala ja lähdin ajelemaan sitä kohti. Hetken päästä se saatiin 2D:n ruudulle ja Heikki pudotti vertikaalijigin kalan yläpuolelle. Se ihmetteli jigiä hetken ja lähti nousemaan sitä kohti. Kun kala saavutti kohteen ruudulla, niin vapa tärähti rajusti ja Heikki veti vastaiskun. Heti kävi selväksi, että nyt ei ole ruokakala kyseessä ja kohta haavissa pötköttikin 7,6 kg / 90 cm kuha. Loppupäivä menikin sitten fiilistellessä tapahtunutta”, Konsta kertaa ikimuistoista tilannetta.

Seuraa Konstan ja kaveriensa kalareissuja Instagramissa @koheltajat

Hapansilakka on harvojen herkku

Ruotsalaisten perinneruokien asema on suomalaisten ruokapöydissä vankka eikä kovin moni ole eri mieltä esimerkiksi lihapullien, hernekeiton tai tilliliemessä keitettyjen rapujen herkullisuudesta. Sen sijaan vaikkapa falukorv eli falumakkara, veripalttu tai etenkin karmivat kylmät väreet useimpien suomalaisten selkäpiihin nostattava surströmming eli hapansilakka ovat ruokavalmisteita, joista kaikki ruotsalaiset eivät itsekään toitota maailmalla suureen ääneen.

Gastronominen painajainen?

Ruotsalaiset eivät ole hapattamalla valmistettujen perinneruokien klaanissa yksin, koska norjalaisilla on oma vastaavanlainen kalaruokavalmiste eli rakfisk, joka valmistetaan hapantamalla

verettömäksi puhdistetusta kalasta eli taimenesta, siiasta tai nieriästä suolaamalla ja käyttämällä eli fermentoimalla kalaa ämpäreissä tai saaveissa muutamasta kuukaudesta jopa vuoteen, minkä jälkeen se syödään sellaisenaan.

Myös islantilaisilla on oma hapantamalla valmistettu kalaherkkunsa nimeltään hákarl, joka valmistetaan jäähaista eli holkerista tai jättiläishaista erityisen käymisprosessin avulla, jonka jälkeen se ripustetaan kuivumaan neljän tai viiden kuukauden ajaksi. Sille on ominaista syvän ammoniakkinen ja syvänjuustoinen odööri.

Suuret keksinnöt syntyvät vahingossa Hapansilakka on Ruotsin Pohjanlahden rannikolla keksitty. Se sisältää

yksinkertaisesti käynyttä silakkaa suolavesiliuoksessa. Tarinan mukaan hapansilakka keksittiin vahingossa, kun silakan säilöntään tarvittavasta suolasta oli pulaa. Suolaa ei riittänyt tarpeeksi silakan säilömiseen ja silakkatynnyreihin lisättiin turhan niukasti suolaa. Tämän seurauksena silakat alkoivat käydä tynnyrissä ja ne melkein dumpattiin kaatopaikalle.

Kuitenkin joku uskalias nälkäinen kalansuolaaja ei ollut turhan nirso ja maistoi hapantuneita suolasilakoita, jotka yllätys, yllätys eivät maistuneetkaan pilaantuneelta, vaan happamalta. Uusi ruokalaji oli syntynyt ja sana alkoi leviämään.

Ruotsalaista käsityötaitoa

Hapansilakkaa varten pyydystettävä silakka kalastetaan keväisin, kun silakka on vähärasvaista ja sitä on helposti saatavilla ennen kutuaikaa. Silakka käy ja muuttuu happamaksi aluksi 1–2 kuukauden ajan tynnyreissä. Tämän jälkeen käymisprosessi jatkuu peltipurkeissa, joissa käymisen aiheuttamat kaasut ja paine aiheuttavat purkille tyypillisen hieman pullistuneen muodon. Kaiken kaikkiaan käyminen kestää yhteensä puolesta vuodesta jopa vuoteen.

Hapansilakka valmistetaan hapettomissa olosuhteissa bakteerikäymisellä. Aluksi pyydetyistä silakoista poistetaan pää ja sisälmykset ja kalat säilötään väkevään suolaliemeen eli laukkaan siten, että laukan suolaisuuden paine estää useimpien haitallisten mädättäjäbakteerien toiminnan. Kuitenkin eräät käymistä ja hapantumista edistävät bakteerit alkavat näissä olosuhteissa pilkkoa kalan glykogeenia eli lihassokeria pienemmiksi yhdisteiksi.

Silakan käydessä muodostuu runsaasti kaasuja mm. mädältä kananmunalta haisevaa rikkivetyä, voimakkaan härskiintyneeltä haisevaa propaanihappoa sekä eltaantuneelta voilta haisevaa butaanihappoa.

Sen sijaan, koska varsinaista mätänemistä ei tapahdu happamassa ympäristössä, valkuaisaineet eivät hajoa kokonaan niiden rakennusaineista koostuviksi aminohapoiksi asti, vaan silakan rakenne säilyy kiinteänä prosessin aikana.

Ja eikun syömään Varovasti avatun metallipurkin uumenista nostetut hapansilakat paloitellaan sopiviksi haarukkapaloiksi lautaselle ja ne nautitaan perinteisesti keitettyjen perunoiden, sipulin ja lämpimän vaalean leivän kanssa. Hapansilakan kyytipoikana nautitaan suolaisen ja happaman maun loiventavaa maitoa sekä paljon snapsia, joka mataloittaa tämän perinneruoan nauttimiskynnystä.

Olutta ei suositella hapansilakan ruokajuomana, sillä sen aiheuttamien röyhtäyksien mukana tuomat hiilidioksidikuplat palauttavat jo kertaalleen nieltyjen silakkapalojen maun suuonteloon ja häiritsevät näin makuelämystä.

Ja vaikka ensimmäisen hapansilakkapalan haarukoiminen suuhun tuntuisi ylitsepääsemättömän vaikealta, kokeneet nautiskelijat rohkaisevat aloittelijoita pitämään nenästä kiinni herkkupalaa suuhun vietäessä, sillä hapansilakka haisee paljon pahemmalta kuin se maistuu. Bon appetit!

Lähes mahdoton itse pyydettävä, mutta joskus silakkasaaliin joukosta löytyvää elaskaa löytyy joskus erikoiskalakaupoista.

Valokalaa (elaskaa) voissa

Elaska (Lumpenus lampretaeformis)

» Paras ruokakalakoko 20–30 cm.

» Elää pehmeillä ja syvillä merenpohjilla

» Itse pyytäminen on lähes mahdotonta.

» Kalatiskiltä voi yrittää pyytää. Muuten tarvitaan trooli.

Käyttö

» Makealihainen ja vähäruotoinen kala

» Paistettuna parhaimmillaan

Harvinainen vieras pannulla talvijuurekkaiden seurassa.

Kalamaailmamme ”elastinen” on varmasti monelle vähemmän tunnettu kalalaji. Sen saaliiksi saaminen on omin toimin hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta. Ainoat saatavilla olevat yksilöt tulevat silakan troolauksen sivusaaliina. Reseptinkin kala on saatu kalakauppa Maxin kalaan saapuneesta silakkaerästä.

Elaska on erittäin mielenkiintoinen kalalaji. Se suosii Itämeressä viileitä pehmeitä pohjia, joihin se kaivautuu turvaan. Se elää varsin syvällä, Itämerelläkin jopa syvimmissä mahdollisissa syvänteissä. Pimeässä se käyttää ravintoa saalistaessaan apunaan poskissa sijaitsevia valoelimiä, joiden loisteella se houkuttelee pieneliöitä luokseen. Elaska kuulu ahvenkaloihin ja sen maku muistuttaakin ahvenen tai kiisken maukasta lihaa. Ohjeessa voi hyvin hyödyntää edellä mainittuja tai vaikkapa kivinilkkaa.

» 10 pikkukalaa (elaskaa tai vaikka kokonaisia kiiskiä)

» suolaa

Leivitykseen

» 2 dl vehnä- tai ruisjauhoa

Paistamiseen

» reilusti öljyä pannuun

» 2 rkl voita paiston loppuvaiheessa

Suomusta tai nylje suolistetut puhtaat pikkukalat ja pyörittele ne jauhoissa. Asettele kalat pannulle säteittäin pyrstöpäät kohti keskustaa ja paista keskikuumalla pannulla öljyssä rapeiksi. Halutessasi voit lisätä voita öljyn joukkoon.

Rapeat pikkukalat voi syödä ruotoineen kaikkineen tai jättää selkärangan syömättä. Tarjoile esimerkiksi perunamuusin, paistettujen sienten, kanttarellikastikkeen ja salaatin kera. Reseptin sienenä käytettiin talvella puunkannoilla kasvavaa talvijuurekasta. Maukasta sientä ei tarvitse ryöpätä, mutta sieni on kypsennettävä hyvin.

KESTÄVIÄ

KONEPESTÄVIÄ

RUOKAAN EI TARTU EPÄMIELLYTTÄVIÄ

HAJUJA TAI MAKUJA

RUOKA LÄMPIÄÄ

NOPEASTI

Veitsi ja sen teroittaminen

Kalankäsittelyveitsien teroitus on jokaisen saaliskaloja ravinnokseen hyödyntävän virkistyskalastajan perustaito, jonka alkeet voi oppia kohtuullisen vähäisellä harjoittelulla. Ennen nykyaikaisten korkealaatuisten kalankäsittelyveitsien markkinoille tuloa veitset olivat ensisijaisesti jokamiehen puukkoja tai lihanleikkaukseen suunniteltuja pitkä- ja jäykkäteräisiä, kalliita ja vaikeasti teroitettavia kovateräksisiä malleja.

Onneksi nykyisin kenenkään ei enää tarvitse murehtia kalankäsittelytaitojensa kehittymisen kariutuvan sopivien välineiden puutteeseen, sillä jo 20–30 euron sijoituksella voi valita käyttöönsä käteensä parhaiten sopivan kalaveitsen useiden tunnettujen valmistajien lukuisten eri mallien joukosta. Veitsien terävyyden ylläpito on tärkeä taito, sillä se on usein ylivoimainen kynnys, johon kalankäsittelyoppia haluavan into voi laantua alkuinnostuksen jälkeen.

ovat tässä tapauksessa hyvä valinta. Ne pysyvät kohtuullisen terävinä satunnaisessa käytössä ja ne voidaan myös teroittaa varsin helposti. Kalliimmat erikoisveitset on suunniteltu ammattikäyttöön ja niiden jäykät terät on myös usein karkaistu hyvin koviksi. Siksi niitä on vaikea teroittaa ja terävyyden ylläpito vaatii huolellista käsittelyä.

Kahvoista

Kari Nyberg on toiminut Helsingin yliopistossa kalatutkijana ja on perehtynyt erilaisten veitsien käyttöön kalaruokien valmistuksessa.

Fileeraus- ja perkausveitset Fileointiveitsen valinnassa on tärkeintä se, että veitsen terän joustavuus tuntuu mukavalta ja kahva sopii hyvin käteen. Jos kaloja fileoidaan satunnaisesti vain muutaman kerran vuodessa, tätä tarkoitusta varten ei kannata ostaa esimerkiksi turhan kallista ja erikoisteräksestä valmistettua kokkiveistä, jonka toimintakunnon ylläpito vaatii viitseliäisyyttä. Lisäksi on todennäköistä, että veitsi päätyy vähäisen käytön seurauksena myös muihin tarkoituksiin tai se katoaa, ja siksi kohtuuhintaiset hiiliteräksiset perusveitset

Nykyisin lähes kaikissa kalankäsittelyveitsissä on hyvin käteen sopivat muovipohjaiset ja terään tiukasti kiinni valetut kahvat, jotka eivät kerää likaa ja bakteereja samalla tavalla kuin niiteillä terään kiinnitetyt ja käytössä väljentyneet puukahvojen saumat.

Kaikille kalankäsittelyveitsille on myös yhteistä se, että ne tarvitsevat jatkuvaa ylläpitoa toimiakseen moitteettomasti vuodesta toiseen. Perusterävä veitsi pysyy jatkuvasti toimintakuntoisena, kun sen kalanlimasta kuivattuja leikkuupintoja pyyhkäistään muutaman kalan käsittelyn jälkeen terän viimeistelijällä tai teroituspuikolla heti, kun terän leikkuuteho tuntuu alenevan. Mielilausahdukseni nähdessäni jonkun leikkaavan kalaa tylsäteräisellä veitsellä onkin: ”Mikään ei ole niin typerää kuin leikata kalaa tylsäteräisellä veitsellä, sillä se repii fileen ja tekee huonoa jälkeä”. Lisäksi tylsällä veitsellä leikkaaminen pienentää talteen saatavan fileen määrää ja se rasittaa veitsikättä useamman kalan leikkuu-urakassa.

Ruoanvalmistuksen yhteydessä tarvitaan myös esimerkiksi leipäveistä (yllä) tai japanilaistyylisiä Santoku-veitsiä (keskellä).

Joskus myös perinteinen keittiöveitsi ajaa monta asiaa (alla).

Terä ksen laatu ja teroituskulma vaikuttavat lopputulokseen

Huonolaatuisesta teräksestä valmistettua veistä ei välttämättä saa täysin teräväksi millään teroittimella tai se ei edes pysy pitkään terässä. Huonoteräisen veitsen leikkuupinta kuumenee teroitettaessa ja siitä lohkeilee mikros-

Sähköisellä teroittimella teroitat myös liiterissä ruostuneen puukon uuteen uskoon helposti.

kooppisia tai jopa silminnähtäviä palasia. Mitä kovemmasta teräslaadusta veitsi on valmistettu, sitä terävämmäksi se voidaan hioa ja sitä kauemmin veitsi pitää teränsä. Toisaalta kovaa terää on työläämpi teroittaa kuin pehmeämmäksi karkaistua joustavampaa terää.

Pehmeäteräiset fileerausveitset (esim. Victorinox, Swibo, Frosts Mora ja Sanelli) teroitetaan yleensä 20–25 asteen kulmaan, kun taas puukon tai kalan paloitteluun käytettävän jäykkäteräisen kalaveitsen teroituskulma on hieman suurempi eli 20–30 astetta.

Jos jostain syystä haluaa muuttaa veitsen teräkulmaa, teroitukseen on parasta käyttää joko karkeaa sähköisen teroittimen teroituslaikkaa, vesitahkoa tai timanttiviilaa. En kuitenkaan suosittele muuttamaan ainakaan hyväksi havaitun veitsenterän kulmaa, sillä sen takaisin muuttaminen saattaa jo olla vaikeampi ja jopa ylivoimainen tehtävä ainakin ilman kiinteää teräohjuria. Veitsen pienempi teräkulma on terävämpi ja se myös puree leikattavaan materiaaliin paremmin, mutta toisaalta se tylsyy nopeammin ja murtuu helpommin.

Kalaveitsien teroittaminen ja teroitusvä lineet Veitsen teroittaminen koostuu kahdesta erillisestä toimenpiteestä: Perusteroittamisen tarkoituksena on palauttaa veitsen leikkaavaan terään sen pitkäaikaisen tai vääränlaisen käytön aikana muuttunut leikkuukulma alkuperäisen kaltaiseksi sekä poistaa leikkuupintaan kulumisen myötä terään muodostuvat epätasaisuudet, jotka vaikuttavat epäedullisesti terän leikkaavuuteen.

Ylläpitoteroittamisella huolehditaan veitsen hyvien leikkuuominaisuuksien säilymisestä työskentelyn aikana.

”Jos jostain syystä haluaa muuttaa veitsen teräkulmaa, teroitukseen on parasta käyttää joko karkeaa sähköisen teroittimen teroituslaikkaa, vesitahkoa tai timanttiviilaa.”

Perusteroitusvä lineet Niitä ovat sähköllä toimivat hahloteroitin (esim. Chef’s Choicen Trizor XV) tai vesitahko, hiomakivi, timanttiviila sekä erilaiset keraamiset tai timanttipinnoitetut käsikäyttöiset rulla- ja hahloteroittimet (esim. Chef’s Choicen M4643 ProntoPro 15/20-täystimanttipintainen käsiteroitin).

Näiden teroitusominaisuudet perustuvat siihen, että ne hiovat käytössä pyöristyneiden veitsenterän leikkaavien sivujen leikkuupinnan pinta-alan optimaalisessa kulmassa mahdollisimman kapeaksi eli teräväksi irrottamalla samalla veitsenterästä metallihiukkasia tai toisin sanoen hiomalla, mutta samalla kuluttamalla terää kapeammaksi.

Tämän vuoksi mikään veitsi ei loppupeleissä ole ikuinen. Tosin vanhin edelleen käytössäni oleva Swibon keltakahvainen ja suorateräinen, mutta jo hyvin kapeaksi kulunut veitsi on palvellut minua moitteettomasti vuodesta 1983 alkaen, jolloin ostin sen ensimmäiseksi kalankäsittelyveitsekseni.

Yllä pitoteroittaminen

Ylläpitoteroittamiseen käytetään terän joustavien teräslankojen avulla oikaisevaa veitsen viimeistelijää (esim. Dick tai Vulkanus) tai klassista teroituspuikkoa, jotka ainoastaan oikaisevat veitsenterän vääristyneen leikkuupinnan ja poistavat terästä irtoavan metallipölyn. Teroituspuikkoa tai terän viimeistelijää kannattaa käyttää myös uuden veitsen käyttöönoton yhteydessä.

Teroitinta hankkimassa? Muista nämä.

» Onko vaihdettavia tai huollettavia osia? Joissain malleissa joutuu ostamaan erillisiä hiomanauhoja eri karkeuksille.

» Onko teräkulma vaihdettavissa / tarvitsetko vaihdettavaa teräkulmaa omaan käyttöön?

» Ohjaavatko teroitushahlot veistä itsenäisesti, vai tarvitseeko vakaata kättä ylläpitämään terän asentoa. Hahloilla tulos varma.

» Mitä materiaalia laikat ovat ja kuinka monta teroitusvaihetta teroittimella voi tehdä?

» Timantti on laikoista parhaiten hiova ja tarkin.

» Mitä enemmän vaiheita on, saa terään useamman toisistaan eroavan teräkulman, teroituksen aikana. Tämä helpottaa seuraavaa teroitusta ja veitsen terä säästyy liialliselta hiomiselta. Lisäksi kerran hyvin teroitettua terää ei tarvitse alkaa ensimmäisenä teroittamaan karkeimmalla vaan esim. keskikarkealla.

» Kuinka monia erilaisia veitsiä teroittimella voi teroittaa?

Kaikkien veitsien terävyys on hyvä kokeilla lopuksi paperitestillä. Paperi myös samalla viimeistelee terävyyden.

"Mikään veitsi ei loppupeleissä ole ikuinen."

Pieni mukana kuljetettava taskuteroitin soveltuu moneen käyttöön, puukon lisäksi teroitat viilaosalla myös koukut.

Mikäli uusi kalaveitsi ei leikkaa hyvin, syy saattaa olla tehtaalla tapahtuneesta puutteellisesta terän viimeistelystä. Tässä tapauksessa muutama terän molemminpuolinen vetäisy hiomapuikkoon tai muutama veto teränviimeistelijällä poistaa tavallisesti leikkuupinnalla olevan karkeuden ja veitsi toimii tämän jälkeen yleensä moitteettomasti.

Teroituksen onnistumisen lopputulosta voi arvioida veistämällä veitsellä esimerkiksi sanomalehtipaperista kapeita suikaleita, joita tylsä veitsenterä ei kykene leikkaamaan ilman, että paperi repeytyy. Paperia leikattaessa veitsenterä saavuttaa samalla lopullisen terävyytensä, kun hienoimmatkin metallihiukkaset irtoavat terän pinnasta.

35° – 40° Pilkkominen

25° – 30° Yleiskäyttö

15° – 20° Viipalointi

10° – 20° Parranajo

Improvisoidut veitsenteroitusvä lineet

Mikäli veitsenteroitusvälineet ovat jääneet kotiin kalareissulta tai kesämökillä ei ole käytettävissä tarkoituksenmukaisia välineitä, veitset voi teroittaa myös saatavilla olevilla improvisoiduilla välineillä kuten esimerkiksi keraamisen kahvikupin lasittamattomalla karhealla ulkopohjan kantilla, keraamisella sulakkeella tai hienokiteisellä luonnonkivellä (mm. laattakivi).

Teroittaminen tehdään samalla periaatteella kuin teroituspuikkoa käytettäessä eli veistä vedetään sen terän suuntaisessa kulmassa pitkin teroitusvälineen pintaa. Tätä kannattaa kokeilla, sillä monen kesämökin vanhat tylsät kalaveitset ovat kokeneet loistokkaan uudelleen tulemisen kalankäsittelypöydälle monen laatikossa vietetyn vuoden jälkeen.

Seuraavassa osassa käymme läpi millainen veitsi kannattaa eri kalalajeille valita.

Nousutaimenten kuvaaminen on Vantaanjoella suosittua puuhaa. Padotut paikat keräävät kaloja ja kuvaajia, mutta taimenia näkee hyppimässä myös vapailla koskilla.

Vantaanjoen vesistö avautuu vaelluskaloille

Vantaanjoen patorintamalla on viime vuosina ollut vilkasta. Vanhankaupunginkosken tilanteen tuntee nykyään koko Suomi ja Tikkurilankosken purku on kiinnostanut laajalti. Keskeisellä paikalla virtaavassa joessa patoja on pystytetty aikoinaan ahkerasti, mutta nykyään vaellusesteitä on poistettu tai niihin on tehty kalatiet.

Suolijärven pato ja voimala Kytäjärvelle päin. Kytäjärven vedet laskevat Vantaanjokeen.

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesienhoitoyhdistys (VHVSY) tuntee joen historian ja nykytilan. Yhdistyksen jokitalkkari Oula Tolvanen kertoo, että suuri osa Vantaanjoen padoista on tehty myllyjen käyttöön, mutta uomia on padottu myös mm. vedenoton tarpeisiin. Lisäksi pohjapatoja on useita, mutta niissä kalat pääsevät yleensä liikkumaan vaivatta.

Kalat liikkuvat vapaassa joessa Taimenelle ja lohelle esteetön yhteys tarkoittaa mahdollisuutta kutea isommalla alueella. Vaelluskaloista myös ankerias vaatii vapaan joen, kun se lähtee kutuvaellukselle Vantaanjoesta Atlantin yli kohti Sargassomerta. Niitä on jo vuosikymmenten ajan istutettu Vantaanjoen vesistöön.

Vantaanjoen lukuisille muille kalalajeille jokialueen avautuminen mahdollistaa liikkumisen esimerkiksi ravinnon tai kumppanin toivossa. Sitä kautta myös koko joen kalastosta tulee monimuotoisempi.

Tolvanen kertoo, että patojen purkamisen myötä myös salakalastus vaikeutuu. ”Patojen alle kerääntyy kaloja ja kalastuksenvalvonnan yhteydessä sieltä löydetään mm. verkkoja ja rokastusvälineitä, vaikka siellä ei saisi kalastaa.”

Vantaanjoessa alavirtaan vaellus on jo turvallista

Vanhankaupunginkosken voimalaitos ei ole nykyisellään käytössä, joten kalat voivat vaeltaa turvallisesti alavirtaan. Sitä lukuun ottamatta Vantaanjoen lähes sadan kilometrin mittainen pääuoma on ollut vaellukselle vapaa jo pitkään. Esimerkiksi Myllykosken ja Vantaankosken padot avattiin

jo vuosikymmeniä sitten. Patojen purkamisen lisäksi on tehty kalateitä useiden tahojen toimesta.

Tilanne voi kuitenkin vielä muuttua, muistuttaa Tolvanen. ”Tällä hetkellä Vantaanjoen vesistössä on neljä voimalaitosta, jotka eivät ole käytössä, sekä yksi rakentamaton laitos, jolle on lupa olemassa”, hän sanoo. Nämä laitokset voidaan siis ottaa käyttöön, jos esimerkiksi sähkön hinta nousee riittävästi.

Keravanjoella tapahtuu

Pääuoman lisäksi Vantaanjoen vesistöön kuuluu sivujokia yhteensä neljäntoista kunnan alueella. Näistä suurin on Keravanjoki. ”Keravanjoki on kuin Vantaanjoen unohdettu sisarpuoli”, sanoo Tolvanen. ”Usein unohtuu, että nimenomaan Keravanjoki on aina laskenut Vanhankaupunginlahteen. Vantaanjoki liittyi siihen myöhemmin”, hän jatkaa.

Keravanjoen patoja on avattu viime vuosina tehokkaasti. Seuraavana edessä on kaksi projektia. Joen alaosilla Kirkonkylänkoski aiotaan pian purkaa ja Järvenpäässä Haarajoen pato on parhaillaan lupakäsittelyssä Aluehallintovirastossa.

Taimenkanta ei Keravanjoella kuitenkaan ole lähtenyt kukoistamaan. Meritaimenia nousee jokeen todistetusti, mutta poikastuotanto on jostain syystä heikkoa. ”Tutkimusta tarvitaan”, Tolvanen toteaa.

Toisinaan tarvitaan myös muita toimia

Vantaanjoella lukuisat toimijat ovat tehneet hienoa käytännön työtä vaellusesteiden poistamiseksi. Silti poistettavia esteitä löytyisi yhäkin. ”Monissa paikoissa tarvitaan myös

muita kunnostustoimia”, Tolvanen huomauttaa. Ihmisen muokkaamassa jokiympäristössä on paljon ongelmia, joihin tulee myös puuttua. Esimerkiksi kuivuus vaivaa monia latvapuroja.

Toiminta ja selvitystyö joen tilan parantamiseksi jatkuu. Esimerkiksi tänä kesänä VHVSY tekee Luonnonvarakeskuksen kanssa ankeriaaseen ja muihin vaelluskaloihin liittyvää selvitystä Vantaanjoella. Tulossa on myös historiikki Vantaanjoen padoista yhdistyksen nettisivuille.

Lisätietoja VHVSY:n toiminnasta: www.vhvsy.fi sek ä www.vantaanjoennousu.org

Vakautta ja tilaa sopivassa suhteessa

ALUTROLL 500 MEGASNAPPER CC

Jyväskylästä kotoisin, mutta nykyisin Keuruulla sijaitseva Alutroll on esitellyt viime vuosina useita heittokalastukseen sopivia veneitä ja mallisto käsittääkin jo yhdeksän eri mallia pienestä 400 Flatfishista aina seitsemänmetriseen Anglerfishiin. Nyt koeajettu 500 Megasnapper esiteltiin vuonna 2022 ja asettuu malliston keskikokoluokkaan.

500 Megasnapper myydään ja markkinoidaan pakettina 60-hevosvoimaisen Tohatsun kanssa, jollainen myös meillä oli koeajettavana. Moottorin voi valita Tohatsun tummansinisenä tai valkoisena.

Perusmalli on peräpenkiltä ajettava SC, jossa ohjauspulpetti on tyyrpuurin laidassa ja apukuskin pulpetin saa lisävarusteena. Koeajetussa CC-versiossa on keskipulpetti ja kahden istuttava, taittuvalla selkänojalla varustettu istuin, joka toimii samalla säilytyslaatikkona. Lisäksi tarjolla on DC-tuplapulpettiversio, jossa molempien pulpettien takana on kuppipenkit sekä DSC, jossa tuplapulpetin takana on penkki.

Keskikonsoli on tilava ja sen alla on vielä kätevää säilytystilaa. Perusergonomia on kunnossa.

Vene-esittely Alutroll 500 Megasnapper CC

lntegroidut vapatelineet ovat käytännölliset, sillä niihin ei jää mikään kiinni kuten kiinnitettäviin telineisiin.

Alutroll 500 Megasnapper CC

» Pituus 5,10 m

» Leveys 2,00 m

» Paino noin 420 kg (CC)

» Rikipituus L

» CE-merkinnän suunnitteluluokka C

Huomio kiinnittyy ensin leveään keulaan, jossa on todella tilava heittotaso. Heittotason alla on isot lukittavat säilytystilat. Keulapiikki on tasainen ja keulasähkömoottori asettuu paikalleen mallikkaasti.

Keskikonsoli on tilava ja kalastuselektroniikan asennus on huomioitu jopa niin, että pulpetissa on valmis läpivienti. Asennusta helpottaa pulpetin alla oleva iso säilytystila, josta pääsee hyvin asentamaan ja johon voi sijoittaa hyvin myös litiumakun. Keskipenkki on taittomallia ja siinä on niin ikään iso säilytystila.

» Henkilöluku 6

» Moottorisuositus 50-60 hv

» Runkomateriaali EN AW-5754/5083 (merialumiini)

» Kellunta-aine vettymätön polyuretaani

» Materiaalipaksuudet: peräpeilin rakenne 5, pohja 4, muut rakenteet 3 mm

» Pakettihinta 28190 euroa (60 hv Tohatsu)

» Lisätietoa alutroll.fi & tohatsu.fi

Myös peräpenkki on mitoitettu muotoiltu heittokalastukseen sopivaksi seisomatasoksi. Näppäränä oivalluksena veneestä löytyy kiinteitä vapatelineitä eri puolilta yhteensä 10 kappaletta. Lisäksi takana on valmiina muoviset säilytyskotelot, jonne mahtuu vieherasioita tai muuta tarviketta.

Laadukas työn jä lki ja hienoja yksityiskohtia

Alutroll 500 Megasnapper CC on laadukkaasti rakennettu. Hitsisaumat ovat kauttaaltaan siistejä, luukkujen toiminta napakkaa ja komponenttien sovitus tehty taiten. Knaapit ovat alumiinia ja ne ovat sopivan matalat, mutta kuitenkin riittävät oikean paksuisille köysille.

Veneessä on hienoja leikattuja Alutroll 500 Megasnapper -kuvioita ja tuuletusritilöidenkin keskeltä löytyy Alutroll-logo. Nämä osaltaan viestivät laatutuotteesta ja työstään ylpeistä veneenrakentajista.

Ajossa ja kalassa

Koeajopäivänä Helsingissä oli mieto korkeapainekeli ja kevyt aallokko. Lähdimme koeajolle 60 hevosvoimaisen kaapeliohjauksella varustetun Tohatsun työntämänä. Moottori oli aivan uusi joten ihan tappiin emme sitä kierrättäneet, mutta kahden hengen kuormalla pääsimme lähes 30 solmun nopeuteen sopivan matkavauhdin ollessa noin 2022 solmua.

Liukuun nousu on kantavasta rungosta johtuen todella nopeaa. Hiukan kaasua ja pintakalvossa mennään. Veneestä on todella hyvä kalastaa ja joka paikassa on sopivasti tilaa. Kantava ja vakaa vene ei hätkähdä isommastakaan kuormasta.

Vene on parhaimmillaan miedossa kelissä, jossa aallonkorkeus ei nouse, sillä leveän rakenteen myötä ajaminen kuoppaisemmassa kelissä saa roiskeet nousemaan turhan korkealle.

Loppuarvio

Alutroll 500 Megasnapper CC on selkeästi suunniteltu aktiivikalastukseen.

Vapaa-ajan viettoon löytyy muitakin veneitä. Konstailematon ja laadukas työnjälki ilahduttaa aktiivikäyttäjää eikä tämän veneen paino aseta vielä vetoautolle tai trailerille isoja haasteita.

Tämä vene sopii kuin nakutettu livekalastukseen ja heittokalastukseen suojaisilla vesialueilla kuten rannikon haukilahdissa ja järvikalastukseen.

Avomeriolosuhteisiin 500 Megasnapperia ei ole suunniteltu.

Parannettua painosta

Lowrance HDS Pro & Active Target 2

Livekalastuselektroniikka kehittyy hurjaa vauhtia ja valmistajat päivittävät kilvan laitteitaan. Markkinajohtaja Lowrance esitteli pari vuotta sitten HDS Live -sarjan ja siihen Active Target -luotaimen. Nyt on vuorossa monilta ominaisuuksiltaan parannettu HDS Pro -sarja ja Active Target 2. Kävimme tutustumassa uutuuksiin keväisellä Lohjanjärvellä.

Lowrancen HDS Pro -sarjaa on edelleen parannettu HDS Live -sarjasta. Ulkoisesti suurin muutos on se, että sarjaan on tullut mukaan 10-tuumainen näyttö. Muut koot ovat 9, 12 ja 16 tuumaa. ”Kymppi” on monen aktiivin ja kilpakalastajan suosima koko, sillä sen saa mahtumaan moneen paikkaan ja kuvasuhteen saa sopivaksi moneen eri käyttöön.

Tehokasta datan murskausta

HDS Pron ehkä tärkein ominaisuus on kuorten alla. Päivitetty prosessori pystyy toistamaan todella tarkkaa kaikukuvaa kirkkaalle 1200 nitsin näytölle. HDS Pro tukee kaikkia Lowrancen kaikuluotaintekniikoita kuten FishReveal, SideScan- ja DownScan sekä Active Target & uusi Active Target 2.

HDS Pro tukee suoraan uutta Active Imaging HD -anturia, vanhemmat mallit HDS Live, Carbon ja Elite FS tarvitsevat uuden S3100-moduulin anturin käyttöä varten. Anturi

Yli megahertsin taajuus viistoluotaimessa tarjoaa todella selkeän kuvan. Kuvassa tukkeja pohjassa.

S3100-moduuli mahdollistaa Fish Reveal -toiminnon viistokäytössä HDS Prossa, Lowrance on toistaiseksi ainoa, joka ominaisuuden tarjoaa.

tarjoaa 1075 kHz eli yli megahertsin taajuuden, jonka erottelukyky on omaa luokkaansa. FishReveal Sidescan-viistoluotaintoiminto vaatii S3100-moduulin ja se toimii vain HDS Pro:ssa.

FishReveal esiteltiin ensimmäisen kerran DownScan Imaging -järjestelmän yhteydessä, ja nyt se on saatavana myös SideScan-järjestelmään. Lowrance on ainoa valmistaja, jolla tämä ominaisuus on tarjolla.

HDS Pro toimii luonnollisesti koko veneen keskusyksikkönä. Sen kautta voidaan hallita niin Power Pole -matalanvedenankkureita kuin Ghost-keulasähkömoottoria, tutkaa sekä autopilottia että viihdejärjestelmiä ja karttoja. Kaikki toimii jouhevasti ja käyttöjärjestelmän logiikkaa voi vain ihailla.

Active Target 2 -liveluotain parantaa nä kymiä

Jos pari vuotta sitten kokeiltu ensimmäinen Active Target tarjosi jo todella selkeää näkymää, parantaa uutuusmalli vielä tästäkin. Active Target 2 tarvitsee edeltäjänsä tapaan live-käyttöä varten oman kaikumoduulin, joka tuottaa tarvittavan informaation HDS Pro:lle. Active Target 2 toimii HDS Pro:n ohella myös HDS Carbon -, HDS Live - ja Elite FS -laitteissa.

Moduuli vapauttaa HDS Pro:lta kapasiteettia muihin toimintoihin kuten viistoluotaukseen, jolloin kaikki toiminnot on optimoitu.

Active Target 2:n tärkeimmät parannukset verrattuna ensimmäiseen Active Targetiin ovat parempi stitching eli anturin elementtien rajoja ei havaita ollenkaan kaikukuvassa. Active Target 2 pystyy myös tuottamaan paremman resoluution ja kantaman, jolloin kalojen hahmot on helpompi havaita kauempaa kuin aiemmin.

Pääsimme koekäytössä tunnistamaan useita kuhia ja haukia, jonka koekalastus todisti. Jopa isojen kuhien vatsaevien lepatus paljastui, kunhan anturi tarjoiltiin oikeassa kulmassa.

Jännittävä uusi ominaisuus on yhdistää kaksi Active Target 2:sta Scout 270°-toimintoon, jolla pystyy kattamaan ¾ veneen ympärillä olevasta alasta. Scout tarkoittaa Lowrancen terminologiassa veneen ympärille suunnattua vaakanäkymää. Tässä kahden anturin lähettämä tieto yhdistetään erityisellä Pingsynch-toiminnolla täysin häiriöttömäksi.

Lisäarvoa

Mikäli haluaa ottaa vesistöistä kaiken tiedon irti, ovat Lowrance HDS Pro ja Active Target 2 todella kova yhdistelmä. Tarkka kuva yhdistettynä todella intuitiiviseen käyttöjärjestelmään tarjoaa monia hienoja hetkiä vesillä. Laatu vaatii toki panostusta, mutta tässä kohtaa se kannattaa.

Lisätietoa laitteista: lowrance.fi

Kohta täällä

Mercury Avator 7.5e -sähköperämoottori

Helsingin Uivassa elokuussa mallikappaleena esillä ollut Avator-sähköperämoottori oli laajemmin esillä helmikuun Venemessuilla. Alkukesän aikana markkinoillemme tuleva uutuus on teknisesti edistynyt ja omaa Mercuryn tyyliin monia uusia innovaatioita.

Avator 7.5e -sähköperämoottori tuottaa 750W tehoa potkuriakselille ja vastaa Mercuryn 3,5 hv:n nelitahtisen perämoottorin kiihtyvyyttä. Moottori tulee olemaan saatavilla joko ohjauskahvalla tai kaukohallintalaitteella varustettuna. Se onkin pieniin kalastusveneisiin mainiosti sopiva voimanlähde.

Kokonaan uusi konsepti

Avatoria lähdettiin suunnittelemaan puhtaalta pöydältä ja tarkoituksena oli suunnitella oma työntövoimajärjestelmä, joka on täysin integroitu edistyneillä hallintalaitteilla, potkureilla ja digitaalisilla mittareilla yhdistettynä Mercury Marine -mobiilisovellukseen.

Vaihdettavat litiumioniakut, nopeasti asennettava kiinnitysjärjestelmä ja intuitiiviset hallintalaitteet tekevät asetuksista ja käytöstä helppoa. Kirkas, myös auringossa näkyvä värinäyttö kertoo akun varaustilan.

Litiumioniakku on jännitteeltään 48 volttia ja se on suunniteltu yhdessä Mastervoltin kanssa nimenomaan veneilykäyttöön. Akulle on tehty pudotuskoe ja sillä on vedenpitävyyden IP67-luokitus.

Akku ladataan myyntipaketin mukana tulevalla 110W laturilla ja lisävarusteena voi hankkia 230W laturin. Latausaikaa luvataan 110W laturilla tyhjä stä täyteen noin 9 h ja 230W laturilla noin 3,5 h.

Käytett ävyys etusijalla

Avatorin hallinta tapahtuu joko kahvan tai kaukohallintalaitteen kautta. Kahvassa on monipuoliset säätömahdollisuudet sekä neljään eri kulmaan lukittuva tilttilukko. Moottoria kannetaan lukitusta kahvasta vaaka-asennossa.

Moottori kiinnitetään erityiseen satulaan, joka on kiinni veneen perälaudassa. Satulan voi jättää kiinni veneeseen ja ottaa moottorin mukaansa. Satulassa on viisi eri trimmiasentoa; 14, 20, 25, 31 ja 75 astetta.

Avatorissa on muista markkinoilla olevista sähköperämoottoreista poiketen kavitaatiolevy, jolla parannetaan hallittavuutta. Kavitaatiolevy estää ilman joutumista potkurivirtaukseen ja vä hentää potkurin luistoa. Tuloksena on nopeampi kiihtyvyys. Komposiittimateriaalista valmistettuja 12,4 tuuman potkureita on saatavilla 7, 9 ja 11 tuuman nousulla.

On myös hyvä mainita, että Avatorin monet komponentit ovat kierrätettäviä tai uudelleenkäytettäviä.

Tarkoituksenamme on julkaista koeajotunnelmia seuraavassa numerossa ja todentaa valmistajan väittämät käytännössä.

Avator sopii loistavasti pienveneisiin sekä niin sanottuihin puskaveneisiin. Teho vastaa noin 3,5 hv bensiinikäyttöistä perämoottoria.

Mercury Avator 7.5e mallit

» SH kahva, lyhyt

» SRC kaukos äätö, lyhyt

» LH kahva, pitkä

» LRC kaukos äätö, pitkä

» XLH kahva, extrapitkä (purjeveneet)

» XLRC kaukos äätö, extrapitkä (uisteluveneet, purjeveneet)

» Paino ilman akkua 19,5 kg, akun paino 7,6 kg.

» Hinta alkaen 3690 euroa akkuineen

» Lisätietoa

mercurymarine.com/avator

Kalastajan litiumstarttiakut

Startti – tai käynnistysakku on akku, jonka tarkoitus on antaa lyhyt, mutta erittäin suuri käynnistysvirta eli pulssivirta. Yksinkertaistettuna pulssivirran tulee olla 500A – 1200A vähintään kahden sekunnin ajan, mutta yleisin pulssivirta on 800-900A, jolloin voidaan luvata käynnistyminen isollekin moottorille ja tarpeeksi korkealla pulssivirralla saadaan tehokas käynnistys aikaiseksi.

Perinteisesti starttiakkuina ovat olleet lyijyakut (neste, geeli tai AGM), mutta nyt litium tekee tuloaan myös starttipuolelle, sillä elektroniikan lisääntyessä tulee myös starttiakun kapasiteetin olla suurempi, mikäli samasta akusta otetaan starttivirta ja virta veneen elektroniikalle. Hyvälle starttiakulle ominaista on, ettei pulssivirran aikana jännite tipu liian alas, joka esimerkiksi sammuttaisi veneen muuta elektroniikkaa. Tätä harvoin tapahtuu starttilitiumakkujen kohdalla, koska niiden jännite on jo normaalistikin korkea ja useimmiten tällöin itse akussa on vikaa.

Moottorivalmistajien varovaisuus ja pelko?

Pääsääntöisesti moottorivalmistajat eivät ole hyväksyneet litiumakkuja starttiakuiksi, koska valmistajilla on pelko, että veneen moottorin tai moottorin laturi saattaisi vioittua litiumakusta. Ilmeisesti tämä pelko on ”myytti”, koska en ole saanut lukuisista tiedusteluista tietää ainoatakaan tapausta, jossa litiumakun takia moottori olisi vioittunut.

Pelko johtuu siitä, että litiumakun BMS-ohjain voisi teoriassa sulkea akun virranoton äkisti, joka voisi hajottaa laturin. Toinen pelko on, että laturi joutuisi käymään litiumakun virranottokyvyn takia liian kovilla kierroksilla tyhjäkäynnillä, jolloin laturin tuuletus olisi vajaa.

Toistaiseksi Mercury on ainoa moottorivalmistaja, joka on hyväksynyt starttiakuksi yhden akun; Relion 12V 100Ah HP -starttilitiumakun. Mercury on ilmoittanut viralliset tiedot akun vaatimuksista, jotka useampi merkki täyttää, mutta Brunswickin (Mercuryn omistajakonserni) omistuksessa oleva Relion on virallisesti hyväksytty. Niin Yamaha kuin myös Honda on ilmoittanut, että heidän moottoreidensa starttiakkuina tulee olla perinteinen lyijy tai AGM-akku.

Keveys, tehokkuus ja kest ävyys Litiumakut ovat perinteisiin lyijyakkuihin verrattuna huikean kevyitä. Esimerkiksi Relion 12V 100Ah HP akku painaa vain 13,5 kg ja vastaa teholtaan jopa 200Ah lyijyakkua, joka painaisi

jopa 55 kg. Tietenkin perinteinen starttiakku on huomattavasti pienempi, mutta painoa akuilla on silti yleisesti yli 20 kg, joten litiumakku puolittaa akun painon ja antaa huikean määrän virtaa veneeseen.

Sen lisäksi useissa litiumakuissa on Bluetooth, jonka avulla voidaan seurata akun toimintaa ja varsinkin kapasiteettia, joka kertoo, paljonko akussa on virtaa jäljellä. Mikäli akussa ei ole Bluetooth -toimintoa voidaan kapasiteetti laskea esimerkiksi näytölle saatavasta akun jännitteestä. Esimerkiksi Nordmax on tehnyt selkeän kaavan siitä, paljonko akussa on virtaa milläkin jännitteellä. Kaikissa litiumakuissa on myös BMS-ohjain, joka suojelee akkua erittäin tehokkaasti ja tästä syystä litiumakut ovat jopa elinikäisiä sijoituksia.

BMS kontrolloi akkua

BMS-ohjaimen (Battery Management System) ansiosta akun toiminta on tehokkaalla alueella, jolloin akku ei pääse ylilatautumaan eikä alijännitteeseen, jolloin se ei pääse vahingoittumaan.

BMS-ohjaimen ansiosta litiumakuille luvataan tuhansia latauskertoja tyhjästä täyteen eikä vajaa lataus edes käytännössä kuluta latauskertoja, sisäisesti kyllä, mutta kulutus on hyvin pientä ja siksi se ei kerrytä latauksia.

Omassa käytössä starttilitiumakut eivät ole vajaantuneet alle 85 % missään vaiheessa, koska itselläni ei starttiakuissa ole juurikaan kuormaa.

”Hyvälle starttiakulle ominaista on, ettei pulssivirran aikana jännite tipu liian alas, joka esimerkiksi sammuttaisi veneen muuta elektroniikkaa.”

Käytän starttiakkuja vain startille sekä veneen perinteisille sähköille; pilssipumpuille, valoille ja mittareille. Elektroniikka on erotettu oman litiumakun taakse, mutta tarvittaessa voin kääntää kytkimestä kaiken virran tulemaan myös starttiakulta, jolloin päivät eivät lopu kesken sen takia, että elektroniikka ”kuolee” kesken päivän. Tämä on myös turvallisuusasia, koska esimerkiksi plotteri täytyy saada pidettyä toiminnassa navigoimisen takia.

Akkukapasiteetti ja lis ääntynyt elektroniikka Kun elektroniikan määrä lisääntyy veneissä ja virta otetaan starttiakulta, tulee myös akkukapasiteettia kasvattaa, jotta ei käy niin, että ollaan keulamoottorin varassa useita tunteja eikä tehoja riitä enää starttaamiseen. Tästä syystä starttilitiumakut ovat aina yli 80Ah akkuja, jotka vastaavat jopa tuplasti isomaa lyijyakkua.

Pienemmissä veneissä voidaan jopa harkita laittavansa kaikki elektroniikka yhden ja saman litiumakun taakse, jolloin akkuun kautta tulee startti, veneen elektroniikka ja keulasähkömoottori. Näin säästetään erittäin paljon painossa sekä yhden akun kustannus on edullisempi kuin kolmen, koska myös lataus on helpompi hoitaa.

Tällöin kannattaa huomioida, että akun kapasiteetti tulee olla mielellään yli 100Ah, esimerkiksi Jarocells 12V 125Ah. Tärkeää on myös, että akun kenno ja BMS-ohjain on premium-laatua, joiden ansiosta keulamoottori ei aiheuta häiriötä veneen kaikuluotaimille.

Kun elektroniikan kulutusta lasketaan ja arvioidaan akun kokoa, käytetään 2A sääntöä, eli yksi laite käyttää 2A tunnissa. Pääsääntöisesti kulutus on noin 1–1,5A, mutta on hyvä laskea hieman yläkanttiin, koska osa laitteista käyttää tuon 2A. Tällöin esimerkiksi kaksi näyttöä ja yksi liveanturi käyttäisi 6A tunnissa, ja jos ollaan keulamoottorin varassa kuusi tuntia päivässä ongelmia ei tule, kun akussa on tarpeeksi kapasiteettia.

Markkinoiden starttilitiumakkuja

» Relion 12V 100Ah HP (starttivirta 800A, Bluetooth: ei, kolme paria napoja)

» Rebelcell Pro 12V 80Ah (starttivirta 950A, Bluetooth: kyllä, yksi pari napoja)

» Jarocells 12V 100Ah ja 12V 125Ah (starttivirta 800A, Bluetooth: kyllä, yksi pari napoja)

» Nordmax / Patriot 12V 80Ah (starttivirta 800A, Bluetooth: ei, kaksi paria napoja) Nordmax (uusi -23) 12V 110Ah (starttivirta 800A, Bluetooth: kyllä, kaksi paria napoja)

Huomioita: litiumakkujen jännite on korkeampi kuin lyijyakkujen, joten kapasiteetin seuraaminen jännitteen kautta ei toimi samalla tavalla kuin lyijyakussa. Litiumakku voidaan käyttää käytännössä täysin loppuun ilman, että esimerkiksi kaikuluotain sammuu. Siksi akun Bluetooth-sovellus on erittäin käytännöllinen tai että osaat tulkita akun jännitettä, jonka voit lukea esimerkiksi näytöltä.

Esimerkiksi Nordmax 12V 80Ah litiumstarttiakun jännite on 100 % tasolla 13,4V ja kun akun kapasiteetista on jäljellä 30 % on jännite 13,1V. Nordmax 12V 110Ah akuissa on ”SoC protection”, jolloin se itsenäisesti lopettaa virran syötön, mikäli akun kapasiteettia on jäljellä enää 20 % ja jättää näin virtaa starttivirralle.

Virtajohtojen kytkentä akkuun tehdään pääsääntöisesti pulttiliitoksella perinteisten akkukenkien sijaan. Nordmax-akussa on vielä perinteiselle akkukengälle paikat, mutta muut kannattaa varautua liittämään virtaliittimet M10-rengasliittimeen.

Pääsääntöisesti voit edelleen käyttää boosteria saamaan starttivirtaa akkuun. Varmista, että booster käy litiumakulle ja että starttilitiumia voi ladata boosterilla.

Uutta & kokeiltua

Echo Marine erikoisvarustelee Bustereita Ruotsissa kalastajille

Busterit ovat kovassa suosiossa myös Ruotsissa sekä yleisveneinä että myös kalaveneinä. Veneiden tukeva rakenne ja pohjoismaisiin olosuhteisiin suunnitellut ratkaisut houkuttelevat osaavia tahoja varustelemaan Bustereista täsmäveneitä kalastukseen.

Värmdössä lähellä Tukholmaa toimiva Echo Marine myy ja varustelee tarvittaessa Busterin tilaajan toiveiden mukaan. Yhä enemmän asiakkaissa on kalastajia, jotka haluavat personoida venettään kalastusvarusteilla sekä esimerkiksi moottorihisseillä ja erilaisilla sähköjärjestelmäratkaisuilla.

Kävin Tukholman Sportfiskemässan-messuilla maaliskuussa jututtamassa Echo Marinen Pelle Parszykiä, joka on vastannut useasta rakennusprojektista ja nyt messuille rakennettu vene on niistä laajin. Aihiona toimi

litiumakut olivat ratkaisu veneen sähköistykseen. Lyijyakkujen sijoitus perään ei olisi painon takia ollut mahdollista.

Buster XXL tehtaan kalastusvarustepaketilla, johon kuuluvat vapalaatikot, heittotasot keulaan ja perään sekä keulamoottoriteline.

Pelle Parszyk, mistä projekti sai alkunsa?

”Halusimme varustella isomman Busterin tänne messuille, jotta voisimme esitellä ja vakiinnuttaa Busterin pohjoismaisena vaihtoehtona Premiumurheilukalastussegmentissä.

Mutta meidän oli myös löydettävä veneelle ostaja ennen kuin teimme päätöksen. Vene meni kaupaksi nopeasti ennakkoon, kun laitoimme sanaa kiertämään rakennusprojektista verkostossamme”, Pelle kertoo messuhälinän keskellä.

Miten varustelemanne erikois-XXL poikkeaa tavallisesta?

”Tehtaan kalastusvarustepaketilla varustettu versio oli lähtökohtana. Tämän lisäksi lisäsimme Marinefloorin matot keulaan ja takaheittotasoille, moottorihissin ja rakensimme koko sähköjärjestelmän uusiksi, jotta mittava elektroniikkavarustelu toimii moitteetta”, Pelle selvittää.

Varustelu on todella kattavaa. Edellämainittujen lisäksi veneessä on Minn Kota Raptor -matalanvedenankkurit tuplana, Minn Kota Ultrex -keulasähkömoottori, Humminbird Solix 15” -näytöt, Mente Marinen trimmiautomatiikka, välilaturi, maasähköpistoke, litiumakustot elektroniikalle ja paljon muita pienempiä komponentteja.

Daiwa Caldia 2500 LT tarjoaa kevyttä ja vahvaa suorituskykyä

Daiwan keloissa on eräs miellyttävä ominaisuus, joka on tuttu tietyistä saksalaisista automerkeistä: sinun ei tarvitse ostaa malliston kalleinta päästäksesi nauttimaan huippuominaisuuksista, jotka löytyvät kaikista malleista jollain tasolla. Mitä kalliimpi kela, sitä enemmän ominaisuuksia. Caldia 2500 LT asettuu ylempään keskiluokkaan.

Uudistettu Caldia on malliesimerkki Daiwan suunnittelufilosofiasta. Kelaa on uudistettu Daiwan Light&Tough-periaatteiden mukaisesti eli se on kevyt, mutta vahva. Kokeessa ollut 2500-koko painaa vain 195 g.

Keveyden ja vahvuuden perustana on Daiwan oma Zaion-materiaali, jonka koostumus on salainen, mutta se on puolet kevyempää kuin alumiini ja noin 20 % lujempi kuin perinteisestä komposiitista valmistettu runko. Jäykkä Zaion pitää kelan niin sanotusti ruodussa.

Ominaisuudet vakuuttavat t ässä hintaluokassa

Caldia-sarjaan kuuluu neljä eri kokoa: 1000, 2500, 3000 ja 4000. Saatavilla on nopealla 6,2:1 tai hitaammalla 5,2:1-välityksellä olevia malleja. Suositushinnat alkavat vajaasta 240 eurosta ja kun Daiwan kalleimpien mallien hintalappu on noin 900 euroa, niin Caldia ei todellakaan ole hinnalla pilattu.

Omasta mielestäni ehkä tärkein Caldian ominaisuus on Daiwan erinomainen Magsealed-laakeriteknologia, jossa laakerit on suojattu magneettisella öljyllä, eikä niihin pääse mitenkään kosteutta tai likaa. Hyvässä kunnossa olevat laakerit ovat käynnin pehmeyden elinehto.

Toinen merkittävä ominaisuus on koneisto, joka kulkee nimellä Digigear. Koneiston rattaat on työstetty A7075-laadun alumiinista. Se on yksi vahvimmista kaupallisesti saatavilla olevista seoksista, ja sen lujuus on verrattavissa moniin teräksiin. 7075-alumiinilla on erittäin hyvä väsymislujuus.

Muita maukkaita ominaisuuksia ovat Airspool ABS -puola, joka on muotoiltu pidempiä heittoja varten. Daiwan ATD-jarruteknologia mukautuu kalan tuomaan rasitukseen ja tarjoaa aina optimaalisen jarrutehon. Maksimijarruteho on 10 kiloa.

Käytössä Caldiaa käytettiin noin parin viikon jakson ajan heti kevätkauden alussa. Tässä ajassa kela vasta ”sisäänajettiin”, mutta yleinen käyttömukavuus ja helppous jäivät käyttäjien mieleen.

Eräs käyttäjä kiteytti Caldian olemuksen hyvin: ”Vaikka käytän normaalisti puolet kalliimpia keloja kummaltakin japanilaisvalmistajalta, ei Caldian käyttäminen ollut mitenkään downgreidausta, melkein kuin olisin jatkanut huippumallin käyttämistä.”

Daiwa Caldia -sarjan kelat sopivat mainiosti vaativampaan jigikalastukseen sekä esimerkiksi meritaimenen kalastukseen, sillä Magsealed-laakerointi pitää ne käymässä silloin kun muut kitisevät.

Lis ä tietoa daiwa.com/scandinavia

70 varustettuna

SV-puolalla on omiaan pienten ja kevyiden vieheiden käytössä.

Onnistunut täydennys

Daiwa Tatula 70 SV TW

Daiwan Tatula-hyrräkelamallisto on ollut myyntimenestys. Nyt mallisto on täydentynyt 70-koon tarkkuustyökalulla herkkään kalastukseen.

Kelan pienen ulkomuodon ei kannata antaa hämätä. Tämä malliston pienin on tiukka työkone, joka ei pelkää kovaa käyttöä. Tatula 70 on mainio valinta jigaukseen ja muiden kevyiden vieheiden heittelyyn.

Herkkyys mahdollistaa pienten ja kevyiden vieheiden heittopituudet

Tatula 70 on hyvin käyttäjäystävällinen ja vähemmänkin hyrräkeloja käyttänyt oppii tällä kelalla nopeasti heittämään ilman sotkuja myös kevyitä vieheitä. Herkkyyden salaisuus kapea, vain 30 milliä leveä SV-puola, jossa on mekaanisesti toimiva liikkuva roottori, joka kiinnittyy puolan akseliin.

Keskipakoisvoiman ansiosta roottori liikkuu lähemmäs ja kauemmas magneettijarrusta. SV-puolalla varustettu kela hoitaa yhdessä mukautuvan roottorin kanssa loppujarrutuksen kalastajan puolesta. Ratkaisu kuullostaa uskomattomalta, mutta toimii hyvin käytännössä.

Älä kuitenkaan puolaa siima enempää SV-puolalle kuin mitä puolan sisäpinnan ura rajoittaa. Mitä vähemmän puolalla on siimaa, sitä kevyempi se on ja sitä paremmin SV-tekniikka toimii.

Muut ominaisuudet t äydent ävät paketin Tatulan nimessä on SV:n lisäksi TW. TW on Daiwan erinomainen laajentuva siimanohjain, joka levenee painettaessa liipasin alas. Kun siima purkautuu vapaasti hankaamatta siimanohjaimeen, on heitto pidempi ja tarkempi.

Pienten kelojen ongelma on usein tietty heppoisuus. Tatulassa tämä on ratkaistu alumiinirungolla, joka tukee kela ja messinkikoneistoa samalla tavalla riippumatta siitä missä asennossa kela kulloinkin on. Kelan yleistuntuma onkin tämän ansiosta napakka.

Tosikäyttöön

Daiwa Tatula SV TW 70 on aktiiviharrastajan valinta ja täydentää hyvin muuta Tatula-sarjaa. Laadukas kela on parhaimmillaan herkän vavan kaverina ohuilla siimoilla 6–10 gramman haminoilla olevien vieheiden tai jigien heittelyssä.

Välitys 7,1:1, paino 185 g, jarruvoima 5 kg, 7 kuulalaakeria. Hinta 269,50 euroa. Lisätietoa daiwa.com/scandinavia

Tuttu muoto, eri uistin Prorex Lazy Shad 16 & 20 cm

Prorex Lazy Jerk antoi tälle shadille muotokielen, mutta shad on itsessään jo täysin erilainen uistin, sillä niillä kalastaminen tapahtuu suoraan kelaamalla. Lazy Shad on kompaktin kokoinen ja lähes kaikilla välineillä heitettävä monipuolinen shad.

Lazy Shadia on saatavilla kahdessa eri koossa 16 cm/ 54 g ja 20 cm / 85 g. Lapiopyrstöisen shadin keinuva uinti saadaan aikaan tasaisesti kelaamalla. Lapiopyrstö itsessään tuo uintiin hyvää rytmiä ja eloa.

Kulmikas muotoilu on rigaajalle mieleen. Lazy Shad voidaan rigata joko perinteisellä jigipäällä, lisästingereillä, painottomilla jigiruuveilla, alastingeireillä tai tuplarigauksella. Meidän mielestämme 20 cm malli toimii hyvin myös yhdellä alastingerillä, kalat kyllä pysyvät yhdessäkin koukussa ja ne on helpompi vapauttaa.

19 eri väriä kummassakin koossa. Hinta 8,90 – 9,90 euroa. Lisätietoa daiwa.com/scandinavia

”Kulmikas muotoilu on rigaajalle mieleen.”

Kalastus on Ville Haapasalolle henkireikä

Iloluontoinen näyttelijä ja monitoimimies Ville Haapasalo on tullut tunnetuksi lukuisista elokuvista, tv-sarjoista sekä ravintoloista että hatsapuri-leivistään. Kaiken muun lisäksi Ville on myös innokas kalastuksen harrastaja. Otin selvää mitä kalastus Villelle merkitsee.

Ville Haapasalo kertoo, että kalastus on ollut hänelle varsinkin aikuisiällä todella tärkeässä roolissa. ”Lapsena sitä tietenkin harrasti ongintaa, mutta vasta aikuisiällä kalastus teki minuun syvemmän vaikutuksen”, Ville kertoo.

Epäsäännöllisen näyttelijäntyön sekä yrittäjän ja perheenisän rooleissa toimiminen on jatkuvaa tasapainoilua. Kalastus tarjoaakin kiireiselle miehelle juuri sen oikeanlaisen irtioton oravanpyörästä.

”Kalastan paljon veneestä ja kun vesille pääsee, ajatukset ikään kuin asettuvat oikeisiin uomiin ja asioita on helpompi jäsentää rentoutuneena. Kalastus on minulle meditatiivinen tapahtuma”, hän mainitsee.

Ennakkoluuloton kalastaja

Ville Haapasalo on omien sanojensa mukaan nautiskelija. Häntä ei haittaa vaikka saalista ei tulisikaan, sillä pääasia on kalaan lähteminen. Ville

ei stressaa varustearsenaalin laajuudesta vaan keskittyy löytämään kuhunkin fiilikseen oikean tavan.

”En voi sanoa olevani huippuasiantuntija vapaa-ajan kalastuksessa. Sanoisin, että olen pikemminkin innokas harrastaja, joka kokeilee ennakkoluulottomasti erilaisia vapakalastusmuotoja ja välillä lasken myös verkotkin”, Ville nauraa.

Haastattelun aikaan huhtikuussa Ville oli juuri käynyt mökillä Saimaalla pilkillä. ”Oli muuten mahtava tunne mennä yöpakkasten jälkeen kirkkaassa auringonpaisteessa potkukelkalla pilkille”, hän maalailee.

Kalaruoan yst ävä Ville tunnustautuu innokkaaksi kalaruoan ystäväksi ja etenkin kesäisin mökillä perheen ruokapöydässä on joko hänen itsensä tai tuttujen pyytämää kalaa.

”Tuore kala on mahtava raaka-aine ja siitä voi valmistaa helposti mitä erilaisimpia herkkuja. Minulle kaikki kalat ovat samanarvoisia, joten en tee eroa esimerkiksi lahnan tai muikun arvostuksen suhteen”, Ville toteaa.

Kalastus on suosittua Villekin on laittanut merkille, että kalastus on suosittua monissa ikäryhmissä ja kilpakalastuksen suosion kasvun myötä myös kalastusveneissä oleva elektroniikka on lisääntynyt.

”Itse en ole mikään tekniikkafriikki, mutta on mukava nähdä, että vesillä on entistä enemmän harrastajia ja nuorisokin on innostunut hyvästä harrastuksesta”, Ville tuumii.

Kalastusvä lineiden ideointi Luovana taiteilijana Villellä on myös sanansa sanottavana kalastusvälineiden suhteen. Hän on viime aikoina avustanut Jakki-tuotemerkin uistimien suunnittelussa ja tulossa on myöhemmin lisääkin Villeen liittyviä kalastustuotteita.

”Koska olen itse kohtuuhintaisten, mutta laadukkaiden tuotteiden ystävä, niin Jakkiin liitetty mielikuva ja oma ajattelu kohtasivat. Oma roolini on lähinnä kertoa mielipiteitä tuotteista ja kokeilla niitä käytännössä sekä antaa kehitysehdotuksia. Olen sen verran innoissani asiasta, että todennäköisesti roolini kasvaa”, Ville nauraa omaan tyyliinsä.

Seuraa Villeä Instagramissa: @villehaapasaloreal

Kalaan ja fiilistelemään Villen kanssa?

Jaa Instagram-postauksessa tai -tarinassa villein kalastuskuvasi hashtageilla #JAKKI ja #VilleinKalakuva.

Voittaja arvotaan vastaajien kesken. Kalastus elokuussa.

Osallistu kilpailusivustolla: tukku.net/VilleinKalaKisa

Kuusamon Uistimen Viikari ja

Kuusamon Uistimen suunnittelija Jyri Junttila on kunnostautunut useiden uutuusuistinten suunnittelijana eikä tahti näytä hiipuvan. Tälle kaudelle Jyrin kynästä ovat markkinoille saapuneet spintail-tyylinen Viikari ja chatterbait-tyyppinen Viekas. Matka ajatuksesta valmiiksi tuotteeksi on vaatinut omat vaiheensa.

Viikarin ja tavallisten lippauistimien isoin ero on se, että Viikarin kalastava uinti ja lipan hyrinä jatkuu keskeytyksettä silloinkin, kun kelauksen lopettaa. Tämä mahdollistaa kalastuksen myös jigityyliin pohjalinjan tuntumassa.

”Antamalla Viikarin vajota syviin kohtiin tavoittaa kalan, jota ei perinteisellä lippauistimella niin helposti tavoita. Kelausnopeutta säätelemällä Viikarin uintisyvyyttä voi vaihdella isolla skaalalla”, Jyri mainitsee.

Isommalle ahvenelle ja kuhalle tehty Viekas on enemmänkin verrattavissa perinteiseen jigiin, mutta Viekkaassa

on hyvä vetovastus, tikittävä uinti ja lippauistimista tuttu välke.

Suunnittelun alkuvaiheet

Alussa päätettiin suurpiirteiset kokoluokat tuleville uistimille. Kuusamolla oli jo aiemmin päätetty, että valutuotteet tullaan tekemään lyijyttömästä materiaalista.

”Vanhoissa tuotteissamme materiaalin korvaaminen lyijyttömäksi tapahtuu lähitulevaisuudessa, mutta uudet tullaan tekemään lyijyttömänä. Viikareiden ja Viekkaan tuotekehitysprosessissa saimme siis keskittyä myös materiaalikehitykseen”, Jyri kertoo.

Viikarit ja Viekas tarvitsivat Jyrin mukaan uintiinsa jotain omalaatuista. Hän on aina pitänyt siian soudusta ja pienet vaaput ovat olleet mitä tehokkaimpia uistimia.

Ajatus lähti pienistä vaapuista. Jos saisi Viikarin rungon uimaan minivaapun tavoin tiheästi väristen, olisi tuloksena siikavaapun ja lipan sekoitus.

”Siikavaappumainen runkouinti ja perässä herkkä lippa, tätä piti päästä kokeilemaan! Nopeasti tuli myös ajatus, että Viikariin pitää saada myös värikoukku, sillä se on tehokas lisä etenkin ahventa ajatellen”, Jyri kertaa suunnittelun vaiheita.

Viekkaassa taas lipan ja rungon yhteispelin tuli Jyrin mukaan olla sellaista, että vetovastus tuntuu, rungon liike on tiheää ja niin voimakasta, että se tekee silikonihameestakin elävän.

”Painoa piti olla riittävästi, sillä vajoamisesta saa halutessaan hitaampaa lisäämällä jigin koukkuun.”

Suunnittelun haasteet

Jyri toteaa, että matkalla konseptista protosarjoiksi eniten haasteita oli Viikarin lipan ja vetopisteen suunnittelussa.

Siikavaappumaisen, tirittävän runkouinnin tekee tietyllä tavalla muotoiltu lippa ja vakautta uintiin saa vetopisteen sijoittelulla. Näitä viritellessä sai aika monta versiota tehdä.

Uusi valumateriaali teetti myös haastetta. ”Alussa tuntui, että joko sai rypyläpintaa tai vajaita valuja, mutta lopulta oikeat asetukset löytyivät ja muotit saatiin toimimaan loistavasti”, Jyri sanoo tyytyväisenä.

Kokoonpanoakin piti hieman suunnitella uudestaan, jotta se saatiin sujuvaksi ja tuotannon työntekijöille mukavaksi.

”Olemme iloisia, että voimme valmistaa nämäkin tuotteet Suomessa, Kuusamossa kotimaisin käsin”, hän toteaa myhäillen.

Lopputulos tyydytt ää

Jyri sanoo olevansa lopputulokseen tyytyväinen. Uistimella tulee olla kiva kalastaa ja sillä tulee saada kalaa. Näin on tapahtunut Viikarin ja Viekkaan kohdalla.

”Testitiimimme on kattava ja tuotteet testataan aina perusteellisesti merialueella Kotkasta Tornioon, järvillä ympäri Suomen ja useammassa erilaisessa virtavedessä. Jos uistin antaa hyvin kalaa kaikkialla, voimme laittaa sen nimissämme myyntiin”, Jyri kertoo.

Viikarin ja Viekkaan osalta saaliin lisäksi testaajat kehuivat kalastustuntumaa ja erinomaisia heitto-ominaisuuksia sekä värejä.

”Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti, enkä olisi kovin yllättynyt, jos Viikarin ja Viekkaan tapaisia uistimia tulisi meiltä vielä lisää lähivuosina”, Jyri sanailee.

”Testitiimimme on kattava ja tuotteet testataan aina perusteellisesti merialueella Kotkasta Tornioon, järvillä ympäri Suomen ja useammassa erilaisessa virtavedessä.”

Ranskalainen Delalande Kuusamon Uistimen jakeluun

Kuusamon Uistin on perinteisten metalliuistimien valmistaja ja esimerkiksi Räsänen tai Professor-lusikat kuuluvat ikonisimpiin suomalaisuistimiin. Nyt Kuusamon Uistin tekee uuden aluevaltauksen tuodessaan perinteisen ranskalaisen jigivalmistajan Delalanden tuotteet Suomeen.

Delalande on vastuullinen perheyritys

Aivan kuten Kuusamon Uistin on Korpuan perheen omistuksessa, on Delalande Delalanden perheen omistuksessa. Tämä luo toiminnalle tietynlaisen inhimillisyyden ja vastuullisuuden, kun omistajat ovat vahvasti mukana päivittäisessä toiminnassa.

Alain Delalande perusti nimeään kantavan yrityksen vuonna 1979. Tutustuttuaan USA:ssa jigikalastukseen 1980-luvulla, hankitaan ensimmäiset koneet jigipäiden valmistukseen ja ensimmäiset USA:ssa tuodut softbaitit saapuvat Ranskan markkinoille Delalanden ansiosta. Myöhemmin Delalande alkoi kehittä-

mään omaa jigituotantoaan ja heille on tärkeää, että tuotteet on valmistettu Euroopassa mahdollisimman paljon kotimaisista tai eurooppalaisista raaka-aineista.

Kuusamon Uistin ja jigit

Kuusamon Uistimen ei luulisi olevan järkevää sotkea lusikoitansa jigisoppaan. Myyntipäällikkö Taneli Nyholm kuitenkin kertoo päinvastaista.

”Olemme pitkään puntaroineet järkevää tapaa tuoda tai valmistaa jigejä myyntiin. Yhteistyömme Delalanden kanssa on vastaus tähän. Heidän jiginsä on valmistettu 85 %:sti uusiutuvista raaka-aineista mm. kasviöljystä. Näemme Delalandessa ja Kuusamon Uistimessa paljon samaa – he ovat yksi Keski-Euroopan tunnetuimmista jigibrändeistä ja me yksi Euroopan tunnetuimmista metalliuistinbrändeistä. Meille on tärkeää, että tuotteet tehdään Euroopassa mahdollisimman paikallisesti. Delalande panostaa myös paljon pakkausten muovittomuuteen”, Nyholm avaa.

”Delalandella on yli 900 jälleenmyyjää Euroopassa, me olemme ylpeänä tuomassa Delalandea tunnetuksi Suomessa”, hän jatkaa.

Laatua vastuullisesti

Saimme näytekappaleita niin Juha Happosen kokeiluun kuin muidenkin avustajien käyttöön. Emme huhtikuussa vielä päässeet kunnolla avoveteen kokeilemaan, mutta ensituntuma tuotteista on laadukas ja jigien materiaali on erityisen miellyttävää. Palaamme asiaan seuraavissa numeroissa.

Lisätietoa: delalande-peche.fr/en/

Craghoppersin punkkisukat vähentävät punkkien puremien määrää

Punkkiaika on taas käsillä ja luonnossa liikkuminen lisää riskiä saada punkki iholle. Punkkipihtien lisäksi on hyvä olla punkkisukat, jotka vähentävät pistosten ja puremien määrää, mikä puolestaan saattaa pienentää sairastumisriskiä.

Craghoppersin käyttämä hyönteissuojateknologia, Nosilife, on huomaamaton ja kestävä. Materiaaliin tehdään hyönteiskarkotekäsittely jo ennen sen kutomista kankaaksi. Lopputulos on ainutlaatuisen kestävä ja hyvin hyönteisiltä suojaava, eikä karkotetta päädy pesun mukana vesistöön.

Hinta 35,95 euroa. Paketissa on kahdet sukat, lämpimään ja viileään säähän. Saatavilla esimerkiksi Scandinavian Outdoorista.

Garmin Echomap UHD2 on keskihintaluokan tehopakkaus

Garminin suosittu UHD-sarja sai alkuvuodesta päivityksen UHD2-sarjan muodossa. 5, 6, 7 tai 9-tuuman näytöllä varustetut laitteet noudattavat käytettävyydeltään edeltäjäänsä, mutta kaikkia ominaisuuksia on hiottu vieläkin sulavammaksi.

ECHOMAP UHD2 -karttaplotterit ovat saatavissa pakettiratkaisuna Ultra High-Definition GT54 tai GT56-anturin kanssa, joka tuottaa tarkkaa ClearVü- ja SideVü-dataa sekä erittäin tarkkaa perinteistä CHIRP-dataa. UHD2-mallisto on myös yhteensopiva Garmin LiveScope-liveluotaimen kanssa.

Sujuvaa käyttöä Parannettujen ominaisuuksien ja prosessorin myötä UHD2:n käyttö on sujuvaa. Monipuolisten Garmin Navionics+ ja Garmin Navionics Vision+ -karttojen ja luotaindatan yhdistetty käyttö ei tuo viiveitä ja esimerkiksi omien syvyyskarttojen tuottaminen ja samanaikainen navigointi sekä luotausdatan seuraaminen uudesta vesistöstä käy jouhevasti.

Garmin Navionics+ -karttojen ansiosta UHD2:lla voi käyttää myös ActiveCaptain-sovellusta. Reittilaskenta tapahtuu nopeammin ja reitti on yk-

sityiskohtaisempi älylaitteessa Auto Guidance+ -tekniikan ansiosta. Vielä edistyksellisempiä ominaisuuksia saa käyttöönsä valitsemalla premium-laatuiset Garmin Navionics Vision+ -kartat, jotka sisältävät kattavaa tietoa vesialueista.

Helposti osaksi muiden Garmin-laitteiden langatonta verkkoa Jos veneessä on jo UHD tai Ultra -laite, sulautuu UHD2 saumattomasti osaksi kokonaisuutta. Laitteesta löytyy luonnollisesti laaja verkotettavuus

NMEA2000-protokollan ja wifin avulla. NMEA2000:n kautta saadaan myös perämoottorin tiedot näytölle.

Pä ivitetty muotoilu ja käyttöliittymä

UHD2-malliston muotoilua on päivitetty niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Laitteesta löytyy edelleen kosketusnäytön tueksi näppäimet tärkeimmille toiminnoille. Niissä on myös uusin Garmin-käyttöliittymä ja grafiikka, joka tarjoaa modernimman ilmeen yhdistettynä intuitiiviseen käyttöön.

Käyttömukavuutta lisää uudelleen muotoiltu pikakiinnitysteline, johon laite on helppo kiinnittää ja josta se on nopea irrottaa. 9-tuumaisen näytön tarkkuus on nyt 1024x600 pikseliä kun edeltäjässä se oli 800x400.

Kirja-arvostelu Meritaimenen rantakalastus

Meritaimenen kalastuksen suosio on ollut kasvussa jo jonkin aikaa. Tämän huomaa sekä veneiden että rantakalastajien lisääntymisenä ja myös meritaimenen kalastukseen sopivien varusteiden myynnin kasvussa. Kirja ei siis olisi voinut ilmestyä parempaan saumaan.

Kalastustoimittaja Hasse Härkösen kirjoittama 200-sivuinen kirja on ulkoasultaan miellyttävä. Tekstit ja kuvat vuorottelevat sopivassa suhteessa ja yleisilme on rauhallinen ja innostaa kannustava. Itselläni kirja oli iltalukemisena

sängyssä ja jätin tarkoituksella sen tiettyyn vaiheeseen, jotta voisin taas palata asiaan seuraavana iltana.

Paljon mielenkiintoista tietoa

Kirja tarjoaa hienon läpileikkauksen meritaimenen elinkiertoon ja miten sen kannat voivat ympäri Itämerta. Meille suomalaisille on muuten melkoinen häpeä olla meritaimenen suhteen maa, jossa kalan luontaisia lisääntymismahdollisuuksia on huomattavan paljon vähemmän kuin naapurimaissamme. Meritaimenen rantakalastus on kirjoitettu miellyttävään tarinoivaan sä-

vyyn, ikään kuin kalakaveri kertoisi vinkkejään siitä, miten saada paremmin kalaa ja mistä. Yksittäisiä paikkavinkkejä ei kuitenkaan anneta vaan kirja antaa eväät lähteä itse löytämään omat mansikkapaikkansa.

Eri maat, Suomi, Ruotsi, Tanska ja Viro on esitelty omissa osioissaan selkeästi ja seikkaperäisesti omine taustatarinoineen ja paikallista näkökulmaa tarjoavine osuuksineen. Suomeen kuuluva Ahvenanmaan maakunta on saanut myös oman osionsa.

Maiden maantieteelliset ja kalastuskulttuurilliset erot ovat mielenkiintoista luettavaa, sillä esimerkiksi Suomen ja Viron maantiede sekä kalastuskulttuurit poikkeavat huomattavasti, vaikka välimatkaa on vain 80 kilometriä.

Apuna kalareissun suunnittelussa Kirjan parasta antia ovat mielestäni eri maista kertovien osuuksien konkreettiset ohjeet siitä, miten toimia: lupakäytännöt, optimiolosuhteet ja kalastustekniikat. Hasse Härkönen on itse pääasiassa perhokalastaja, mutta rantakalastuspaikat ovat käytännössä samoja myös uistinkalastajalle.

Meritaimenen rantakalastus opastaa nimensä mukaisesti meritaimenpaikan etsimiseen, oikeaan rantakalastustekniikkaan, kalastajan ja meritaimenen vuodenkiertoon ja tarvittaviin välineisiin kuten perhoihin, uistimiin, kahluuvarusteisiin, vaatteisiin ja tarvikkeisiin. Hasse Härkönen on ihailtavalla tavalla käynyt useasti eri maissa oppimassa paikallista kalastuskulttuuria. Juuri kulttuurin ymmärtäminen syventää kalastuskokemusta ja tuo siihen laaja-alaisuutta.

Mainio perusteos

Kirja on paketoitu sopiviin tietoannoksiin ja siihen on mukava palata aina uudestaan kalastuskuumeen yllättäessä. Havainnollistava kuvitus ja selkeä teksti tekevät kirjan lukeneesta jo varsin osaavan meritaimenen rantakalastajan, vaikka ei olisi lajia ikinä harrastanutkaan.

Suosittelen kirjaa lämpimästi ja kun hintakaan ei ole kuin alle 30 euroa (eri kaupoissa hieman eri hintoja), niin hankintaa ei kannata lykätä. Esimerkiksi Ruodossa kirjan hinta on 27,90 euroa.

Meihon uudet rasiat näyttävät esimerkkiä

Japanilainen vieherasioiden ja muovisten säilytyslaatikoiden valmistaja

Meiho on perustettu vuonna 1955.

Meihon rasiat ovat olleet pitkään aktiivikalastajien suosiossa, mutta ”kansanrasioiksi” ne eivät ole vielä päätyneet. Syytä olisi.

Meihon rasiat ovat todella laadukasta muoviseosta. Yritys käyttää vain parhaita neitseellisiä, erittäin iskunkestäviä polymeerihartseja ja joissain malleissa olevat metalliosat ovat ruostumatonta terästä.

Tämä rakenne pitää rasiat vahvoina ja kestävinä niin makean kuin suolaisen vedenkin ympäristöissä. Mukavaa on myös se, että rasiat on tehty Japanissa. Valmistajan mallistosta löytyy kymmeniä vaihtoehtoja eri tarkoituksiin kuten rasioita vertikaalijigeille, syöteille, spinnerbaiteille, jerkeille, lusikoille ja perhoille.

Kest ävyytt ä ja uusia käyttötarkoituksia

Meihot kestävät vaikka satakiloisen kalastajan astua useamman kerran päälle, mitä edullisemmat rasiat eivät. Salvat ovat samaten erittäin lujaa tekoa ja vaativat kiinnityksessä hieman voimaa, mutta pysyvät kiinni myös silloin kun rasia tippuu kovalle alustalle.

Meihoja voidaan käyttää kalastuk-

”Meihon rasiat ovat todella laadukasta muoviseosta. Yritys käyttää vain parhaita neitseellisiä, erittäin iskunkestäviä polymeerihartseja ja joissain malleissa olevat metalliosat ovat ruostumatonta terästä.”

sen ohessa myös muissa säilytystarpeissa kuten arvokkaiden pikkutavaroiden tai ruuvien säilytykseen. Meille uusina tulleiden Long Case -mallit sopivat isojen uistinten lisäksi käytettäväksi myös muiden pitkien ja kapeiden tavaroiden säilytykseen. Esimerkiksi veitset ja filetit on mainio kuljettaa reissulle Long Casen suojaamina.

Vaikka Meihot ovat pykälän kalliimpia kuin markettirasiat, niin sijoitus kannattaa, sillä niitä ei tarvitse ostaa koko ajan lisää. Kannattaa ostaa yksi ja kokeilla. Laatu on aina muotia. Lisätietoa: tukku.net

Huippukevyt kannettava

Jarocells BT28.12 Mini Live

Amerikkalaisen vesitiiviin Pelican 1120F -kotelon sisältä löytyy pienikokoinen 28Ah Li-Ion akku. Muista Jarocellin akuista poiketen tämä ei ole LiFePO4-akku ja siksi sitä ladataan omalla kuivantilan laturilla (hinta 70 €). Li-Ion akuissa on vähemmän kennoja kuin LiFePOakuissa ja ne ovat sen takia kevyempiä. Kennorakenteesta johtuen käyttöjännite on 11,1V ja se voi kapasiteetin hiipuessa mennä sen allekin. Akkukotelon sisältä löytyy jännitteentasaaja, joten kannettava akkupaketti tuottaa tasaista ja laadukasta 12V virtaa.

Akussa on bluetooth eli Jarocells-sovelluksesta voi seurata akun kaikkia toimintoja, kuten virran kokonaismäärää tai sen kulutusta tai käytettyjen syklien määrää.

Umpeen hitsattu rakenne, IP68-virtaliitin elektroniikalle. Käyttölämpötila -20-50 astetta. Elinaikaodote 1000 syväpurkauskertaa eli kovassakin käytössä ainakin 15 vuotta. Akku + kotelo yhteensä vain 2,5 kg. Hinta 389 euroa.

Lisätietoja: Apajamatkat, Ari Paataja 040-505 2225. (ari.paataja@ apajamatkat.fi). Myynti Apajamatkojen verkkokauppa.

Tehokas voimapesä

Jarocells BT300 12V All-in-one

Tässä on 300 ampeeria, joka vastaa noin 600 ampeeria lyijyakuissa. Tuo määrä lyijyakkuja painaa peräti 180 kg ja tämä Jarocellin akku vain 27 kg! Todellinen viikonloppuakku sähköttömälle mökille tai uusien vesistöjen tutkimusmatkoille. Yhdestä akusta saadaan virtaa starttiin, elektroniikalle sekä 12V keulasähkömoottorille! Akussa on bluetooth ja Jarocells-sovelluksesta voi seurata miten perämoottori lataa akkua, kuinka paljon sähköä laitteet kuluttavat sekä kuinka paljon virtaa on tai syklejä on jäljellä.

Akussa on esilämmitys pakkaskelejä varten. Pakkasella lataaminen ei vaadi akun lämmittämistä plussan puolelle virtaa kuluttamalla, vaan sille on oma lämmittimensä. Akun ”aivot” on valettu hartsin sisään eli ne ovat korroosiolta suojassa. Startatessa akku kehittää 10 sekunnin ajan 800 CCA.

Mitat: 325 x 183 x 247 mm. Paino 27 kg. Käyttölämpötila -20–50 astetta. Irrotettava huoltokansi. IP65. 5 v takuu. Elinaikaodote 2000 syväpurkaussykliä, mikä kovassakin käytössä tarkoittaa reilu 30 vuotta. Hinta 2395 euroa.

Aerot® tuovat airot uuteen aikaan

Perinteinen suomalainen soutuvenemerkki Päijän Boats on veneiden ohella paneutunut koko soutukokemuksen kehittämiseen. Olemme tottuneet soutamaan perinteisillä puuairoilla jo sukupolvien ajan, eikä airojen perusmuotoa ole juurikaan vuosien saatossa muutettu. Nyt muutos on täällä ja tuntee nimen Aerot®

Päijän Boats ei lähtenyt kylmiltään projektiin vaan mukana oli sekä vene- ja soutuasiantuntijoita että Lahden arvostetun muotoiluinstituutin muotoilijoita, joiden kanssa tuote hiottiin lopulliseen muotoonsa.

Päijän Boatsin toimitusjohtaja Antti Mäkelä kertoo, että vaikka venettä muotoilisi kuinka sulavaksi, täytyy myös itse soutamisen hyötysuhdetta parantaa. ”Tästä syystä lähdimme miettimään kokonaisuutta puhtaalta pöydältä ennakkoluulottomasti”, Mäkelä kertoo.

Soutuun tehokkuutta ja ergonomiaa Perinteisillä puuairoilla soutaminen vie kyllä venettä eteenpäin, mutta kovin tehokasta se ei ole. Ergonomian laitakin on vähän niin ja näin. Mikäli vähänkin enemmän on soutanut, tuntee käsissä hiertymät ja olkapäissä kolotusta. Aeroilla soudettaessa tämä on minimoitu.

Aerot® ovat portaattomasti säädettävissä oikeaan mittaan ja niiden alumiinisen varren alapuolella on ura, johon hankain on kiinnitetty. Hankaimen kiristysruuveja löystämällä mitan saa säädettyä soutajan mukaan.

Aerojen pehmustetut kahvat ovat saatavilla joko suorina tai kulmallisina. Kulmallisilla ja pyörivillä kahvoilla käden asento on mahdollisimman ergonominen.

Tehokkuutta soutamiseen tulee optimaalisen asennon lisäksi ison, 7,58 neliödesimetrin kokoisen lavan ansiosta. Lapa on muotoiltu siten, että siinä on mahdollisimman pieni kitka ja se leikkaa vettä tehokkaasti.

10 faktaa Aeroista

» 2 erilaista mallia, suoralla tai kulmallisella kahvalla.

» Kahvat pehmustetut, grippipinta. Kulmallisessa pyörivät kädensijat.

» Hankaimet (sisältäen tapin, holkin ja hylsyn) istuvat kaikkiin heloihin. Ei kitinää.

» Rei’itys, jolla voi lukita Aerot® varkaiden varalle.

» Portaaton säätö kaikenkokoisille soutajille.

» Komposiittiosat lasikuituvahvistettua erittäin lujaa ja sitkeää polyamidia.

» Alumiini 100 % kierrätettävää.

» Takuu 2 vuotta.

» Kotimaista laatutyötä

» Hinnat 169 euroa (suora) ja 199 euroa (kulmallinen).

Aerot

soutuun tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja varren säädöt auttavat löytämään oikean soutuasennon.

Alumiinia ja komposiittimateriaaleja

Aerot® on valmistettu 100 % kierrätettävästä alumiinista ja erilaisista komposiittimateriaaleista. Alumiininen varsi yhdistettynä komposiittimateriaaleihin tekee Aeroista huomattavan kestävät. Ne eivät lahoa tai vety eivätkä ruostu.

Lapa on lasikuituvahvistettua polyamidia ja hankaintappi liukastettua polyasetaalia, jolla on hyvä kulutuskestävyys ja pieni kitkakerroin. Tämä tarkoittaa kitinättömiä soutuhetkiä.

Alumiini on anodisoitu suolavettä kestäväksi. Puuairojen tapaan Aerot® myös kelluvat, sillä rakenne on kauttaaltaan tiivis.

Ensi tunnelmat

Pääsimme kokeilemaan Aeroja kalastusopas Kari Lossin kanssa, joka opastaa paljon Kymijoella sekä Ahvenkoskella. Hän käy myös aktiivisesti soutamassa Tornionjoella ja omaa on noin 30 vuoden kokemuksen soutukalastuksesta.

Karin ensireaktio on käytön helppous ja mukavuus. ”Etenkin kulmallinen malli tuo soutamiseen aivan uutta potkua ja eteneminen tapahtuu vaivattomasti. Aivan mieletön edistysaskel verrattuna perinteisiin puuairoihin”, konkari hämmästelee. Palaamme Aeroihin seuraavassa numerossa pidemmän käyttötestin jälkeen, mutta alku oli niin lupaava, että uskoisin Aerojen löytävän paikkansa monen soutukalastajan veneestä.

Lisätietoa: paijanboats.com/fi/Aerot

Hankain on kiinnitetty airon varressa olevaan uraan ja sen paikkaa voi siirtää ruuveja (eivät näy kuvassa) löysäämällä. Ergonomista ja kätevää.

Victorinox Travel Gear -tuotteilla reissuun tyylillä

Linkkareista ja veitsistään tunnetun Victorinoxin valikoimista löytyy myös todella tyylikkäitä ripustettavia toilettilaukkuja, joihin mahtuu kaikki reissuilla tarvittavat hygieniavälineet. Kokeilin kahta erilaista kevään reissuilla ja hotellissa.

Iso ripustettava toilettilaukku on erittäin tilava ja soveltuu erityisesti pitkille matkoille. Laukussa on useita vetoketjullisia taskuja, shampoopulloille sekä hammastahnalle ja -harjalle. Etuläpän alta löytyy koukku, josta laukun voi ripustaa vessan pyyhekoukkuun tai vaikka leirissä oksaan.

Laukun runko on napakka, joten tavarat eivät tipu toisin kuin rullattavissa malleissa. Sisäosa on valmistettu antibakteerisesta materiaalista, joka estää homeen ja ikävien hajujen muodostumista. Hinta 45 euroa.

Hieman kalliimpi, 65 euron arvoinen kolmeen kerrokseen taittuva pienempi, mutta todella pieneen tilaan menevä toilettilaukku sopii hyvin lyhyemmille reissuille tai silloin kun mukaan tarvitaan mahdollisimman kompaktiin tilaan mahtuva laukku.

Tämän laukun tilavat taskut tarjoavat riittävästi tilaa kaikille hygieniatarvikkeille, mitä kalamies tarvitsee. Ripustus koukusta. Hinta 65 euroa. Lisätietoa kummastakin toilettilaukusta mastermarkbrands.fi

Patriot XXX –kumihavashaavi on käyttömukavuuden aatelia

Patriotin XXX -kumihavashaavi ei ole perinteinen haavi havaksella, kehällä ja varrella. Patriotilla ollaan mietitty haavin käyttöä pidemmälle. Ratkaisu on onnistunut ja monella tavalla innovatiivinen.

Haavin patentoitu taitto- ja lukitusmekanismi mahdollistaa haavin helpon ja nopean käytön jopa yhdellä kädellä, mutta parhaiten se onnistuu kummallakin kädellä. Painetaan sinistä nappia ja nykäistään lukitussalpaa, jolloin haavin lukitus vapautuu ja sen voi taittaa kasaan.

Haavissa oleva kuminen nostokahva helpottaa etenkin isomman kalan nostamista veneeseen. Kahvaan voidaan laittaa vaaka saaliin nopeaa punnitsemista varten ja haaviin on merkitty omapaino 1,1 kg kalan painosta vähentämiseksi.

Yksinkertaiset ratkaisut ovat joskus parhaita ja tässä Patriot on onnistunut mainiosti. Kun hintakin on kohtuullinen, 79,90 euroa ei hankintaa kannata lykätä vaan siirtyä haavien seuraavalle tasolle.

Lisätietoa opm.fi

• Alumiinista valmistettu taittorunko

• Alumiinivarsi

• Kumihavas

• Pitävä ja muotoiltu EVA-kahva

• Patentoitu taitto- ja lukitusmekanismi

Pidä anturit puhtaana Airmarin

Foulfree-pinnoitteella

Etenkin vähän traileroivat merikalastajat kuten minä itse, kärsivät loppukesällä maalaamattoman pohjan leväkasvustosta, mutta myös anturit saavat moskasta osansa. Leväkasvusto anturissa vaikuttaa olennaisesti sen suorituskykyyn. Nyt anturivalmistaja Airmarilta on tullut Foulfree-niminen pinnoite, jonka pitäisi estää kasvuston kasvu.

Foulfree soveltuu muovi- ja pronssiantureille. Mikä tärkeintä, pinnoite ei vaikuta anturin suorituskykyyn eikä siitä liukene vesistöön mitään myrkkyjä. Pinnoite muodostaa kirkkaan, kovan ja liukkaan pinnan, jonne näkit, levät ja muu törky ei pääse kiinnittymään.

Paketissa mukana XDprime-pyyhe, jossa on kiinnittymistä edistävä ainetta kaikille anturin pinnoille, mikä tarjoaa erityisen vahvan sidoksen muoviin. Hinta 63 euroa, paketista riittää 0,3 m2 alueelle, joten yhdellä paketilla tekee useamman veneen anturit.

Käsittelimme antureita keväällä ja kauden viimeisessä numerossa kerromme miten pinnoite toimi käytännössä.

Lisätietoa comstedt.fi

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Ruoto avaa uuden Mega Storen Espooseen

Aktiivisesti laajentuvalla Ruodolla on kova vauhti päällä. Yritys toimii jo pääkaupunkiseudun lisäksi viidellä eri paikkakunnalla ja nyt Espooseen 26.–27.5. avautuva Mega Store on toinen pääkaupunkiseudun Ruoto. Yhteensä Ruotoja on tämän jälkeen kaikkiaan seitsemän.

Uusi Mega Store sijoittuu Länsiväylän varteen Iskun ison liikerakennuksen yhteyteen lähelle Suomenojan liittymää. Tilaa tulee olemaan kaikkiaan reilut 1000 neliöitä, joista kalastukselle on varattu 60 % ja loput 40 % metsästykselle. Espoon Ruodosta tulee samalla ketjun uusi lippulaivamyymälä uudistetulla myymäläilmeellä.

Uutta Suomenojan Ruotoa tulee myymäläpäällikön roolissa luotsaamaan Marko Bryggare, jonka kertoi rakennustöiden lomassa mitä tuleman pitää.

”Ajatuksenamme on tarjota läntisen Uudenmaan alueelle parempaa palvelua kalastus- ja metsästysvälineiden osalta kuin mitä Tuusulan myymälä on sijaintinsa puolesta pystynyt tarjoamaan.

Paikalle pääsee tarvittaessa autolla myös Kampista noin vartissa, joten palvelemme kätevästi myös kantakaupungissa sekä Helsingin länsi- ja lounaisosissa asuvia”, Bryggare kertoo.

Asiakas keskiössä Bryggare kertoo, että myymäläkokemus on Espoossa mietitty huolellisesti ja valikoimaan on erityisesti panostettu. Myymälän sijainti Länsiväylän varrella

on erinomainen saavutettavuuden kannalta.

”L ähistöllä on tuhansia työpaikkoja ja satojatuhansia asukkaita, joten moni kalastuksen ja metsästyksen harrastaja pääsee helposti vierailemaan alan erikoisliikkeessä”, hän mainitsee.

”Olemme voineet suunnitella Espoon kokonaan puhtaalta pöydältä kalusteita myöten, joten sekä kalastuksen että metsästyksen harrastajia voidaan palvella täysin tarkoitukseen suunnitelluissa tiloissa”, Bryggare iloitsee.

Valikoima tulee kattamaan tuotteita niin suurilta tunnetuilta toimittajilta kuin myös pieniltä käsityöpajoilta. Perho- ja heittokalastusvälineiden sekä vetouistelutarvikkeiden lisäksi myymälään tulee laaja valikoima myös veneilyelektroniikkaa, jonka suosio on ollut vahvassa kasvussa viime vuosina.

”Valikoimasta löytyy varmasti tuotteita vasta-alkajista aina vaativimpiin asiakkaisiin”, Bryggare lupaa.

Osaava henkilökunta on avainasemassa

Bryggare kertoo, että Ruodossa on aina panostettu henkilökunnan asiantuntemukseen ja asiakaspalveluun.

”Helsinki Spey Clave -liikkeen lopetettua osti Ruoto loppuvaraston ja palkkasi halukkaat töihin. Olen itsekin entinen Helsinki Spey Claven työntekijä kuten myös perhopuoltamme vetävä Martin Honkanen”, Bryggare selvittää. Espoon henkilökuntaan kuuluvat

myös Niilo Häkkinen, Heikki Lounio, Edgar Reppanen, Ville Sihvo ja Benjamin Hornborg.

”Tarvittaessa pystymme siirtämään työntekijöitä Espoon ja Tuusulan välillä lyhyelläkin varoitusajalla esimerkiksi loma-aikoina tai sairastapauksissa”, Bryggare kertoo.

Avajaisia vietetään koko viikonlopun ajan 26.–27.5.

Ruoto Mega Store Espoo

Kuitinmäentie 26, 02240 Espoo 020 779 0975

espoo@ruoto.fi

ruoto.fi

Valmista vakumoitua ja paremmin säilyvää kalaa on helppo kuljettaa vaikkapa reissuun tai reissusta kotiin. Akkukäyttöinen vakuumikone vapauttaa tekemään vakumoinnin missä vain.

Vakumoi missä vain

Patriot TravelVac-vakumointikoneella

Muutama vuosi takaperin kotimainen Patriot esitteli suuren suosion saaneen verkkovirralla toimivan vakumointikoneen. Nyt merkki tekee jonkin sortin historiaa esittelemällä täysin langattoman ja akkukäyttöisen TravelVac-vakumointikoneen.

TravelVac on kooltaan hieman pienempi kuin verkkovirtakäyttöinen malli, mutta ulkonäkö on samanlainen sekä myös käyttölogiikka. Käyttö on todella selkeää ja laite opastaa tavallaan itse käyttäjää. Tietenkin mukana on ohjekirja, mutta tämän käytön oppii vaikka kylmiltään.

Kannessa olevista painikkeista voidaan valita joko täysin automaattisesti toimivat ohjelmat tai vaihtoehtoisesti TravelVacia voidaan käyttää manuaalisesti. Merkkivalot kertovat ohjelman edistymisestä.

Vakuuttavat ominaisuudet

TravelVac ladataan USB:n kautta ja sen voi ladata käytännössä puhelimen laturilla, auton USB-laturilla tai veneessä olevalla USB-laturilla, sillä kaikki nämä laturit ovat 5V 1A-tehoisia. Merkkivalot kertovat latauksen ollessa päällä ja valorivi ei välky kun akku on ladattu. Mukana tulee USB-C latausjohto.

Akun kestoksi luvataan jopa 100 kertaa yhdellä latauksella. Kokeilimme ulkotilassa 20 kertaa ja hyytymisen merkkejä ei ilmennyt. Toki kestoon vaikuttaa myös vakumoitavan tuotteen koko eli kuinka kauan imupumppu toimii.

Laitteessa on suuri imuteho (max. -0,7bar), jolla ilma lähtee täysin vakumoitavan tuotteen ympäriltä. Mitä enemmän ilmaa poistetaan, sitä paremmin tuote säilyy. Jotta vakumointi pysyy vakuumina, TravelVacin saumaustoiminto tekee todella tiukan tuplasauman.

Sopii minne vain

Leikkurilla rullatavarasta saa sopivan kokoisen. Leikattu pussi täytyy saumata toisesta päästä ennen vakumointia. Tämä tapahtuu SEAL ONLY -napista.

Akkukäyttöinen Patriot TravelVac soveltuu täydellisesti paikkoihin, joissa ei ole sähköjä; sähköttömille mökeille, veneeseen, eräretkelle tai leirielämään. Tehokas laite tarjoaa ammattimaiset ominaisuudet kompaktissa paketissa.

Vakumoinnilla parannetaan elintarvikkeiden säilöntäaikaa jopa viisinkertaiseksi perinteisiin säilytysmenetelmiin nähden ja laadukas vakumointi säilyttää lihan, kalan tai marjojen maut ja aromit ensiluokkaisina myös pakastettaessa. Vakumointia voidaan käyttää myös esimerkiksi vaatteiden suojaamiseen tai säilytykseen.

Noin 150 euron hintainen TravelVac on joka sentin väärti. Harvoin tulee tuotetta vastaan, jollainen tulisi olla jokaisessa taloudessa, mutta monikäyttöinen TravelVac on sellainen.

Patriot TravelVac

» Akkukäyttöinen (Li-ion-akku)

» Lataus USB Type-C latausjohdolla (pakkauksessa mukana)

» LED -valaistu akun varaustilan näyttö

» Soveltuu sekä kuiville, että kosteille elintarvikkeille

» Kaksi eri automaattiohjelmaa kuiville ja kosteille elintarvikkeille (Dry, Moist)

» Manuaalinen imuohjelma ja saumaus (Pulse, Seal Only)

» Kanisterin vakumointitoiminto (Canister)

» Voidaan käyttää vakuumipusseja sekä -rullia

» Integroitu pussileikkuri ja paikka vakuumirullalle

» Suuri imuteho: Max -0,7 bar

» Saumausleveys: Max 300mm

» Irrotettavat ja pestävät tiivisteet

» Pakkauksessa mukana 5 kpl vakuumipusseja

» Paino1,4kg, teho 80W

» Akku 11.1V 2000mAh

» Takuu: 2 vuotta

» Hinta 149,90 euroa

» Lisätietoa opm.fi

Kun pussi on asetettu paikoilleen lämpövastusten väliin, luukku painetaan kiinni ja kytketään vakumointi päälle.

Norolanilta uusi innovatiivinen lippa Disco Dancer

Valtavirrasta poikkeavista uistimista tunnettu Norolan esittelee tähän kauteen mielenkiintoisen uuden lipan nimeltä Disco Dancer. Nimi kuvaa hyvin lipan olemusta, sillä se on varsin discohenkinen hileineen ja kimalluksineen.

Lipan runko on terästä ja siinä on Norolanille tyypillinen läpinäkyvä hilekammio. Lipan lehti on joko metallinvärinen tai uv-värinen. Värikoukku on mätikoukkutyyppinen, jolla valmistaja uskoo olevan paras mahdollinen iskupiste.

Emme päässeet vielä kokeilemaan lipan kalastavuutta, sillä vedet olivat koekäytön aikaan vasta yksiasteisia, mutta se voidaan jo nyt todeta, että Disco Dancer lentää pitkälle ja välkkyy kuin discossa olisi. Palaamme seuraavassa numerossa asiaan. Myyntiin Disco Dancerit tulevat juuri tämän lehden ilmestyessä.

Lisätietoa: norolan.com

Summit-retkeilytuotteilla laadukkaasti retkeilemään – eikä maksa maltaita

Brittiläisen Summitin retkeilytuotteet ovat kohtuuhintaisia, mutta varsin laadukkaita. Kaiken maailman rompetta sitä myydään retkeilyn varjolla edullisesti, Summit on onneksi toista maata. Olemme aiemminkin kokeilleet erilaisia Summitin tuotteita ja todenneet ne erittäin hyvän hinta-laatu-suhteen omaaviksi.

Retkituoli

Summitin mainio komposiittijalkainen retkituoli asettuu neljälle jalalle, jotka taittuvat kasaan säilytystä varten. Tuolin tukevilla cordura-vahvikkeilla varustettu istuinosa on muotoutuu mukavasti kehon mukaan.

Runko ei ole mikään rimpula vaan pysyy hyvin ryhdissä.

Pakkauskoossa retkituoli on reilun maitopurkin kokoinen, joten se on mitä mainioin veneessä säilytettäväksi. Mikä onkaan rennompaa, kuin löytää mukava poukama veneelle ja asettua parhaimmalle paikalle retkituoliin istumaan? Paino 1,5 kg.

Lisätietoa kalastuskolmio.fi

Retkituoli pakkautuu reilun maitopurkin kokoiseksi omaan kanto-

Punkkipihdit

Summitin punkkipihdit eivät ole hinnalla pilattu. Vain 5,90 euroa. Pihdit ovat ruostumatonta terästä. Ihoon tarrautunut punkki irrotetaan varovasti pyörittävällä liikkeellä, jotta sen saa kokonaisena pois. Tärkeintä on saada punkki pois ihosta mahdollisimman pian sen huomattuaan, joten pihtejä kannattaakin pitää taskussa aina käyttövalmiina. Lisätietoa kalastuskolmio.fi

Retkiastia ja lusikkahaarukka

Aina toimiva lusikkahaarukka ja ruostumaton retkiastia kestävät käytännössä ikuisesti. Pidät vain huolta hygieniasta, niin ei tarvitse muita astioita retkelle mukaan kantaa. Retkiastiassa voit myös lämmittää ruoan tarvittaessa. Muista kuitenkin, että kuuma ruoka kuumentaa metallisen astian. Lusikkahaarukan hinta on 5,99 euroa.

Lisätietoa kalastuskolmio.fi

Summit-tuotteet ovat saatavilla hyvin varustetuista ketjuliikkeistä kuten Tokmannilta.

Kalastusveneiden sähköjärjestelmä on todella kovilla varsinkin syyskaudella, joten laadukkaat komponentit ovat avainasemassa.

Ruotsalainen vene-elektroniikkaa ja varusteita edustava Comstedt on toiminut nyt Suomessakin parisen vuotta. Comstedtin edustuksessa ovat muun muassa Humminbirdin luotaimet ja Minn Kotan sähkökeulamoottorit. Mutta on heillä muutakin: nimittäin erittäin laadukkaita sähkökomponentteja kalastusveneen sähköasennuksiin.

Jokaisen kallista kalastuselektroniikkaa omistavan ja asentavan on hyvä muistaa, että kalliit laitteet ovat varsin herkkiä ja ne pitää olla kytketty kunnollisilla komponenteilla sähköjärjestelmään.

Kalastusveneiden elektroniikan määrä on niin huomattavaa ja litiumakkujen yleistymisen myötä sähköjärjestelmiin kohdistuu melkoinen rasitus kalastuspäivän aikana kun useat näytöt ovat päällä ja liveluotainmoduulit syöttävät tietoa päätelaitteille.

Todella paljon venesähkötöitä tehnyt helsinkiläisen Adita Oy:n Tapio Lääkkölä sanookin vuosien kokemuksen perusteella, ettei hyvistä komponenteista kannata tinkiä kalastusveneen sähkötöissä.

”Panostus laatuun kannattaa pitkässä juoksussa”, Lääkkölä korostaa.

Ruotsissa onkin venepiireissä sanonta ”Rakenna Comstedtin tuotteilla, niin vältyt ongelmilta.” Sanonta toimii myös yhtä hyvin meillä Suomessa. Tinkiminen on tässä kohtaa tyhmää ja säästö minimaalista menetettyyn hyötyyn nähden. Lisätietoa comstedt.fi

Kytkinpaneeli täydellä suojauksella. Kaapelointipaketti esipuristetulla tinatulla kaapelilla keulasähkömoottorin asennuksen helpottamiseksi.

Comstedtin laadukkaat sähkökomponentit takaavat häiriöttömän virransyötön

Vuoden 2023

uutuusjigien vakuuttava kattaus

Koekalastukseen tuli jälleen hienoja uutuusjigejä monilta maahantuojilta, huomio kiinnittyi erityisesti ranskalaisen Delalanden tuotteisiin. Myös uutuusvärejä on toimitettu ilokseni isoja määriä kaikilta merkeiltä. Esittelen tässä numerossa koekalastettavat jigit ja laajempi raportti ilmestyy kauden päätösnumerossa syyskuussa.

Avovesiaikainen koekalastus keskittyy puhtaisiin uutuusjigeihin, jotka ovat selkeästi malliltaan erilaisempia kuin mitä markkinoilla tällä hetkellä on. Jigeissä voi olla joku selkeä, vaikkapa uintiin vaikuttava ominaisuus, kuten lapiopyrstön muoto tai erikoinen sirppihäntä.

Ahvenen ja kuhan pään menoksi mukana on sekä aktiiviuiton malleja että kuolleen uiton jigejä, joille pitää muistaa antaa käsialauittoa vavalla tai kelalla. Yksi selkeä oma ryhmänsä ovat mikrojigit ja erilaiset pohjaeläimiä sekä erilaisia ötököitä muistuttavat jigit, joita nytkin ilahduttavasti on tähän koekalastuserään toimitettu. Pienpajat on myös huomioitu isojen merkkien ohella.

Kauden 2023 uutuusjigit toimitettiin seuraavilta merkeiltä: Delalande, Daiwa, Evä Baits, Mikado, Pro Kalastus/Relax, Storm, Berkley, Vallila Lures, Heta Vaappu, Westin, Microbite & JH Lures.

Delalande Sandra 5, 7 ja 9 cm.

Delalande 9, 11 ja 13 cm mallit

Heta

Westin

13 cm Swimming worm ja alla nastapyrstoinen 12 cm Ned

Passiiviuiton jigit

Delalande buster shad 7 cm uutuuskoko.

Delalande drop shad 7 cm ahvenkaloille.

Heta

Bleak 55 erittäin herkkäliikkeinen käsialauittojigi ahvenelle.

BOAT TECH VAPAPUTKET

Saatavana ylä-, ala-, tai keskikiinnityksellä. Kääntösäätö. Kaidekiinnikkeet ja ruuvit mukana. Ruostumatonta terästä.

Ympyrä sulkeutuu

Viisitoista vuotta sitten julkaisin ensimmäisen romaanini ja puoli vuotta tuosta kirjoitin ensimmäisen Vornanen-kolumnini Kalastus-lehteen. Itselläni ei ole arkistoja kirjoituksistani, eikä tuota lehteä, jossa kirjoitus oli, joten en tiedä, mihin se on liittynyt.

Tiedän kuitenkin, että historia kiertää kehää ja jo pidempään on tuntunut sille, että ympyrä on kalastuksen isossa kuvassa sulkeutumassa. Voiko kitaraa soittamalla pelastaa maailmaa, tai kolumneja kirjoittamalla kulttuuria? En ole varma siitä, mutta paljon hyvääkin on tapahtunut näiden 15 vuoden ja 45 kolumnin aikana.

Yksi sydämenasioistani, hauki ja suurhauki sekä niiden arvo ja kohtelu ovat aivan eri tasolla kuin 15 vuotta sitten. Ilokseni olen saanut myös huomata, että suurahvenen vapauttaminen on myös lisääntynyt. Uskallus sekä rohkeus puhua valikoivan kalastuksen puolesta sekä kalastuksen epäkohdista on kasvanut, mutta samalla fundamentalismiin rinnastettavaa kommunikointia esiintyy edelleen.

Se, mikä pitkällä työllä on saavutettu, tuhotaan harkitsemattomuudella, helposti ja hetkessä. Olen kokenut tämän jo silloin, kun haukien ja erityisesti suurhaukien vapauttamisesta ryhdyttiin puhumaan. Muutamissa asioissa ollaan kuitenkin ja edelleen taisteluhaudoissa. Mitä lakiin ei ole kirjoitettu, tai muuten kielletty, se on sallittua ja se näkyy kalastuskulttuurissa. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin yrittää, edes jokainen itse, vaikuttaa kulttuurin muuttumiseen jotenkin.

Kalastuskulttuuri on tunne- ja kateuslaji. Siihen pätee vain ”itseopittu”, mutta sitäkin voidaan yhdessä muokata. Mielestäni se vaatii vain aikaa ja malttia. Seuraava kuuma peruna on liveteknologian käyttö kilpa- ja yksityiskalastuksessa. Millaiset poterot tätä aihetta varten kaivetaan, en halua edes arvata.

Aina tulee uusi aihe mistä kinastella, mutta kuka välittää ja puhuu kaloista, tai kalakannoista? Kalastamassa olisi kuitenkin mukava käydä, saada kaloja, ottaa ruokakalat ja saada joskus iso- tai ennätyskala. En vielä ole huolissani jokaisen kalalajin ja vesistön suhteen, mutta ympyrä on sulkeutunut. Samoista asioista puhutaan edelleen kuin 15 vuotta sitten. Nyt hiukan eri nimillä.

Kun luet tätä, olen eläkeiässä, ja on jäähyväisten aika. Kiitos Antti Zetterberg. On ollut kunnia kirjoittaa omaa kolumnia. Kiitos myös kaikille lukijoille sekä palautetta antaneille. Olen varmasti jotakuta myös loukannut, mutta olen 99 prosenttisesti myös pyrkinyt pistämään itseni ja virheeni likoon. Myönnän, olen yhtä syntinen, joten anteeksi on turha pyydellä, edes itseltäni. Omista ja muiden virheistä voi ja tulee oppia.

Kulttuuria ei voi muuttaa, se muuttuu.

Kalaonnea kaikille, jotka sitä tarvitsevat. - Mike

Jakelupisteet 2023

KALASTUS/VENELIIKKEET

ESPOO

Ruoto

HAMINA

J&J Rajala

HELSINKI

Adita

Wobbleri

Flipper Market

Meri-Info

Maritim

Schrö der

Waltic

HÄIJÄÄ

H ä ijää n Urheilutarvike

IISALMI

Puustjä rven Viehe

Ruoto

JOENSUU

Jokikone Oy

JYVÄSKYLÄ

Jyvä s-Marine

KAARINA

Ruoto

KAUSTINEN

Erä kellari

KIIMINKI

Erä kontio Oy

KIURUVESI

Rapakkojoen Kauppa Ky

KONTIOMÄKI

Kainuun Tä hti Oy

KORPPOO

Buffalo

KOTKA

Maretarium

Kymi Fishing

KUHMO

Hotel Kainuu

KUOPIO

SAM Fishing

Konesolmu

Maken Pyydys

Yamaha Center Kuopio

Ruoto

KUUSAMO

Kuusamon Uistin

KUUSISTO

Venetalo Viherkoski Oy

LAHTI

Erä -Lindroos

LAMMI

Sport Lammi Tuulonen

LAPPEENRANTA

Urheilu-Koskimies Oy

LEMPÄÄLÄ

Kalastus Suomi

LOPPI

Erä loppi Oy

MERIKARVIA

Eumer Finland Oy

NIVALA

Savenmaa

OULU

Ruoto

Tiura Uistin

PORVOO/BORGÅ

Porvoon Mikrokulma

RAISIO

Raision Meri & Mets ä

RAUMA

Sissos Myymä l ä

RIIHIMÄKI

Korkiakosken Uistin

SIPOO

W&W Marine Oy

SODANKYLÄ Simonen

SOMERO

Someron Kalastustarvike

Someron Urheilu ja Vapaa-Aika

SYSMÄ

Urheilu-Valonen Ky

TAMPERE Nippon Verkko

Tampereen Kalastusvä line Oy (Kalastus Suomi)

Yamaha Center

Ruoto

TURKU

Turunmaan ase ja kone

URJALA

Valajä rven kartano

VAASA

Kurren Erä ja Kalastus

VANTAA

Yamaha Center

Ruoto (Tuusula)

Onkitukku

VARKAUS

Akkusolmu

Minnan Vapa Ja Viehe

VÄÄKSY

SK Center

Vää ksyn Konepiste Oy

KALASTUSMATKAILUYRITYKSET

KIRKKONUMMI

Apajamatkat

Blue & White Safari

KOTKA

Kymi Fishing

Kuusaa

Varjolan Tilan Matkailu Oy

Rö nnä s

Fishing Lords

Ä ä nekoivisto Kapeenkoski Oy

KALASTUSOSASTOT

TOKMANNI (kautta maan)

Motonet (kautta maan)

XXL (kautta maan)

Puuilo (kautta maan)

FIBROX-KALAVEITSET

YLIVOIMAISTA LAATUA

FIBROX-KALAVEITSET

YLIVOIMAISTA

Palkittu Victorinoxin kalankäsittelyveisti yhdistää huipputerävyyden ja teroitettavuuden ylivoimaisella tavalla. Ammattilaisten ja harrastajien suosimassa fileointiveitsessä on kuituvahvistetusta nailonista valmistettu Fibrox- kahva, jossa märkä tai öljyinenkin ote pitää. Joustava terä mahdollistaa vaivattoman ja tarkan kalankäsittelyn eri kokoisille kaloille

FROM THE MAKERS OF THE ORIGINAL SWISS ARMY KNIFE™ ESTABLISHED 1884

Lisätietoa: mastermarkbrands.fi/tuotemerkit/victorinox-keittioveitset

Palkittu Victorinoxin teroitettavuuden suosimassa fileointiveitsessä Fibrox- kahva, jossa dollistaa vaivattoman

FROM THE MAKERS ESTABLISHED 1884

Lisätietoa: mastermarkbrands.fi/tuotemerkit/victorinox-keittioveitset

PUT YOUR

UUSI RAP-V BLADED JIG

Rap-V Bladed Jig yhdistelee elementtejä useista uistinmalleista tarjoten myllytyksen joka aistille! Tässä vieheessä on kiinnisulatetut silikonihapsut sekä printattu lippa. Näin ollen se värisee ja välkkyy vastustamattomasti uidessaan. Monipuolinen Rap-V Bladed Jig on tehokas ja helposti kalastettava. Voit lisätä vieheen volyymia kiinnittämällä siihen jigin!